Utoqqalinermi pensionisianut atatillugu inummut tapeq pillugu Kommunip 14. Marts 2013 aalajangiinera naammagittaalliuutigisat Isumaginninnermi Naammagittaalliuuteqartarfiup 25. Oktober 2013 suliaraa imatullu aalaajangiilluni:

Aalajangiineq

Kommunip aalajangiinera allanngortinneqarpoq. Imaappoq kommunip aalajangiinera kukkusuusoq, illillu naammagittaalliuutinni taperserneqartutit.

Suliaq aalajangiiffigineqassaaq utoqqalinermi pensionisiat pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 3, 7. Maj 2007-imeersoq, aamma pisortat ingerlatsineranni suliassat suliarineqartarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 8, 13. Juni 1994-imeersoq naapertorlugit.

Nassuiaat:

Suliami paasissutissani takuneqarsinnaavoq illit utoqqalinermi pensionisiaqartutit, inigisannilu kisimiittuusutit.

Qaammat januar 2013 isumaginninnermi allaffimmut saaffiginnipputit inigisanni kiassaatit marluk iluarsarnissaannut tunngatillugu ikioqqullutit.

Ullorli 14. Marts 2013 aatsaat kommunimit nalunaarfigineqarputit saaffiginnissutit pillugu ikiorneqarsinnaasutit. Utertitassanngorlugit aningaasatigut ikiorneqarnissat pillugu immersugassamik nassippaatsit, tassani allassimalluni 9.128,55 koruunit utertillugit akiligassarissagitit. Taamalu aningaasat qaammatini aqqaneq marlunni naafferarlugit akilersussallugit, imaappoq qaammammut 760,72 koruunit qaammatini aqqaneq marlunni akilertassallugit. Utertitsilluni akilersuinissamik uppernarsaat 14. April 2013 ullulerneqarsimavoq.

Illit Isumaginninnermi Naammagittaalliuuteqartarfimmut 15. Marts 2013 naammagittaalliorputit. Naammagittaalliuutinni allapputit kommunip kiassaatit iluarsarnerannut atatillugu akiligassat allagartaat 1.804,55 koruuninik aningaasartalik, tassualu ilanngullugu kissaatip uuliamik ingerlattillip iluarsaanneranut aammalu pumpiata iluarsaanneranut tunngasoq nassiukkaa. Illit nammagittaalliuutinnut ilanngullugit kiassaatinik iluarsaanermut atatillugu akiligassat allagartaat 7.324,00 koruuninik aningaasartalik aammalu akiligassat allat allagartaat 13. Ferbuar 2013 ulloqartoq kiassaammik uuliatortumik pumpianillu ilarsaanermut tunngasoq 1.804,55 koruuninik aningaasartalik nassiuppatit. Iluarsaanernut marlunnut pineqartunut tunngatillugu inummut tapiutinik qinnuteqarsimavutit, akiligassallu allagartaat katillutik kommunp utertillugit akileqqusaatut amerlassusilinnik aningaasartaqarput.

Kommunip Isumaginninnermi Naammagittaalliuuteqartarfimmut oqaatigaa utertillugit akiligassanngortitsinermut tunngaviusoq tassaasoq, ini illit nammineq pigisat najugarigit, aammalu illit nammineq pisuussutigisannik aningaasaqarnikkut ajornartorsiulersimasutit, pissutigalugu inigisat sillimmasersimannginnakku. Kommunip ilanngullugu nassiuppaa allagaq, tassungalu ilanngussimallugu qarasaasiakkut Kalaallit Forsikring-imik allaffigeqatigiissutaasarsimasut.

Tamatuma saniatigut kommunip pingaartillugu taavaa iluarsaanissanut pineqartunut tunngatillugu naafferartumik akilersuinissamik imaluunniit aningaserivimmit aningaasanik atornissamik qinnuteqarsimanerpit itigartitsissutigineqarsimanera. Kiisalu tamakku saniatigut tunngaviliunneqarpoq nammineq pigisatut inigisamik taama annertutigisumik akisutigisumillu pitsanngorsaanerup kingunerissammagu nammineq pigisatut inigisap nalittornera, utoqqalinermilu pensionisiat pillugit peqqussummi utoqqalinersiallit pigisaannik nalilinnik nalittorsaanissaq siunertaanngimmat.

 

Inatsisitigut tunngavigisat:

Utoqqalinermi pensionisat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 3-mi, 7, maj 2007-imeersumi § 15 malillugu itoqqalinermi pensionisialinnut aningaasaqarnermikkut immikkut ittumik ajornartooqqasunut imaluunniit utoqqalinermi pensionisialik aningaasaqarnermi tungaatigut ajornartorsiuteqalernissaa annertuumik ilimanaateqarpat inummut tapiutit tunniunneqarsinnaapput. Inummut tapiutit aningaasartuutinut assigiinngitsunut makkununnga tunngatillugit tunniunneqarsinnaapput:

- Peqqinngissutsikkut pisariaqartitat malitsigisaannik annertuumik aningaasartuuteqarnermi

- Isarussanik allatullu ikiorsiissutinik pissarsiniarnermi.

- Inuuneq annaanniarlugu ikiorsiinermi.

- Inummut tapiutit utertillugit akileqquneqarsinnaapput:

- Aningaasaqarnikkut illersorneqarsinnaanngitsumik aningaasanik aqutsinerlunneq tunngavigalugu inummut tapiutinik tunniussisoqarpat imaluunniit

- Utoqqalinersialik inummut tapiutinik pisartagaqartoq kingusinnerusukkut aningaasanik, piffissamut pineqartumut inummullu tapiutit assinganik siunertaqartumik pissarsisimappat.

 

Naliliineq:

Isumaginninnermi Naammagittaalliuuteqartarfik isumaqarpoq illit nammineq pigisattut inigisanni kiassaateqarfiup uuliatortup taassumalu puppianik kiisalu kiassaatinik iluarsaassinermut aningaasatuutinut matussutissanik inummut tapiutinik pissarsinissamut pisinnaatitaanngitsutit.

Taamatut aalajangiinermut tunngaviuvoq aningaasartuutit inummut tapiutit pillugit aalajangersakkani pineqanngitsut pineqarmata. Aningaasartuutit peqqissutsimut tunngassuteqanngillat, isarussanik pisariaqartitsinermut tunngassuteqaratik, iluaqusersuutinulluunniit imaluunniit sussaqanngivinnermi inuuniutissatut ikiorsiissutinut tunngassuteqaratik. Aalajangersagaq naammalluartuummat tassani taaneqartut saniatigut aningaasartuutinut allanut atugassanik inummut tapiutitut tunniussisoqarsinnaanngilaq.

Isumaginninnermi Naammagittaalliuuteqartarfiuttaaq pingaartutut isigaa kommuni aningaasanik atorniartarfiunngimmat, taamaattumik innuttaasunut aningaasanik atukkiisinnaanani qanorluunniit siunertaq ikkaluarpat, kiisalu kommuni taamaallaat aningaasanik utertitsinissaq piumasarisinnaagaa, taamaaliornissamut piumasaqaataasut naammassineqarpata.

Isumaginninnermi Naammagittaalliuuteqartarfiup uparuartarialittut isigaa  Kommunip  nalunaarfigisimammatit inummut tapermik akuersissuteqarfigisimallutit aningaasat utertillugit akilerneqarnissaannik uppernarsaammik nassitsivigalutit.

Aningaasat utertillugit akilerneqarnissaannik uppernarsaasiinikkut pisortat ingerlatsineranni suliassat suliarineqartarnerat pillugu malittarisassat malinneqanngillat, pissutigalugu tamanna tunngavilerneqanngimmat kiisalu naammagittaalliorsinnaanermut ilitsersuummik eqqortumik ilaqartinneqanngimmat, taamaammat aalajangiineq allaganngorlugu aalajangiinerunani.

 

Aalajangiineq:

Kommunip aalajangiinera allanngortinneqarpoq. Kommuni inummut tapiutip ilinnit utertillugu akilerneqarnissaanik piumasaqarsinnaanngilaq.. Aningaasat tamaasa imalunniit ilaannai akilersimagukkit ilinnut utertillugit tunniunneqarnissaat piumasarisinnaavat.

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Naja Joelsen

Siulittaasoq

 

Inatsisit toqqammaviit

Utoqqalinermi pensionisiat pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 3, 7. maj 2007-imeersoq

- 15.  Utoqqalinermi pensionisialinnut aningaasaqarnermikkut immikkut ittumik ajornartooqqasunut imaluunniit utoqqalinermi pensionisialik aningaasaqarnermi tungaatigut ajornartorsiuteqalernissaa annertuumik ilimanaateqarpat inummut tapiutit tunniunneqarsinnaapput. Inummut tapiutit aningaasartuutinut assigiinngitsunut makkununnga tunngatillugit tunniunneqarsinnaapput:

- 1) Peqqinnissutsikkut pisariaqatitat malitsigisaanik annetuumik aningaasartuuteqarnermi.

- 2) Isarussanik allatullu ikiorsiissutinik pissarsiniarnermi.

- 3) Inuuneq annaanniarlugu ikiorsiinermi.

- Imm. 2.  Inummut tapiutit utertillugit akileqquneqarsinnaapput

- 1) illersorneqarsinnaanngitsumik aningaasanik aqutsinerlunneq pissutigalugu inummut tapiutit tunniunneqarpata, imaluunniit

- 2) Utoqqalinermi pensionisialik inummut tapiutinik pisartagaqartoq kingusinnerusukkut aningaasanik, piffissamut pineqartumut inummullu tapiutit assinganik siunertaqartumik pissarsisimappat.

- Imm. 3.Utertillugit akileeqqusineq aatsaat piumasarineqarsinnaavoq, utoqqalinersialimmut tapinik tunniussinermut atatillugu utertitsisussaatitaaneranik ilisimatinneqarsimappat.

- Imm. 4.Utoqqalinermi pensionisialinnut Kalaallit Nunaata avataani aalajangersimasumik najugalinnut inummut tapiutit tunniunneqarneq ajorput.

- Imm. 5. Inummut tapiutit pillugit Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaassapput.

Pisortat ingerlatsineranni suliassat suliarineqartarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 8, 13. juni 1994-imeersoq

- 22.  Aalajangiineq allakkatigut nalunaarutigineqaruni aalajangiinermut tunngaviusumik ilaqartinneqassaaq, suliami peqataasumut tassunga tapersiisuulluinnanngikkuni.

- 24.  Aalajangiinermuttunngaviusumik nalunaarummi innersuussutigineqassapput inatsisini maleruaqqusat aalajangiinermi tunngavigineqartut. Maleruaqqusat tamakku malillugit aalajangiineq oqartussaasuni sulisut isumaannik tunngaveqarpat tunngaviusumik nalunaarummi taaneqassapputtaaq pissutaasut pingaarnerusut isummat tamakkua atornerannut aalajangiisuunerusut.

- Imm. 2.Tunngaviusumik nalunaarummi pisariaqarpat naatsumik erseqqissarneqassapputtaaq paasissutissat suliami pissusiviusunut tunngasut aalajangiinermi annertuumik pingaartinneqartut.

- Imm. 3.  Tunngaviusumik nalunaarutip imarisai killiliiffigineqarsinnaapput suliami peqataasup tamakkununnga ilisimasaqarnini nammineq iluaqutigiumallugu atuiumasinnaanerminik soqutiginninnera inuk taanna nammineq eqqarsaatigalugu imaluunniit inuinnaat allat pisortalluunniit soqutigissat pissutiginerullugit minnerutittariaqartutut isumaqarfiginarpat, tak. § 15.

§ 25.  Aalajangiinerit ingerlatsinermut oqartussaasunut allanut naammagittaalliuutigineqarsinnaasut allakkatigut nalunaarutigineqarunik naammagittaalliorsinnaanermut ilitsersuummik ilaqartinneqassapput tassuuna nalunaarlugit naammagittaalliortarfik naammagittaalliussagaannilu qanoq iliortariaqartoq immaqalu aamma ullut qassit qaangiutsinnagit naammagittaalliortariaqartoq. Tamakkuninngali ilaqartinneqassanngillat aalaajangiineq aalajangiiffigineqartumut tapersiisuulluinnarsimappat.
Imm. 2.  Naalakkersuisut maleruagassaliorsinnaapput ingerlatsinermi suliat ilaat erseqqinnerusumik taaneqartut, pissuteqartumik immikkut isigisariaqartut, pillugit naammagittaalliornissamut ilitsersuummik ilanngussaqannginnissaq imaluunniit imm. 1-imi ilitsersuutigineqartumit allaasumik naammagittaalliortoqarsinnaanera pillugit.