EQQARTUUSSUT

Oqaatigineqartoq ulloq 4. maaji 2016 suliami no. BS 190288/2014:

Jens Johansenip
Postboks 56
Simuup Aqq. B 1839 24 A
3911 Sisimiut

illuatungeralugu

Avatangiisit illersorneqarnissaannut ataatsimiititaliaq
Inuussutissarsiornermut piginneqatigiiffinnillu aqutsisoqarfiup
qullersaqarfia
Postboks 689
3900 Nuuk

Suliamut tunngaviusoq illuatungeriillu piumasaqaataat Suliaq manna Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivimmi suliassanngortinneqarpoq ulloq 10. septembari 2014-imi apeqqummut, Avatangiisit illersorneqarnissaannut ataatsimiititaliap Qeqqata Kommuniata Jens Johansenip immikkut ittumik akuersissuteqarnissamik qinnuteqaataanik, ermup errorfinneersup illumit Qeeqi 14-6-imit, Sisimiuni, silammut kuutsinneqarnissaanut, itigartitsissutaa atuuttussanngortitsisimanera pissusissamisoornersoq, kiisalu Avatangiisit illersorneqarnissaannut ataatsimiititaliap EMRK-mi (Europamiut Inuit Pisinnaatitaaffiinut Isumaqatigiissutaanni) aalajangersagaq 6, imm. 1, unioqqutinneqarsimanersoq, taamaassimassappallu taarsiiffigineqassasoq Jens Johansen.
Jens Johansenip suliap suliarineqarnerani Qeqqata Kommunianut piumasaqaatini taamaatissimavaa, taamaalilluni suliaq taamaallaat Jens
Johansenip piumasaqaataa malillugu suliarineqarluni suliamut ilanngutsinneqartumut, Avatangiisit illersorneqarnissaannut
ataatsimiititaliamut sammitinneqarluni. Jens Johansenip Avatangiisit illersorneqarnissaannut ataatsimiititaliamut imatut piumasaqaateqarpoq:

1) Avatangiisit illersorneqarnissaannut ataatsimiititaliaq pisussaaffilerneqassasoq akuersissutigissallugu, 6. juuni 2014-imi
aalajangiineq atorsinnaanngitsoq, kiisalu pisussaaffilerneqassasoq suliassiisoq nalunaarfigissallugu ermup errorfinneersup silamut
kuutsinneqartarnissaannut immikkut ittumik akuersissummik.

2) Pingaarnertut: Avatangiisit illersorneqarnissaannut ataatsimiititaliaq pisussaaffilerneqassasoq suliassiisoq europamiut inuit
pisinnaatitaaffiinut isumaqatigiissutip aalajangersagartaasa arfernanni, imm. 1-imik, unioqqutitsisimasutut taarsiiffigissagaat 260.750 koruuninik.

Tulliatut:

Avatangiisit illersorneqarnissaannut ataatsimiititaliaq  pisussaaffilerneqassasoq suliassiisoq europamiut inuit pisinnaatitaaffiinut
isumaqatigiissutip aalajangersagartaasa arfernanni, imm. 1-imik, unioqqutitsisimasutut taarsiiffigissagaat eqqartuussisut naliliinerat
tunngavigalugu annikinnerusumik. Avatangiisit illersorneqarnissaannut ataatsimiititaliap siornani 1-itut 2-tullu piumasaqaataasunut piumasaqaatigaa pinngitsuutitaanissaq. Suliamut paasissutissat Ulloq 10. septembari 2001-imi Jens Johansen nammineerluni illuliassaminut Sisimiuni toqqavissaamik qinnuteqarpoq. Allakkatigut 18. septembari 2001- imersuni (ilanngussaq C) kommunip siumoortumik Jens Johansen toqqavissamik tuniniarlugu neriorsuuteqarpoq. Allakkami ilaatigut erserpoq, Jens Johansen nassuiaateqassasoq imeq errorfinneersoq anartarfimmeersorlu qanoq katersorneqartassanersoq, kiisalu Jens Johansenip
naatsorsuutigisariaqaraa, piumasaqaatigineqassasoq, imeq errortuivikoq nunamut kuutsiinnarneqassanngitsoq.
Allakkatigut 4. oktobari 2001-imeersumi Jens Johansen qinnuteqarpoq ermup errortuivikup nunamut kuutsiinarneqartarnissaanut immikkut ittumik akuerineqarnissamik. Allakkatigut 3. decembari 2001-imeersumi Jens Johansen inaarutaasumik toqqavissaminik tunineqarpoq. Allakkamit ilaatigut erserpoq, toqqavissaq inissisimasoq illoqarfiup ilaanut pilersaarummi A10a-mi aalajangersaavigineqarsimasoq. Allakkamit aamma erserpoq, kommuni illoqarfiup ilaanut pilersaarut naapertorlugu piumasaqaateqartoq, imeq errortuutikoq anartarfiit kuuffiisa aqqutaannut ingerlanneqassasoq, kiisalu Jens Johansenip immikkut ittumik akuerineqarnissamik qinnuteqaataa suliarineqassasoq, peqqinnissamik nakkutilliisup tamanna aalajangiivigereerpagu.
Illoqarfiup ilaanut A10a-mut pilersaarummi 28. aggusti 2001-imeersumi ilaatigut erserpoq:

Ҥ 7 Ruujoritigut attassuteqarnerit
7.1 Sanaartukkat nutaat pisortat imermik pilersuinerinut atassuserneqarsimassapput.
7.2 Imeq errortuivikoq aamma imeq anartarfimmeerssoq tankimut katersorneqartassaaq imaluunniit pisortat ingerlataannut anartarfiit
kuuffiinut atassuserneqarluni.
7.3 Illoqarfiup ilaani pisortanit ingerlanneqartumut anartarfiit kuuffiinut, taamaattut pigineqarpata tamatumani imaluunniit ikkussuuneqarpata, atassusiisoqassaaq.”

Allakkatigut 24. juuni 2004-imeersuni avatangiisit illersorneqarnissaannut inatsisip §-iisa 34-ani, imm. 3, naapertorlugu kommunip peqqinnissamik nakkutilliisoq qinnuigaa oqaaseqaateqaqqullugu, Jens Johansen ermup errortuivikup nunamut kuutsiinnaarneqartarnissaanut immikkut ittumik akuersissuteqarfigineqassanersoq. Allakkatigut 29. juuni 2004-imeersuni peqqinnissamik nakkkutilliisup kommuni nalunaarfigaa, inassutigisinnaanagu Jens Johansenip immikkut ittumik akuersissuteqarfigineqarnissaa. Tamanna tunngavigalugu kommunip immikkut ittumik akuerineqarnissamik qinnuteqaat 3. septembari 2004-mi itigartitsissutigaa. Allakkani 8. septembari 2004-mi Jens Johansenip immikkut ittumik akuerineqarnissamik qinnuteqaatimi itigartitsissutigineqarnera maallatigaa. Avatangiisit illersorneqarnissaannut ataatsimiititaliap kommunip aalajangiinera ulloq 16. juuni 2014-imi atortussanngortippaa. Ulloq 11. apriili 2003 John Rasmussen, Jens Johansenip sanilia, imermik erruivikumik nunanut kuutsitsisinnaanermut immikkut ittumik akuersissummik tunineqarpoq. Avatangiisit illersorneqarnissaannut ataatsimiititaliap Jens Johansenip maalaarutaata suliarineranut atatillugu Avatangiisit illersorneqarnissaannut ataatsimiititaliap kommuni qinnuigaa erseqqisaateqaqqullugu nunamut kuutsitsissagaanni Jens Johansenimiit aamma John Rasmussenimiit pissutsit qanoq-ittuunersut. Kommunip tamatumunnga tunngasumik nalunaarusiaani 24. juuli 2007- imeersumi ilaatigut erserpoq, John Rasmussenimiit imeq erruivikoq Siimuup Aqqusernata eqqaanut itersaamanermut kuuttartoq, tassanilu meeqqat ingerlaarneq ajortut, kiisalu taamaalilluni peqqinnartuungitsutut sunniutigisinnaasai killeqarlutik. Allakkami erserportaaq, imeq erruivikoq Jens Johansenip illuaneersoq koorortakkut amitsukkut kuulluni masarsummut Nikkorsuit kujammut kitaatungaaniittumut ingerlasassasoq, tassanilu meeqqat ilaatigooriarlutik ingerlasarput pinnguarlutik. Kiisalu allakkami erserpoq, Nikkorsuit ingerlaffigineqangaatsiartuusoq, kuutsitsinerlu ukiukkut aammalu aattulernermi akornusersuutaasinnaassasoq.
Nassuiaatit Suliap suliarineqarnerani nassuiaateqarput Jens Johansen aamma ilisimannittoq Lone Kristensen. Jens Johansen ilaatigut nassuiaavoq, 2001-imi kommunimut qinnuteqarsimalluni nammineerluni illuliornissamik akuereqqulluni. Tamatumunnga atatillugu qinnutigaa akuerineqaqqullugu ermup errortuivikup silamut kuutsiinnartarnissaanik. Tamatumani kuuffiusinnaasut nalunngilai, kommunilu oqaloqatigisarsimallugu, kommunillu ilisimatissimagaani, ermup erruivikup kuutsiinnartarnissaanut immikkut ittumik akuersissummik qinnuteqassasoq. Hanne aamma John oqaloqatigisimavai, taakku taamanikkut teknikkimi aqutsisoqarfimmi sulisuusut. Aamma illoqarfiup ilaanut pilersaarusiaq nalunngilaa. 2004-mi sanaartornini aallartippaa. Sanaartukkani 2005-imi naammassivaa. John Rasmussenip illua 2001-imi imaluunniit 2002-mi napparneqarunarpoq. Eqqaamanngilaa peqqinnissamik nakkutilliisup allagaa qanga  ilisimasaqarfigilersimanerlugu, kisianni isumaqarpoq, allakkat pineqartut kingusissukkut aatsaat ilisimasaqarfigilersimallugit. Piffissap ilaani kommunimit paasissutissiisunik allagarsisimavoq. Jens Johansenip septembari 2015-imi assilisimasaanik takutinneqarluni
(ilanngussaq 4) nassuiaavoq, assimi takuneqarsinnaasoq nuna imermik erruivikumik kuutsitsivigisartakkani. Illuminiit imeq erruivikoq kuuttarpoq qooruartamut Nikkorsuit eqqaanniittumut. John Rasmussenip imeq erruivikoq Siimuup Aqqusernanut kuutsittarpaa. Nikkorsuit Siimuup Aqqusernanut naleqqiullugu ingerlaarfiunerusarpoq, isumaqarporlu kuutsitsineq sumulluunniit ajoqutaanngitsoq, imeq erruivikoq qoorortamut kuuttarmat. Tassani meeqqanik pinnguartoqarneq ajorpoq. Akerlianilli Siimuup Aqqusernani pinnguartarput. Allanik Nikkorsuit qoorortaanut imermik erruivikumik kuutsitsisoqarneq ajorpoq, aammalu tassunga kuutsitsisarnissani qinersimavaa, sapinngisamik minnerpaamik mingutsitsinnginnerussagami. Assut tupaallassimavoq immikkut ittumik akuersissummik qinnuteqaatini itigartinneqarmat, tassanimi illulioqqittoqarsinnaanngimmat. Tamatuma saniatigut pakatsissutigaa, kommuni assigiinngisitsilluni sullissimmat John Rasmussen immikkut ittumik akuersissummik tunillugu nunamut imermik erruivikumik kuutsitsinissaanut. Anartarfiit kuuffianut aqqut illut pingasut ungataanniippoq qaqqajunnami illuaniit 500 mterit missaannik ungasitsigisumi. Tassunga anartarfiit
kuuffiisa aqqutaannut atassuserneqassaguni pumpilertariaqassaaq. Suli qoorortamut imermik erruivikumik kuutsitsisarpoq. Kommuni tamanna pillugu uparuaateqarfigisimanngilaa. Lone Kristensen ilaatigut nassuiaavoq, Qeqqata Kommuniata teknikkimut ingerlatsiviani atorfeqarluni. Suliami matumani kommunip aalajangiisimaneranut peqataasimavoq. Illoqarfiup ilaani tassani pissani pissutsit pillugit Lone Kristiansen nassuiaavoq, Siimuup Aqquserna Jens Johansenip illuata kujataatungaaniippoq. Illup avannamut kitaatungaaniippoq immarnersaq taanna immamut atavoq. Tamanna imermik erruivikumik kuutsitsivineqangaatsiartuuvoq. Imeq erruivikoq Simuup Aqqusernani, Nikkorsuit avannaata tungaanit aamma Teleø-miit inigineqartunit alerlasoorsuarnit kuuffigineqartarpoq. Aasaanerani tamanna masarsuusarpoq, ukiukkullu imeq erruivikoq kuutsinneqartartoq serminnguuttarluni, Imeq erruivikoq Jens Johansenip illuanit kuutsinneqartartoq illup avannaatungaaniittumut qoorortamut kuuttarpoq. Imeq erruivikoq qoorortamiit ammut Nikkorsuarnut kuuttarpoq. Aattulernermi imaluunniit imeq naammattumik annertussuseqarpat imeq erruivikoq masarsummut kuussinnaasarpoq. Ukiukkukkut ruujori milittarpoq,, taamaattumik imeq erruivikoq Nikkorsuit kujataatungaaniinginnalersarpoq. John Rasmussenip illua Jens Johansenip illuata kujataata kitaatungaani inissisimavoq. Imeq erruivikoq John Rasmussenip illuaneersoq John Rasmussenip illuata kitaatungaaniittumut naqisimanertamut kuuttarpoq. John Rasmussenip sanilia aamma tassunga kuutsitsisarpoq. Imeq erruivikoq
naqisimanertamiiginnartarpoq, tamannalu masarsunnguunnikuuvoq. Jens Johansenip aamma John Rasmussenip illui ermup aqqutaanut
atassuteqarput. Pisortat tamatumani Siimuup Aqqusernani, Jens Johansenip illuata inissisimaffiani, anartarfiit kuuffiinnut atassusiinikuunngillat. Ukioq kaajallallugu ermup aqqutaanut atassusertittut amerligaluttuinnarnerisa kinguneranik ullumikkut imeq erruivikoq annertunerusoq siusinnerusumut naleqqiullugu kuutsiinnarneqartarpoq. Siusinnerusukkut kommunip sillimaffigisimanngilaa, ukioq kaajallallugu imeqalernerup kinguneranik imeq erruivikoq annertunerusoq aasaanerani imermut atassusertarnermut naleqqiullugu kuutsiinnarneqartartussaasoq, aammalu taamaattumik amerlavallaat ermup erruivikup kuutsiinnarneqarnissaanut immikkut ittumik akuerineqartarsimapput. Ullumikkut kommuni piumasaqaateqartarpoq, imeq erruivikoq septiktankimut katersorneqanngikkuni anartarfiit kuuffiisa kuuffigisartagaannut atassusertissimanissamik, innuttaasut illortik ermup aqqutaanut atassusertinnissaanut akuersissummik tunineqannginnerini. Nammineq ilisimanngilaa illut qassit tassaniittut imermik erruivikumik nunaannarmut kuutsitsisarnersut, kisiannili eqqoriarsinnaallugu amerlangaatsiartut.
2003-mi ilisimatinneqarsimavoq, kommunip suleriutsini allanngortinniaraa qanoq ilisukkut ermup erruivikup kuutsiinnartarnissaanut immikkut ittumik akuersissuteqartoqartassanersoq, taamaalilluni kommuni akimmisaartitsinerusalersimavoq, qaqugukkut immikkut ittumik akuersissuteqarnissaminut. Akimmisaartitsinerulerneq jens Johansenip najugaqarfiinnaanut atuutinngilaq, kisiannili illoqarfiup ilaanut pilersaarusiamut ilaasumut tamarmut. Nammineq naluaa, sooq kommunip immikkut ittumik akuersissuteqarnissamik qinnuteqaammik itigartitsinermini suleriutsip allanngortinneqarsimanera innersuussutigisimanngikkaa, kisiannili taamaattoq Avatangiisit
illersorneqarnissaannut maalaaruteqartarfiata aalajangiinerani tamanna erserpoq. Suleriutsip allanngortinneqarnerata kingorna sanaartortoqangaatsiarsimavoq, aammalu arlaannaalluunniit ermup erruivikup nunamut kuutsiinnartarnissaanut immikkut ittumik akuersissummik pisimanngilaq. Sanaartukkat nutaat amerlanersaasa pisortat anartarfiit kuuffiutaannut atassuserneqarsimapput. Illut, piginnittui immikkut ittumik akuersissummik qinnuteqarsimasut itigartinneqarsimasulli, Jens Johansenip illuata kangianiipput. Ilaatigut allaffik mikisoq, namminersorlutik oqartussanit pigineqartoq, immikkut ittumik akuersissummik qinnuteqarsimasoq, itigartinneqarnikuusimavoq. John Rasmussenip immikkut ittumik akuersissummik ermup erruivikup nunamut kuutsiinarneqartarnissaanut qinnuteqaataa nammineq suliarisimanngilaa, taamaattumik naluaa sooq John Rasmussen immikkut ittumik akuersissummik tunineqarsimanersoq, tamannali ullumikkut, immikkut ittumik akuersissummik tunineqarsimanera, kukkunertut isigineqarpoq.

Illuatungeriit isumaat

Jens Johansenip piumasaqaatiminut 1-imut tapersiutitut saqqummiuppaa, kommunip immikkut ittumik akuersissummik qinnuteqaatiminut
itigartitsinera pissutsit atuuttut malillugit kukkunerusoq, kiisalu kommuni nammineerluni naliliisarnermigut toqqammavissaqanngitsumik
suleriuseqarsimasoq. Kommuni taamaaliornermigut pisortat ingerlatsinerminni nalinginnaasumik tunngaviusumik assigiimmik  sullissisussaatitaanerminik unioqqutitsilluni Jens Johansenip immikkut ittumik akuersissuteqarfigiumasimanngilaa, naak taassuma
pissutissaqartumik taamaattumik tunineqarnissani naatsorsuutigisimagaluaraa. Pissutsit taamaattuuneranut tapersiutitut erserpoq, Jens Johansen piffissap ilaani peqquneqarsimanngimmat imeq erruivikoq septiktankimut katersorneqartassasoq imaluunniit pisortat pigisaannut anartarfiit kuuffiinut atassusertissasoq. Tamatuma saniatigut Jens Johansenip sanilia, John Rasmussen, taanna imermik erruivikumik nunamut kuutsitsisartoq tamatumunngarpiaq soorlu Jens Johansenip kuutsitsivigisartagaanut, imermik erruivikumik kuutsitsisarnissamut immikkut ittumik akuersissummik pissarsisimavoq, naak taanna Jens Johansenimit kingulliunerulluni immikkut ittumik akuersissummik qinnuteqarsimagaluarluni. Jens Johansenip immikkut ittumik qinnuteqaataanut itigartitsineq imatut paasineqassanngilaq periutsimik allannguisimanerup kingunerigaa, kisiannili aalajangersimasumik immikkoortitsilluni periuseqarnermik. Piumasaqaammut 2-mut tapersiutitut Jens Johansenip erseqqarinnerusumik saqqummiuppaa, europamiut inuit pisinnaatitaaffiinut isumaqatigiissutip
aalajangersagartaasa arfernanni, imm. 1-imik, piffissap naammaginartup iluani eqqartuussivimmit suliarineqarnissaanut pisinnaatitaaffia
innarlerneqarsimavoq. Piffissaq killissarititaq aallartittarpoq maalaarutip oqartussanut qulliunerusunut, Avatangiisit illersorneqarnissaannut tunngasumik maalaarutinik aalajangiisartunut, tunniunneraniit, taamaattumillu piffissaq killilik suliami matumani aallartippoq 8. septembari 2004-imiit, kommunip Jens Johansenip immikkut ittumik akuerineqarnissamik qinnuteqaataa itigartimmagu.
Tamatuma kingunerisariaqarpaa, Avatangiisit illersorneqarnissaannut tunngasumik maalaarutinik aalajangiisartut Jens Johansenimut
taarsiissuteqarnissaat 260.750 koruuninik imaluunniit eqqartuussisut naliliinermikkut tamatumannga annikinnerusumik aalajangigaannik.
Taarsiissutissaq taakkununnga tunngasumik aalajangiisut nalinginnaasut naapertorlugit aningaasallu annertussusissaat naatsorsorneqassasut, EU-mi eqqartuussiviup aalajangiussimasaa malillugu. Eqqartuussiviup oqaaseqaataa tunngavigalugu aammalu suliaq Jens Johansenimut pingaaruteqarluinnarmat taarsiissutissaq aalajangerneqartariaqarpoq suliap ingerlanneqarnerani ukiumut 3.500 euro-ssasoq. Suliaq ukiut qulit sinnerlugit ingerlanneqarsimammat, taarsiissutissaq naleqqussorineqarpoq aalajangiunneqarpat tassaassasoq 260.750 koruuninut. Taarsiissutissap aalajangiunneqarnissaanut suliap qanoq inernilerneqarnissaa apeqqutaasussaanngilaq.
Atavangiisit illersorneqarnissaannut maalaartarnermut ataatsimiititaliap Jens Johansenip piumasaqaataanit 1-imit pinngitsuutitaanissamik
piumasaqaatiminnut tapersiutitut saqqummiuppaat, Avatangiisit illersorneqarnissaannut maalaartarnermut ataatsimiititaliap eqqortoq
tunngavigalugu kommunip immikkut ittumik akuersissummik qinnuteqaataanik itigartitsisimasoq. Pissutsit taamaattuunerinut tapersiutaavoq, immikkut ittumik akuersissummik qinnuteqaatip itigartitsissutigineqarnera illoqarfiup ilaanut A10a-mut pilersaarut malillugu pisimammat kiisalu taamanikkut atuuttoq maannakkullu atuuttoq avatangiisit illersorneqarnissaannut inatsit malillugu.
Avatangiisit illersorneqarnissaannut maalaartarnermut ataatsimiititaliap tamatuma saniatigut tunngavilersuutigaa, kommunip aalajangiinera ingerlatsinermut inatsisit assigiissumik sullissinissamut tunngasut nalinginnaasut unioqqutinnagit pisimasoq John Rasmussen ermup erruivikup nunamut kuutsinneqartarnissaanut immikkut akuersissummik tunimmagu, tassami suliat taakku marluk pissutsimikkut assigiinngimmata. Avatangiisit illersorneqarnissaannut maalaartarnermut ataatsimiititaliap ilanngullugu tunngavilersuutigaa, John Rasmussenip immikkut ittumik akuersissummik tunineqarnera suliap kukkusumik ingerlanneqarsimaneranik
pissuteqartoq. Avatangiisit illersorneqarnissaannut maalaartarnermut ataatsimiititaliap pinngitsuutitaanissamik piumasaqaatiminut suliassiisup piumasaqaataanut 2- mut atatillugu tapersiutitut taakkartorpaa, europamiut inuit pisinnaatitaaffiinut isumaqatigiissutip aalajangersagartaasa arfernanni, imm. 1, unioqqutinneqarsimanngitsoq, taamaattumik tunngavissaqanngitsoq taarsiiviginninnissamik.
Piffissaq suliap ingerlanneqarneranut atorneqartoq europamiut inuit pisinnaatitaaffiinut isumaqatigiissutaani aalajangersakkap arfernat, imm. 1, naapertorlugu naatsorsorneqartussaavoq Jens Johansenip eqqartuussivinnut tunniussisinnaalerneraniit. Jens Johansen kommunip aalajangiineranik eqqartuussivimmut tunniussisinnaalereersimavoq 2004-imili. Eqqartuussiviup tunngavilersuutaat inerniliinerallu

Piumasaqaat 1 pillugu:

Illu B-1839, Sisimiut, inissisimavoq illoqarfiup ilaani immikkoortortami A10a-mi pilersaarummut ilaasumi, pilersaarullu taanna Sisimiuni
kommunalbestyrelsimit akuersissutigineqarpoq ulloq 28. aggusti 2001-imi. Illoqarfiup ilaanut immikkoortortap pilersaarusiornerani § 7-imi ilaatigut erserpoq, sanaartukkat nutaat pisortat imermik pilersuinerinut aqqummut atassuserneqarsimassasut, aammalu imeq erruivikoq anartarfimmiillu imeq kuutsinneqartartoq tankimut katersorneqanngikkuni pisortat anartarfiit kuuffiutaannut ingerlatinneqartassasoq.
Maannakkut atorunnaartup avatangiisit illersorneqarnissaannut inatsisip §- iisa 34-ani aamma maannakkut atuuttup avatangiisit illersorneqarnissaannut inatsisip §-iisa 15-at, toqqammavigalugu §-iisa 16-iat, malillugu, kommunalbestyrelsi anartarfinneersuunngitsoq imeq nunamut kuutsinneqartarnissaanut immikkut ittumik akuersissummik tunisisinnaatitaavoq, kiisalu peqqinnissamik nakkutilliisoq
tusarniaavigineqassasoq immikkut ittumik akuersissummik tunniussisoqarnissaanut imaluunniit tunniussisoqannginnissaanut  naliliinissamut atatillugu. Eqqartuussiviup tamatuma kingorna toqqammavigaa, inatsit aamma illoqarfiup ilaanut immikkoortortamut pilersaarut ersarilluinnartumik aallaaviussasoq, tassalu nunamut imermik erruivikumik nunamut kuutsitsisoqassanngitsoq. Tamatuma saniatigut eqqartuussiviup toqqammavigaa, avatangiisit illersorneqarnissaannut inatsit malillugu kommunalbestyrelsi aalajangiiniarnermini naliliisinnaasoq, ermup erruivikup nunamut kuutsiinnarneqarnissaanut immikkut ittumik akuersissummik tunniussisoqassanersoq. Tamanna naliliineq eqqartuussinni misilitsinneqarsinnaanngilaq. Tamatuma kingorna apeqqutaalerpoq, kommunip naqqatigut assigiimmik
sullisussaatitaanerminik maleruaannissimanngitsoq Jens Johansen imermik erruivikumik nunamut kuutsitsiinartarnissaanut immikkut ittumik akuersissuteqannginnermigut, tamatumanilu Jens Johansen pissutissaqartumik naatsorsuutigisimaneraa, immikkut ittumik
akuersissummik tunineqarnissani. Akerleriissutigineqanngilaq Jens Johansen ulloq 18. januaari 2001 allagarsimmat siumoortumik neriorsorneqarluni nammineerluni illuliorfissami toqqavissaanik tunineqarsinnaalluni, ulloq 16. novembari 2001 allagarsivoq nammineerluni illuliassami toqqavissaanik siumoortumik kukkunersiukkamik tunineqarnissamik neriorsuummik, ulloq 13. februaari
2002 allagarsivoq toqqavissamik tunineqarluni ullorlu 3. decembari 2003 allagarsilluni A614-imik ilaqutariit illussaannik sananissamut toqqavissamik tunineqarluni. Allakani tamani erserpoq, imeq erruivikoq nunamut kuutsinneqassanngitsoq. Suliami paasissutissat, tamatumanilu Lone Kristensenip nassuiaataa, tunngavigalugit toqqammavigineqarsinnaavoq, Qeqqata Kommuniata kissaatigisimagaa suleriutsimi allanngortinnissaa, qanoq ilisukkut ermup erruivikup nunamut kuutsinneqartarnissaanut immikkut ittumik akuersissummik tunniussisoqartassanersoq. Suleriutsip allannguutaa illoqarfimmut tamarmut atuuppoq aammalu Jens Johansenip najugaqarfiinaanuunngitsoq. Tamatuma saniatigut aamma toqqammavigineqarsinnaavoq, Jens Johansenip sanilia, John Rasmussen
immikkut ittumik akuersissummik tunineqarsimammat ermup erruivikup nunamut kuutsiinnartarnissaanut kommunip suleriutsiminik allannguinerata kingorna, immikkulli ittumik akuersissuteqarneq suliap kukkusumik ingerlanneqarsimaneranik pissuteqarpoq. Kiisalu
toqqammavigineqarsinnaavoq, imeq erruivikoq Jens Johansenip illuaniit John Rasmussenillu illuaniit kuutsinneqartartoq kuuttarmat immikkoortunut assigiinngitsunut marlunnut. John Rasmussenip illuanit imeq erruivikoq kuutsinneqartarpoq itersaamanermut, akerlianilli Jens Johansenip illuanit imeq erruivikoq kuuttarluni qooruartakkoorluni masarsummut. Tamatuma kingorna, kommunilu inatsisit atuuttut naapertorlugit pisinnaatitaammat, suleriutsimit maannamut atuuttumit sakkortunermik aalajangiisinnaatitaanermik, eqqartuussivik isumaqarpoq, kommunip toqqammaviusumik assigiissumik sullissisussaatitaanerminik unioqqutitsisimanngitsoq.
Jens Johansen, suleriutsip allanngortinneqarneratigut immikkoortortami tamatumani kisiartaalluni ermup erruivikup nunamut
kuutsiinnarneqartarnissaanut immikkut ittumik akuersissummik pisimanngilaq, tamannalu allaanerusumik inerniliiffigineqarsinnaanani.
Tamatuma saniatigut eqqartuussivik isumaqarpoq, kommunip sullissinermigut kukkussuteqarnerup kinguneranik pisussaaffeqanngitsoq
Jens Johansen immikkut ittumik akuersissummik tunissallugu. Kiisalu eqqartuussivik isumaqarpoq, Jens Johansen sukkulluunniit
pissutissaqartumik ilimagisimasinnaanngikkaa ermup erruivikup nunamut kuutsinneqartarnissaanut immikkut ittumik akuersissummik
tunineqarnissani, kommunimiimmi allakkatigut 18. januaari 2001- imeersuni, 16. novembari 2001-imeersuni, 13. februaari 2002-meersuni
aamma 3. decembari 2003-meersuni paasitinneqareersimammat, imeq erruivikoq nunamut kuutsinneqassanngitsoq.
Siornani allassimasut tunngavigalugit, aammalu paasissutissat allat pigineqartut tunngavigalugit, kommunip immikkut ittumik akuersissummik itigartitsinermigut inatsisinik unioqqutitsisimanngimmat, eqqartuussivik isumaqarpoq, Avatangiisit illersorneqarnissaannut
maalaartaruteqartarnermut ataatsimiititaliap kommunip 3. septembari 2004- imi aalajangiisimanera eqqortumik  atortussanngortissimagaa. Taamaattumik Avatangiisit illersorneqarnissaannut maalaaruteqartarnermut ataatsimiititaliap Jens Johansenip piumasaqaataanit 1-imit piumasaqaataa malinneqarpoq.

Piumasaqaat 2 pillugu:

EU-mi eqqartuussiviup suleriusiata malitsigisaanik, suliap suliarineqarneranut atorneqartoq qaqugumiit naatsorsorneqassanersoq,
malittarisassat pingaarnersaat naapertorlugu aallartissaaq, maalaaruteqartup isumaqatigiinngissutaasup eqqartuussivimmut tunniunneraniit. Piffissarli killilik piffissamit siusinnerusumiit aallartissinnaavoq, pisortatigoortumik aalajangiineq pisortanut qulliunerusunut maalaaruteqarsimanerup aalajangeereersimanissaa eqqartuussivimmut misilitassanngortitsisoqannginnerani.
Maannakkut atorunnaartumi avatangiisit illersorneqarnissaannut inatsisip §- iisa 41-anni maannakkullu atuuttup avatangiisit illersorneqarnissaannut inatsisip §-iisa 60-ata malitsigisaanik aalajangiinerit maalaarutigineqarsinnaapput Avatangiisit illersorneqarnissaannut maalaartarnermut ataatsimiititaliamut. Assortuussutigineqanngilaq, Jens Johansen ulloq 3. septembari 2004-mi
immikkut ittumik akuersissummik qinnuteqarnera itigartitsissutigineqarmat ullorlu 8. septembari 2004-mi kommunip itigartitsinera Avatangiisit illersorneqarnissaannut maalaartarnermut ataatsimiititaliamut maalaarutigalugu. Taamatuttaaq assortuussutigineqanngilaq, Avatangiisit illersorneqarnissaannut ataatsimiititaliap ulloq 16. juuni 2014-imi kommunip aalajangiinera atortussanngortimmagu, kiisalu Jens Johansenip ulloq 1. septembari 2014 Qeqqata Kommunia eqqartuussivimmut tunniummagu ullorlu 19. februaari 2015-imi Avatangiisit
illersorneqarnissaannut maalaartarnermut ataatsimiititaliaq suliamut ilanngutsimmagu. Siornani allassimasut tunngavigalugit eqqartuussivik isumaqarpoq, maannakkut atuukkunnartumi imaluunniit avatangiisit illersorneqarnissaannut inatsimmi piumasaqaatitut
aalajangersarneqarsimanngilaq, Jens Johansenip pisortatigoortumik maalaaruteqartarfiusup aqqusaaqqaarlugu aatsaat eqqartuussivinnut suliaq tunniussinnaagaa. Tamatuma kingorna, Jens Johansenilu suliamik eqqartuussisunut 2004-imi tunniussisinnaanerminik akornutissaqarsimanngimmaat, immikkut ittumik akuersissummik qinnuteqarnerminut itigartinneqarnermi kingorna
imaluunniit kingusinnerusukkut, eqqartuussivik isumaqarpoq, Jens Johansenip immikkut ittumik akuersissummik qinnuteqaatini
itigartinneqarmat eqqartuussivimmut suliassiinissaminut piffissaq sivisooq ingerlatissimagaa. Piffissaq suliap suliarineqarneranut atorneqartoq naatsorsorneqassaaq aggequsissutip tunniunneraniit ulloq 14. septembari 2014-imiit.
Siornani allassimasut toqqammavigalugit, suliarlu eqqartuussivimmi suliarineqarmat ulloq 10. marsi 2016-imi eqqartuussivik isumaqarpoq, Jens Johansenip pisinnaatitaaffi europamiut inuit pisinnaatitaaffiinut isumaqatigiissutip aalajangersagartaasa arfernannit illersorneqartoq, unioqqutinneqarsimanngitsut. Taamaattumik Avatangiisit illersorneqarnissaannut maalaartarnermut
ataatsimiititaliap Jens Johansenip piumasaqaataanit 2-mit pinngitsuutitaanissamik piumasaqaataa malinneqarpoq.

Suliamut aningaasartuutit:

Suliap aningaasatigut nalinga erseqqissaatigineqartut malillugit 262.750 koruuniuvoq. Suliassiisoq akuerineqarnissamut
piumasaqaateqarsimavortaaq. Suliap suliarineqarnerani akuerineqarnissamut piumasaqaat aningaasatigut qanoq naleqarnersoq
aalajangiiffigineqarsimanngilaq. Eqqartuussiviup aalajangiinerata inernera eqqarsaatigalugu, taanna malillugu Avatangiisit illersorneqarnissaannut maalaartarnermut ataatsimiititaliaq tamatigut taperserneqarsimasoq, eqqartuussivik isumaqarpoq pissutissaqartoq Jens Johansen pisussaaffilissallugu suliamut aningaasartuutaasunik akiliisussanngortissallugu Avatangiisit
illersorneqarnissaannut maalaartarnermut ataatsimiititaliamut, eqqartuussisarnermi inatsisip §-iisa 247-ani, imm. 1, toqqammavigalugu.
Nunatta eqqartuussisuuneqarfiata eqqartuussivimmi sulianut ingerlanneqarnerini eqqartuussissuserisumik ikiorteqarluni
naammaginartumik aningaasartuuteqarnissamut ilitsersuutaamik aalajangersagai malillugit suliami uumatut annertutigisumi aningaasartuutit amerlassuseqarput 22.000 koruunit 55.000 koruunilu akornanni.
Tamatuma kingorna, suliallu annertussusia eqqarsaatigalugu, piareersaataasumik eqqartuussinerit qassiuneri, suliap inernilerneqarnera,
eqqartuussinerullu sivisussusia, allaffigisaqattaannerit uppernarsaasiinerullu annertussisii tunngavigalugit aningaasartuutit aalajangerneqarsinnaapput 50.000 koruuninut. Eqqartuussivik akuerineqarnissamut piumasaqaat naatsorsorneqarsimanngitsoq, suliamut aningaasartuutit aalajangerpai killissarititaasup annerpaap tngaanut. Kiisalu eqqartuussiviup pingaartutut isigaa, Jens Johansen suliap ingerlanneqarnerani kingusissukkut, suliaq eqqartuussinissamut ullulerneqareersoq, naliliisoqarnissamik piumasaqaateqarsimanera, tamatumalu kinguneranik piareersaataasumik eqqartuussinissaq pisariaqartilersimallugu. Jens Johansenip tamatuma kingorna suliamut aningaasartuutit Avatangiisit illersorneqarnissaannut maalaartarnermut ataatsimiititaliamut 50.000 koruunit akilissavai.

Taamaattumik eqqortuutinneqarpoq:

Avatangiisit illersorneqarnissaannut maalaartarnermut ataatsimiititaliaq pinngitsuutinneqarpoq.

Suliami aningaasartuutit Jens Johansenip sapaatit akunneri sisamat

qaangiutsinnagit Avatangiisit illersorneqarnissaannut maalaartarnermut ataatsimiititalimut akilissavai 50.000 koruunit.