Aallaqqaasiut

Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffik tulleriiginnarnik ukiut pingajussaa ingerlanneqarpoq, Kalaallit Nunaannilu nalunaarsuartaateqarnermi attaveqaqatigiittarnikkut niuffaffimmi soqutigisaqarlutik akuusunit peqataaffigineqarluarluni. Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffimmi oqallinnerit ukiup ingerlanerani naalakkersuinikkut sammiviit aalajangiinerillu aalajangersimasut aallaavigalugit ingerlanneqarput, ilaatigut Copenhagen Economics-ip nalunaarusiaa aamma kiffartuussisut oqallisissiaat ingerlaavartumik takkuttartut tunngavigalugit. 2016-imiNalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffimmi ataatsimiinnerit pingasut ingerlanneqarput,, ilaatigut ammanerulersitsinerup suliatut ingerlanera oqallisissiallu soqutiginaatillit allat
arlallit oqaluuserineqarlutik.
2.1 2016-imi Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffimmiullutataatsimiiffiit 2016-imi Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffimmi ataatsimiinnerit pingasut ingerlanneqarput. Ataatsimiinnernit oqaluuserisat Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisut nittartagaannit aaneqarsinnaapput.

Ullut ataatsimiiffiit:

18. februaari 2016
15. septembari 2016
23. novembari 2016
Sapinngisamik ataatsimiinneq naatinnagu tulliani ataatsimiinnissaq aalajangerneqartarpoq.

2016-imi Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffimmi oqaloqatigiinnerit

Angallattakkatigut ikkuffilitsigullu oqarasuarnikkut kiffartuussinerup ammanerulersinneqarnissaa 2016-imi suliarineqalersussaagaluarpoq, Inatsisartulli upernaakkut ataatsimiinnermi ullormut oqaluuserissat 119-at peerpaat. Tamanna ataatsimiinnerni ukkatarineqarpoq, kisianni kiffartuussisut naalakkersuinikkut isummernermik paasinnissimarpasipput siumullu isiginissaminnut piareersimallutik. 2016-imi 2016-imi Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffimmi ataatsimiinnerni taakkunani pingasuni oqallisaasut tulleriiaat erseqqissarneqassapput.

Ammanerulersitsinerup suliatut ingerlanera 2016

2016-imi ammanerulersitsinerup suliatut ingerlanerata immikkoortuisa aappaat ingerlanneqartussaagaluarpoq. 2015-imi Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffimmi ataatsimiinnerni arlaqaqisuni ukkatarineqarpoq, kiffartuussisullu ersersippaat ammanerulersitsinerup suliatut ingerlanerata immikkoortuisa tullianut piareersarsimanissaq kissaatigalugu.
Naalakkersuisut ammanerulersitsinerup suliatut ingerlanerata immikkoortuisa aappaannik aallarniinninngerini inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut sinniutaasumik misissuineq nalunaarusiorneqartoq suliarineqaqqaassaaq, taassumalu nalilissavaa ammanerulersitsineq Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinnut iluaqutaassanersoq. Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisut nalunaarusiap taassuma suliarinerani ataqatigiissaarisuunissaminnut qinnuigineqarput, taamaattumillu immikkut ilisimasalittut
siunnersuisartunut Copenhagen Economicsinut noqqaasimallutik nalunaarusiamut atugassanik.
2016-imi upernaakkut Inatsisartut ataatsimiinneranni pineqartoq sammineqarpoq Naalakkersuisullu piumaffigineqarlutik ammanerulersitsinerup suliatut ingerlanerata immikkoortuisa aappaat unitseqqullugu. Naalakkersuinerup tungaatigut isummernerup takutippaa massakkut angallattakkatigut ikkuffilitsigullu oqarsuartarnermik niuffaffiup ammanerulersinneqarnissaa kissaatigineqanngitsoq. Ullormut oqaluuserisassat 119-ata suliarineqarnerata takutippaa pissusiusunik ingerlatsiinnarusunneq, Naalakkersuisullu periarfissineqarput kingusinnerusukkut pineqartumik suliarinninnissaminnut. Kiffartuussisut allat ullormut oqaluuserisassat 119-ata inerneranik naammaginninnginnertik ersersippaat, suliffeqarfiit sivisuumik pilerersaarusiorsimammata ammanerulersitsinissaq tatigigamikku piareersimaffiginiarlugulu aningaassaliisimallutik. Peqataasulli akornini isumaqatigiittoqarpoq ingaaruteqartoq massakkut siumut isiginissaq pissutsillu massakku tatuuttut tunngavigalugit sulineq ingerlanneqassasoq.
Pissutsit allanngunnginnerisa Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit nutaanik unammilligassippai inuiaqatigiinnut iluaqutaasussat piviusunngortinniartariaqarmata niuffaffiup ammanerulersinneqannginnera akimorlugu.

Nakkutilliineq

Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisut nakkutillisutut oqartussaapput nalunaarasuartaateqarnerlu pillugu peqqussut tunngavigalugu aqutsisut piginnatitaapput nalunaarsuartaateqarnermi niuffaffik nakkutigissallugu. Nalunaarsuartaateqarneq pillugu peqqussummi § 11, imm. 2, nr. 7 aamma 8 tunngavigalugit Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisut nakkutilliisuusinnaapput makku pillugit: akuersissuteqarneq, pilersuisussaatitaaneq, kiffartuussissutinik neqerooruteqartut allat taakkulu nalunaarsuartaateqarneq pillugu peqqussummik malinninneri tamatumalu nassatarisaanik maleruagassat
aalajangerneqarsimasut atugassarititaasullu. Tamanna ima pisarpoq Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisut kiffartuussisut misissortarpaat inatsisinik Nalunaarasuartaateqarnermilu Aqutsisut aalajangigaannik malinninnersut.
Ulloq 15. septembari 2016 Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffimmiataatsimiinnerit aappaanni Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisutpeqataasunut ilisaritippaat Aqutsisut nakkutilliisutut eqiinganerusutut ikaarsaariarnerat. Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisutsulisut nutaat marluk atorfinitsippaat angallattakkatigut ikkuffilitsigullu oqarsuarnermi niuffaffiup ammanerulersinneqarnissaa ilimasuutigalugu, sulialli tamatuma ingerlanera unitsinneqarmat sulisut amerlinerat ilaatigut
akuersissummik tigumiaqartup kiffartuussisullu allat annertunerusumik nakkutiginissaannut atorneqarpoq.
Ataatsimiinermi siunissami nakkutigisassanut assersuutitut erseqqissarneqarput atugassarititaasut, isumaqatigiissutit aamma sulinerup ingerlanneqarneri. Kisianni erseqqissarneqarpoq nalunaarasuartaateqarneq pillugu peqqussut tamarmi nakkutilliinermut sammineqartoq. Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisutnakkutilliisutut eqiinganerulernerannut atatillugu ilitsersuut aamma malittarisassat suliarineqarput pisariaqarpallu nalunaarut aamma suliarineqassalluni. Ilitsersuut ilisimatoorpaluttuussaaq inatsisillu tunngavigineqartut nassuiassallugit aamma nakkutilliinerup annertussusaa, malittarisassalli nakkutilliilluni ornigunnermi periaasissat sammissallugit. Aammalu kissaatiginarpoq nalunaarusiortoqarnissaa. Tamanna periarfissaqanngippat ilitsersuut annertunerulissaaq. Suliniutit taakku aallarnernerinut tunuliaqutaavoq nakkutilliinermut atatillugu akimut erseqqissuunissaq aamma akuersissummik pigissaqartup kiffartuussisullu Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisunit nakkutilliiffigineqarnerminni apeqqutigisinnaasaat piareersimaffiginiarlugit. Tamanna nakkutilliinerup toqqissisimasumik suliamullu tunngasumik sinaakkuserneqarnissaanut ilapittuutaassaaq.Ulloq 23. novembari 2016 Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffimmi ataatsimiinnerit pingajuanni Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisut nakkutilliinermut malittarisassanik missingersuummik saqqummiipput. Ulluinnarni ingerlatsinermi ajornartorsiutaasinnaasut malittarisassani ukkatarineqarput, ilaatigut ataatsimut ingerlaarneq aamma akuersissummik tigumiaqarneq. Taamaattumik pineqartunut
taakkunuinnaq malittarisassat tunngasuupput. Nakkutilliineq ingerlanneqassaaq Atuisartoqarnermut Unammilleqatigiinnermullu Aqutsisoqarfik qanimut suleqatigalugu, Nalunaarasuartaateqarnermilu Aqutsisut piareersaataasumik suliaat tunngavigalugu Atuisartoqarnermut Unammilleqatigiinnermullu Aqutsisoqarfik inassuteqarsinnaavoq. Sulianut allanut tunngasunut pisariaqartitsisoqarpat malittarisassakiortoqarsinnaavoq. Nakkutilliinermut atatillugu Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisut
Unammilleqatiginnermut Aqutsisoqarfinnit oqaaseqaammik pituttuisumik piniarsinnaapput. Unammilleqatigiinnermut inatsimmik unioqqutitsineq paasineqarpatUnammilleqatigiinnermut Aqutsisoqarfik assersuutigalugu isumaqatigiissummik allanngueqqulluni inassuteqarsinnaavoq. Maalaarut apuunneqarsimasoq tunngavigalugu nakkutilliineq ingerlanneqarsinnaavoq imaluunniit Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisut namminneerlutik suliamik ingerlatsisinnaapput.
Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisutniuffaffimmi akuusunik nakkutilliinera inatsisimmi ingerlatsinermut tunngasumi malittarisassat tunngaviusullu tunngavigalugit, soorlu aamma ulluinnarni sulianik ingerlatsinermi taamaattoq.
Ukiup ingerlanerani ataatsimiinnerni peqataasut suliniutinut nutaanut tunngasut apeqqutigisarpaat, taakkulu qanoq ilillugit piviusunngortinneqassanersut. Nakkutilliinermut suut ilaatinneqassanersut suullu ilanngunneqassannginnersut apeqqutigineqarpoq. Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisut erseqqissarpaat nalunaarasuartaateqarneq pillugu peqqussut tamarmi nakkutilliinermut sammineqarsinnasoq aamma akuersissummik tigumiaqartoq kiffartuussisullu allat aamma nakkutilliiffigineqarsinnaasut.

Ataatsimut ingerlaarneq pillugu ilitsersuut

Ulloq 23. novembari 2016 Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffimmi ataatsimiinnerit pingajuanni Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisut ataatsimut ingerlaarneq pillugu ilitsersuut saqqummiuppaat. Ilitsersuut isumasiuinermi ajornartorsiutaasinnaasut qulaajarniarlugit suliarineqarpoqulluinnarnimi sulinermi inatsisip atorneraniajornartorsiutit taakku paatsoornermut isummanillu uniuinermut tunngaviusinnaammata. Ilutigalugulu ajornartorsiutaasinnaavoq inatsisip pisariussusa pissutigalugu pisut
ilaanni suliarineqartut ukiuni arlalinni ingerlasarmata, tamannalu akuusunut tamanut naammaginanngilaq.
Ilitsersuut immikkoortunut marlunnut avinneqarpoq; inatsiliorneq nammineq aamma ataatsimut ingerlaarneq pillugu sulinerup ingerlanera. Kissaataavoq ilitsersuutip inatsimmik ajornartorsiutinillu tassunga atasunik paasinninneq annertusisissagaa. Aamma taamtut kissaataavoq sulinerup ingerlanera allaaserineqassasoq soorlu aamma tassunga atatillugu ingerlaavartumikakimmisaarutit ukkatarineqartassasut. Akuusunut tamanut pisiussaaffiit pisinnaatitaaffiillu sukumiisumik allaaserineqassapput. Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisutmisilittakkatigut paasivaat Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisut
ataatsimut ingerlaarnermi sulianut akuutinneqalersartut illuatungeriit isumaqatigiinniarneri unittooraangata, tamatumalu kingorna illuatungeriit isumaqatigiisinnaanissaat ajornakusoortarluni. Niuernerpalaartumik isumaqatigiinniarneq nangeqqinneqarsinnaappat illuatungeriillu isumaqatigiissinnaallutik sulinerup sivitsornissaa pinngitsoorneqassaaq, taamaassappammi Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisut suliaq qulaajassavaat misissoqqissaarlugu aalajangiillutillu.
Tmatuma kingunerissavaa suliamik passussineq sivisooq akuusunut tamanut naammaginanngitsoq. Ilitsersuutip erseqqissassavai sullissisut kinguaattoortitsinerinut peqqutaasinnaasut suliamut akuusut sunniiveqatigiinnerinik ilaqartut, isumaqatigiinniarneqt nammineq, isumaqatigiinniarnernik akornusiineq aamma suleqatigiinnermi malittarisassat amigaataanerat. Aammalu aaqqissuineq peqqutigalugu kinguaattoornerit inatsiseqarnermik tunngaveqartut erseqqissassavai, taassuma ataani Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisut akuliutissallutik periarfissaat killeqartut. Naggataarutigalugu
ataatsimut ingerlaarnermi oqaatsit imarisaat suullu ataqatigiinneri aamma inatsisit ingerlatsinermut tunngasut tunngavigalugit sinaakkutit ataatsimut isigalugu sulianik suliarinninnermi malittarissanik imallit qulaajarneqassapput.

Pilersuisussaatitaaneq

Ulloq 18. februaari 2016 Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffimmi ataatsimiinnermi siullermi Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisut pilersuisussaatitaaneq pillugu oqallissaarummik saqqummiussipput. Peqataasut pilersuisussaatitaaneq qanoq eqqunneqassanersoq sunillu imaqassanesoq oqallisigaat. Sammisaq siusinnerusukkut Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffimmi sammineqareerpoq ukiorlu manna pilersuisussaatitaalluni kiffartuussinermik neqerooruteqartussamik suli toqqaasoqanngilaq. Ilutigalugulu tassunga atatillugu apeqqutit suli paasissutissiissutigineqanngitsut arlaliupput soorlu aamma
pilersuisussaatitaanerup annertussusissaa oqallisigineqartoq. Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisutnassuiaatigaat pilersuisussaatitaanerup ilusilernissaanut periarfissat pingasut, taakku ataani: massakkut pissutsit ataannarnissaat, pilersuisussaatitaaneq nerukitsoq imaluunniit silittoq. Pilersuisussaatitaanerup silittup kiffartuussineq annertooq qularnaarpaa, TELE-POSTillu attaveqaatinut nutaanut annertuumik aningaasaliinera naapertuilluartilerlugu. Pilersuisussatitaanerup amitsup
nalunaarasuartaateqarnermi pilersuinerit minnerpaaffissaat qaularnaarpaa internettimillu atuineq akikinnerulissalluni. Aama pilersuisussaatitaaneq silittoq imminut akilersinnaassanngilaq, pilersuisussaatitaanerulli amitsup kingunerisinnaavaa innuttaasut avinngarusimasuniittut ajornerusumik atugassaritinneqarnissaat. Pissutsit massakkut atuuttut ingerlaannarnissaanut atuisartut kiffartuussissutinik neqeroortutigineqartunut akiliuumanerat apeqqutaassaaq.
Pisariaqarpat pilersuisussaatitaanerup sukkassusissaa aamma oqallisigineqarpoq. Qulaarneqanngilaq pilersuisussaatitaanerup Naalakkersuisut Digitaalinngorsaanermut Periusissiaat malinneqassanersoq, tassani anguniarneqarmat Kalaallit Nunaanni innuttaasunut tamanut 2018 nallertinnagu attaveqarnerit 10 Mbit-imik annertussusillit atuutilissasut imaluunniit naammannersoq piffiit ilaanni kingulliullutik atuisut attaveqarnerit 10 Mbit-inik annertussusillit saniatigut pisiaralugit pissarsiarisinnaanissaat. Copenhagen Economics-ip 2014-imi nalunaarusiaminni inassutigaat Digitaalinngorsaanermi Periusissiaq
malinneqassasoq. TELE-POSTip oqaatigaa pilersuisussaatitaaneq eqqarsarnartoqartillugu, sukkassutsit aalajangersimasut
neqeroorutigineri periarfissaanngimmata, assersuutigalugu qaammataasanik attaveqarfilinni piginnaasat immap naqqatigut kabeleqarfinnisut piginnaasaannisukkassutsit neqeroorutigineqarsinnanngimmata, aamma pilersuisussaatitaanermut atatillugu apeqquteqarmat suli akineqanngitsunik. NalunaarasuartaateqarnermI Aqutsisut oqaatigaat amigartoorutit aalaakkaasariaqartut kiffartuussisut allat amigartoorutinik matuseqataasussat tamanna aamma eqqarsaatigalugu pilersaarusiorsinnaniassammata.
Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffimmi peqataasut ataatsimiinnerni siuliini isumaqatigiissimapput pilersuisussaatitaaneq aalajangersimasoq aatsaat pisariaqalissasoq angallattakkatigut ikkuffilitsigullu oqarasuarnerup ammanerulersinneqarneranut atatillugu, kisianni ammanerulersitsineq unitsikkallarneqarmat qularnartoq ineriartorneq ingerlaqqitsinnagu tamanna pisariaqalissanersoq.

Akimut ersitsuuneq

2016-imi Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffimmi ataatsimiinnerit aappaanni peqataasut akorninit TELEPOSTip niuernermut atatillugu isumaqatigiinniarnerni aamma TELE-POSTip wholesalemi pisisartunut pisinnaanernik tunniussisinnaanermut nalleqqiullugu akimut ersinngippallaarnera isornartorsiorneqarpoq. Oqaatigineqarpoq kiffartuussisut akuersissummik pigisaqartumik isumaqatigiinniarnermi sanngeeqisumik inissisimasut. Copenhagen Economicsip nalunaarusiaani erseqqissarneqarsimasutut TELE-POST aggulunneqarnermigut TELE-POSTip annikitsukkuutaartumik nioqquteqarnermi immikkoortortaqarfimmi kingulliutinneqarsinnaanissaralua pinngitsoortissinnaavaa, tamannalu ataatsimiinnermi
saqqummiunneqarpoq, kisianni tamatuma pisariaqarnera peqataasunit ilumuunnginnerarneqarpoq TELEPOST akimut ersitsunngortitsisinnaappat taamalu isumaqatigiinniarnerit naligiinnerulersinneqarlutik. Ataatsimiinnermi isumaqatigiissutigineqarpoq Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffimmi ataatsimiinnerit pingajuanni TELE-POST oqallissaarummik saqqummiussissasoq pineqartut arlallit pillugit paasissutissiinertalinnik akimullu ersitsuunerup amigaataanerata ajornartorsiutigineqarneranik attuisumik. Saqqummiussinerup ilaatigut sammivai avannamut immap naqqatigut kabelissap ikkunneqarnissaa kiisalu radiokkut uiguleriiaartumik sukkasoorsuarmik attaveqaat. TELE-POSTip siunissami pilersaarutai aamma taamatut taaneqarput peqataasullu sinneri oqallissaarummik tassanilu sammineqartunik
naammaginnissimaarluarpasipput. Ulloq 1. decembari 2016 naatsorsuutit aggulukkat siulliit TELE-POSTimit takkupput. Copenhagen Economicsip TELE-POSTip aggulunneqarnissaa nalunaarsuartaateqarermi niuffaffiup iluatsittumik
ammanerulersinneqarnissaanut pisariaqartutut oqaatiginikuuaa, naatsorsuutitigullu agguluineq oqaatigineqarluni tassaasoq qanoq iliuusissaq annikinnerpaamik allannguinertalik suliffeqarfik nammineq aggulunneqanngimmat. Naatsorsuutitigut agguluuneqarnerup qanoq sunniuteqarnissaa suli nalorninarpoq, siumulli isigaluni Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisut soorluaamma innuttaasut naalakkersuinikkullu suliaqartut naatsorsuutinik suliffeqarfiullu isertitaanik pingaarnersiuillunilu
tulleriiaarineranuttakunnissinnaanermutperiarfissaqalissapput. Tamanna akimut ersitsuunermik annertulerulersitsissaaq taamalu Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffimmi ataatsimiinnerit aappaanni peqataasutpaaserusullugu kissaatigisaannut naleqqulluni.

2016-imi Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffiup killiffia

Ukioq manna 2016-imi Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffimmi oqaluuserisassat pingaartumik ammanerulersinermi alloriarnerup aappaanut aammalu oqallisissat saqqumilaartunut sulianullu ataasiakkaanut tunngasuupput. Kiffartuussisut Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffimmi peqataasut upernaakkut katersuunnermi oqaluuserisassat 119-ata inernilernera pakatsissutigaat, kisiannikingornatigut massakkut pissutsinut paasinnissimarpasillutik siumullu isiginissamut piareersimallutik. Taamaattumik ukiup ingerlanerani ataatsimiinnerni oqaloqatigiinnerit tamatumunnga suliniutinullu ingerlaavartunut
arlalinnut tunngasuusimapput.
Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffik aallarnerneqarnerminiit soqutiginnittunit piffiminngaannersunit annertuumik peqataaffigineqarpoq. Ataatsimiinnerit Nalunaarsuartaateqarnermi Aqutsisunit oqallissaarutinik peqataasullu ilanngussaannik imaqartarput, peqataasullu sammisat attuumassutillit ajornartorsiutaasinnaasullu pillugit oqallinnernut akuulluartarput.
Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisutpeqataasunit akuuffigineqarluarneq pingaartippaat 2017-imilu ataatsimiittarnissat qilanaaralugit. Tamanna tassaavoq Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffiup ukiut pingajussaanni atuuffia Nalunaarasuartaateqarnermilu Aqutsisutataatsimiinnissat taakkulu akuersissummik pigisaqartumut kiffartuussisunullu allanik pingaaruteqarnerat annertuumik isumalluarfigaat. Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisutmassakkutut Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffikallattoqarfikkut aammalu peqataasunut qanimut kiffartuussinikkut sullisissavaat. Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisutnutaanik atorfinitsitsinerisigut siunissami aalajangersimasumik suleqataasup ataatsip
Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffik allattoqarfeqarnikkut isumagissavaa. Tamanna ataatsimiinnerit toqqissisimasumik sinaakkuteqarnissaannut, piareersarnissaannut ataatsimeereernermilu oqaluuserisat katersornissaannut pqqutaaqataassaaq.
Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffikqulaani taaneqaartut saniatigut aamma saniatigut atuuffeqarpoq niuffaffimmi kiffartuussisut oqallittarfiattut. Ataatsimiinnerni kiffartuussisut periarfissaqarput Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisunutakuersissummillu pigisaqartumut isumakuluutitik isumaminnillu uniornitik ersersissallugit. Ataatsimiinnerit pingaartorsiortuunngitsumik avatangiiseqarput, peqataasut pisarnermit pittuttorsimannginnerusumik ammanerusumillu
oqalussinnaaniassammata.Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisut isumaqarput tamatuma attaveqaqatigiinneq nalunaarasuartaateqarnermilu niuffaffimmi suleqatigiinneq nukittorsaraa taamaattumillu ataatsimiittarnerit ilalertuassallugit sulinermullu atugassanik immikkoortitsisassallutik.

31. decembari 2016 naatsorsuutigalu Nalunaarasuartaateqarnerimi Oqalliffik. Peqataasut.

Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisut

Nicolai Odgaard Jensen
Susanna Rosing
Martin Christoffersen
Erik Rosing

Kommuninut, Nunaqarfinnut, Isorliunerusunut, Attaveqaqatigiinnermut Ineqarnermullu

Naalakkersuisoqarfik

Andreas Østbirk
Christian Boye Rasmussen
Jesper Nordskilde

Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut, Niuernermut Nukissiuuteqarnermullu Naalakkersuisoqarfik

Jeppe Holt Jensen

Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfia

Lars Balslev

Greenland Television ApS

Jonas Tetzschner

Inu:IT A/S

Martin Gjødvad
Bo Østerberg Kristensen

Digitalimik Sullissinermut Aqutsisoqarfik

Deniz Gøgenur

TELE-POST A/S

Kristian Reinert Davidsen
Flemming Drechsel
Brian Smedemark

Comby A/S

Brian Torp

Nuuk TV

Angu Kristensen
Bjørn Holm
Grønlands Erhverv
Lars Krogsgaard

Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffiup siunertaa

Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffiup siunertarai:
• attaveqarnermut ataatsimullu ingerlaarnermut isersinnaaneq pillugit ineriartornerup ammasuunissaanik qularnaarineq,
• oqalliffimmik pilersitsinissaq ajornartorsiutaasinnaasut tamanut soqutiginartunut tunngasut pillugit oqaloqatigiiffiusussamik eqqarsaatigalugit attaveqaatinut isersinnaaneq, niuffaffimmi unammilleqatigiinnissamut atugaassarititaasut, akigititaasut atugassarititaasullu il.il.
• oqalliffimmmik pilersitsissalluni Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisut Naalakkersuisullu paasisaqarfigisinnaasaannik aamma qulaajaaffigisinnaaffiannik nioqquteqarfiup allallu soqutigisallit isumaat attaveqaatinut isersinnannermut, ataatsimut ingerlaarnermut aamma inatsisiliornermut tunngasut tungaasigut ajornartorsiutit pingaarnerit pillugit,
• aqqutissaq pilersissallugu Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisut aamma Naalakkersuisut nioqquteqarfimmut soqutiginnittunullu allanut paasissutissiiffiginniffiat sammisaqarfiup iluani ajornartorsiutaasinnaasut suliarineqartut pillugit,
• aqqutissaq pilersissallugu Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisut allakkatigut oqaatsitigullu assersuutigalugu suliat aalajangiiffiusimasut pillugit aqutsisoqarfiup tunngaviusumik qanoq isumaqarnerminik paasissutissiiffigisinnaasaanik,
• pilersissallugu tusarniaaffigisassat Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisut nalunaarasuartaateqarnermut tunngasunik misissuinernut nalunaarusianullu missiliuutinik allagaqarnerminut,
• kiffartuussissutinik neqerooruteqartunut ataasiakkaanut soqutiginnittunullu allanut periarfissiinissaq qularnaassallugu pissutsinik ataatsimut isigalugu tamanut atuuttunik, saqqumilaartunik tamanullu soqutiginarsinnaasunik  paasissutissiiffeqarnissaq,
• suliamut akuusut ataasiakkat periarfissaqarnissaannik qularnaarutissallugit apeqqutinik ajornartorsiutaasinnaasunillu qaqitsiffissaannik Nalunaarasuartaateqarnermilu Aqutsisunut siunnersuuteqarfigisinnaasaannik oqaluuserisassat ataatsimut isigalugu tamanut atuuttunik oqalliffimmut ataatsimoorfimmut qaqitsinissaannut.

Mødeform i Telefagligt Forum i 2016

Møderne i Telefagligt Forum har løbende været præget af såvel forberedte indlæg fra Telestyrelsens side som indlæg fra branchen og andre interessenters side. For at sikre uddybende og fyldestgørende drøftelser, har Telestyrelsen sørget for, at diskussionerne på møderne bliver styret efter en dagsorden. Endvidere udarbejder forslagsstillere korte oplæg om de
pågældende emner.
Det er derimod ikke hensigten, at man i Telefagligt Forum skal åbne op for tosidige drøftelser om forhold, der måtte herske uenighed om de to parter imellem. Drøftelserne i Telefagligt Forum sker på et overordnet niveau. Mere detaljerede drøftelser behandles fortsat i andre relevante sammenhænge.
Medlemmerne af Telefagligt Forum har løbende bidraget med forslag til dagsordenen og aktivt deltaget i drøftelserne på møderne.

2016-imi Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffimmi ataatsimeeriaaseq

Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffimmi ataatsimiinnerit ingerlaavartumik Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisunit piareersakkanik ilanngussisoqarnernik aamma nioqquteqarfimmiit soqutiginnittunillu allanit ilanngussisoqarnernik ilisarnaateqarput. Oqaloqatigiinnerit itisilerisut naammattumillu oqalliffiusut qularnaarniarlugit Nalunaarasuartaateqarnermi
Aqutsisut isumagisimavaat ataatsimiinnerni oqallinnerit ullormut oqaluuserisassat malillugit ingerlanneqartassasut. Kiisalu siunnersuusiortut oqalliserisassanngortitatik naatsumik aallarniuserlugit saqqummiussisarput.
Akerlianilli anguniagaanngilaq Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffikatorneqassasoq illua’tungeriit pissutsinik isumaqatigiinngiffigisaminnik oqalliffissaattut. Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffimmi oqallinnerit ataatsimut isigalugu pissutsinik oqalliffiuvoq. Oqallinnerit sulianut ataasiakkaanut tunngasut suli taakkununnga tunngasumik attaveqarfitigut
ingerlanneqassapput.

Ukiumi qaangiuttumi Nalunaarasuartaateqarnermi Oqalliffimmi oqallinnerit ilaasortat ilanngussaannik aallaaveqarsimapput. Ilaasortat ingerlaavartumik ullormut oqaluuserisassat imassaannik siunnersuuteqartarsimapput ataatsimiinnernilu oqallinnerni peqataalluartarsimallutik.

Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisut suleriaasiat
Ataatsimiinnissat tamaasa sioqqullugit Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisut peqataasut tusarniarfigisarpaat ajornartorsiutaasinnaasut, akimmisaarfiusinnaasut oqaluuserisassanullu ilanngussassat pillugit. Oqaluuserisassatut ilanngussassat akimmisaarfiusinnaasullu oqalliffimmi oqaluuseritinniakkat allaganngorlugit allaffeqarfimmut nassiunneqassapput, taava Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisut peqataasunut nassiutissavaat/ataqatigiissassavaat. Peqataasut allakkatigut ilanngussaqanngikkunik allaffeqarfimmut oqarasuaatikkut sianersinnaapput oqaluuserisassarlu/ajornartorsiullu ullormut oqaluuserisassanut ilanngutitillugu. Nalunaarasuartaateqarnermi Aqutsisut oqaluuserisassat Nalunaarsuartaateqanermi Oqalliffiup siunertaanut naleqqutinngitsut itigartitsissutigisinnaavaat.