Aallaqqaasiut

Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffik 2014-imi pilersinneqarpoq, sivikitsumillu atanermini Kalaallit Nunaanni piffinni nalunaarasuartaatitigut attaveqarnikkut niuffaffimmi soqutigisalinnit annertuumik peqataaffigineqarluni. Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffimmi oqaloqatigiinnerit ukiup ingerlanerani aallaaveqarput nalunaarasuartaateqarnermi politikkikkut sunniutinik aalajangiinernillu assigiinngitsunik, periusissianut allagartanik uppernarsaatinik aamma nalunaarusianik kiisalu sullissisut oqaluuserisassanut ilanngukkumasaannik. 2015-imi Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffimmi ataatsimiinnerit 3-upput, ilaatigut oqaluuserisassanut ilaalluni inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut sunniutaasut misissornerat Copenhagen Economicsimit suliarineqartoq, aamma oqaluuserisassat arlallit Nalunaarasuartaateqarnermi
Aqutsisunit sullissisunillu pingaaruteqartutut saqqummiunneqartut.

Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffiup siunertaa

Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffiup siunertaraa:

attaveqarnermut ataatsimullu ingerlaarnermut isersinnaaneq pillugit ineriartornerup
ammasuunissaanik qularnaarineq,

oqalliffimmik pilersitsinissaq ajornartorsiutaasinnaasut tamanut soqutiginartunut tunngasut pillugit oqaloqatigiiffiusussamik, eqqarsaatigalugit attaveqaatinut isersinnaaneq, niuffaffimmi unammilleqatigiinnissamut atugaassarititaasut, akigititaasut atugassarititaasullu il.il.

oqalliffimmik pilersitsissalluni Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisut Naalakkersuisullu paasisaqarfigisinnaassaannik aamma qulaajaaffigisinnaaffiannik nioqquteqarfiup allallu soqutigisallit isumaat makkununnga tunngasut tungaasigut: attaveqaatinut isersinnannermut, ataatsimut ingerlaarnermut aamma inatsisiliornermut ajornartorsiutinut pingaarnernut,

nioqquteqarfimmut soqutiginnittunullu allanut sammisaqarfiup iluani ajornartorsiutaasinnaasut suliarineqartut pillugit Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisut aamma Naalakkersuisut paasissutissiisarfiannut aqqutissaq pilersissallugu,

Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisut allakkatigut oqaatsitigullu assersuutigalugu suliat aalajangiiffiusimasut pillugit aqutsisoqarfiup tunngaviusumik qanoq isumaqarnerminik paasissutissiiffigisinnaasaanut aqqutissaq pilersissallugu,

Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisut nalunaarasuartaateqarnermut tunngasunik misissuinerinut nalunaarusiaannullu missiliuutinik allagaqarnerannut tunngasunik tusarniaaffigisassat tunngavilissallugit,

pissutsinik ataatsimut isigalugu tamanut atuuttunik, saqqumilaartunik tamanullu soqutiginarsinnaasunik kiffartuussissutinik neqerooruteqartunut ataasiakkaanut soqutiginnittunullu allanut paasissutissinneqarnissamut periarfissiinissaq qularnaassallugu,

suliamut akuusut ataasiakkaat apeqqutinik ajornartorsiutaasinnaasunillu qaqitsiffissaminnut periarfissaqarnissaat qularnaassallugu, Nalunaarasuartaateqarnermilu Aqutsisut siunnersorsinnaaqqullugit oqaluuserisassat tamanut atuttut oqalliffimmut ataatsimoorfimmut
qaqinnissaannut.

2015-imi Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffimmi ataatsimeeriaaseq

Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffimmi ataatsimiinnerit ingerlaavartumik Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisunit piareersakkanik ilanngussisoqarnernik aamma nioqquteqarfimmiit soqutiginnittunillu allanit ilanngussisoqarnernik ilisarnaateqarput.
Oqaloqatigiinnerit itisilerisut naammattumillu oqalliffiusut qularnaarniarlugit Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisut isumagisimavaat ataatsimiinnerni oqallinnerit ullormut oqaluuserisassat malillugit ingerlanneqartassasut. Kiisalu siunnersuusiortut oqalliserisassanngortitatik naatsumik aallarniuserlugit saqqummiussisarput.
Akerlianilli anguniagaanngilaq Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffik atorneqassasoq illua’tungeriit pissutsinik isumaqatigiinngiffigisaminnik oqalliffissaattut. Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffimmi oqallinnerit ataatsimut isigalugu pissutsinik oqalliffiuvoq. Oqallinnerit sulianut ataasiakkaanut tunngasut taakkununnga tunngasumik attaveqarfitsigut suli ingerlanneqartassapput.
Ukiumi qaangiuttumi Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffimmi oqallinnerit ilaasortat ilanngussaannik aallaaveqarput. Ilaasortat ingerlaavartumik ullormut oqaluuserisassat imassaannik siunnersuuteqartarput ataatsimiinnernilu oqallinnerni peqataalluartarlutik.

Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisut suleriaasiat

Ataatsimiinnissat tamaasa sioqqullugit Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisut peqataasut tusarniaaffigisarpaat ajornartorsiutaasinnaasut, akimmisaarfiusinnaasut oqaluuserisassanullu ilanngussassat pillugit. Oqaluuserisassatut ilanngussassat akimmisaarfiusinnaasullu oqalliffimmi oqaluuseritinniakkat allaganngorlugit allaffeqarfimmut nassiunneqassapput, taava Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisut peqataasunut nassiutissavaat/ataqatigiissassavaat. Peqataasut allakkatigut ilanngussaqanngikkunik allaffeqarfimmut oqarasuaatikkut sianersinnaapput oqaluuserisassarlu/ajornartorsiullu ullormut oqaluuserisassanut ilanngutitillugu. Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisut imminnut piginnaatipput oqalliseritikkumasat
Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffiup siunertaanut tulluanngitsut itigartitsissutigisinnaassallugit.

Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffimmi ullut ataatsimiiffiit

2015-imi Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffimmi ataatsimiinnerit pingasut ingerlanneqarput.

Ataatsimiinnernit paasissutissat Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisut nittartagaanni aaneqarsinnaapput.
Ataatsimiinnerit ingerlanneqarput:
11. marsi 2015
1. oktobari 2015
3. decembari 2015
Sapinngisamik ataatsimiinneq naammassitinnagu ataatsimiinnissaq tulleq isumaqatigiissutigineqartarpoq.

2015-imi Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffimmi oqaloqatigiinnerit

Kalaallit Nunaanni nalunaarasuartaateqarnermi niuffaffiup ammanerulersinneqarnera ingerlaavartumik ineriartortinneqarpoq, sulinerullu taassuma immikkoortua siulleq 2014-imi ingerlanneqarpoq. 2015-imi ammanerulersitsinerup suliarinerani immikkoortut aappaat angallattakkatigut ikkuffilitsigullu oqarasuartarnermut tunngasoq ukkatarineqarpoq. Sullissisut oqallinnermi peqataalluarput,
kissaatigineqarporlu sulinerup immikkoortuata tullianut piareersarluarsimanissaq.
Immikkoortuni tullerni oqallisigisat arlallit 2015-imi Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffimmi oqaloqatigiinnerni ataatsimiinnerni taakkunani pingasuni sammineqartut erseqqissarneqarput.

Inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut sunniutaasut misissorneqarnerat

Ammanerulersitsinermut sulinerup immikkoortuisa aappaannut atatillugu Ineqarnermut, Sanaartornermut Attaveqarnermullu Naaakkersuisoqarfiup Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisut qinnuigaat inuiaqatigiit aningaasaqarnerinut sunniutaasut misissorneqarneranni suliamik ataqatigiissaarisooqqullugit. Nalunaarusiap ”Nalunaarasuartaateqarnermi ammanerulersitsinerup sinaakkutai”-sa suliarineqarnerani Naalakkersuisunit aalajangerneqarpoq ammanerulersitsinerup suliarinerani immikkoortut aappaat
aallartitsinnagu inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut sunniutaasut misissorneqassasut. Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisut misissuinermut atatillugu immikkut ilisimasallit neqeroorutinik piniarfigai. Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisut neqeroorut Copenhagen Economicsimeersoq akuerissallugu toqqarpaat.
Inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut sunniutaasut misissorneqarnerata siunertaraa nalunaarasuartaateqarnermi nioqquteqarfimmut inuiaqatigiillu sinnerinut ammanerulersitsineq qanoq sunniuteqassanersoq erseqqissassalugu. Nalunaarasuartaateqarnermi nioqquteqarfimmut atatillugu ammanerulersitsinerup kingunerisaanik aningaasaliinissamut pilerinarsaataasinnaasut, nunap iluani
nunanillu allanit unammilleqatigiinnerup annertunerulernissaa nioqqutillu pitsaanerusut akikinnerusullu periarfissinnissaat nalunaarusiap erseqqissarniarpai. Inuiaqatigiit sinnerinut sunniutaasut erseqqissarneqassapput nalunaarasuartaatitigut kiffartuussinernut atuisunut akigititaasutigut, tassa atuisunut inuinnarniit inuussutissarsiornermut pisortanullu oqartussaasunut akigititaasutigut. Tamatuma
saniatigut nioqquteqarfimmi qisuariaataasinnaasutut periarfissat annertunerusumik unammilleqatigiinnerup nassatarisinnaasai kiisalu kiffartuussisut niueriaasaasa allanngorneri nalunaarusiap erseqqissassavai. Naggataatigullu nalunaarusiap inernilissavaa ammanerulersinerup suliarinerani immikkoortut aappaata piviusunngortinneqarnerata nassatarissaneraa aningaasarsiornikkut siuariartorneq taamalu inuiaqatigiinut iluaqutaasumik kinguneqassanersoq, tamannami angallattakkatigut ikkuffilitsigullu
oqarasuarnermik ammanerulersitsinermut tunngaviusussaammat. Inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut sunniutaasut misissorneqarnerat ammanerulersitsinermik sulinerup immikkoortuisa aappaata suliarineqarnissaanut atatillugu Naalakkersuisut aalajangiinissaminnut tunngavigissavaat. Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffimmi peqataasut inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut sunniutaasut
misissorneqarnerat ilassilluarpaat apeqqarissaarfigalugu, soorlu aamma ammanerulersitsinermik sulinerup immikkoortuisa aappaat apeqqarissaarfigigaat. Sullissisunit kissaatigineqarpoq ammanerulersitsinissaq qanillisoq piareersimaffigineqassasoq ammanerulersitsinermik sulinerup immikkoortuisa siulliannisut kinguartoornerit pinngitsoorniarlugit. Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisut peqataasut tunniusimalluarnerat iluarisimaarpaat, aammalu kissaatigalugu ammanerulersitsinermik sulinerup
immikkoortuisa aappaat sapinngisamik akimmisaarfeqanngitsumik ingerlassasoq.

Matu Ammasoq

Naalakkersuisut sinnerlugit Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisut aalajangiinissamut oqallisissiaq tusarniaassutigaat nunami ammasumi nalunaarasuartaatitigut attaveqarfinnik pilersitsinissamut akuersissuteqarnissamut periarfissat pillugit. Soqutiginnittut nunanit allaneersut nalunaarasuartaatitigut attaveqarfinnik namminerisaminnik pilersitserusuttut amerliartorput. Piiaaffiit, aatsitassarsiorfiit, ilisimatusarnikkullu misissuiffiit allallu piffissami aalajangersimasumi killilimmillu nalunaarasuartaatitigut attaveqarfinnik namminerissaminnik pilersitsisinnaanissaminnut qinnuteqarsinnaanissaannut periarfissatut politikki Matu Ammasoq eqqarsaataavoq. Tamatuma saniatigut attaveqarnikkut aaqqiissutaasinnaasut allat misiligarneqarnissaat periarfissinneqassaaq.
Akuersissummik tunniussinissamut inatsisitigut tunngaviusoq nalunaarasuartaateqarneq pillugu peqqussummi § 5, imm. 1-imi takuneqarsinnaavoq, taassuma nassatarisaanik nalunaarasuartaatitigut attaveqaqatigiinnermi sanaartornissamut, ingerlatsinissamut aamma nalunarasuartaatitigut kiffartuussinernik neqerooruteqarnissamut Naalakkersuisut akuersissuteqarsinnaapput. Akuersissummi
allassimavoq TELE-POST A/Sip, akuersissummik pigisaqartup, qinnuteqartut allat akuerineqarnerisigut akuersissutip taassuma annikillineqarnissaa kivissinnaassagaa. Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffimmi akuersissummik pigisaqartup kiffartuussisullu allat
ernummatigaat aalajangiinissamut oqallisissiaq tassaanersoq attaveqarnikkut illoqarfiit nunaqarfiillu akornini ammanerulersitsinissamut tunngasoq, aammalu politikerit pineqartumut sunniutaarunnissaat tullinnguunnersoq. Nalunaarasuartateqarnermi Aqutsisut taamaannginnerarpaat erseqqissarlugulu ammanerulersitsineq imaluunniit akuersissutinik killilinnik tunniussuisalernissaq pineqanngimmata. Tassaavoq suliarinninnermi aaqqiineq arlaleriarluni ilisimatuutut misissueqatigiinnut piiffissami killilimmi
Kalaallit Nunaannittussanut tunngasoq. Matu Ammasoq killilimmik sunniuteqassaaq ikittuinnaat taamaattunik akuerineqarsinnaassammata. Ilutigalugu ilimagineqarpoq taamatut suleriaatsip massakkut nalunaarasuartaatitigut attaveqarnermik neqerooruteqartut akornusersussanngikkai. Matu Ammasoq atorlugu akuersinissap nalilerniarnerani inuiaqatigiinnut Kalaallillu Nunaanni nalunaarasuartaateqarnikkut nioqquteqarfimmi unammilleqatigiinnermut sunniutaasussat ilanngullugit eqqarsaatigineqartarput.
Aammalu akuersissummik tunniussisoqartinnagu akuersissuteqarnissaq tusarniaassutigineqassaaq sulineq tamanit malinnaaffigineqarsinnaaqqullugu. Akuersissutit tunniunneqarsimasut Nalunaarasuartateqarnermi Aqutsisut nittartagaanni takuneqarsinnaapput. Nalunaarasuartateqarnermi Aqutsisut tungaannit pingaartinneqarpoq erseqqissassallugu Matu Ammasoq
tassaanngimmat nalunaarasuartaateqarneq pillugu peqqussummik unioqqutitsinissamut aqqutissaq, politikerillu suli aalajangiisuussapput qaqugu nalunaarasuartaatitigullu kiffartuussinerit sorliit ammanerulersinneqassanersut pillugit.
Aammalu Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisut suleriaasiat suliassanillu isumaginninnerat Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffimmi oqallisaavoq. Nalunaarasuartaateqarneq pillugu peqqussummi § 5 tunngavigalugu Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisut namminneerlutik killilimmik akuersissuteqarnissaminnut piginnaatitaanngillat. Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisut taamaallaat
inatsisinik piareersaasutut oqartussaapput, kisianni Naalakkersuisut kissaateqarnerat malillugu Ineqarnermut, Sanaartornermut Attaveqarnermullu Naalakkersuisoqarfimmut akuersissuteqarnissamik sullissineq piareersarsinnaallugu. Taamatut pisoqarnerani Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisut suliassaq suliarissavaat, allakkiorlutik naalakkersuisunullu saqqummiussillutik tamatumalu kingorna suliaq Ineqarnermut, Sanaartornermut Attaveqarnermullu Naalakkersuisoqarfimmut suliareqqitassanngorlugu
ingerlatissallugu. Naalakkersuisut naalakkersuisoqarfiillu ataasiakkaat inaarutaasumik akisussaanissaat naggataarutaasumillu oqaaseqarsinnaanissaat tamatuma qularnaassavaa. Taamaalilluni suliat politikkikkut aqutsinermut attuumassuteqarnerat qularnaarneqassaaq.

Pilersuisussaatitaaneq

Angallattakkatigut ikkuffilitsigullu oqarasuartarnerup ammanerulersinneqarnissaanut atuutinneqalersussamut sullissinerni ammanerulersinneqartuni pilersuisussaatitaasumik toqqaasoqassaaq. Pilersuisussaatitaanerup inuit avinngarusimanerusuniittut nalunaarasuartaatitigut kiffartuussinernik tunngaviusunik pisinnaanissat qularnaassavaa, naak neqerooruteqartumut tamatigut imminut
akilersinnaanngikkaluartoq. Pilersuisussaatitaaneq Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffimmi ataatsimiinnerni arlaleriarlugu oqallisigineqarpoq, peqataasulli akornini isumaqatigineqarpoq pilersuisussaatitaanivik aatsaat pisariaqalissasoq angallattakkatigut ikkuffilitsigullu oqarasuartarnerup ammanerulersinneqarneratigut. Tamanna Copenhagen Economicsip nalunaarusiamini Nalunaarasuartaatitigut ammanerulersitsinerup sinaakkutai”-ni naliliineranut naapertuuppoq. Naalakkersuisut Nalunaarasuartateqarnermi Aqutsisut qinnuigisimavaat oqallissaarummik saqqummiusseqqullugit pilersuisussaatitaasumik ataatsimik pilersuisussaatitaasunilluunniit arlalinnik toqqaanissamut atortussamik, taassuma ataaniilluni pilersuisussaatitaanerup sinaakkutaanik suliaqarneq. Tamatumunnga atatillugu Nalunaarasuartateqarnermi Aqutsisut Copenhagen Economics sulianut immikkut ilisimasalittut saaffigalugit piniarfigaat. 2014-imi nalunaarusiami Copenhagen Economicsip nalilerpaa tulluarnerpaassasoq akuersissummik pigisaqartoq pilersuisussaatitaassappat, kisianni periarfissaasoq pilersuisussaatitaaneq neqeroorutillit arlaannit ataatsimit imaluunniit arlalinnit ataatsimoortunit kivinneqarsinnaassasoq. Massakkut niuffaffimmi atuuttumi unammillerneqarnani pilersuisussaatitaaffeqartumi
pilersuisussaatitaaneq nukinginnarluinnartuunngilaq. Ammanerulersitsinermut atatillugu niuffaffimmi sullissisut amerlanerulissapput suliffeqarfiillu niuerfitik pitsanngorsartariaqassavaat, nioqqut pitsaanerpaaq akikinnerpaanngorlugu neqeroorutigisinnaassagunikku. Tamatuma kingunerisinnaavaa inuit annertunerusumik eqiteruffii, soorlu Nuuk imaluunniit illoqarfiit annerit allat, suliffeqarfiit
ukkatarinerussallugit toqaaraat nunallu ilaa inukinnerusoq kiffartuussissutinik neqerooruteqarfiginagu. Eqqarsaatigineqarsinnaavoq nunaqarfinnut massakkut qaammataasatigut attaveqarfilinnut, amerlanertigut aningaasatigut amigartooruteqarfiusunut, tunngasuusoq, tassami atuisut amerlassusaat sullissinernullu aningaasartuutit imminnut ataqatigiinngimmata. Naalakkersuisut kissaatigaat Kalaallit Nunaanni innuttaasunut tamanut nalunaarasuartaatitigut kiffartuussinernut tunngaviusut qularnaarneqassasut, taamaattumillu pisariaqassaaq pilersuisussaatitaasumik toqqaanissaq. Pilersuisussaatitaanermi amigartoorutit matussuserneqarsinnaapput ungasissumut attaveqaqatigiittarnerup akitsuuserneratigut, sullissisullu tamarmik amigartoorutit matussusernissaannut peqataassapput. Tamanna pisariaqarpoq pilersuisussaatitaasoq sullissisunut allanut naleqqiullugu atugaassarititaasutigut ajornerusumik inississanngippat, ilutsimilu tassani pilersuisussaatitaasup amigartooruteqassaguni taakku matussusersinnaavai.
Akimut ersitsuutitsinnissaq qularnaarniarlugu piumasarineqarpoq amigartoorutit uppernarsaateqassasut, amigartoorutillu niuffaffimmi ammanerulersinneqartumi nalunaarasuartaatitigut kiffartuussinermik neqerooruteqarnermi pilersuisussaatitaanermut atatillugu pilersimasut. Pilersuisussaatitaasumut amigartoorutaasinnaasut sukkassutsillu annertussusaat neqeroortigineqartussat
Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffimmi ataatsimiinnerni oqallisaasarput. Naalakkersuisut qarasaasianik atortulersuinermut periusissiaanni anguniakkat naapertorlugit 2014-imi Copenhagen Economicsip nalunaarusiami ”Nalunaarasuartaatitigut ammanerulersitsinerup sinaakkutai”-ni siunnersuutigaa pilersuisussaatitaaneq 10 Mbits tikillugu 2018-ip tungaanut annertunerulissasoq Kalaallit Nunnaanni innuttaasut nalunaarasuartaatitigut kiffartuussinernut tunngaviusunut isersinnaanissaat qularnaarniarlugu.
Apeqqutit taakku qulaajarneqarnissaat peqataasut kissaatigaat, tassami suliffeqarfimmut pilersuisussaatitaasussamut imaluunniit suliffeqarfinnut pilersuisussaatitaasussanut sunniuteqartussaammat.

Akigititaasunik tatisinermut iluseq

Ammanerulersitsinerup suliarinerani immikkoortoq siullermut atatillugu Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisut nalunaarasuartaateqarnermik suliffeqarfik Analysys Mason suleqatigalugu akigititaasunik tatisinermut iluseq suliaraat. Akigititaasunik tatisinermut ilutsip siunertaraa misissussallugu akuersissummik pigisaqartoq internettikkut kiffartuussinermi niuffaffimmi akigititaasunik tatisisimanersoq. Tamanna pissaaq atuisunut kingullernut akigititaasut annertuunillu pisinermi akigititaasut assigiinngissutaat
mikivallaarpat, imaalerluni akuersissummik pigisaqartup unammillertai naammaginartumik iluanaaruteqarnissaminnut periarfissaarullugit. Akigititaasunik tatisinermut ilutsimi Kalaallit Nunaat immikkoortunut pingasunut avinneqarpoq: immap naqqatigut kabeleqarfik, uiguleriiaartumik radiukkut attaveqarfik aamma qaammataasakkut attaveqarfik. Tamanna pisariaqarpoq, tassami immikkoortuni taakkunani pingasuni akigititaasut aningaasartuutillu annertussusaat assigiinngimmata. Akigititaasunik tatisinermut iluseq immikkoortut taakku pingasut agguaqatigiissinnerinut naatsorneqarpat eqqunngitsuussaaq taamalu atorneqarsinnaassanani.
Akigititaasunik tatisinermut iluseq pilersinneqarpoq inuinnarnut inuussutissarsiornermilu niuffaffimmi pisisartunut atuuttussangorlugu.
Akigititaasunik tatisinermut iluseq Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisunit atorneqarsinnaassaguni ataatsimut ingerlaarnermut akigititaasut aamma aningaasartuutit annertussusaannik suli amigaateqarpoq. Paasissutissat kingulliit amigaataaneri peqqutigalugu akigititaasunik tatisinermut ilutsip internettikkut kiffartuussinernut massakkut akigititaasunut naapertuutinnginnissaa aarlerinaateqarpoq, taamalu inerniliunneqarsinnaasut atorneqarsinnaassanatik.

Nalunaarasuartaateqarneq pillugu Maalaaruteqartarfik

Nalunaarasuartaateqarneq pillugu peqqussummi allassimavoq Nalunaarasuartaateqarneq pillugu Maalaaruteqartarfik pilersinneqassasoq. Nalunaarasuartaateqarneq pillugu Maalaaruteqartarfiup siunertaraa niuffaffimmi sullissisut kingulliullutillu atuisut Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisut aalajangigaasa oqartussatut aalajangiisartunit allanit misissorneqartinnissaannik periarfississallugit. Nalunaarasuartaateqarneq pillugu Maalaaruteqartarfiup aalajangigaat eqqartuussisunut ingerlateqqinneqarsinnaapput, soorlu aamma Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisut aalajangigaat taama pineqarsinnaasut. Nalunaarasuartaateqarneq pillugu Maalaaruteqartarfik Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisutulli Naalakkersuisunit attaviitsuuvoq, taamalu sulinerminni Naalakkersuisunit naalakkerneqarsinnaanatik.
Ineqarnermut, Sanaartornermut Attaveqarnermullu Naalakkersuisoqarfik Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffimmi ataatsimiinnerni paasissutissiivoq Nalunaarasuartaateqarneq pillugu Maalaaruteqartarfiup pilersinniarneqarnera sivitsorsarneqarsimasoq danskit ingerlatsivianni aaqqissuuseqqinneq peqqutigalugu, kisianni siuariartorneq ilimagineqassasoq aaqqissuusseqqinneq naammassineqalermat.
Nalunaarasuartaateqarneq pillugu Maalaaruteqartarfiup qaqugu pilersinneqarnissaanut erseqqissumik piffissaliinissani Naalakkersuisoqarfiup periarfissaqarfiginngilaa.

Bitstream Access nioqquteqaqqinnerlu

2014-imi TELE-POSTip annertuunngorlugit nioqqutit arlallit ilisaritippai sullissisunut allanut neqeroorutigineqartussasut. TELE-POSTip neqeroorutiginiarpai annertuunngorlugit nioqqutit Bitstream Access TELE-POSTip attaveqarfianut Coaximut isissutaasoq, TELE-POSTillu nioqqutaasa pioreersut nioqqutigeqqinnissaat. Sullissisut allat aaqqiinerit taakku atorlugit kingulliullutik atuisunut internettimik
neqerooruteqarsinnaapput.
Soorlu Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffiup 2014-imut nalunaarusiaani ersertoq TELE-POSTimut ajornarsimavoq nioqqutit ukioq taanna neqeroorutigissallugit, taamaattumillu saqqummiussineq 2015-imut kinguartinneqarluni. Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffimmi ataatsimiinnermi siullermi ulloq 13. marsi 2015-imi TELE-POSTip nioqqutit piareersimatinngilai. Tamanna sullissisunit allanit
naammaginngisimaarneqaqaaq, isumaqaramimmi TELE-POSTimik isumaqatigiissutinik TELE-POSTillu nalunaarutigisaanik unioqqutitsinerusut. Sullissisut TELE-POST pasivaat kisermaassisuunini atorlugu sullissisut allat niuffaffimmit ingalassimatinniarai, aamma piffissarititaasut isumaqatigiissutillu eqqortinneqanngippata aningaasaliinissap nalorninartoqarneranut annertuumik pakatsineq ersersippaat.
Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffimmi ataatsimiinnerit aappaanni ulloq 1. oktobari 2015-imi TELE-POST nalunaarpoq annertuunngorlugu nioqqutinik pisiniarnernik tigusisinnaalerluni. Sullissisunit allanit oqaatigineqarpoq nioqqutit ilaat akisuallaartut, aamma akigititaasut saqqummiunneqartut tunngavigalugit pitsaasumik angusaqarnissaq ajornakusuussasoq.

2015-imi Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffiup killiffia

Ukioq manna Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffimmi oqaluuserineqartut pingaartumik angallattakkatigut ikkuffilitsigullu oqarasuarnerup ammanerulersinneqarnissaanut tullinnguuttumut tunngasuupput kiisalu iluarsartuullugit pilersaarusianut ingerlaavartunut. Ammanerulersitsinissap suliarinerani immikoortumit siullermit misilittakkat takutippaat kinguartoorutaasinnaasunut periarfissat amerlaqisut, taamaattumillu peqataasunit kissaatigineqarpoq angallattakkatigut ikkuffilitsigullu oqarasuarnerup ammanerulersinneqarnissaanut tullinnguuttumut piareersarluarnissaq. Taamaattumik oqaloqatigiinnerit tamatumunnga periarfissanut aamma ammanerulersitsinissap immikkoortuanut tullermut isumalluarnermut tunngasuusimapput.
Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffik aallarnerneqarnerminit piffinni soqutiginnittunit annertuumik ilannguffigineqarpoq. Ataatsimiinnerit Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisut oqallisissianik saqqumiinerinik peqataasullu ilanngussaannik imaqarput, peqataasullu oqallisissat sulianut tunngassuteqartut ajornartorsiutaasinnaasullu pillugit oqalliseqataalluarlutik.
Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisut ilannguffigineqarneq taama annertutigisoq pingaartilluinnarpaat, 2016-imilu ataatsimiittarnissat qilanaaralugit. Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisut ukiut ilutsilluartut marluk kingorna Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffik annertuumik isumalluarfigaat, maannakkutullu Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffik kinguneqarluartumik allattoqarfikkut aalajangersimasumik ataatsimik sulisulikkut sullisissallugu aamma peqaasut qanimut sullisissallugit piareersimapput.
2015-imi ukiut siulianisulli oqallisissat arlallit piffissaq sivisungaatsiartoq atorlugu ingerlanneqartut naammassineqangillat. Angallattakkatigut ikkuffilitsigullu oqarasuarnerup ammanerulersinneqarnissaa tullinnguuttoq oqallisissallu allat sulianut tunngassuteqartut 2016-imi Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffimmi ataatsimiinnissanut tullinnguuttunut pingasunut najoqqutaassapput. Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffik siunertat qulaani taaneqartut saniatigut immikkut atuuffeqarpoq
niuffaffiup sullissisuinut oqallittarfittut. Ataatsimiinnerni sullissisut periarfissaqarput aarleqqutitik pakatsinitillu Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisunut akuersissummillu tigumiaqartumut tusartissallugit. Ataatsimiinnerit pingaartorsiorfiunngitsumik avatangiiseqarlutik ingerlanneqartarput, peqataasut pisarnermit pituttorsimannginnerullutik ammanerullutillu oqalussinnaanngortillugit. Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisut isumaqarput tamatuma nalunaarasuartaateqanermi
nioqquteqarfimmi attaveqatigiinneq suleqatigiinnerlu patajaallisarai, taamaattumillu nangillugu Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffimmi ataatsimiittarnerit tapersersorniarpai, tamatumunngalu aningaasaliiniarluni.

31. decembari 2015 naatsorsuutigalugu Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffik.

Peqataasut

Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisut

Nicolai Odgaard Jensen
Susanna Rosing
Erik Rosing

Ineqarnermut, Sanaartornermut Attaveqarnermullu Naalakkersuisoqarfik

Andreas Østbirk
Christian Boye Rasmussen

Siulittaasup Naalakkersuisoqarfia

Martina Hilbrandt

Greenland Television ApS

Jonas Tetzschner

Inu:IT A/S

Martin Gjødvad
Bo Østerberg Kristensen

Digitalimik Sullissinermut Aqutsisoqarfik

Deniz Gøgenur

TELE-POST A/S

Steen Montgomery-Andersen
Flemming Drechsel
Andrew Aparico
Frank Gabriel

Comby A/S

Brian Torp

Grønlands Erhverv

Lars Krogsgaard