Siulequt
Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit maanna piffissaq manna atorlugu qujassuteqarusupput ukiumi qaangiutereersumi 2009-imi, ukiumullu nutaamut 2010- imut suleqatigiilluarnissamik kissassilluni. Atuisartunut Siunnersuisoqatigiinni ilaasortaasimasoq Knud Kristiansen tunuarpoq Landstingimut ilaasortaanerminit sulinngiffeqarnini peqqutigalugu. Mannalu iluatsillugu Knud Kristiansen sivikikkaluamik ilaasortaasimaneranut qutsavigerusuppara. Sulisoqarniarnikkut 2009 kipiluttunartorsiorfiusimavoq, pissutigalugu siunnersorti allaffimmilu allatsi piffissap qanittup iluani suliffimminnit soraarniuteqarmata. Piffissamullu kinguleruttumut sullissiniarneq annikilleriarsimavoq killeqalersimammat sullissineq allaffissornerup iluani Atuisartunullu Siunnersuisoqatigiinnut. Aatsaalli septemberip aallaqqaataanni 2009-imi siunnersortimik nutaamik sulilersoqarnerata kingorna suleriaatsimut nalinginnaasumut iseriartoqqilersimalluta.
Maanna misilittagaqarfigisimalereerpavut kommunit katerinnerisa kingunerisaata nikingassutaat kommunit sisamaannanngortinneqarnerisa kingorna. Takorlooriikkatsitut kommunini atuisartunut ataatsimiititaliat kommunit kattunnerisa kingorna ikileriaateqarujussuarsimapput suleriaaserlu atuligarput ajorseriaateqangaatsialersimavoq naammakkunnaarluni. Inatsisartut inatsisaat nr. 10 13. november 1986-imersoq kap. 3 § 6 naapertorlugu allassimavoq kommunini tamani atuisartut ataatsimiititaliaannik pilersitsisoqartassasoq. Kommunip kattussuunnerisa kingunerilersimavaat nunarput tamakkerlugu sisamaannarnik kommunini atuisartunut ataatsimiititaliaqassasut kommuni sisamaasut naapertorlugit siusinnerusumi periuseq atuisartunut ataatsimiititaliat 18-iusut atorunnaarlugit. Atuisartunut Siunnersuisoqatigiinnut inatsisaasoq malinnaatsinneqarsimanngilaq siuarsaaniarnermi, inatsillu katataasimalluni, pissutsit atuuttuusut isigalugit suleriaaseq katataasussaanngitsoq katataammat. Tamassumammi kingunerilersimammagu attaveqarniarnitta atuisartut ataatsimiititalianut illoqarfinni, nunaqarfinnilu avinngarusimanerusunilu killeqalersimanera suliassanut tunngatillugu. Tasaami tamakkuni ataatsimiititalianik pilersitsisoqarsimanngimmat. Tamannalu annaasaqaataaqaaq Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit suleriaasiannut kommunit kattunnerata kingunerisaat, inuttaasunut sullissiniarnermi killeqaqisumik taamaallaat sullissisinnaatitaaleratta allaallumi illoqarfiit nunaqarfillu arlallit ikioriarsinnaanngivissussallugit attavissaqannginneq pissutaalluni. Tamannalumi aamma kingunipiloqarpoq innuttaasut inuuniarnerannut ajorseriaataasumik illoqarfinni nunaqarfinnilu pineqartuni eqqugaasuni kommunit atuisartunut ataatsimiititaliaannik pilersitsiffiunngitsuni. Tamakkunanilu ajorseriaatsit naliginnaasut assersuutitut taaneqarsinnaasut Tuniniaasarnerup Inatsisaannut aammalumi Inuussutissanik Allagartalersuisarnerup Inatsisaannut kalluisuummata soorluttaaq aamma akinik misissuisarnerni Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit ukiumut arlaleriarluni ingerlattagaannut aammattaaq kalluisuulluni. Soorluttaaq eqqorneqartut ilagaat aalisarnermut piniarnermullu ingerlataqartut, atuisartunut ataatsimiititaliat suliassaasa ilagimmatigit kalaalimerngit akiinik malinnaanissaq aalisartut piniartullu peqatigiiffii isumaqatigiinniuteqarfigalugit akit kalaalimineerniarfinni atuuttinneqartut aalajangersorneqartussaammata. Inatsisit atuuttuusut piaartumik iluarsineqarnissaat Nunatta Inatsisiliortuinik kissaatiginaraluaqaaq.
Maanna ukiuni arlaqalersuni Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit Siulersuisuini ilaasortat ataatsimiinnermusiaqaataannut tunngasunik sammisaqarujussualersimavunga, soorlu aamma Ombudsmandikkut tamanna ingerlanneqarsimasoq ilutigalugu eqqarsaatigeqquara iluarsiissutit Ombudsmandip naliliinera naapertorlugu aqqinneqartariaqalersut isiginiaqquara.
Suleqatigiinneq Atuisartunut Siunnersuisoqatigiinni kusanartumik ingerlavoq, nersualaarinnissutigerusupparalu pitsaanerpaaffissaminiimmat. Minnerunngitsumillu tunuliaqutavut, Kalaalli Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat, aningaasaliisartutut ingerlanerannut qutsavigisariaqarlugit. Taamaakkaluartorli isumaqarpunga siunnersortit sinerissamut angalanerusariaqalernissaat killeqqukkuminaassilernerat taamaattumillu aningaasaliissutit amerlisariaqartutut isigigakkit.
1989-imiilli ukioq manna nalunaarusiaq naggataasumik ingerlappara, ukioq nutaamiit unissagama, taamaammat siunnersuisoqatigiinni ilaasortat, allaffimmilu sulisut minnerunngitsumillu sinerissami peqataajuartut tapersersuisullu tamaasa ukiuni suleqataaffinni kaassimaaginnarfiusimangitsuni nukissanik tunisiuartut tamaasa qutsavigaakka.
Naggataagut Atuisartunut Siunnersuisoqatigiinni nutaassaq kissaappara suliami malinnaanaqisumi ingerlatsiniarluarnissaannik, uanga pingaartittuarsimavara tusaaniarneq pavungarsuaq inissinnissaq pinnagu atuisunilli pisissartunillu suleqatiginnilluaarnissaq salliutittualugu, neriuppunga tamanna aamma siunissami piuassasoq siunnersuisoqatigiit ipissanngippata.
Naalakkersuisumik nutaamik suleqateqarneq nuannarisimavara malugalugulu sulianik uninngatitsineq qaangiukkiartulersimasoq ilami suliat ilaat 2000 aallaartilaartorli ilaatigut suli naammassinngisat arlaqarmata.
Qujaqqillunga ukiorpaalunni kaasimaaginnarfiunngitsumik ulimut paaqataasimasunut tamanut.
Nanortalik, ulloq 31. august 2010.
Nikolaj Ludvigsen Siulittaasoq
Kalaallit Nunaanni Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit.
Aallaqqaasiut
Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit allattoqarfiallu, atuisartunut pisisartunullu siunnersuisoqatigiit, atuisartunut pisisartunut ataatsimiititaliat, tuniniaaneq, akit nalunaaqutsersuineq, aamma atuisartunut pisisartunullu maalaaruteqarfittut ataatsimiititaliaat pillugit Inatsisartut Inatsisaat 10, 13. november 1986-imeersoq taassumalu allannguutai tunngavigalugit sulisussaapput. Aallaavigineqartuussappullu:
- Akigititat niuernermilu piumasarisat sualuppallaartut akornuserniarnissaat
- Sulissussinissaq atuisartut pisisartullu ilisimasaqarnerulersinniarlugit paasititsiniaanikkut pissutsinik, atuisartut pisisartullu nioqqutissanik sullissinernillu qanoq pingaaruteqartunik, paasisitsiniaanikkullu atuisartut pisisartullu pisisinnaatitaanikkut inissisimanerat pillugu
- Inuussutissarsiutinik ingerlatsinerup tungaatigut atuisartunut pisisartunullu politikikkut isummiussanik, pisortat oqartussaatitaannut Inatsisartunullu saqqummiussisarneq
- Kommunini atuisartunut pisisartunullu ataatsimiititaliat siunnersortassallugit, suliarisassallugillu suliassat taakkunannga Siunnersioqatigiinnut saqqummiunneqartut
- Nakkutigissallugit inatsisip aalajangersagartai kapitali 7-imiittut naapertorlugit (tuniniaaneq, nalunaaqutsersuineq poortuisarnerlu)
- Akinik iluanaarutinillu nioqqutissat aalajangersimasut nioqquteqarfiillu aalajangersimasut iluanni misissuisarnissaq
Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit
Atuisartunut siunnersuisoqatigiit arfineq marlunnik ilaasortaqarpoq, katitigaappullu sulinermik Inuussutissarsiutillit Kattuffiannit (SIK), Kalaallit Nunaanni Kommuneqarfiit Kattuffiannit (KANUKOKA), Arnat Peqatigiit kattuffiannit, Kalaallit Nunaanni Aalisartut Piniartullu Kattuffiannit (KNAPK) kiisalu Inatsisartunit toqqakkat pingasut. Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit ilaasortai Inatsisartut Inatsisaat nr. 10, 13. november 1986- imeersoq § 3, imm. 3 naapertorlugu ukiut sisamakkaarlugit ilaasortaasarput.
Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit 12.12 2006-imiit imatut katitigaavoq;
Siulittaasoq Nikolaj Ludvigsen
Siulittaasup tullia Pele Jensen, Inatsisartunit toqqarneqartoq
Hendrik Nielsen, SIK-mit toqqarneqartoq
Ellen Mikaelsen, Inatsisartunit toqqarneqartoq
Uthilie Heilmann, ARNAT PEQATIGIIT KATTUFFIAT-nit toqqarneqartoq
Jakob Petersen, KNAPK-mit toqqarneqartoq
Ulluinnarni aqutsisut
Siulittaasoq Nikolaj Ludvigsen
Siulittaasup tullia Pele Jensen
Siunn. ilaas. Ellen Mikaelsen
Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit ulloq 06. marts 2007-mi ataatsimiinnerminni qulaani taaneqartutut Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit inissitsiterput. Siunnersuisoqatigiit piffissaq suliffigisassaat 2010-p naanerata tungaanut sivisussuseqassaaq.
Allattoqarfik
Konstituerisut Allatseqarfiup pisortarisaa, A/C-fuldmægtig Nicolai Odgaard Jensen, cand.oecon.-niuvoq 15. februar 2006- imiilli tassani atorfeqarluni.
Mark Larsen, Cand.jur.-itut ilinniagalik atorfinippoq 1. August 2008.
Siunnersorti, Ulrik Albrechtsen, politiitut, teologisullu ilinniagalik 01. september 2009-imiit atuisartunut siunnnersortitut aalajangersimasumik atorfeqalerpoq.
Siunnersorti, Malik Nielsen, akademikerkonomitut ilinniagalik 01. marts 2010-imiit atuisartunut siunnersortitut aalajangersimasumik atorfeqalerpoq.
1. januar 2002-miit Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit namminneq allattoqarfigisimasaat aningaasanut inatsisip allanngortinneratigut Unammilleqatigiinnermik Ataatsimiititaliap allattoqarfiannut, siornatigut Naalakkersuisut Allattoqarfianniissimasumut, kattunneqarpoq. Inatsisartut inatsisaata nr. 20, 13. november 1986-imeersup (atuisartut pillugit inatsisip) allanngortinneratigut Atuisartut Maalaaruteqarfittut Ataatsimiititaliaata allattoqarfittut atorneqarnera 1. juuni 2002-mi Atuisartut Siunnersuisoqatigiit Ataatsimoorussamik Allattoqarfiannut nuunneqarpoq – taamaalillunilu Unammilleqatigiinnermik Ataatsimiititaliap aammalu Kalaallit Nunaanni Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit Ataatsimoorussamik Allattoqarfiannut. Aamma 2004- mut Avatangiisit innarlitsaalinissaat pillugit Maalaaruteqarfittut Ataatsimiititaliaq ataatsimoorussamik Allattoqarfimmut nuunneqarpoq.
Ataatsimoorussamik allattoqarfik 1. januar 2008 Isumaginninnermut naammagittaalliortarfik, Sulitilluni ajoqusernermi Aqutsisoqarfik, Nalunaarasuartaatitigut attaveqarneq aamma radioqarnermik Ingerlatsivik aammalu Ineqarnermut tunngasunik maalaartarfik kattunneqarput, taamaalillunilu Ataatsimoorussamik Allattoqarfik nutaamik taaguuteqalerluni, tassa:
Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit ataatsimiittarnerat
Ukioq 2009-imi Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit ataatsimiinnerat siullermeertoq pivoq
12. marts 2009, Nuummi. Ataatsimiigiarnermut tunngatillugu Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit ataatsimeeqateqarsimapput SIK-imi, KANOKOKA-imi aammalu Naalakkersuisut ilaasortaannik Siverth K. Heilmann-imik.
Ataatsimiinnerup aappassaa ingerlanneqarpoq 21. august 2009-imi, Nuummi. Tassanngalu atatillugu Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit ataatsimiititaliaat aamma ataatsimeeqateqarsimalluni Naalakkersuisut ilaasortaannik Ove Karl Berthelsen-imik, ulloq tamanna pisimalluni 20. august 2009. Taassuma ataatsimiinnerup iluani eqqartorneqartut ukuupput: 1) Nioqqutissat nunatta avataaniit takkuttartut assartorneqarneratalu akinik aalajangersaanera. 2) Annertunerusumik nunanik allanik niueqateqarnissaq, ingammik USA-imiit taassumalu ajornaqutai. 3) Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit innuttaasunut pisussaaffii. 4) Ataatsimiinnermusiat taakkulu annertussusaata ingerlanerat. 5) Atuisartut pisinnaatitaaffimminnit ilisimaarinnissusaat. 6) Suleqateqarniarneq politikkikkut tunuliaquttanik, kissaatigineqarluni annertunerusumik eqqummaariffigineqarnissaq. 7) Iluanaarutinut inatsit. 8) KNI Pilersuisup kiffartornissamut isumaqatigiissutaat.
Ataatsimiinneq naggataarutaasoq Nuummi 27. november 2009-imi ingerlanneqarpoq. Oqallisissiatut siunnersuutit nassiunneqartut ukuupput: 1) Akinik misissuisarneq. 2) Styrelsen for Råd og Nævn kalaallisuunngorlugu taaguutaa, Oqaasileriffikkut apeqquteqaatigisimavarput kalaallisut qanoq taaguuteqassanersoq. 3) Siulittaasup ataatsimeeqateqarniarnera Naalakkersuisut Siulittaasuannik. 4) Atuisartunut Siunersuisoqatigiit isumaliuutersuutaat sumut Departement-imut atassanerluta Ombudsmand naliliinera malillugu. 5) Nunaqarfinni pikkorissarnissamut tunngasoq. 6) Siunnersuut attatsimiinnissap tullissaa ukiukkut Ilulissani imaluunniit Tasiilami pinissaa. Taassumallu kingunerisaanik immikkoortut 14-iusut ilisimatittissutigineqarput allattoqarfimmiit.
Inuttaqarniarneq Atuisartunut Siunnersuisoqatigiinnullu ilaasortat
Siunnersortit aamma allaffimmiut
Ukioq 2009, marsi qaammat, siunnersorti allaffimmiorlu tulleriiginnarlutik atorfimminnit soraarput, tamannalu kipiluttunartorsiornermik pilersitsisimavoq allattoqarfimmut, Atuisartut Siunnersuisoqatigiivinullu.
April qeqqata missaanni utaqqiisaasumik taartaagallartussamik sulilersitsisoqarpoq, taassumalu suliassat pingaarnerit kisiisa ingerlatarai. Sorluttaaq aamma allatsip atorfia aamma utaqqiisaasumik inuttalerneqarluni.
September 2009 aallaqqaataani, siunnersorti nutaaq Ulrik Albrechtsen atorfinitsinneqarpoq. Allatsi taartaagallartoq ukiup naanerata tungaanut sulisinneqarallartoq.
Atuisartunut Siunnersuisoqatigiinnut ilaasortat
Knud Kristiansen Atassut tunuliaqutaralugu ilaasortaatitaasoq Atuisartunut Siunnersuisoqatigiinnut allakkiamik nassiussaqarpoq ulloq 06. august 2009, tunuarniuteqarluni ilaasortaanerminik. Tunuarneratalu kingorna Atassummik ilaasortaatitaqartoqaqqissimanani Atassutillu tungaaniit inissaq ulloq manna tikillugu inuttalerneqarsimanani. Knud Kristiansen Siulersuisut ataatsimiititaliaannut ilaasortaasimagaluarportaaq. Pele Jensen Siumut tunuliaqutaralugu ilaasortaatitaasoq Siulersuisut ataatsimiititaliaannut inissippoq.
Kingorna Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit ilasortaat arfinilinnik inuttaqalerput. Taamaakkaluartorli suli ataatsimiinnerni amerlanerussuteqartunit aalajangiinerit pisinnaallutik.
Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit nittartagaat www.atuisoq.gl
Ukiup 2009 naanerani, attavigineqarpugut tusagassiuuteqarfimmiit KNR-imiit, tassannga tusagassiortoq ilisimatitsilluni oqarpoq nittartagaq Atuisoq ullutsinnut naleqqukkunnaarsimasoq nutaanngilisimammat takuneqarsinnaallunilu sivisunerusumik naleqqussarneqartarsimanngitsoq. Tassanngalu tunngaviusoq tassaavoq siunnersorti allaffimmiorlu ukiup aallartilaarnerani tulleriiginnarlutik atorfimminnit soraarnerat. Atorfiit taakku marluk ukiup ingerlanerani tusagassiutitigut inuttassarsiuuneqartarsimagaluarput aatsaallu qaammatit arfineq marluk ingerlareernerata kingorna siunnersortip atorfia inuttalerneqarluni.
Taartaagallartulli marluk piffissap ingerlanerani atorfinitsikkallarneqarsimagaluarput taakkuli suliarisinnaasaat killeqarmata pisariaqarnerinnaat suliassat ingerlanneqartarsimapput. Taamaasilluni nittartagaq Atuisoq minnerusumik annertunerusumilluunniit kingulliunneqalersimalluni puigupajaarneqarluniluunniit.
Siulittaasuttaaq Nikolaj Ludvigsenip aamma nammineerluni ilisimatippaatigut quppersagaq ullutsinnut naleqqukkunnaarsimasoq, taamaattumik aaqqissutissamik ujarleqqulluta ullutsinnut naleqquttunngorlugu naammassineqarnissaa sulissutigeqqullugu.
Ukiup naalernerani quppersakkatsinnut tunngasoq sulissutigineqalerpoq nutaamillu aqutsisulerlugu iluarsaruminarnerusinnaalernissaa anguniarlugu allanngortiterlugu aallartinneqarpoq. Quppersakkatsinnut tunngasoq pimoorullugu salliullugulu suliarineqaraluartoq piffissaq suli pisariaqartoq atorneqarallassaaq ullutsinnut malinnaasunngorlugu naammassineqarnissaa.
Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit tusagassiutillu
Ukiut tamaasa, piffissami ulloq 15. marts, Silarsuaq Tamakkerlugu Atuisartut ulluat nalliussineqartarpoq. Kalaallit Nunaanni aamattaaq Atuisartut Siunnersuisoqatigiit ulloq taanna nalliussisarpaat, tusagassiuutit sakkugalugit isummaminnik atuisartunut iluaqutaasussanik saqqummiussuillutik.
Ukiut tamaasa Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit saqqummiussassaminnik isummamik aalajangiisarput toqqaallutik, suna inuiaqatigiinnut uparuartarialittut iluatinnaateqarnersoq, imalumi aamma siunertaqarlutik inuiaqatigiit angullugit sunniuteqarsinnaanissaq pisarialik ujartorlugu. Ullorlu taanna nalliussineqartoq Atuisartut Siunnersuisoqatigiit KNR suleqatigalugu Iterluarnaakkut isummaminnik
saqqummiussiffigisimavaat, inuiaqatigiinnut iluatinnaatilinnik paasissutissanik tunisillutik.
Ukiorlu 2009-imi Silarsuaq Tamakkerlugu Atuisartut Ulluat sapaatikkut nalliummat, Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit ataasinngorneq 16. marts 2009 atorluarniaannarsimavaat tusagassiutitigoorlutik. Siulittaasoq Nikolaj Ludvigsen siunnersortilu Steffen Lynge Iterluarnaakkut apersorneqarput. Tassannga sammineqarlutik atuisartunut paasissutissat iluatinnaatillik naliginnaasut taassumattaaq saniatigut “Assartuisarneq tassanngalu eqqarsaatersuutit oqilisaanissamut akikilliissutissaasinnaasullu salliullugit.
Inuiaqatigiinnut passissutissiineq Atuisartut Siunnersuisoqatigiit tungaaninngaanniit ukiormanna killeqarsimavoq tassanngalu tunngasuunerusimapput tusagassiuutitigut nalunaarutit. Killeqarneranillu peqqutaavoq sulisoqarniarnikkut ajornartorsiuteqarsimaneq ukiup annertunersaani.
Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit angusimagaluarpaat ukioq 2009-imi Atuagalliutit Sermitsiarlu suleqatigalugit, sapaatit akunneri marlukkaartumik inuiaqatigiinnut pasissutissiisarnissaq. Tamannalu angusaq assorsuaq kusanartuugaluarpoq, kisiannili sulisoqarniarneq tunngavigalugu uninngatinneqarsimalluni. Taamaattumik taanna periarfissaq nutaamik uterfigeqqinniarneqartariaqarpoq pingaaruteqartuummat, soorluttaaq aamma eqqarsaasersuutigineqarsinnaavoq isummanik annertunerusunik suli ilaartorlugu pineqarsinnaassasoq, suliassat takkussuuttut oqimaannerusut ukiut ingerlaneranni takkussuuttalermata, tusagassiuutitigoorlugu malersorneqarnissaat pilerinaateqarsinaasut.
Suliani, suliassanilu arlalinni naammattoorsisarsimavugut naammagittaalliuutit assigiissut naak imminnut atassuteqanngikkaluartut, pineqartullu atuisuusut namminneq pisuussutiginngisaminnik eqqunngitsuliorfigineqartut, suliffeqarfinnit assigiissunit illoqarfinni arlaqartuni Kalaallit Nunaanni. Taamaasilluta Atuisartut Siunnersuisoqatigiiviniit ilisimaarivagut annertuunik suliffeqarfinni tuniniaasarfinnilu eqqunngitsuliortoqartarnera Kalaallit Nunaanissaaq pisartoq. Tamannalu annertusiartortillugu, Kalaallit Nunaanni Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit eqqarsaasersuutigilluartariaqalerpaat, tusagassiutit atorluarnerunissaat siunissami, eqqunngitsunik pisartunik malersuiniarnerminni, atuisartut ullutsinni maannamut misigikulalersimasaannut. Tamannalu alliartuinnartillugu nungutinniarneqassappat eqqarsaatersuuteqartoqartariaqalerpoq, qallunaat nunaani pisartut assilikannerlugit Forbrugerrådimiit ingerlanneqartartut. Aqqissutissaq assingusoq nunatsinni aamma eqqunneqarnissaa Kalaallit Nunaanni Atuisartunut Pisisartunullu eqaarsaatersuutigineqarluartariaqarpoq.
Kalaallit Nunatsinni Kommunit kattussuunnerata Atuisartunut sunniutai
Ukioq 2009 tassaavoq oqaluttuarisaanermi pingaarutilittut maluginiagassaq Kalaallit Nunatsinni. Kommunit sisamanngorlugit aggulunneqarput kommunerujussuanngorlugit. Tamanna kattussuunneq kinguneqarsimavoq Atuisartut Siunnersuisoqatigiivinnut kipiluttunarsiortitsinermik.
Kalaallit Nunatsinni kommunit kattussuunnerisa kingorna sisamaannanngortinneqarlutik, inatsisitigut kommunini atuisartut ataatsimiititaliaannik pilersitsinissaq ajornakusuulersimavoq illoqarfinni nunaqarfinnilu.
Siusinnerusukkut illoqarfiit tamarmik qinigaaffinni ukiuni sisamakkaartuni kommunini atuisartut ataatsimiititaliaanik pilersitsisoqartarsimavoq.
Maannakkumut inatsit atuuttuusumi kommunit kattussuunnerisa kingorna malinneqarluni pissappat, taava illoqarfinni sisamaasuni eqqortoq malillugu kommunini atuisartut ataatsimiititaliaannik sisamaannarni taamaallaat pilersitsisoqassaaq. Tamaannalu kommunini angisuuni ukunani pissaaq:
- Qaasuitsup Kommunea
- Qeqqata Kommunia
- Kommuneqarfik Sermersooq
- Kommune Kujalleq
Taamaasilluni kommunini atuisartunut ataatsimiititaliaq ataasiusoq suliassaqalissaaq, isorartoqisumik, illoqarfinnik nunaqarfinnillu arlalinnik isorartutigisunik. Imatullu paasisariaqalissalluni, nakkutiginninniarneq. naammaginartumillu inatsisitigut paaqqutarinnilluni maleruaatitsiniarnissaq pineqarsinnaajunnaassalluni.
Maannakkumut inatsit atuuttuusoq naapertussagaanni, ikiortissarsiornissaq
Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit suliaannut tunngasunik ima
ajornakusoortoqalertigisimavoq, inatsisit atuuttuusut imarisaata maleruarniarnissaat annikilleriarujussuarsimalluni, inatsit atuuttuusoq maannamut iluaqutaasinnaajunnarsimammat inuiaqatigiinnut atuisartunullu aamma sunniutaarussimammat. Taamaasilluni inatsit atuuttuusoq inorsalerpoq illoqarfinnilu anginerusuni kisimi atuutsinneqarsinnaalerluni, illoqarfiit nunaqarfiillu sinneri suleqatigisinnaajunnaaratsigit attavitsigut.
Assersuutitut uku maannamut misigisimasavut eqqaarusuppavut, Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit suleriaasiannut ajornakusoortitsilersut, kommunini atuisartunut ataatsimiititaliat pilersinneqarsinnaajunnaarneri patsisaallutik:
- Atuisartunut ataatsimiititaliat kalaalimerngit tunisaasut akii malinnaaffigissavaat, aalisarnermik- aamma piniarnermik illoqarfikkaartuni peqatigiiffiinik isumaqatigiinniartarnermikkut kalaalimineerniarfinni akinik aalajangersaasarneq isumagisassarissavaat
- Atuisartunut ataatsimiititaliat pisarnermisut suliassat ingerlateqqissinnaavaat, pisariaqarsorisatik, naliginnaasumillu isumaqarfigigunikku soqutiginaateqartoq pissusissamisoortumik, imaluunniit aamma suliassanngortillugu Kalaallit Nunaanni Atuisartunut Siunnersuisoqatigiivinut. Unali piumasaqaataassaaq, atuisartunut ataatsimiititaliat, Atuisartunullu Siunnersuisoqatigiit imminnut attaveqarluarnissaat salliullugu
- Illoqarfimminnik ilisimaarilluarnerisa kinguneranik, atuisartunut ataatsimiititaliat naliitsunik ikiorsiinissaq, nuna tamakkerlugu akinik misissuinerni, akinillu najoqqutarinninnernik aammalu nioqqutissat ullussaannik qaangiinikunik misissuisarnerit pingaaruteqaqisunik avaqqussinnaanngilaat
Qulaatungaanilu taaneqareersut tunngavissiorlugit imaapput:
Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit Allattoqarfiata tunuliaqutaralugu atuisartut ataatsimiititaliaannik pilersitsisimannginnerup kingunerisaannik ajornartoorutinik assigiinngitsunik naammattuuisimapput imatut kinguneqartitsisunik, inatsisit imarisai
tunngavigalugit suleriarnissat malersuinissallu, eqqortunik naammaginarluartunillu atuisartunullu iluaqutaasussanik nuna tamakkerlugu pisinnaajunnaarsimallutik. Assersuutitut taasinnaavarput maannamut tikillugu suli Qaasuitsup Kommunia atuisartut ataatsimiititaliaannik pilersitsisimannginnera peqqutaalluni, kalaalimineerniarfinni akit tunngavissaasut isumaqatigiinniutigineqarsinnaasimaneri pineqarsinnaasimanngillat, illoqarfinnut allanut atuisartut ataatsimiititaliaannik pilersitsisimasunut sanilliullutik, taakkumi pilersitsisimasut ukiuni 2009/10-imut atuuttuusunut sanareersimammata. Kalaalimineerniarfinni akigititaasut kingulliit Qaasuitsup Kommuniani aalajangersarneqarsimasut tassaapput 2006-ernisat, uffa massa illoqarfiit allat akit tunngaviusut isumaqatigiinniutaasimasullu 2009/10-imut atuutsilereeraat. Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit taanna ajornartorsiut naammattoorsimavaat kalaalimerngit akiinik kalaalimineerniarfinni akigititaasunik misissuisimanerminni. Taamaattumik tamanna tunngavigalugu allatut ajornartumik kalaalimerngit akii kalaalimineerniarfinni atuutsinneqartut Ilulissani, 2006-imeersut saqqummersittariaqarsimavavut. Tamannalu ajuusaarnarpoq.
Aajunali ajornartorsiut annertut isigisarput maannamut Atuisartunut Siunnersuisoqatigiivinit allatseqarfimmiillu taassaasoq una tunuliaqutaasoq, inatsisit allanngortinneqarsimannginneri – imaluunniit inatsisit naaleqqukkunnaarsimanerat kommunit ataatsimuulernerisigut – tassaammallu illoqarfinni arlalinni misigisaqarfigisimasavut soorlu aamma Tasiilami.
Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit allattoqarfianni ukioq 2009-imi tigusaqarsimavugut naammagittaalliummik Tasiilami innuttaasuminngaanniit. Taassuma naammagittaalliuutigaa niuertarfik aalajangersimasoq Tasiilamiittoq, ataasiaannarani uteqqiattumik tuniniaajuartoq nioqqutissanik ullussaannik qaangiinikunik. Nioqqutissat ilaanni ukioq ataaseq tikillugu ullussaat qaangiussinikuusarput.
Taanna saaffiginnissut tunuliaqutaralugu inatsisit naapertoraanni, taassaavoq Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit allattoqarfiata isumagisassaat pinaveersaartitsinermik inatsisinut unioqqutitsisunut malersuissalluni. Suliassallu inernilerneqarsinnaallutittaaq, eqqartuussivitsigut tunniussinertalimmik. Tamannalu tunngavigalugu suliassaq politiinut ingerlatinneqaqqissinnaalluni Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit allattoqarfianiit naammassineqareernerisigut inatsisit tunngavigalugit suliarisimagaanni.
Kisiannili kommunini atuisartut ataatsimiititaliat Nuummut taamaallaat killeqarput. Inatsit ullumikkut atuuttoq naapertorlugu atuisartut ataatsimiititaliaannik Tasiilami pilersitsisoqassanngimmat. Tamannalu naapertorlugu Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit periarfissaqanngillat saaffiginnissuteqarnissaminnut inunnut aalajangersimasunut Tasiilami najugalinnut, ikiortissarsiorluta – misissuinissarlu anguniarlugu pisiniarfimmi pineqartumi. Tassannga uppernarsaatissanik aallertoqassaaq soorlu assiliinikkut aammalu pisarialinnik paasissutissaasinnaasunik il.il. nassiunneqartussanik Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit allattoqarfiannut. Tamannalu pisariaqaraluarpoq, aamma pissaaq, saaffiginnissut Atuisartunut Siunnersuisoqatigiivisa allattoqarfiata tiguniariarlugu, taassumami kingunera oqarasuaatikkut attaveqarfeqartariaqarpugut atuisartunut ataatsimiititaliami ilaasortamik misissuiartortitassamik annerusumik uninngassuseqanngitsumik suliaq ingerlanneqarsinnaaqqullugu – soorlu tamanna pissasoq allagaqaqqaassagaluarutta Kommuneqarfik Sermersuumut, allatseqarfianut Nuummiittumut, taassumalu kingunerisaanik aatsaat suliaq aallarnisassallugu, naak Atuisartunut Siunnersuisoqatigiivinit tamanna ingerlanneqartussaagaluaq, soorlu tamanna pissasoq suliap assinganik ingerlatsisoqassagaluarpat illoqarfinni atuisartunut ataatsimiititaliaqarfiusuni, Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit allatseqarfiat saaffiginnissammat ilaasortat arlaannut soorlu tamanna allassimasoq Inatsisartut Inatsisaanni nr. 10 13. novermber 1986-imeersumi Atuisartunut pisisartunullu siunnersuisartoqatigiit, tuniniaasarneq, nalunaaqutsersuisarneq, akit aamma atuisartunut pisisartunullu maalaaruteqartarfittut ataatsimiititaliat pillugit inatsisaanni §§ 21. 22 aamma § 23 jf. Kap. 2 aamma 3-imi allassimasumi.
Kisianni, suleriaaseq atuutsinneqalersoq kommunit kattunnerisigut ajornakusoortitsilerpoq Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit allatseqarfiannut pissutigalugu Kommuneqarfik Sermersuup allatseqarfiata piumasaqaatigimmagu allakkatigut saaffiginniffigissagivut. Taassumallu kingorna inummik misissuiartorsinnaasumik ujarleqqaarlutik periarsinnaallutik. Taamaasilluni suliassap malersornissaa pissaaq mumingasumik, killormut naalakkiissutsit atorlugit. Aqunneqalerluni kommunit allatseqarfianiit. Kingusissumilli suleriarnissap kingunerissavaa arrisumik suleriaatsip atulernissaa.
Taassumunngalu aamma ajornartorsiummut assingusumik soorlu Tasiilami eqqaasatsitut pisoq Ilulissani aamma naammattoorparput. Naak periuseq suleriaaserlu allaanerulaaraluartut, atuisartunut ataatsimiititaliamik pilersitsisimannginnerup kingunerisimavaa, Ilulissani niuertarfiup aalajangersimasup inatsisitigut malersorneqarnera unitsittariaqarsimallutigu, naak arlaleriarluni inatsisaatsutut unioqqutitsisarsimagaluartoq inatsisit atuuttuusut malittarinagit. Tamatumani politiinut tunniussisoqarsimagaluarpoq unnerluussisoqarnissaq anguniarlugu, kisiannili uppernarsaasussaq Atuisartunut Siunnersuisoqatigiivinut oqaatiginnittoq kingunerlutitserusunnani saqqummernissani orniginagu politiinut atini taarusussimanngilaa, taamaasilluni suliassaq Atuisartut Siunnersuisoqatigiivisa allattoqarfianiit tunuartiinnarneqarsimavoq politiillu utoqqatserfigisariaqarsimallugit, piffissaajarsimagatsigit. Suliassalli ataavartinnissa naammassineqarsimassagaluarpoq politiinut tunniussineq atatiinnarneqarluni, atuisartunut ataatsimiititaliamik pilersitsisoqarsimagaluarpat, Atuisartunut Siunnersuisoqatigiinnut ikiorsiisinnasunik, suliassap unioqqutitsissutip malersorneragut. Tamannalu inatsisit malillugit aallaavik suleriaasissarlu annikitsunnguugaluarput malitassat. Inatsisit atuutsinneqarnera taamaasilluni ullutsinni Kalaallit Nunaanni atuukkunnaarsinneqarpoq.
Tusagassiuutitigut Nalunaarutit
Ukioq 2009 nassiussisoqarsimavoq tusagassiuutitigut nalunaarummik ataatsimik, taannalu nioqqutissanut qerisunut pisiniarfinni tuniniaanermut tunngasuuvoq. Taannalu nassiunneqarsimalluni Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit inatsisilerituuannik Mark Larsen-imik.
Atuisartut Siunnersuisoqatigiiannut Saffiginnissutit
Ukioq 2009-imi Atuisartunut Siunnersuisoqatigiinnut saaffiginnittoqarsimavoq 70- eriarluni, taakkulu saaffiginnissutit nalunaarsorneqartut oqarasuaatikkut internetikkullu pisimapput. Saaffiginnissutit innuttaasunit annerusumik minnerusumilluunniit ikiorneqarnissamik saaffiginnissutaapput, inatsisinut atuuttuusunut pisisarnermi aalajangersakkanut tunngasuullutik. Saaffiginnissutigineqartut Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit siusinnerusukkut misilittagaat tunngavigalugit annertunerujussuugaluarput, 70-iniit annertunerullutik. Taakkulu saaffiginnissutaasut siunnersorteqarnerup nalaani nalunaarsugaammata, siunnersorteqannginnerup nalaani saaffiginnissutaasimasut nalunaarsorneqarsimannginnerat amigaataasut nalunaarsorneqarsinnaasimanngillat siunnersorteqannginneq peqqutaalluni. Eqqarsaatigineqartariaqarpormi piffissap 2009 annertunersaani siunnersortissaaleqisimanerup iluani nalunaarsuisinnaasoqarsimanngimmat saaffiginnittunik.
Inatsisinik paaqqutarinninneq
Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit suliassaattut ilagivaat inuussutissanik nalunaaqutsersuisarnerup Namminersornerullutik oqartussat inatsisaat kap. 9, naapertorlugu nakkutiginninnissaq soorluttaaq aamma tuniniaasarnerup inatsisai Landstingip inatsisai kap. 4 allassimasut naapertorlugit.
Atuisartut Siunnersuisoqatigiit Allattoqarfiata nakkutiginninneq inatsisit naapertorlugit isumagisarivaa, soorluttaaq atuisartunit saaffiginnissutit aamma tunngavigalugit.
Ukioq 2009-imi inatsimmi unioqqutinneqartut eqqummaariffigisimasagut arlaqarput. Maanili pingasut kisiisa soqutiginaatillit eqqaarusutagut allaaserissavagut.
1) Nalunaaqutsersuisarnermut inatsimmik unioqqutitsineq
Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit september 2009-imi naammagittaalliuummik nassinneqarput atuisartumiit. Taassuma qatsulluinnarsimavaa kioskip Tasiilamiittoq ataaseq nioqqutissanik ullussaaminnik qaangiunnikunik tuniniaajuarnera.
Naammagittaalliortoq arlaleriarluni uparuaasarsimavoq sulisunut niuertarfiullu pisortaanut unioqqutsitsinerit tunngavigalugit, kisiannili iluamik tiguneqassanani, susoqarneq ajormat.
Tamannalu tunngavigalugu Atusiartunut Siunnersuisoqatigiit allattoqarfianniik allakkiamik nassitsisimavugut kioskip piginnittuanut inatsisit atuuttut tunngavigalugit niuerneq ingerlateqqullugu soorluttaaq aamma piginnittua ersarissumik erseqqissaaffigineqartoq, inatsisit atuuttuusut malillugit niuerneq ingerlatinngikkuniuk unioqqutitsiuarlunilu allatut ajornartumik Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit allattoqarfiata politiinut ingerlatsitseqqiisariaqarlernissaa pingitsoorneqarsinnaajunnaassasoq. Taamatuttaaq allattoqarfiup kajumissaarutigaa kioskip ilisivii peqqumaasiviilu piaartumik misissoqqullugit. Ilutigalugu erseqqissaassutigineqarpoq Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit kommunini atuisartunut ataatsimiititaliat suleqatigalugit nunaqarfinnilu aqutsisut aamma ikiortigalugit niuertarfimmut misissuiartortittisarnissaq ingerlanneqartassammat ilumut inatsisit atuuttuusut eqqortumik ingerlanneqarnersut paasiniarlugit. Allakkiaq taanna 18. september 2009-imi nassiunneqarpoq.
Kingusinnerusukkut piginnittua oqaraasuaatikkut saaffiginnissuteqarpoq. Nammagittaalliutigivaalut allagarsisimanini allattoqarfimmiit nassuiaallunilu pisiniarfiutini matusariaqassallugu nioqqutissanik ullussaannik nutaanngilinikunik tuniniaasinnaatitaassanngikkuni. Assigiinngitsut utoqqatsissutit pisiniarfiup piginnittuaniit oqaatiginiarneqarput. Unioqqutitsinerulli piaartumik unitsinnissaanik kaammattuuterput tusaarusunngilluinnarpaa. Unioqqutitsilluni tuniniaasarnini attatsiinnarusuppaa politiinulluunniit tunniunneqaraluaruni. Ulloq 22-10-2009 immikkut akuersissumik tuniniaanissamik qinnuteqaat tiguarput, kioskip piginnittuanit nassiunneqartoq. Akissut nassiunneqarpoq 12/11-2009 ilanngullugu tassannga piumasaqarfigineqarluni erseqqissaanertalimmik qinnuteqartariaqarnissaa piumasaqaatigineqarluni. Taassumallu kingorna qinnuteqaatinik tigusaqaqqinnata. Taamaasillunilu kioski aamma ukiuni tulliuttuni immikkut akuersissutinik pinngitsoorluni.
Qulaani taakkarsorneqartut naapertorlugit, Atuisartunut Siunnersuisoqatigiinnut siunnersortaasoq aammalu inatsisileritooq Tasiilamiinnerminni kioskimut pineqartumut misissuiartorsimapput. Tassannga misissuinermi assiliisimavugut. Takussutissaqarporlut suli kioski taanna nutaanngilinikunik nioqqutissanik tuniniaasoq, tassannga nerrivik pisiniarfiup qeqqanut ilineqarsimavoq nioqqutissanik akikillisanik tuniniaavittut atorneqarluni. Amerlanerit nioqqutissat taakku naammattoorneqartut nerrivimmiittut ullussaannik qaangiussinikuupput.
Pisinniarfiup pisortaanik oqaloqateqarnitsinnik erseqqissaavigineqarportaaq nioqqutissat ullussaannik qaangiinnikunik nassaarfigisimallutigu. Isummani isiginninninilu allanngortikkumanngilai tuniniaaginnarniarlunilu isummersimanerminik allanngortitserusunngilaq. Namminerlu oqaaseqarluni pisinniartartut piumagaat nioqqutissanik qaangiunnikuugaluartunik pisisinnaanissaq. Nioqqutissat ilai takuneqarsinnaapput ukioq ataaseq sinnerlugu qaangiussimasut. Taamaakkaluartoq nioqqutissat ilisivinniit peerusunngilai. Siusinnerusukkut utoqqatsissutsini atuinnarpai.
Maannakkumut suliassaq Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit allattoqarfiani suliarineqarpoq pisiniarfimmi piginnittoq pillugu, soorlulu aamma politiit ilisimatinneqareersimasut tunniussiniarnitsinnit.
2) Unneqqarissumik niuernissamik unioqqutsitsineq
Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit allattoqarfiata ukioq 2009-imi naammattoorsimavaat arlallit unioqqutsitsinerit unneqqarissumik niuernissamut tunngasut. Arlalinnik allakkianik nassitsisoqarsimavoq niuertarfinnut arlalinnut, inatsisit malillugit niuerneq ingerlanneqaqqullugu. Soorlu maannamut ilanngutassatsinni oqaaseq “akeqanngitsoq” atorneqartarneranut tunngasoq naammattoorsimasarput atorneqarsimaneranut allakkiaq.
Ulloq 27. november 2009, Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit allattoqarfiata nassiuppaa Nuummi niuertarfiit ilaannut peqqussummik maleruaqqusisumik inatsisinut unioqqutsitsinertaqanngitsumik niueqqullugit. Nuuk Ugeavis-imi novemberimi saqqummersumi neqeroorummi takuneqarsinnaavoq oqaaseq “akeqanngitsumik” atorneqarsimasoq. Oqaaserli “akeqanngitsoq atorneqassagaangami niuernerup iluani taava pisisartumit nioqqutissaq akeqanngivissortumik pineqarsinaasariaqarpoq, niuertarfimmiluunniit piseqqaarnissamut attuumassuseqarani. Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit isumaqarmata niuertarfiup oqaaseq niuernerup tungaasigut eqqortumik atunngikkaat, inatsisit malillugit.
3) Nalunaaqutsersuisarnermut inatsimmik unioqqutitsineq
Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit allattoqarfiat ulloq 16. december 2009, oqarasuaatsikkut atuisartumiit saaffiginnissut tigusimavaat naammagittaalliuummut tunngasoq. Atuisartup naammagittaaliutaa tunngavoq Namminersornerullutik Oqartussat Inatsisaannut nalunaaqutsersuisarneq pillugu, pisiniarfimmi unioqqutsitsisoqarsimammam Ilulissani.
Tamannalu tunngavigalugu Atusiartunut Siunnersuisoqatigiit allattoqarfianniit allakkiamik nassitsisimavugut niuertarfimmut inatsisit atuuttut tunngavigalugit niuerneq ingerlateqqullugu soorluttaaq aamma piginnittua ersarissumik erseqqissaaffigineqartoq, inatsisit atuuttuusut malillugit niuerneq ingerlatinngikkuniuk unioqqutitsiuarlunilu allatut ajornartumik Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit allattoqarfiata politiinut ingerlatsitseqqiisariaqarlernissaa pingitsoorneqarsinnaajunnaassasoq. Taamatuttaaq allattoqarfiup kajumissaarutigaa kioskip ilisivii peqqumaasiviilu piaartumik misissoqqullugit. Ilutigalugu erseqqissaassutigineqarpoq Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit kommunini atuisartunut ataatsimiititaliat suleqatigalugit nunaqarfinnilu aqutsisut aamma ikiortigalugit niuertarfimmut misissuiartortittisarnissaq ingerlanneqartassammat ilumut inatsisit atuuttuusut eqqortumik ingerlanneqarnersut paasiniarlugit. Allakkiaq taanna 22. december 2009 nassiunneqarpoq.
Tamatumunngalu atatillugu politiinut tunniussisoqarsimagaluarpoq kisiannili uppernarsaasussaq Atuisartut Siunnersuisoqatigiinnut nalunaarutiginnittoq annilaanngassuseqalernermigut atini ilanngukkusussimanngilaa taamaasilluni politiinut tunniussisimagaluarnerput unitsiinnarneqartariaqalersimalluni politiini utoqqatsernermik kingunilimmik, asulersuaq suliakkersuisimanitsinnit.
Kommunini atuisartut ataatsimiititaliaanik pilersitsisoqarsimannginnera peqqutaalluinnarpoq suliami uani Ilulissani Pisiniarfimmik unioqqutitsiuartumik malersuisinnaajunnaarsitaasimanitsinnik.
Suliaq naammassineqarsimassagaluarpoq politiinut tunniussineq attatsiinnarlugu kommunini atuisartut ataatsimiititalianik attavigisinnaasatsinik peqarsimagaluarpat, unioqqutsitsisunut malersuiniarnitsinnut ikiuussinnaasunik.
Inatsisit malillugit ajornanngitsunnguatut iliuusissaq malinneqarsinnaagaluarpoq. Ullutsinni inatsisit atorunnaarsinneqarneri Kalaallit Nunaanni takuneqarpoq, atuisartunut ataatsimiititalianik pilersitsisoqarsimannginnera Ilulissani peqqutaalluni.
Atuisartunut ataatsimiititaliat 2009-imi pikkorissarnissaat
Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit 2009-imi pilersaaruteqarsimagaluarput pikkorissartitsiniarlutik atuisartunut ataatsimiititalianut. Allakkiamik nassitsisoqarsimavoq kommuneqarfinnut. Kisiannili pikkorissarniarlutik qinnuteqartut ikippallaarneri peqqutaallutik pikkorissarnissaq unitsiinnarneqarsimavoq. Pikkorissarnissap siunertarigaluarpaa inatsisinik pisisarnermut tunngasunik taakkartuinissaq imaluunniit aamma niuernermut inatsisit allat tunngasut – nittartakkatsigut, allatsitsisarnikkulluunniit, pisisartut pisinnaatsitaaffiisa nunani allani ingerlanneqarneri tunngasut aammattaaq tikillugit.
Ingerlatsinermut aningaasartuutit
| Atorneqartussat | Atorneqarsimasut | |
| Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit | kr 757.000 | kr 473.077 |
| Ataatsimiinnerit | kr 300.000 | kr 301.479 |
| Nunanut allanut suleqateqarneq | kr 20.000 | kr 15.206 |
| Akinik misissuisarnerit | kr 15.000 | kr 0 |
| Pikkorissarnerit | kr 200.000 | kr 53.200 |
| Atuisartunut paasissutissiisarnerit | kr 150.000 | kr 24.818 |
| Siulittaasup akissarsiai allaffimmilu an- ingaasartuutit |
kr 72.000 |
kr 78.375 |