Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut ukiumoortumi nalunaarutaat 2009

Tamatumani tunuliaqutaavoq aqqutit timmisartuussisarfiit niuerneq tunngavigalugu piumasaqaatitalinnik timmisartuussiffigineqarsinnaanngitsuni kiffartuussinissamik isumaqatigiissutit 2011-mi nutarterneqartussaanerat. Misissuinermi inerniliussaq erseqqippoq: Timmisartuussisarnikkut aqqutini Air Greenland-iinaanngitsoq allat aamma neqerooruteqarnissamut tigussaasumik periarfissinneqassagunik peqqissaartumik piareersaanissaq pisariaqarpoq. Suliariumannittussarsiuussinissami tunngavissat  immikkuualuttortalersugaassapput minnerpaamillu piumasaqaatigineqassaaq tuluttut aamma tamatuma  suliarineqarnissaa, immaqalu aamma fransk-sut canadamiut soqutiginnissinnaanerat eqqarsaatigalugu.
Aammattaaq suliariumannittussarsiuussineq tamarmiusoq timmisartuutileqatigiiffinnut naleqqussinnaasunut nittarsaanneqassaaq, taakkumi Kalaallit Nunaanni pissutsinut namminneerlutik malinnaasimanissaat naatsorsuutigineqarsinnaanngimmat. Aamma isumaqatigiissutissat ukiunut killilikkanut amerlavallaanut sivisussuseqartinneqassanngillat, taamaakkaluarpammi Air Greenland salliutinneqarsinnaammat. Tamannarpiartaaq pissutigalugu aqqutit aggulullugit suliariumannituussarsiunneqartariaqarput (tassa aqqutit tamaasa ataatsikkut pinnagit).

Aammalumi nalunaarasuartarnermik suliaqarneq unammilleqatigiissutigissallugu soorlu ammaakkiartuaarneqalaalersoq. Naalakkersuisuit qanittukkut IT-lerinermi Nuummi silaannakkut attaveqalernissaq akuersissutigaat; tassa Tele Greenland-iunngitsoq tamakkuninngali sulialik alla atugassiissutigalugu.

Unammilleqatigiinneq pillugu Aalajangiisartut ukiarmi Østre Landsret-mi suliat marluk pingaarutillit akugaassutigigai. Taamaalilluni maanna oqariaaseq ”pisortat unammilleqatigiinnermik killiliinerat” unammilleqatigiinnermut inatsimmi qanoq paasineqassanersoq kiisami aalajangersumik oqaatigineqarpoq. Taamaalilluni suliffeqarfik sunaluunniit unammilleqatigiinneq pillugu inatsimmit ilanngunneqartussaatinneqanngitsuunngilaq pisortanit – matumani Namminersorlutik Oqartussanit – pigineqarnera pissutigiinnarlugu.

Ataatsimut isigalugu unammilleqatigiinneq pillugu inatsisip nutaap ukiumi ”atuuffiani siullermi” tamanna ukiuuvoq Kalaallit Nunaanni unammilleqatigiinnermut pitsaasoq. Tamatuma saniatiguttaaq ilimanarpoq siunissami tamatsinnut iluaqutaasussamik unammilleqatigiinnerup pitsaanerulersinnissaa suli maluginiarneqalissasoq.

Atuarluarisi!

Carl-Aage Skovaa
Unammillerneq pillugu Aalajangiisartuni siulittaasoq.

Kalaallit Nunaanni timmisartukkut angallanneq pillugu unammilleqatigiinneq

2011-mi ukiut 10-it qaangiussimalissapput Kalaallit Nunaanni timmisartukkut angallannerup namminersortunit ingerlanneqartussanngortinneqarmalli. Namminersortunit ingerlanneqartussanngortitsinermut peqatigillugu aqqutit kiffartuussinissamik isumaqatigiissuteqarfissaatitaasut ullumikkut agguarneqartarnerat pilersinneqarpoq, Namminersorlutik Oqartussat timmisartuussinernut tapiissuteqartarlutik aqqutillu namminersortunit ingerlatsivigineqartussat pituttorneqataanngitsumik unammilleqatigiiffiusussaallutik. Aqqutit kiffartuussinissamik isumaqatigiissuteqarnikkut ingerlanneqartussat Kalaallit Nunaanni ilaasunik angallassinerup 15-20 %-eraat, aqqutilli namminersortunit ingerlanneqartussat 75-80%-eralugit.(1)

Unammilleqatigiinneq pilersinneqassappat namminersortunit ingerlanneqarnissaa tunngavimmigut ajunngequteqarpoq. Kalaallit Nunaanni aqqutini namminersortunit ingerlanneqartussani unammilleqatigiinnikkut akit appasissuutinneqarnissaat qulakkeerneqassaq kiffartuussinerlu tapiiffigineqartartuninngarnit pitsaanerusussaalluni. Kiffartuussinissamik isumaqatigiissuteqartarnerup unammilleqatigiissutigineratigut Naalakkersuisut tapiissutaasa sapinngisamik sivisunerpaamik atuuffeqartinneqarnissaat tamatumunnga peqatigitilluguttaaq qulakkeerneqassaaq.

Unammilleqatigiinneq pillugu Nakkutilliisoqarfiup ukiut 10-nngornerat malunnaartinniartillugu Kalaallit Nunaanni timmisartukkut angallassineq pillugu unammilleqatigiinnerup siuarsarnissaanut periarfissat misissorpai. Unammilleqatigiinneq maannamut annikitsuinnaassimavoq. Tassami Air Greenland Kalaallit Nunaannut tassanngalu angallassinermut unammillerneqarpoq SAS-ip Air Iceland-illu timmisartuussiiffigisimasaani. SAS-illi nalunaarutigeqqammerpaa aqqut Kangerlussuup København-illu akornanniittoq matuneqartoq, Air Greenland-lu nunami namminermi aqqutinut namminersortut ingerlatsivigisaannut suli unammillerneqalinngilaq. Aamma Air Greenland-mut unammillertut, kiffartuussinissamik isumaqatigiissummik neqerooruteqarsimasut akuerisaasimasullu ikittuinnaapput.

Unammilleqatigiinneq pillugu Nakkutilliisoqarfik misissuinermini Kalaallit Nunaanni timmisartukkut angallassineq pillugu unammilleqatigiinnerup siuarsarnissaanut periarfissanik suussusersivoq.

(1) Issuagaq: Kalaallit Nunaanni Mittarfeqarfiit, ”Ukiumoortumik nalunaarusiaq 2007” – ”Grønlands Lufthavnsvæsen, ”Årsrapport 2007”.

Siullermik, kiffartuussinissamik isumaqatigiissutit siunissami suliariumannittussarsiuutiginissaannut unammillersinnaanerup pitsaanerusumik pilersaarusiornissaa Namminersorlutik Oqartussat arlalinnik periarfissaraat.  Akulikinnerusunik suliariumannittussarsiuussisarnissap unammilleqatigiinnissamut iluaqutaasinnaanera takoqqaassallugu iluatinaateqarneruvoq. Akulikinnerusunik neqerooruteqartitsisoqartalersinnaavoq piffissaliussat isumaqatigiissutaasut sivikillisinnerisigut, Kalaallit Nunaannili ingerlataqalivinnissamut annertuunik aningaasaliissuteqartarnissat kingunerisaannik massakkorpiaq tulleriiaarinertalimmik neqerooruteqartitsisarnissaq pilerinarnerpaavoq. Aammattaq siunissami neqerooruteqartitsisarnissat pillugit pitsaanerusumik ammanerusumillu tuniniaatitsisarnikkut Air Greenland-iinnaanngitsup kiffartuussinissamik isumaqatigiissummik neqerooruteqartinneqartarnissaannut periarfissat annertusitinneqarsinnaapput.

Aappassaanik unammilleqatigiinnerup ineriatortinnerata peqataalluarluni siuarsarnerani sinaakkusiussatut atugassarititaasut atorneqarsinnaapput. Unammilleqatigiinneq pillugu Nakkutilliisoqarfik nammineerluni unammilleqatigiinnermi pissusilersuutaasartunik sammisaqarnerulerniarpoq. Pisariaqarpat unammilleqatigiinneq pillugu kalaallit inatsisaata nutaap marts 2008-mi atuutilersup piginnaatitsissutaasa atulernissaanut Unammilleqatigiinneq pillugu Nakkutilliisoqarfik piareersimavoq. Tamatuma saniatigut Unammilleqatigiinneq pillugu Nakkutilliisoqarfiup periarfissat takuai, tassalu Namminersorlutik Oqartussat inatsimmi allannguutini pisut ilaat atorlugit timmisartuussisussat nutaat peqataalersinnaanerat oqilisaaffigisinnaammassuk. Allannguutini ilaatigut ilaapput Kalaallit Nunaanni timmisartut mittarfiinut helikopterillu mittarfiinut isersinnaaneq pillugu periarfissat.

Kiffartuussinissamik isumaqatigiisuteqarnikkut aqqutit pitsaanerusumik neqeroorutigineqarnissaat

Unammillersinnaaneq pillugu Nakkutilliisoqarfik siullerpaalluni aqqutit amigartooruteqartarfiusut kiffartuussinissamik isumaqatigiissutit unammilliutigitinnerigut siuarsarneqarsinnaanerannik misissuivoq.

Sammisaq taanna ullumikkut sammineqarluinnaqqissaarpoq marlunnik tunngaveqartumik. Siulleq tassaavoq kiffartuussinissamik isumaqatigiissutit nutaat pillugit Namminersorlutik Oqartussat 2009-ip ingerlaneraniilli suliariumannittussarsiuussisarnissaat naatsorsuutigineqarsinnaanersoq. Aappaat tassaavoq 2005-imi timmisartuussisarnerni kiffartuussinissamik isumaqatigiissutit kingulliit tamaasa Air Greenlandip pissarsiarimmagit,Tunu ilanngunnagu, suliassaq taanna Air Iceland-ip pissarsiarimmagu.

Misissuinermi Unammillersinnaaneq pillugu Nakkutilliisoqarfiup 2005-imi neqerooruteqartitsinermi piumasaqaatit qimerloorpai aamma innersuussutit suliallu nunani allani arlalinni timmisartuussisarnerni amigartooruteqartarfiusuni neqeroorutaasartut ilanngullugit misissorlugit. Nunat pineqartut tassaapput USA, Canada, Australien, Norge, Island nunallu 10-it EU-mut ilaasortaasut, tamarmik sumiiffinni inukitsuni aamma/imaluunniit peqqarniitsumik klimalinni aqqutini amigartooruteqartarfiusuni neqerooruteqartartut.(2) Naggataagut Unammillersinnaaneq pillugu Nakkutilliisoqarfiup timmisartuutileqatigiiffinni inuit Kalaallit Nunaanni timmisartuussisarfinni pinissaminnut soqutiginnissinnaasut apersorlugit.

Misissuineq aallaavigalugu Unammillersinnaaneq pillugu Nakkutilliisoqarfiup eqikkaalluni nalilerpaa, Namminersorlutik Oqartussat kiffartuussinissamik isumaqatigiissutit pillugit unammilleqatigiinnerup ineriartortinnissaanut periarfissat sukumiisut periarfissarigai. 2005-imi neqeroorutinut tunngatillugu periarfissat sukumiisut pingasut Unammillersinnaaneq pillugu Nakkutilliisoqarfiup tikkuarpai, takuuk Tabel 2.1.

(2) EU-mi nunani 10-ni kiffartuussinissamik isumaqatigiissuteqarnikkut aqqutit timmisartuussiffigineqartarput, taakkulu katillutik timmisartukkut   aqqutit 200-nit amerlanerulaartut kiffartuussinissamik isumaqatigiissuteqarfigaat, atk. “EU State Aid Regulations”, Dr George Williams, Department of   Transport, Cranfield University, October 2008.

Akulikinnerusumik neqerooruteqartiysisarneq
Kalaallit Nunaanni kiffartuussinissamik isumaqatigiissutit pillugit unammilleqatigiinnerup siuarsarnissaanut Namminersorlutik Oqartussat siullertut piukkunnarnerpaatullu periarfissaraat neqerooruteqartitsisarnerit ullumikkornit akulikinnerusumik pitittarnissaat, tassami neqerooruteqartitsisarnerit sivikinnerpaamik ukiunik 5-nik akunneqartarmata. Akulikinnerusumik neqerooruteqartitsisarnikkut kiffartuussinissamik isumaqatigiissutit pillugit unammilleqatigiinneq siuarsarneqarsinnaavoq, pissutigalugu neqeroorutip annaaneratigut ajoqutaasumik kingunerisassat annikinnerulissammata. Ingerlatseqatigiiffiit aqqummik annaasallit aqqutip allap ajugaassutiginissaanut pilertornerusumik periarfissaqalissapput neqerooruteqartitsisarnerit akulikillisinneqarpata.

Namminersorlutik Oqartussat neqerooruteqartitsisarnerit akulikillisinnissaannut matserfiit marluk qipisinnaassavaat. Ataaseq tassaavoq piffissaq isumaqatigiissuteqarfiusoq naalillugu, aappaalu tassaalluni tulleriiaarinilimmik neqerooruteqartitsisarneq maannamutut ingerlaqatigiissitsisarneq pinnagu. Matserfiit marluk immini ajunngequteqarlutillu ajoquteqarput ilaatigullu imminnut ataneqarlutik. Taamaattumik Namminersorlutik Oqartussat matserfiit marluk ataqatigiissillugit isiginiartariaqarpaat, imikkoortinnagit.

Piffissat isumaqatigiissuteqarfiusut naatsut tassaapput matserfiup aappaa ataaseq neqoruuteqartitsisarnerit akulikillisinnissaannut ammaassutissaq. Illua’tungaani piffissat isumaqatigiissuteqarfiusut sivikitsut ajungequtaapput unammilleqatigiinnerup eqqarsaatigineqarnera aallaavigalugu. Siullermik aqqutip annaasap kingunissai ajortut annikinnerulissapput taamaalillunilu tullia ajugaanissamut periarfissaalissalluni. Tamanna siunissaq ungasinnerusoq isigalugu unammillernerni pisunut patajaannerulersitsissaaq, pissutigalugu ingerlatseqatigiiffik neqeroorummik annaasaqartup, niuerfimmiiginnarnissamini siunissami periarfissat takunerusinnaalissammagit niuerfiit nutaat ujartornissaannut taarsiullugu. Aappassaanik isumaqatigiissutit sivikitsumik atuuffillit qulakkiissavaat niuerfiup ingerlaavartumik misilittarnissaa. Pingaartumik niuernermi atugassarititaasut nikerartillugit pisisussaq periarfissaginnerulissaaq akit piumasaqaatillu sapinngisamik unammillersinnaassusillit pissarsiarinissaannut.

Taamaattorli piffissat isumaqatigiissuteqarfiusut sivikinnerusut ajoqutitaqarput aningaasaliinissaq aallaavigalugu. Timmisartuussisarnermik sulialik amerlasuutigut aningaasaliisariaqartarpoq ilaatigut timmisartunut, hangarinut, mittarfeqarfimmi atortunut tuniniaanermullu, aqqut nutaaq pilersinneqassatillugu. Aningaasaliissutit ilaat annaaneqartussaammata timmisartuutileqatigiiffik aqqummik annaasaqaqqippat, tamatuma aqqutit nutaat   neqeroorutiginissaannut kajumissuseq annikillisissinnaavaa, timmisartuutileqatigiiffiit piffissami sivikitsumi niuernermi tunngavik kisiat qularnaveeqqutigippassuk.

Kalaallit Nunaanni angallannikkut susassaqarfimmi neqerooruteqartitsinerit kingulliit ukiuni 5-ni 10-niluunniit isumaqatigiissuteqarnissamut periarfissaqartitsipput. Taamanikkut Namminersornerullutik Oqartussat ukiuni  5-ni 10-nilu  isumaqatigiissuteqarnissamik neqerooruteqarnissaq pillugu sukumiisumik qinnuteqarput, tamatumalu kingorna neqeroorutit qanoq pisoqarnissaanut aalajangiisuusussaallutik. Inerneraa ukiuni 5-ni isumaqatigiissuteqarneq, tamannalu Namminersornerullutik Oqartussat oqarnerat malillugu suliassap pitsaanerpaamik aaqqiiffiginissaanik kinguneqarpoq. Ukiuni 5-ni 10-nilu isumaqatigiissuteqarneq, Unammilleqatigiinneq pillugu Nakkutilliisoqarfiup misissuinera malillugu nunani allani tamani kiffartuussinissamik isumaqatigiissutinit atuuttunit sivisuneruvoq, takuuk Assiliartaliussaq 1.

Norge-mi EU-milu imaattoqartarsimavoq, tassalu piffissaliussat sivisunerusut sakkussatut atorneqarsinnaasarlutik timmisartukkut aqqutit nutaat aningaasaliiffigerusulernissaannut. Mannali tikillugu nunani taakkunani piffissap isumaqatigiissuteqafiusartup ukiuni 3-nik sivisussuseqartarnera ingerlaannarsimavoq.

 Neqeroorutit tulleriinnilersuilluni ingerlanneqartarnerat neqeroortitsisarnerit akulikillisinnissaannut matup matserfiisa aapparaat. Matserik taanna qipigaanni tamanna ajunngequteqarlunilu ajoquteqarpoq, tamannalu Namminersorlutik Oqartussat kiffartuussinissamik isumaqatigiissutit siunissami pilersaarusiortarnissaminni ilanngullugu eqqarsaatigisalertariaqarpaat.

Unammillersinnaaneq eqqarsaatigalugu tulleriinnilersukkanik neqerooruteqartitsisarnerit marlunnik erseqqissunik ajunngequteqarput.

Ajunngequt ataaseq tassaavoq, timmisartuussinermik suliallit nutaat ajutooruteqarsinnaanerat aqqutini nutaani neqerooruteqarnerisigut annikillisinneqartarpoq. Timmisartuussinermik sulialik nutaaq aqqutini assigiinngitsorpassuarni soqutigisaqarsinnaavoq, taakkuli ataatsikkut tamaasa ajugaassusitiginissaannut soqutiginninnera annikinnerusarluni. Aqqutit tamaasa ingerlaqatigiissillugit neqeroorutigineqartuuppata, timisartuussinermik sulialik nutaaq aamma piareersimalissaq aqqutit tamaasa neqeooruteqarfigisami tigunissaannut. Tamanna timmisartuussinermik suliallip nutaap pisinnaasaannut aningaasaliinissaannullu annertuunik piumasaqarfiussaaq, inerneralu imaalersinnaalluni kiffartuussinissamik isumaqatigiissutit pillugit unammillerneq annikinnerulerluni, pissutigalugu timmisartuussinermik suliallit nutaat imminnut killeqartilersarmata aqqutit toqqakkat ikittut neqerooruteqarfiginissaannut.

Ajunngequtit aappaat tassaavoq, ingerlatseqatigiiffik aqqummik annaasaqartoq, aqqutip nutaap ajugaassutiginissaanut sukkanerusumik periarfissaqalissammat. Taamaalilluni neqeroorutit tulleriinnilersukkat.

Periarfissaqarluarpoq Kalaallit Nunaanni timmisartornikkut unammilleqatigiinneq siuarsassallugu

periarfissaq annertunerulersissinnaavaat imaalippat, timmisartuussinermik suliallip aqqummik annaasaqartup niuerfimmiiginnarnissani toqqassammagu niuerfinnut allanut atortorisami nuunnissaat pinnagu.

Neqeroorutini tulleriinnilersukkani ajoqut pingaartumik tassaavoq, siunniussinermut sakkut annaaneqarsinnaammata. Pisut ilaanni timmisartuutileqatigiiffiup siunniussasat katersorsinnaavai sanilerisat marluk amerlanerusulluunniit kiffartuunnerisigut. Neqeroorutit tulleriinnilersukkat atorlugit siunniussassat taamaattut katersornissaat timmisartuussinermik sulialimmut ajornakusoorutaasinnaavoq, sanilerisat pineqartut piffissani assigiinngitsuni neqerooruteqarfigineqarpata. Taamaattumik siunniussassat naliliinermi ilanngunneqarnissaat pingaaruteqarpoq, neqeroorutini tulleriinnilersukkani angallassinermi suliassat qanoq ilillugit agguarnissaat aalajangerneqassatillugit.

Tamanna nunani allani assigiinngisitaarpoq, timmisartukkut aqqutini ajunaaruteqarfiusartuni kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit ingerlaqatigiissillugit tulleriinnilerlugilluunniit neqeroorutigineqartarnerat apeqqutaasarluni. USA-mi tamanna tulleriinnilersuinikkut pisarpoq, aqqutilli EU-mi Islandimi Norgemilu ukiut pingasukkaarlugit ingerlaqatigiissillugit neqeroorutineqartarlutik.(3)

Ataatsimut isigalugu piffissani isumaqatigiissuteqarfiusuni sivikinnerusuni neqeroorutinilu tulleriinnilersukkani ajunngequtit ajoqutillu eqqarsaatigalugit, piffissat isumaqatigiissuteqarfiusut neqeroorutillu ingerlanneqarneri sapinngisamik annertunerpaamik ataqatigiissillugit isiginiartariaqarput.

Pingaartumik immikkortut marluk isiginiagassaapput. Immikkoortup aappaa pingaaruteqarluinnartoq tassaavoq, piffissami sivisuumi isumaqatigiissuteqarnikkut, imaappoq neqerooruteqartarnerit akunneri sivisuallaartillugit ajoqut annerpaaq annikillisarmat, kiffartuussinissamik neqeroorutit piffissani (tulleriinnilersukkani) assigiinngitsuni neqeroorutigineqaraangata tamarmik ataatsikkut (ingerlaqatigiissinnissaannut) piffissami ataatsimi pitinnissaannut taarsiullugu. Immikkoortup aappaa pingaaruteqarluinnartoq tassaavoq tulleriinnilersukkani neqerooruteqartitsinerni ajunngequt alliartortarmat, piffissaq isumaqatigiissuteqarfiusoq sivisunerugaangat, pissutigalugu tulleriinnilersukkamik neqeroorutit ingerlatseqatigiiffik aqqummik annaasaqarsimasoq periarfissittarmassuk aqqutip nutaap pilertornerusumik ajugaassutigisinnaanissaanut.

Norgemi Unammillersinnaneq pillugu Nakkutilliisoqarfimmit (Konkurransetilsynet) ukiuni arlalinni taamatut ataqatigiinneqarnera tikkuarneqartarsimavoq. Konkurransetilsynip tikkuarnikuuaa tulleriinnilersukkamik neqerooruteqartitsisarneq piffissamik sivisunerusumik (ukiuni 4-5-ni) isumaqatigiissuteqatitsisarnermik ilallugu aqqutaasinnaasoq Norgemi kiffartuussinissamik isumaqatigiissutit pillugit  unammilleqatigiissitsinerulernissamut. 2007-imi Konkurransetilsynet Samferdselsdepartementet-imut, norgemiut neqerooruteqartitsisarnerannut aaqqissuisuusartoq, allakkani tusarniaassutini imatut allappoq:

”Piffissap isumaqatigiissuteqarfiusup sivisussusia sivitsoraani, neqerooruteqartitsisarnerup qaqutigoornerulersinneratigut tamanna timmisartuussinermik suliallit nutaat niuerfimmi pilersitsinissaannut ajornarnerulersitsissaaq. Tamanna aqquteqarfinni tamani immikkut atortuulersitsisarnissaq isumaliutigineqarsinnaavoq, assersuuutigalugu ukiut marlukkaarlugit pisartussanngortillugu, aqqutit tamarmiusut ataatsikkut atortuulersinneqartarnerat pinnagu.”
Issuagaq: Konkurransetilsynet, ” Høring – anbud regionale flyruter fra 1. april 2009”, brev til Samferdselsdepartementet, 18. april 2007.
(3) Takuuk “A Study Of An Essential Service And Tourism Development Route Schemes”, International Civil Aviation Organization, 2005.

Kalaallit Nunaanni 2005-imi neqerooruteqartitsisoqarmalli ineriartornerup manna malunnarsisippaa, tassalu Kalaallit Nunaanni timmisartuussisartut unammillertumik ataatsimik ilaneqarsinnaagaluarmata, neqerooruteqartitsisarnerit ukiut 5-kkaarnagit akulikinnerulersinneqartuuppata. Tamanna pissutigalugu Air Alpha Greenland timmisartuussisarunnaartoq sammivimmut taamaattumut tikkuussivoq.

2006 sioqqullugu Kalaallit Nunaani kiffartuussinissamik isumaqatigiissutit ukiunik 3-nik sivisussuseqartarput taamaattumillu neqerooruteqartitsisarnerit sivisunerpaamik ukiunik pingasunik akunneqartarlutik. Piffissami tassani helikopteriutileqatigiiffik Air Alfa Greenland Kalaallit Nunaanni pilersitsivoq. Pilersitsineq pivoq ilaatigut Namminersornerullutik Oqartussanut (Qeqertarsuup Tunua Tunulu) kiffartuussinissamik isumaqatigiissuteqarneq aqqutigalugu.

Kisianni 2005-imi Air Alpha Greenland-ip kiffartuussinissamik isumaqatigiissutini marluk annaavai. Ukiuni 5-nik isumaqatigiissuteqarneq ingerlaqatigiissitanillu neqerooruteqarneq pissutigalugit maanna Air Alpha Greenland 1. januar 2006-imiit sivikinerpaamik ukiuni 5-ni periarfissaaruttussanngorpoq helikopteriutimi Kalaallit Nunaanni ineriartortissimasami atorluarniarnissaannut. Tamatuma kingorna Air Alpha Greenland-ip toqqarpaa Air Greenlandimik kattusseqatigiinnissaq, tamaalillunilu Kalaallit Nunaata susassaqarfimmi tassani Air Greenlandimut unammillertoq ataaseq annaavaa.

Air Alpha Greenlandip aninera immaqa pinngitsoortinneqarsimasinnaasimagaluarpoq, Air Alpha Greenland ukiut 5 qaangiutinnginneranni aqqutip ataatsip ajugaassutigeqqinnissaanut periarfissinneqarsimasuuppat. Akulikinnerusunik neqerooruteqartitsisoqartarsimasuuppat Kalaallit Nunaanni niuerfik tigumminiaannassallugu piginnittunut soqutiginarsimassagaluarpoq suliat Air Greenland-mut tuninagit.

Akulikinnerusumik neqerooruteqartitsisarnerit qularnaarneqarsimassagaluarput piffissat isumaqatigiissuteqarfiusut ukiut 5-ninngarnit ullumikkut isumaqatigiissuteqarfiusartunit sivikinnerutinneqarsimasuuppata. Aningaasaliisarnerit annertuut Kalaallit Nunaanni pilersitsinissamut pisariaqartinneqartartut qiviaraani, ullumikkut tulleriinnilersukkamik neqeroouteqartitsisarnissaq piukkunnarnerugaluarpoq. Tulleriinnilersukkamik neqerooruteqartitsisoqarsimasuuppat Qeqertarsuup Tunua Tunulu immaqa ataatsikkoortillugit neqeroorutigitinneqarsimassanngikaluarput, taamaalillunilu Air Alpha Greenlandip kiffartuussinissamik isumaqatigiissutini marluk ataatsikkoortillugit annaasimassanngikkaluarpai. Tamatuma saniatigut tulleriinnilersukkamik ukiunit 5-nit sivikinnerusumik neqerooruteqartitsisoqarsimasuuppat, Air Alpha Greenland isumaqatigiissutimi marluusut appaat ataaseq utertillugu ajugaassutigeqqinnissaanut imaluunniit isumaqatigiissutit pingajuat allarluinnaq ajugaassutigissallugu periarfissaqarsimasinnaagaluarpoq.

Neqeroorutinik tuniniaaneq

Kiffartuussinissamik isumaqatigiissutit unammilliutigitinnissaasa siuarsarnissaannut periarfissaq alla tassaavoq, Namminersorlutik Oqartussat timmisartuussisartussanut nutaanut periarfissaasunut neqerooruteqartitsisarnermik annertusaanissaat.

Nunani allani misilittakkat takutippaat, timmisartukkut aqqutini amigartooruteqarfiusartuni timmisatuutileqatigiiffinnik avataaneersunik kiffartuussinissamut isumaqatigiissutinik neqerooruteqartitsinissamut ajornatorsiuteqartartutut Kalaallit Nunaat kisimiinngilluinnartoq. 2008-mi misissuinerup ersersippaa nunani EU-mut ilaasortani tamani timmiartuussissartut nunani allaneersut ikittuinnaat kiffartuussinissamik isumaqatigiissutissanik neqerooruteqartartut. Mississuinermi tassanissaaq erseqqissarneqarpoq timmisartuussisartut nunanit allaneersut nunaqavissunut ajorsakulasuusartut, pissutigalugu nunaqavissut iluaqutigisarmassuk allaavimmik mittarfeqarnertik atortuuteqarnertillu, takuuk Boks 1.

Aammaattaaq nunani allani misissuinerit tikkuarpaat, inuiaqatigiit mikisut namminneq aqqutiminnut timmisartuutileqatigiiffiit kajumilersinnissaat pillugu akunnerminni unammilleqatigiittartut. Unammilleqatigiinneq akussanik marlunnik akulerutitinneqartussanik pissuteqartarpoq. Aappaa tassaavoq timmisartukkut angallassinermik perusunneq inuiaqatigiinni mikisorpassuarni annertusiartormat. Allalu tassaavoq inuiaqatigiinni mikisuni timmisartukkut aqqutit timmisartunit turbonik sarpilinnik kisimi timmisartuunneqarnerusarmata, timmisartuutileqatigiiffiit amerlasuut taarsertagaannik timmisartunut jetsimik ingerlatilinnut mikinerusunut anginerusunulluunniit  iluaqutissanngorlugu. Taakku katillutik imatut kinguneqartitsipput, timmisartuutileqatigiiffiit naatsorsuutigiartuinnarmassuk, inuiaqatigiit mikisut imminut tuniniaasuttarmata timmisartuussinissamullu kajumilersitsisussanut pisussat ineriikkat assigiinngitsut timmisartuutileqatigiiffinnut pilerinarsinnaasut neqeroorutigisarlugit.

Misissuinerit taakku ilaat ataaseq USA-p kimmut avannarpasissuani kattuffinnit arlalinnit 2006-imi suliaavoq.(4) Misissuinermi ersersinneqarpoq piffissami 2012 tikillugu timmisartut turbonik sarpillit nutaat 2006-imi taamaallaat 15 missaanniittut piumaneqarsimasutut nalunaarsorneqarsimasut, timmisartulli jetsimik ingerlatillit piniarneqartut amerlanerujussuussimallutik. Tamatuma takutippaa timmisartut turbonik sarpillit inuiaqatigiit mikisut amerlasuut ullumikkut pinngitsoorsinnaanngisaat atorneerukkiartuaassasut timmisartullu jetsimik ingerlatillit mikinerusut atorneqarnerulissallutik. Misissuinermittaaq erseqqissarneqarpoq timmisartuutileqatigiiffiit ullumikkut naatsorsuutigigat, inuiaqatigiit mikisut timmisartuutileqatigiiffiup aallarnisarnermi ajutoorutigisinnaasaasa ilaat tigusaraat, inuiaqatigiillu mikisut piareersimasariaqartut aningaasartuutit akisussaaffiginissaannut, aqqutinut kiffartuunneqarfigerusutaminnut niuernermi pilersaarusiornikkut, tak. Boks 2.

Qularnarpoq Kalaallit Nunaanni pitsaanerusumik tuniniaanikkut Kalaallit Nunaanni 2005-imi kiffartuussinissamik isumaqatigiissutinik neqerooruteqartitsinermi timmisartuutileqatigiiffiit amerlanerusut neqerooruteqartinnissaat
kajuminnarnerulersimanersoq. Akerlianilli qularnanngilaq ingerlatseqatigiiffiit amerlanerusut Kalaallit Nunaanni neqerooruteqarnissamut isiginiarnerusalersissinnaanerannut Namminersornerullutik Oqartussat iliuuseqarnerusimasinnaagaluartut.

4) Tak. “Northwest Regional Air Service Initiative Handbook”, the Oregon Department of Aviation, Washington
Department of Transportation – Aviation, Oregon Airport Management Association, Washington Airport Management Association, and the US Department
of Transportation (DOT), 2006.

Siullermik pingaarnertullu suliariumannittussarsiuussineq maluginiarneqarsimasinnaassanersoq suliariumannittussarsiuussinermi pappiaqqani oqaatsit atorneqartut tuluttuujusimasuuppata qalunaatujusimasuuppata, qallunaatuinnaq allassimatiinnarnagit. Aammattaaq Namminersornerullutik Oqartussat malunnarsaarnerusimasinnaagaluarput ilaatigut siumoortumik timmisartuussisinnaasut arlallit attaveqarfigisimasuugunikkik ilaatigullu Kalaallit Nunaanni kiffartuussinissamik isumaqatigiissutit suliarinnittussaqanngitsut nunani allani tusagassiorfinni ussassaarutigisimasuugunikkik.

 Ajugaasumik toqqaaneq

Unammilleqatigiinnerup annerulersinnissaanut Namminersorlutik Oqartussat sisamaattut periarfissaraat suliariumannittussarsiuussinerni ajugaasup toqqarnissaata ammaffiginerunissaa.

Ajugaasup toqqarnissaanut ammaffiginninerunissami pineqarpoq suliariumannittussaarsiuussineq sioqqullugu kingornatigullu ammasuunissaq.

Suliariumanittussarsiuussineq sioqqullugu ammasuunerup nassatarissavaa, ajugaasup toqqarnissaani najoqqutassat suut tunngaviusussaanerat siumoortumik nalunaarutiginissaa ussassaarutiginissaalu. Amerlanertigut pisarsimasutut aki (tapiissutit annertussusiat) kisimi apeqqutaanngilaq, pissutilli allat, soorlu pitsaassuseq sullissisinnaanerullu qulaarnaatsuussusia.

Suliariumannittussarsiuussinerup kingorna ammasuunerup nassatarissavaa, suliariumannittussarsiuussinerup kingorna nassuiaat saqqummiunneqassammat makku pillugit, suliffeqarfiit sorliit neqerooruteqarsimanersut, suliffeqarfiit assigiinngitsut suut neqeroorutigisimaneraat aamma sooq suliffeqarfik ajugaasoq ajugaatinneqarsimanersoq allallu sooq ajorsartinneqarsimanersut. Assersuut, nassuiaat manna pillugu, suliffeqarfiit A aamma B neqerooruteqarput, suliffeqarfik A-p aki B-mit qaffasinnerusoq neqeroorutigaa, suliffeqarfilli A taamaattoq ajugaavoq, pissutigalugu suliffeqarfiup A-p pitsaassuseq pitsaanerusoq sullissinissamullu isumannaatsuuneq qaffasinnerusoq neqeroorutigimmagit, taassumalu suliffeqarfimmut B-mut sanilliulluni akip qaffasinnerussutissaa annertunerusumik uuttortarsimammagu.

Toqqaanermi ammasuussutsip pingaartumik unammilleqatigiinneq annertusitissinnaavaa marlunnik pissuteqartumik.

Siullermik suliariumannittussarsiuussineq sioqqullugu ammasuussutsip neqeroorutip piumaneqartumut tulluarsarlugu ilusilersornissaa suliffeqarfimmut oqinnerulersissavaa. Taakkumi ilisimariissavaat suna pingaarnerpaajunersoq tamannalu aallaavigalugu qisuariaateqassallutik.

Aappassaanik suliariumannittussarsiuussinerup kingorna ammasuussutsip qulakkiissavaa ajorsartut innuttaasullu tatigissammassuk neqeroorutinik naliliineq unneqqarissumik immikkoortitsinertaqanngitsumillu pisimassasoq. Ammasuussutsip ajorsartut sumik ajorsaateqarnerannik takunnissinnaalersissavai. Taakku marluk sumiiffimmi allami aqqutit neqerooruteqarfiginissaannut timmisartuussisartut nutaat piffissamut nukissanullu aningaasaliissuteqarnissaannut pileritsatsinnerussavai.

Suliariumannittussarsiuussineq sioqqullugu Namminersornerullutik Oqartussat 2005-imi toqqaaneq pillugu ammasuussusiat nunani allani takuneqartartunut assinguvoq. Namminersornerullutik Oqartussat suliariumannittussarsiuussinermi piumasaqaatit siumoortumik nalunaarutigaat, neqeroorutillu assigiinngitsut pillugit naliliinissami najoqqutassat suut najoqqutarineqassanersut nalunaarutigalugit. Kikkut tamarmik takusinnaavaat neqerooruteqartut 70%-iisa aki ilanngukkaat, 20%-it pitsaassuseq ilanngukkaat 10%-iisalu sullissinissap isumannaatsuutinnissaa oqimaalutaraat. Aammattaaq erseqqinnerusumik nassuiarneqarpoq pitsaassuseq sullissinissamullu isumannaatsuussuseq qanoq ililluni nalilerneqassanersut.

Taamaattorli suliariumannittussarsiuussinerup kingorna Namminersornerullutik Oqartussat allanit ammasuunerat annikinnerusimavoq. 2005-imi pisortatigoortumik nassuiaammik saqqummiussisoqanngilaq,  immikkoortortalersukkamik nassuiaamik, angallassinissani assigiinngitsuni kikkut neqerooruteqarsimanerannik, assigiinngitsut sunik neqerooruteqarsimanerannik aamma Namminersornerullutik Oqartussat sooq pisimanermissut toqqaasimanerannik.

Tamassuma illua’tungaanik EU-p periaasia amerikamiullu periaasiat erseqqissarneqarsinnaapput. USA-mi periaaseq aqutsivigineqarpoq(5) Department of Transportationimit (DOT). Neqeroorummi periaaseq unaavoq, tassalu DOT siullermik tusarniaanermut uppernarsaammik saqqummiussissaaq aalajangiinissamut missingersuutitalimmik, tassanilu aqqummut aalajangersimasumut aalajangiinissatut missingersuutiminni isumaliutersuutit tamaasa tunuliaqutarisatik DOT-ip nassuiaatigissallugit. Kingorna piffissaq tusarniaaffiusoq malinnaassaaq, tassanilu kikkut tamat isummaminnik annissisinnaapput. Naggataatigut DOT inaarutaasumik aalajangiissaaq, taannalu inaarutaasumik aalajangiinermut uppernarsaasiussami tunngavilersorneqassaaq, tak. Boks 3.

(5) Periaaseq taaneqartarpoq ”The Essential Air Service programme”, jf. “WHAT IS ESSENTIAL AIR SERVICE”, prepared by the Office of Aviation Analysis,
U. S. DOT (Revised May 1, 1998), Department of Transportation, USA.

Nalunaarsuut: Tuluttuumiit Copenhagen Economics-imit nutsigaavoq.
Issuagaq: Essential air service at Augusta/Waterville, Maine Bar Harbor, Maine, Docket DOT-OST-1997-2784, http://www.regulations.gov/.

Sinaakkusiussatut atugassarititaasut pitsaanerusut

Unammilleqatigiinneq pillugu Nakkutiliisoqarfiup aappaattut misissorpaa, Kalaallit Nunaanni sinaakkusiussatut atugassarititaasut allannguutaat Kalaallit Nunaanni timmissartuussisarnermi unammilleqatigiinnerup ineriartortinneqarneranut tapersersuutaasinnaanersut.

Naliliinermi tassani sunniuteqaqatigiittarnerit qitiutillugit pingaartinneqarput. Kalaallit Nunaanni timmisartukkut angallanneq imminut ataneqangaarmat, sinaakkusiussatut atugassarititaasuni allannguut sunaluunniit aqqutinut niuerutaasunut aqqutinulluunniit kiffartuussinissamik isumaqatigiissuteqarfiusunut tunaartaritinneqartoq siunissaq ungasinnerumaartoq isigalugu aqqutini niuerutigineqartuni aqqutinilu kiffartuussinissamik isumaqatigiissuteqarfiusuni unammilleqatigiinneq amerlanertigut annertusiallatsitsisassaaq. Taamaattumik allannguutit aqqutit ilaanni ataatsimi sunniuteqartut aqqutini allani aamma ajunngitsumik sunniuteqarajuttassapput.

Unammilleqatigiinneq pillugu Nakkutilliisoqarfik naliliivoq sinaakkusiussatut atugassarititaasut unammilleqatigiinnermut pitsaanerusunik tunngavissaqartitsisinnaasut. Siullermik Kalaallit Nunaanni immikkoortut ilaanni timmisartuussisarneq unammilleqatigiinnermut iluaallatsitsisinnaavoq. Aappassaanik Kalaallit Nunaanni mittarfeqarfinnut aningaasaliinikkkut Namminersorlutik Oqartussat unammilleqatigiinneq siuarsarsinnaavaat.

Timmisartuussisarneq pitsaanerusoq
Unammilleqatigiinneq pillugu Nakkutilliisoqarfik naliliivoq pingaartumik siunissaq ungasinnerusoq isigalugu timmisartuussisarnermi suliniutissat pingasut Kalaallit Nunaani timmisartukkut angallasineq pillugu unammilleqatigiinneq siuarsarsinnaagaat.

Suliniummut siullermut Unammilleqatigiinneq pillugu Nakkutilliisoqarfik nammineq aaqqissuisuusinnaavoq. Kalaallit Nunaat 1. marts 2008-miit unammilleqatigiinneq pillugu nutaamik inatsiseqalerpoq, tassani ilaatigut isumaqatigiissutit unammillersinnaanermut killiliisartut pisinnaasaqarnerusutullu inissisimanerup atornerlunneqartarnera inerteqqutaalerlutik.

Unammilleqatigiinneq pillugu Nakkutilliisoqarfiup unammilleqatigiinneq pillugu inatsimmi nutaami piginnaatitaaffini siumissami atorluarniarpai angallannermut tunngasuni unammilleqatigiinnermi pissusilersuutaasartunik alaatsinaattarnini annertusitinnissaanut. Unammilleqatigiinneq pillugu Nakkutilliisoqarfiup immikkut ittumik isiginiassavai timmisartuussinermik suliallit inatsisinik unioqqutitsillutik isumaqatigiissusiortarnersut aammalu Air Greenlandip niuernermi inissisimalluarnini iluaqutiginiartarneraa unammillertimi nutaat niuerfimmit ingalassimatinnissaannut imaluunniit unammillertit pioreersut nuerfimmit anisinnissaannut tatisimanninnissamut. Taamatut pissusilersortoqarneranik takussutissaqarpat Unammilleqatigiinneq pillugu Nakkutilliisoqarfik piareersimavoq qisuariarnissaminut.

Suliniutit aappaanni Kalaalllit Nunaanni timmisartuussisarnermut isersinnaaneq pineqarpoq. Timmisartuussisarnermut isersinnaaneq naligiinnerulissaaq Kalaallit Nunaat EU-mik Open Skiesimik taaneqartartumik isumaqatigiissuteqartuuppat. Open Skies nunat marluk arlallilluunniit akornanni isumaqatigiissutaavoq nunat akornanni silaannakkut attaviit naalagaaffinnit inatsiseqartitaanerannik annikillilerissutaasussaq. Open Skies-imik isumaqatigiissut imatut kinguneqartussaavoq timmisartuutileqatigiiffiit tamarmik Kalaallit Nunaanneersut

(6) Issuagaq: Inatsisartunut ilaasortap Josef Motzfeldtip, Inuit Ataqatigiit, siunnersuutaanut Ineqarnermut, Attaveqarnermut Ikummatissanullu Naalakkersuisumit
akissuteqaat, Inatsisartut, 11. oktober 2007.

EU-meersullu EU-p Kalaallillu Nunaata akornanni aqqutinik pilersitsisinnaapput qilersorsimasuunatik, taamaattorli soorunami teknikkikkut isumannaatsuunissakkullu piumasaqaatit suli akuerisartussaavaat.(6)

Open Skies-imik isumaqatigiissut aqqutigalugu akuersissuteqariaatsimit pioreersuminngarnit naligiinnerusumik unammilleqatigiinnissaq isumannaannerulissaaq. Akuersissuteqariaaseq pioreersoq  atorneqartillugu Kalaallit Nunaanni tassunngalu timisartuussinissami Nammnersorlutik Oqartussanit akuersissut pisariaqarpoq. Tunngaviatigut kikkuluunniit akuersissummik pissarsisinnaapput aallaaviatigullu  unammillerneq pillugu ajornartorsiuteqanngilaq. Ajornartorsiutilli pilersinnaapput, pissutigalugu periaatsimi tassani akuersissummi piumasaqaatit arlallit piumasaqaasiunneqartarmata timmisartuutileqatigiiffiup  maleruartariaqagaanik akuersissut pigisani pigiinnassaguniuk.

Suliniutit pingajuanni aqqutini niuerutigineqartartuni atugassarititaasut pineqarput. Unammilleqatigiinneq pillugu Nakkutilliisoqafiup siunnersuutigaa aqqutinut niuerutaasartunut tapiissutit akinik  apparsaataasut tunniunneqartarnerannut malittarisassat periaatsillu erseqqinnerusut ilaat Namminersorlutik Oqartussat atuutilersissagaat.

Ullumikkut tunaartarisassanik erseqqissunik soqanngilaq tapiissutit akinik apparsaatit qaqugu atuutilersinnissaannut. Tamatumunnga peqatigitillugu tapiissutit angissusilerneqartarput Namminersorlutik Oqartussat timmisartuussisorlu pineqartoq (nalinginnaasumik Air Greenland) isumaqatiginninniareeraangata.

Unammilleqatigiinneq pillugu Nakkutilliisoqarfik ullumikkut tapiissutit akinik apparsaatissat pillugit periaatsit allannguutissaannik marlunnik siunnersuuteqarpoq.

Allanguutissaq siulleq tassaavoq tunaartarisassat erseqqissut pilersinneqassasut, tapiissutit akinik apparsaataasussat atuutilersinnissaannut suut aallartitsissutaanissaat pillugu. Tunaartarisassat taamaattut assersuutigalugu tassaassinnaapput, timmisartuussisutut atuuttoq pisinnaatitaasoq tapiisutinik akinik apparsaataasunik pisariaqartitsinerup ilimasaarutiginissaanut, tamannali suliamik aallartitisuussasoq, timmisartuussisut allat ullut 90-it ingerlaneranni aqqutip tapiissutitaqanngitsup tigunissaanut pisinnaatitaalersarnerannut.

Allanguutissap aappaa tassaavoq tapiissutip akinik apparsaataasup qanoq ilillugu annertussusilernissaa. Periaaseq tapiissutip annertussusianik unammillissutaasinnaasumik pitsaanerusumik qulakkeerisussaq tassaavoq, tapiissut akinik apparsaataasoq annertussusilerneqassammat suliariumannittussarsiuussineq aqqutigalugu. Timmisartuussisartoq atuuttoq akinut apparsaataasumik tapiissutinik pisariaqartitsinermik ilimasaarippat, ullullu 90-it ingerlaneranni timmisartuussisartut allat arlaannaalluunnit nalunaaruteqarsimanngippat, tapiissutit annertussusilerneqassapput imaaliornikkut, kiffartuussinissamik isumaqatigiissut suliariumannittussarsiuullugu. Allanguutissat taakku periaaseq atuutilersissavaat, USA-p atugaata assinga, timmisartuussisoq kiffartuussinissamut isumaqatigiissummit anerusulerpat, tak. Boks 4

(7) Tak. Air Greenland, ”Ukiumoortumik nalunaarusiaq 2007”. SAS-ip 2009-mi nalunaarutigaa Kangerlussuup Københavnillu akornanni aqqut
matuneqaqqissasoq.

Nalunaarsuut: Tuluttuumiit Copenhagen Economics-imit nutsigaavoq. 

Issuagaq: “What Is Essential Air Service”, prepared by the Office of Aviation Analysis, U. S. DOT (Revised May 1, 1998),
Department of Transportation, USA.

Mittarfeqarfinnut isersinnaanerit
Unammilleqatigiinneq pillugu Nakkutilliisoqarfiup aappaanut tunngatillugu siunnersuutigaa Namminersorlutik Oqartussat periarfissaq ilanngullugu eqqarsaatigissagaat una, tassalu Kalaallit Nunaanni mittarfeqarfinni aningaasaliinissanut atatillugu aalajangiisarnerni unammilleqatigiinnissap salliutinneqartarnissaa.

Siullermik Namminersorlutik Oqartussat aqqutit niuerutit aqqutillu kiffartuussinissamik isumaqatigiissuteqarnikkut timmisartuussiffiusut unammilliutigineqarnissaat salliutissinnaavaat, timmisartuussisartunut nutaanut hangarinut mittarfeqarfinnilu atortunut allanut isersinnaanerit pitsaanerusumik periarfissiissutigippatigik.

Nunani allani misissuinerit(8) tikkuarpaat, timmisartuussisartut nutaat amerlanerulernissaat kigaallatsinneqarajuttartoq matuminga, tassalu timmisartuussisartut piusut mittarfeqarfinni atortut pitsaanerpaat ingiaassutigereersimasarmatigik. Atortunut piusunut isersinnaannginnermut pissutaagajuttarpoq aqqutit nutaat iserfiginisaannut timmisartuussisartut nutaat angisuunik amerlasuutigullu immikkoortulersukkanik aningaasaliisariaqartarmata.

Misissuinerit erseqqissarpaat timmisartuussisartut nutaat ilaatinniarneqassappata arlalinnik suliniuteqartoqartariaqartoq, soorlu aningaasaliisariaqarnernik annikillilerissutaasussanik imaluunniit aningaasaliinissat piumasarineranni ajunaarutaasinnaasunik ikilisaataasussanik. Assersuutigalugu suliniut unaasinnaavoq, tassalu atortut pisariallit mittarfeqarfiup pigissagai imaluunniit atortut attartornissaat mittarfeqarfiup neqeroorutigissagai mittarfimmik atuisumut timmisartuussisartunulluunniit.

(8) Fx “A Study of An Essential Service And Tourism Development Route Schemes”, International Civil Aviation Organization, 2005. og “Northwest
Regional Air Service Initiative Handbook”, the Oregon Department of Aviation, Washington Department of Transportation – Aviation, Oregon Airport
Management Association, Washington Airport Management Association and the US Department of Transportation (DOT), 2006.

Aappassaanik Kalaallit Nunaanni mittarfeqarfiit tallilerneqarnerisigut unammilleqatigiinneq annertusiallatsinneqarsinnaavoq pingaartumik aqqutini niuerutigineqartuni.

Ukiuni kingullerni 10-ni pingaartumik Nuummi Ilulissanilu mittarfiit tallinissaasa kingunissaat pillugit allaaserisat oqaaserisallu amerlasarsimaqaat. Maannamulli mittarfiit takinerusut unamillernermi sunniutissaat annikitsuaraannarmik sammineqarsimapput.

Unammillernermik isuma aallaavigalugu suliaq erseqqaringaatsiarpoq: Kangerlussuarmi Narsarsuarmilu atlantikoq qarsullugu mittarfit eqqaassanngikkaani mittarfiit takineruppata unammilleqatigiinnissamut periarfissat amerlanerungaatsialersinnaagaluarput. Ullumikkut Kalaallit Nunaanni mittarfiit allat ima naatsigipput (800-1.000 meter missaaniittut), allaat piviusut tunngavigalugit timmisartuutileqatigiiffiit ikinnerpaat kisimik timmisartuuteqarput Kalaallit Nunaani timmisartuussisarnermut isersinnaassagunik. Mittarfiit taama naatsigitillugit timmisartut mikisuaraannaat kisiisa aqquterpassuarni pineqartuni timmisartuussinissat amerlavallaartutigut piumasarineqartussaassapput imaluunniit timmisartut turbonik sarpillit ilaannat mittarfinni 800-1.000 meterinik takissusilinni taamaallaat missinnaallutillu tingisinnaapput.

Air Greenland-ip timmisartuisa DASH 7-it saniatigut pissutsit piviusut tunngavigalugit timmisartut turbonik sarpillit mittarfinnut 1.000 meterinit naanerusunut missinnaasut ikittuinnaapput. Timmisartut turbonik sarpillit allat mittarfinni 800-1.000 meterinik takissusilinni missinnaallutillu tingisinnaasut ilisarnaatigigajuppaat DASH-7-init issiavissakinnerunngikkunik (19-40 issiavissaqarnerusartut) siusinnerusukkulli sanaartugaajunnaarsimasaramik, tak. Assiliartaliussaq 2.

Mittarfiit takinerit unamillerneq eqqarsaatigalugu iluaqutaalersinnaanerat Norgemi oqallinernit tapersersornissaqarpoq.

Norgemi illoqarfinni amerlanerni mittarfiit, timmisartukkut aqqutit amigartooruteqarfiusartut Norgemi suliariumannittussarsiuussisarnerni ilaatinneqartartut Kalaallit Nunaannisulli naatsigisarput. 2008-mi ukiakkut suliariumannittussarsiuussinermut kingullermut atatillugu timmisartussisartut ilaata Danish Air Transportip (DAT) tikkuarpaa, aqqutini arlalinni mittarfiit naatsut pissutaallutik Widerøe ilumut kisermaassisuulersimasoq, pissutigalugu Widerøe DASH 7-inik amerlanerusunik timmisartuuteqarmat 800 meterinik takissusilinni missinnaasunik:

”Samferdselsdepartementet-ip ilumut Widerøe kisermaassisunngortissimavaa. Ataatsimut isigalugu kikkulluunniit tamarmik neqerooruteqarsinnaapput, tunngaviatigulli imatut aalajangiisoqarpoq, tassalu Widerøe-p aqqutit taakku pissarsiarissagai, taama Nationen-imut oqarpoq DAT-mi amerlanerpaanik piginneqataassutilik pisortaanerlu, Jesper Rungholm. Rungholmip takutippaa timmisartunik mittarfinni 800 meterinik takissusilinni aallarsinnaasunik, ilaatigut Dash-8-ninilluunniit peqartariaqartoq, soorlu Widerøe tamakkuninnga peqartoq ullumikkut taamaaliorsinnaasunik.” Issuagaq: Uani allaaserisaq www.nationen.no, 7. november 2008.

Aappaatigut erseqqippoq mittarfinnik annertusaaneq akisuujusoq. Unammilersinnaaneq kisimi patsigineqarsinnaanngilaq siunissami mittarfiit tallilertarnissaannut.

Aappaatigut pingaaruteqarpoq unammillerneq eqqarsaatigalugu naliliisarneq pissutaaqataasarmat Kalaallit Nunaanni mittarfiit siunissami aningaasaliiffigisarnissaat pillugu aalajangiisarnerni. Imaammammi Kalaallit Nunaanni timmisartukkut angallanneq pillugu unammillernerunissamut mittarfiit takinerusut ammaassissappata, tamanna Kalaallit Nunaanni timmisartukkut angallanermi akinik annikillisitsisinnaavoq, tamannalu aamma siunissami inuiaqatigiinnut kalaallinut iluaqusiissaaq.

Nalunaarasuartarnermi unammilleqatigiinneq

Nalunaarasuartarnermi unammilleqatigiinneq pillugu nassuiaammi uani nalunaarasuartarnermi atortussanik niuerfiit marluk pineqarput: (1) Nalunaarasuartarnermi attaveqaatinik sullissinernillu akuersissuteqarneq tunngavigalugu niuerneq. (2) ”Nalunaarasuartarnermi immikkoortortani atortut (teleterminaludstyr), atortut allat namminermilu attaveqaatit”-nik niuerneq.

Nassuiaammi nalunaarasuartarnermi attaveqaatinik sullissisisarnernilu akuersissutit atorlugit niuerneq pingaarnerutinneqarpoq. Tassa niuerneq taannaavoq ukiorpassuarni inuussutissarsornermi  atuisunilu  sammineqarnerpaasimasoq. Atuisunit assigiinngitsorpassuarnit kissaatigineqarpoq niuerneq taanna namminersortunit tiguartuaarneqassasoq tamatumalu kingunerisaanik niuerfimmi neqerooruteqartartut amerlanerulissasut kingornalu neqeroorutillit akornanni akit, nutaanngorsaaneq pitsaassuserlu pillugit unammilleqatigiittoqassasoq.

Tulliuttuni apeqqutit makku akissuteqarfigineqassapput:

• ”Nalunaarasuartarnikkut niuerneq ingerlalluartoq” qanoq paasineqassava?
•  Nalunaarasuartarnermi naalakkersuinikkut suut anguniagaappat?
•  Nalunaarasuartarnikkut unammilleqatigiinnermi politikkikkut suut anguniagaappat?
•  Sullissilerniat nutaat nalunaarasuartarnermi namminneq attaveqaatillit, tassa telenetsinik neqeroorutillit niuerfimmi ilaalersinnaappat?
•  Sullissilerniat nutaat nalunaarasuartarnermi namminneq attaveqaateqanngitsut, tassa tuniniaaqqittartut niuerfimmi ilaalersinnaappat?
•  Nunatsinni nalunaarasuartarnermi niuerneq qanoq aaqqsissuussaava?
•  Nalunaarasuartarnermi qarasaasianut immikkoortortami atortut il.il. sumut killippat?

Nalunaarasuartarnermi niuerneq ingerlalluartoq
Professor William Melody(9)-p nalunaarasuartarnermi niuerneq ingerlalluartoq pillugu immikkut ilisarnaatit qallunaat nunaanni ”Telekonkurrenceredegørelse 2003”-mi allaaserai. Professor Melody’p isiginiagai uani naatsumik issuaavigineqassapput.

Anguniagaq – Niuerfik ingerlalluartoq:
Professor Melodyp tikkuarpaa inuiaqatigiit aningaasarsiorneranni niuerfiit amerlanerit imminni ingerlalluarnissamut piumasaqaatit tamaasa namminneq naammassisanngikkaat.

Niuerfik ingerlalluartoq professor Melodyp naliliinera malillugu tassaavoq imatut ilaatigut ilisarnaatilik, tassalu niuerfimmut pinissaq aneqqinnissarlu ajornannginaarneqartarluni. Ingerlaqqilluni oqarpoq niuerfimmik  nassaassaqanngitsoq niuerfimmi nuimanerunissamut pissaanilimmik – imaappoq niuerfimmi kisermaassilluni sunniutilimmik. Tamatuma saniatigut niuerfik ingerlalluartoq imatut ilisarnaateqarneragaavoq, tassalu
paasissutissanut annertuumik isersinnaassuseqarnq, niuerneq avataanit sunnerneqarsinnaannani inuiaqatigiillu immikkut soqutigisaat pingaartinneqarlutik.

(9) IT- og Telestyrelsens Telekonkurrenceredegørelse 2003: Professor William H. Melody nunani tamalaani nalunaarasuartarnermi paasisimasalittut
akuerisaavoq universitetinullu arlalinnut attuumassuteqarluni, ilaatigut London School of Economics aamma Danmarks Tekniske Universitet.

Naalagaaffiit nalunaarasuartarnermi niuerfii pillugit nunarsuarmioqatigiit iluarsartuusseqqinnerat:
Pingaartumik nalunaarasuartarnermi suliaqarfik oqaluttuarisaanikkut imatut isigineqarsimavoq suliaqarfittut sunniutilimmik unammillerfiusinnaanngitsutut. Nalunaarasuartarnermi niuerfik pissusissamisoortumik kisermaassiffigisassatut isigineqarsimavoq suliaqarfimmi immikkoorutit ilaat arlallit inuiaqatigiillu immikkut soqutigisaat pingartinneqartussat pissutigalugit.

1980’kkunniilli nunarsuarmi tamarmi nalunaarasuartarneq namminersortunit tiguneqariartuaarnissaa sulissutiginiarneqartarsimavoq. Taamatut allannguiniarneq imaakkajuttarsimavoq ingerlatseqatigiiffiit kisermaassiffiusut pioreersut amerlanertigut namminersortunit tiguneqartarlutik ajornanngikkaangallu tassani niuerneq unammillerfiusunngortinneqartarluni.

Niuernermi aporfissat killilersuinikkut piiarneqarput:
Nalunaarasuartarnermi niuerfiit unammillerfiusinnaanerat misilerartarlugu paasineqarpoq unammillerfiit ingerlalluartut pilersinnissaat arlalinnik aporfissaqartartoq. Aporfiusartut taakku nalunaarasuartarnermi sumiluunniit ataatsimut siumugassaapput. Suliaqarfik ilaatigut annertoorujussuarnik  aningaasaliiffigineqartariartarpoq. Attaveqaatit annertuunik aalaakkaasunik aningaasartuuteqarfigiusarput annertuunillu ingerlataqarnikkut ajunngequtissat amerlasuujusarlutik. Aammattaaq nalunaarasuartarnermi niuerfiup ilisarnaatigisarpaa pisortat tunniussinnaasaat killeqaraangata inuiaqatigiit tunniussinnaasaannik tapertalerneqartarlutik – assersuutigalugu kabelit nunamut assaannissaannut pisinnaatitaaffiit, radiofrekvensinik atugassiineq telefonnormunillu atugassiineq.

Nalunaarasuartarnermi niuerfinnittaaq namminersortunit ingerlanneqalersuni ineriartorneq niuerfiit ilaanni minnerunngitsumik pisinnaassuseqarnikkut nutaanngorsaanikkullu anner-tuumik sunniuteqarpoq. Aporfissat annertuut nalunaarasuartarnermi sullissiviit ilaani ingerlalluartuni ineriartornermik ajoqusersuutaasut annikillisinneqarsinnaapput killilersuutinik su-liaqarnerulernikkut taakkumi unammillernerunissamut periarfissat erseqqinnerulersittarpaat.

Professor William H. Melodyp tikkuarpaa nalunaarasuartarnermi niuerfik niuerluarfiit pilersinnissaannut arlalinnik aporfissaqarmat. Aporfiusartut taakku sumiluunniit assigiimmik atuupput nalunaarasuartarnermilu niuerfik niuerfinnit allanit allaanerulersillugu. Tamatuma kinguneranik nalunaarasuartarnermi killilersuinermi suliat sallersaatut professor Melodyp erseqqissarpaa, tassalu unammillersinnaanermut periarfissani aporfissat sunniisarnerat annikillisarneqassasoq inuiaqatigit soqutigisaat ataqqillugit suliniuteqarnikkut.

Tamatumunnga tapertaliunneqarput aporfiit niuernermi tulluanngitsumik aaqqissuussinerit kingunerisaannik pilersinneqartartut, tassalu nalunaarasuartarnermik suliallit angisuut ikittut mikisullu amerlasuut. Taamaattumik nalunaarasuartarnermi niuernerup sukkasuumik ineriartornerata pisariaqalersippaa niunermut killilersuutaasut suli naleqqussarnissaat siunertalimmillu sammiveqalersinnissaat. Taamaattumik unammillernerup
ineriartortinnissaanut aporfiit suussusersisarnissaat pingaaruteqarpoq innuttasunut niuertunullu iluaqutaasumik unammillernikkut periarfissat piviusut suli qulakkeerneqartuartarnissaat siunertaralugu.

Unammillernermut Nakkutilliisoqarfik isumaqarpoq nalunaarasuartarnermi niuerfiit ingerlalluartut niuerfinnilu taakkunani killilersuiuarnikkut unammillersinnaanikkut aporfiusartut piiarnissaannut professor Melodyp isiginneriaasii suli atuussinnaassuseqartut sulilu naleqquttuusut, matumani Kalaallit Nunaanni nalunaarasuartarnermi niuerfiit ilanngullugit eqqarsaatigalugit.

Naalakkersuisummi tunaartaraat nalunaarasuartarnermi sullissinerit neqeroorutiginissaannut Tele Greenlandip kisermaassinera sakkukilliartuaartinneqassasoq namminersortut tigusiartuaarnisaat siunertaralugu killilersuinermi malittarisassat erseqqissut, immikkoortitsisuunngitsut iluaqutaasussamillu tunngavilersuutit atorlugit.

Nalunaarasuartarnermi politikkikkut anguniakkat
Nalunaarasuartaatitigut atassuteqarneq nalunaarasuartaatitigullu kiffartuussinerit pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 17, 20. november 2006-imeersup (kingorna nalunaarasuartarnermi peqqussummik taaneqartartussap) akuersissutigineratigut tamanut ammasumik Kalaallit Nunaanni nalunaarasuartaatitigut atassuteqartarnermi pingaarnertut siuinissamilu ungasinnerusumi tunaartarisassat tunngavilerneqarput, nalunaarasuartarnikkut attaveqaatit sullissinermilu neqeroorutit tulleriinneri malillugit namminersortunit ingerlanneqalernissaannut periarfissat qaqugumut atuunissaat ilanngullugu.

Takukkit nalunaarasuartarneq pillugu peqqussummut nassuiaatit tassani nalunaarasuartarneq pillugu Namminersorlutik Oqartussat siunertaat pingaarnerit pingasut pineqarmata: (1) Nalunaarasuartaatitigut attaveqarnerup nuna ataatsimut atasunngortissagaa, (2) suliniuteqarfinni pingaarutilinni, nunap immikkoortuinut inuussutissarsiutinulluunniit killilerneqarsinnaasuni ineriartortitsinissatut kissaatigineqartoq tapersersussagaat aamma (3) innuttaasut tamarmiusut oqarasuaateqarnermi Internetteqarnermilu tunngaviusumik atuisinnaalersissagai.

Siunertat taakku pingasut tunngavigalugit Kalaallit Nunnaani nalunaarasuartarneq niuerfiit ilaanni immikkoortortani assigiinngitsuni assigiinngitsunik sukkassusilimmik ineriartortinneqarsinnavoq. Tassa inatsimmut nassuiaatini eqqartorneqarpoq Kalaallit Nunaat ineriartortitsiffissanut aggulunneqarsinnaasoq inuussutissarsiutit innuttaasullu ilaasa amerlasuut katersuuffigisaanni taamaalillutillu nalunaarasuartarnikkut sullissinerni unammillernissamut ineriartornissamullu niuernikkut tunngavissaqarfigisaanni.

Avinngarusimasut innuttakkitsut pillugit nalunaarasuartarneq pillugu peqqussummi inatsisinut nassuiaatini allassimasoqarpoq avinngarusimasuni niuerfiit ilaat arlalinnik ilaqarsinnaasut tamarmik immikkut nalunaarasuartarnikkut sullissinerni pisariusuni niuernikkut piumasaqaatinik annertuunik piumasaqarfiusinnaanngitsunik. Taamaattumik pilersuisussaatitaaneq pillugu aalajangersakkami immikkoortortalersukkami allassimassaaq sullissinernik akillu annerpaaffissaannik sorlernik avinngarusimasut neqerooruteqarfigineqassanersut. Tassa inuiaqatigiit aningaasaqarneranni ajunngequtissat pioreersut qulakkeerniarneqassapput avinngarusimasuni niuernikkut annertunerpaamik tunngavissaqarfiusuni nalunaarasuartarnerup ineriartortinneratigut.

Inatsisinut nassuiaatini nangillugu oqaatigineqarpoq nalunaarasuartaatitigut sullissinerit kinguneqarluartartut ineriartortinnerisigut atortuarnerisigullu nunatsinni ungasissutsit annertuut qaninnerulersissinnaagaat, kalaallit inuussutissarsiutaat kalaallillu kulturiat uummarissarsinnaagaat kiisalu ataatsimut oqaatsit allattaaserlu attatiinnarneqarnissaannut peqataassasut. Pissutsit kikkulluunniit tamarmik Kalaallit Nunaanni attaveqarnikkut peqataaffigisinnaasaat.

Naggataatigullu inatsisinut nassuiaatini erserpoq Kalaallit Nunaanni nalunaarasuartaatitigut ineriartortitsinermi anguniakkami pingaarnerpaasoq Kalaallit Nunaanni tamarmi innuttaasut, suliffeqarfiit pisortallu aqutsinerat ullutsinnut naleqquttumik, pitsaasumik elektronikkilu atorlugu akikitsumik attaveqarneq sukkulluunnniit qulakkeerutaassasoq.

Unammilleqatigiinnermi politikkikkut anguniagakkat
Nalunaarasuartaaserinerup unammilleqatigiissutiginerata ineriartortinnera pillugu Namminersorlutik Oqartussat politikkianni erserpoq nalunaarasuartarneq pillugu peqqussummi inatsisinut nassuiaatit makku:

•  Namminersortunngorsaanermi niuernermut tunngasut teknikkikkullu ineriartorneq naleqqussarneqassasut.
•  Nalunaarasuartaatitigut attaveqarnermi aaqqissuussaanerup atornissaanut sullissiumasut isersinnaassappata pissutsinut naleqqussaasarneq tunngaviussaaq akit atugassarititaasullu allat eqqarsaatigalugit. Tamatuma
  assinganik attaveqaatitigut paarlaateqatigiittoqartassaaq imaalillugu sullissisumi ataatsimi atuisartut sullissisumi allami atuisartunut attaveqarsinnaasallutik.
•  Ataatsimut attaveqaqatigiiffinni akit nalunaarasuartaatitigut anguniakkanut annertuumik pingaaruteqassapput; ungasissumut attaveqaatit atornerannut akit sullissiumasut illoqarfinni mikinerusuni nunaqarfinnilu neqeroorutaanut immikkut pingaaruteqassasut. Tassa tamanna ukununnga ataneqartillugu isiginiarneqassaaq, tassalu pilersuisussaatitaanerup annertussusilerneranut aammalu atuisunut akit annerpaaffissaat taakkununnga attuumassutillit ilanngullugit.
•  Nalunaarasuartaaserinerup namminersortunngorsarneqarnera maanna aallartinneqareersoq ingerlaannassaaq nakkutigineqartumik annertussuseqartillugu, kingunissat ataatsimut takuneqarsinnaassallutik tamatumunngalu peqatigitillugu eqaannerusumik periaaseqartarialerneq allannguutinullu piareersimaneruneq naammassineqarsinnaaqqullugit.
•  Periaasitigut siunissaq qaninnerusoq isigalugu siunertarineqarpoq internetsimik sullissinissap neeroorutiginissaa namminersortunngorsarneqassasoq.

Nalunaarasuartarnermi sullissilerniat nutaat niuerfimmut ilaalersinnaanerat
Nalunaarasuartarneq pillugu peqqussut Naalakkersuisunut piginnaatitsivoq nalunaarasuartaaserinerup namminersortunngorsarnissaanut malittarisassanik aalajangersaanissamut. Nalunaarasuartarneq pillugu peqqussummi erserpoq nammineq attaveqaatit pilersinnissaannut ingerlannissaannullu niuerutillit pillugit immikkut malittarisassanik atuuttunik peqartoq tamatumalu assinganik tamakkuninnga suliallit niuerfimmi periarfissaat pillugit immikkut malittarisassaqartoq – nammineq attaveqaateqaraanni attaveqaateqanngikkaaniluunniit.

Attaveqarnermi unammilleqatigiinneq
Attaveqarnermi unammilleqatigiinneq imatut paasineqassaaq, tassa nalunaarasuartaatitigut attaveqaatit atorlugit neqeroorutillit arlariit akornanni nalinginnaasumik unammilleqatigiinneq neqerooruteqartullu tamarmik immikkut nalunaarasuartaatinik namminneq atugassaqarlutik ingerlatsillutillu taakkulu atorlugit nalunaarasuartarnikkut sullissiutissanik tunisassiorlutik tamakkininnga ingerlateqqiisartut atuisartulluunniit pisiarisinnaasaannik. Nalunaarasuartarnermi attaveqaatinik neqeroorutillit makkuninnga pigisaqarsinnaapput assersuutigalugu atuisut aqqutissaat nammineq pigisat kabelillit silannakkoortulluunniit, qitiusumik attaveqaateqarfimmi atortut  nammineq pigisat aammalu akunnermiliuttutut attaveqaateqarfimmi atortut nammineq pigisat kabelillit silaannakkoortulluunniit.

Nunami nalunaarasuartarnermi attaveqaatinik neqerooruteqarsinnaasumik ataasiinnarmik peqarfiusinnaasumi kisermaassinissamullu akuerisaasumik peqarfiusinnaasumi, taamaallaat akuersissummik pigisalik attaveqaatinik nammineq pigisalimmik kisimi niuerfinngorsinnaatitaavoq. Akerlianik niuerfinnik tamakkiisumik namminersortunngorsagaasunik peqarpoq – assersuutigalugu EU-mi nalunaarasuartaatitigut niuerfit, nunat  avannarliit angisuut ilanngullugit eqqarsaatigalugit – tamakkuninnga suliallit kikkulluunniit niuerfinnut ajornaquteqanngitsumik isersinnaapput nalunaarasuartaatitigut namminneq aaqqissuussanik pilersitsinissamut.

Niueriaatsit marluk akornanni, tassalu kisermaassilluni niuerfik niuerfillu tamakkiisumik namminersortunngorsagaq, inissisimapput namminneq aaqqissuussaqarnissaminnut ilaannarmik namminersortunngorsinnaallutik. Nalunaarasuartarnermut peqqussut atuuttoq niuernermik periaatsimut tassunga Kalaallit Nunaannik inissiivoq.

Attaveqartarnermi susassaqarfiit namminersortunngorsarneqarsinnaanngitsut ilagaat nalunaarasuartaatitigut attaveqaatinik sanaartorneq ingerlatsinerlu illoqarfiit, nunaqarfiit nunallu allat akornanni elektronik atorlugu attaveqalersitsisinnaasut, takuuk nalunaarasuartaatitigut attaveqartarneq pillugu peqqussummi § 2, imm. 2.

Najoqqutassaq qulaani pineqartoq malillugu sinerissami radiokkut attaveqaateqarfiit satellitsillu atorlugit attaveqaatit namminersortunngorsarneqarnissaat Naalakkersuisut aalajangersinnaanngilaat. Tamatuma taamaaqataanik sanileriissumik isiginneriaatsit aallaavigalugit ilimagisariaqarpoq nunami imaanilu kabelit illoqarfiit, nunaqarfiit nunallu allat akornanni elektronik atorlugu attaveqalersitsisinnaasut sanaartornissaat ingerlannissaallu Naalakkersuisut aamma aalajangiiffigisinnaanngikkaat. Sinnerupput attaveqartarnermi susassaqarfiit namminersortunngorsarneqarsinnaasut.

Nalunaarasuartaatitigut attaveqartarnerup elektronik atorlugu attaveqalersitsisinnaasup namminersortunngorsarnissaa pillugu aalajangiisoqarsinnaavoq tamatumunnga teknologi silaannakkut nassitsisinnaasoq atorneqassappat taamaallaallu illoqarfiup nunaqarfiulluunniit ataatsip iluani atorneqartussiaappat.

Ataatsimut isigalugu oqaatigineqarsinnaavoq tamakkuninnga suliallit Kalaallit Nunaanni nalunaarasuartaatitigut attaveqaatinik namminneq pigisalittut pilersitserusuttut taamaallaat pilersitsisinnaasut accessteknologiit silaannakkut attavillit tunngavigalugit – assersuutigalugu makku aqqutigalugit (1) hotspots silaannakkut attavillit, (2) Fixed Wireless Access, (3) Cellulære mobilsystemer allallu.

Accessnetsit taamaattut nalunaarasuartaatitigut attaveqartarneq pillugu peqqussut malillugu illoqarfiup nunaqarfiulluunniit ataasiakkaap iluinnaanut killilikkamik atorneqartussaapput.

Sullissilerniat unammisinneqarnerat
Sullissilerniat unammisinneqarnerat imatut pasineqassaaq nalunaarasuartaaserinermik sullissisut arlariit akornanni nalinginnaasumik unammisitsineq. Sullissinissamik neqerooruteqartup pigisinnaavai nalunarsuartaatitigut attaveqaat nammineq pigisaq imaluunniit niuernermi peqataaneq neqeroorutillip allap attaveqaata atorlugu tuniseqqittartutut.

Namminersortunngorsaaneq pillugu aalajangiinissamut Naalakkersuisut anertoorujussuarmik pisinnaatitaaffeqarput illoqarfiup nunaqarfiulluunniit ataasiakkaap iluani makkuninnga periarfissaqartitsisunik:

•   Sullissinissamik neqeroorutillit nutaat niuernermi sullissinissanik neqerooruteqarlutik peqataalersinnaapput namminneq attaveqaatitik silaannakkut attavillit atorlugit.
•   Sullissinissamik neqeroorutillit nutaat niuernermi sullissinissanik neqerooruteqarlutik peqataalersinnaapput akuersissummik pigisallip attaveqaataa silaannakkoortoq kabelikkoortorluunniit atorlugu.
•   Illoqarfinni nunaqarfinnilu ataasiakkaani sullissinissamik neqeroorutillit nutaat akuersissummik pigisallip attaveqaataa atorlugu ataatsimut attaveqartitsinissaat akuerineqarsinnaavoq taannalu aqqutigalugu illoqarfinni     nunaqarfinnilu ataasiakkaani nalunaarasuartaatitigut attaveqaammik attaveqartitsisinnaallutik.

Namminersortunngorsaanissamut inatsisinut nassuiaatini oqaatigineqartutut tunngavissaq: ”… niuernikkut piumasaqaatit tunngavigalugit unammillertoqassasoq, nalunaarasuartaateqarnermi sullissinerup atuuttup pitsaanerusumik, sukkanerusumik aamma/imaluunniit akikinnerusumik ineriartortinneqarnissaa, taamaalillunilu ataatsimut inuiaqatigiinnut iluaqutaanissaa anguniarlugu”.

Kalaallit Nunaanni nalunaarasuartaaserinikkut aaqqissuussinerup killiffia
Kalaallit Nunaanni nalunaarasuartaaserinikkut aaqqissuussaaneq suli kisermaassiffiuvoq. Tele Greenland illoqarfinni nunaqarfinnilu taakkualuunniit akornanni aamma nunanut allanut elektronik atorlugu nalunaarasuartarnerup niuerutiginerani suli kisiartaalluni neqerooruteqartartuuvoq.

Akuersissut Tele Greenlandip pigisaa:
Akuersissut Tele Greenlandip pigisaa november 1999-imeersuuvoq tassanilu telegrafit telefoniillu sanaartorfigineri ingerlanneqarnerilu pineqarlutik, susassaqarfimmi akuersissummik pineqartumi sullissinerit makku neqeroorutaasut ilanngullugit: (1) Telefoni atorlugu sullissinerit, (2) Oqaasertat aamma attaveqaatitigut paasissutissanik sullissinerit, (3) Attaveqaatit ingerlaarfiinik aalajangersimasunik attartortitsineq, (4) Mobilikkut satellitsikkullu attaveqarneq sullissinerlu, aamma (5) Radiokkut isiginnaarutitigullu aallakaatitanik nalunaarasuartaatitigut attaveqaatitigoortitsisarneq.

Akuersissummi ilanngunneqanngillat: (1) Sanaartukkat naalagaaffimmi oqartussanit kommuninillu atorneqartartut iluminni immikkut attaveqarnissami pisariaqartitaat aammalu nalunaarasuartaatitigut attaveqaatinit tamanut atuuttunit tamanullu ammasumik tikinneqarsinnaasuni naammassineqarsinnaanngitsut. (2) Sanaartukkat illuutip ataatsip iluani imaluunniit illuutit arlariit akornanni piginnittumit ataasimit pigineqartuni taamaallaat atorneqartut.

Naggataatigut akuersissummit erserpoq akuersissummik pigisallip nammassinnaassagaa akuersissutip atorfissaata annikillisinnissaa sullissinissat pineqartut namminersortunngorsarnerisigut imaluunniit immikkut piginnaatitaaffiit atuutilersinnerisigut.

Nalunaarasuartarnermi qarasaasiatigut immikkoortortani atortunik assigisaannillu niuerneq
Qarasaasiatigut atortunik, atortunik allanik namminermilu attaveqaatinik pisortat nalunaarasuartaatitigut attaveqaataannut attavilerneqarsinnaasut pillugit Kalaallit Nunaanni nuerneq killilersorneqarpoq Nalunaarasuartaatitigut aqqutinut tamanut ammasunut terminalini atortunik atassusiisarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 27, 10. oktober 2002-meersoq tunngavigalugu.

Qarasaasiatigut atortut pisortat nalunaarasuartaatitigut attaveqataanut attavilerneqarnissamut piumasaqaatit nalunaarummi aalajangersarneqarput, qarasaasiatigut atortut sorliit Namminersorlutik Oqartussat kisermaassineranni suli ilaasussat ilanngullugit eqqarsaatigalugit. Namminersorlutik Oqartussat kisermaassineranni suli ilaassapput qarasaasiatigut immikkoortortani atortut ISDN-netsimut, Aqqutinut aalakkaasunut aamma Routernetsimut.

Nalunaarut kikkunnulluunniit periarfissiivoq nalunaarummi atugassarititaasunut tunngatillugu pisortat nalunaarasuartaatitigut attaveqaataannut qarasaasiatigut atortut, atortut allat namminermilu attaveqaatit atassusernissaannut.

Qarasaasiatigut atortunik assigissaannillu nuerfinni neqeroorutillit unammilleqatigiissut amerlassusiinik Unammillernermut Nakkutilliisoqarfik ilisimasaqanngilaq. Telep Greenland niuerfimmi annertuunik neqerooruteqartartuunissaa Unammillernermut Nakkutilliisoqarfiup ilimagaa.

Unammillernermut Nakkutilliisoqarfiup maluginiarpaa Tele Greenland januar 2009-mi suliffeqarfinni sianertunut nuutsitsisarfinnik internetsimut attavilinnik suliffeqarfiit namminneq atugassaannik nioqquteqartarnermut atatillugu ”Iserfik – det internetbaserede omstillingsanlæg”-imik neqerooruteqartoq. Tele Greenlandip piseqqusaarutai malillugit Iserfik tassaavoq IP-telefoni atorlugu internetsimut attavilimmik sianertunik nuutsitsisarfik. Nuutsitsisarfik Tele Greenlandimi inissisimavoq tassanngalu ingerlanneqarluni. Iserfik isertarfiuvoq suliffeqarfiup iluani attaveqarfinnut atuisup attaveqarfissaanut pisortat oqarasuaataasa attaveqaataat pisortallu oqarasuaatitigut angallakkatigut attaveqaataat iserfigissagunigit.

Unammillernermut Nakkulilliisoqarfik imaaliallaannaq naliliivoq pineqartumut tunngatillugu oqarasuatinut nuutsitsisarfiit nammineq pigisat niuerutigineranni erseqqarluttoqassagunartoq, matumani eqqarsaatigalugu tamakkuninnga suliallit Tele Greenlandimut unammillertut aporfissaqartitaanertik misigissagaat IP atorlugu oqarasuaatitigut nuutsitsisarfiit oqarasuaatitigut aqqutinut aalaakkaasunut oqarasuaatinullu angallattakkanut aqqutinut atassusertakkanik neqerooruteqarsinnaanerminnut.

Suli annertunerusumik oqaatigissallugu erseqqarluppoq nuutsitsivit IP-mut attavillit atortuisa ilaat ”essential facility”-mut Tele Greenlandip kisimiilluni atugaanut isersinnaanissaq piumasaqaataanersoq taamaattumillu Tele Greenlandimut unammillertutut atugassarititaasunut immikkoortitsiffiusuunngitsunut isersinnaanissaat qulakkeerneqassanersoq.

Inerniliineq
Taamaalilluni ilimanarsivoq niuerfik kisermaassiffiugaluartoq inerititaqarfiusussamik ammaassoqassasoq.

Piffissaq Unammillernermut Nakkutilliisoqarfiup naliliinera malillugu ullumikkut pisunit ingerlalertornerusimaqaaq, tassami periaaseq kisermaassiffiusoq qeratasooq qaffasippallaanik akeqarfiusoq inuiaqatigiit kalaallit ineriartornerannik ajorseriartitsisimaqaaq, innuttaasut suliffeqarfiit ilinniagaqarfiillu inuiaqatigiit ilisimasaqarfiulluartut ajunngequterpassuinit ingalassimatinneqarsimammata.

Takorluuginnaruk nunani allani meeqqat inuusuttullu paasissutissat pikialaffiinut annertoorujussuarnut internetsip neqerooruteqarfigisaanut ajornannginnerujussuarmik akikinnerujussuarmillu isersinnaammata. Tamanna suli uggornarnerujussuusimassagaluarpoq Kalaallit Nunaat kabelimik immap naqqatigoortumik aningaasaliisimanngitsuuppat taannami teknikkikkut siuarsimanerulaarnissamut periarfissiimmat.

Ullumikkutut ingerlatseqatigiffimmik peqarluni niuerfimmik kisermaassiffiusumik periaaseqarneq ingerlatsineq nunani allani qangali qaangerneqareersimavoq, nunat avannarliit ilanngullugit eqqarsaatigalugit.

Taamatut ineriartornermut peqataasoq pingaaruteqarluinnarsimasoq tassaavoq kisermaassinermik qasukaallatsitsineq taamaalillunilu neqeroorutillit arlariit akornanni piviusumik unammillertoqarsinnaalerluni.

Nalunaarasuartarnermi
unammilleqatigiinneq

Unammilleqatiginnermut Nakkutilliisoqarfik Copenhagen Economics peqatigalugu Kalaallit Nunaanni nerisassat akii pillugit 2008-mi nalunaarusiorpoq. Nalunaarusiaq 2008-mi Unammilleqatigiinneq pillugu Nalunaarusiakkut tamanut ammasumik saqqummiunneqarpoq. Ukiuni marlussunni kingullerni nerisassat akii Nunatsinni nunat allat assigalugit 2007-ip ukiuata affaata aappaanni ukiorlu ataasingajak siumut ilanngullugu nalinginnaasuungitsumik qaffariaateqarnerujussuat annertuumik sammineqarpoq. Akit qaffariartornerannut Nunatsinni nioqqutissat ulluinnarsiutit annikitsumik unammilliutigineqarnerat pissutaanersoq paasiniaqqissaassallugu Unammilleqatigiinnermut Nakkutilliisoqarfiup kissaatigaa.

Nalunaarusiami inerniliissutigineqarpoq akit qaffariartornerat annertuutigut Danmarkimi pisunit aallaaveqartoq Nunatsinnilu pisiniarfiit unammilleqatigiinnikinnerannik pissuteqanngitsoq. Misissuinerup takutippaa Nunatsinni akit qaffakkiartornerat ataatsimut isigalugu Danmarkimi akit qaffakkiartornerat malikkaat. Nerisassat ilarparujussui Nunatsinni tunisaasut qallunaat nioqqutissanik pilersuisuinit tikisitaapput. Nunatsinni unammilleqatigiinnerup atuisartunut iluaqutaasussamik qanoq iliorluni pitsaanerulersinnissaanut innersuussutit arlallit nalunaarusiami taakkartorneqarput. Innersuussutit ilagaat ataaseq, tassalu nerisassanik nunanit allanit Danmarkimiinnaanngitsoq tikisitsisalernissaq misissorneqassasoq.

Naak Unammilleqatigiinnermut Nakkutilliisoqarfik nunatsinni pisiniarfissuit akornanni unammilleqatigiinnerlunnermik ersiutinik takusaqanngikkaluartoq, taamaattoq pitsaanerusumik unammilleqatigiiffiusinnaasunik peqaraluarpoq. Unammilleqatigiinnermut Nakkutilliisoqarfiup ilaatigut tikkuarpaa nunaqarfinni isorlernilu nioqqutissanik nioqquteqarneq kiffartuussinissamik isumaqatigiissut tunngavigalugu KNI Pilersuisoq-mit isumagineqarmat. Namminersorlutik Oqartussat suliassat tamakku suliariumannittussarsiuunnerisigut akit sapinngisamik pitsaasut atorlugit nunaqarfinnut isorlernullu pilersuineq pitsaanerulersissinnaavaat.

Akit qaffariaataasa annertussusiat
Ukiut kingulliit tallimat ingerlaneranni nerisassat akii 25%-imik qaffariarput akerlianilli atuisartunut akigititat tamarmiusut 17 %-iinnarmik qaffariarsimasut. Akit qaffariartut affangajaat 12,4 %-it nerisassanut tunngasuupput ukiup ataatsip ingerlanerani juli 2007-imiit juli 2008-mut pisuullutik.

Ukiulli affaata kingulliup ingerlanerani nerisassat akii malunnartumik qaffariartorunnaarsimapput (nerisassanut tunngatillugu 0,4 %-iinnaalluni atuisunullu akigititat tamarmiusut 0,2 %-iullutik, takuuk tabel 3.1).

Juni 2007-imiit juni 2008-mut akit qaffariarujussuarnerat nioqqutissiassat akiisa qaffakkiartornerannik pissuteqartinneqarpoq kingorna nalinginnaasumut appariaqqissimasut. Tamatumunnga peqatigitillugu nerisassat akii annertuumik qaffariartorunnaarsimapput taakkuli nioqqutissiassat akiisa appasissuserisimasaannut utersaavissimanatik.

Akit qaffariarnerannut pissutaasoq

Konkurrencestyrelsen i Danmark misissuisimavoq Danmarkimi nerisassat akiisa qaffannerannut tunuliaqutaasoq pillugu. Immuit punnerillu akiisa qaffariaataannut pissutaanerupput immunnik nioqqutissiortut iluanaarutissaasa qaffanneqarnerannik. Danmarkimi immuit punnerillu qaffariaataasa 85 %-iat immummik nioqqutissiortunit pisuuvoq. Iffiukkanik nioqqutissiortunut tunngatillugu karrinik sequtserivinni pisiniarfissuarnilu iluanaarutissiat qaffanneqarsimanerannik akit qaffariarnerat pissuteqarpoq. Taamaalilluni pisiniarfissuit Danmarkimi akit qaffariaataasa affaasa missaannut peqataassuteqarput karrinillu sequtseriviit iffiat akiisa qaffariaataasa missannik peqataassuteqarlutik qajuusanillu iffiukkanut tuunngatillugu sisamararterutaasa missaanniilluni.

Nunatsinni pisiniarfinni qallunaat nioqqutissiaat annertoorujussuarmik akuunerat pissutaalluni Danmarkimi akit qaffasinnerat Nunatsinnut nuunneqaannarsimavoq taakkulu qaavatigut Danmarkimiit Nunatsinnut assartuinermi siammartiterinermilu aningaasartuutit annertusisimanerat ilaasaataalluni.

Nerisassat akiisa qaffasissut qanoq iliorluni akiorneqarsinnaanerat
pillugu innersuussutit

Unammilleqatigiinnermut Nakkutilliisoqarfiup 2008-mi naalunaarusiaani Nunatsinni nioqqutissat unammilliutigineqarneranni suut ajornartorsiutaanersut imaaliallaannaq tikkuarneqanngilaq. Pisiniarfiit iluanaarutissaat isertitaallu nunani allani pisiniarfinnut taamaaqataannut sanilliullugit pisarnermit qaffasinnerunngillat. Taamaattorlinerisassat akii Unammilleqatigiinnermut Nakkutilliisoqarfiup malinnaaffigeqqisaarpai.

Innersuussutit Unammilleqatigiinnermut Nakkutilliisoqarfiup nalunaarusiaani 2008-mi saqqummiunneqartut nunatsinni nerisassaarniarnermut suli naleqqupput.

Nerisassanik eqqussuinermut akitsuutit

Unammilleqatigiinnermut Nakkutilliisoqarfik naliliivoq nerisassat ilaanni eqqussuinermut akitsuutit unammilleqatigiinneq killilersimaarsinnaagaat nerisassallu akii qaffatsissinnaagai. Eqqussuinermut akitsuutit Nunatsinnut erseqqissumik ajunngequteqarput. Ajunngequt annertooq tassaavoq eqqussuinermut akiitsuutit atuisartunut toqqaannartumik akilersinniarneqartanngimmata akilersinneqartaratillu. Aammattaaq nunatsinni nerisassanik nioqqutissiortut eqqussuinermi akitsuutinit toqqaannanngitsmik illersugaapput. Taamatut illersuineq kisiat eqqarsaatigalugu nerisassanik nioqqutissiornerup attatiinnarnissaanut pissutaaqataasinnaavoq taamaalilluni Nunatsinni suliffissaqartitsisinnaalluni. Aamattaaq eqqussuinermi akitsuutit nunatta karsianut isertitaqataasarpoq. Unammilleqatigiinnermulli isuma tunngavigalugu eqqussuinermi akitsuutit ajuusaarnartuupput. Siullermik eqqussuinermi akitsuuteqartitsinikkut nerisassat eqqussukkat akisunerulersinneqarput. Imaappoq nerisassat Nunatsinnut eqqussukkat ikinnerulissapput. Tamanna kalaallit tunisassiortuinut inissaqartitsinerulissaaq niuertarfinnili qinigassat ikinnerulissallutik tamannalu atuisartunut ajoqusiissaaq. Eqqussuinermut akitsuutit nunat allat nerisassatigut nioqqutissiaat kisiina ingalassimatiinnanngilaat. Aammali nerisassat nunatsinni tunisassiat akii qummut ajaannassavaat taamaalillunilu Nunatsinni akit ataatsimut isigalugit qummut ajassallugit.

Nunaqarfinni isorlernilu nerisassat pingaarnerit pillugit sullissinissamik isumaqatigiissut
Unammilleqatigiinnermut Nakkutilliisoqarfik aammattaaq nunaqarfinni isorlernilu nerisassat pingaarnerit pillugit sullissinissamik isumaqatigiissummi allannguutissanik marlunnik siunnersuuteqarpoq.

Siunnersuut siulleq tassaavoq sullissinissamik isumaqatigiissuteqarnissaq tamanut ammasumik suliariumannittussarsiuussissutigineqassasoq KNI-naanngitsoq allalli suliassanut neqerooruteqarsinnaatillugit. Tamanna isumaqatigiissutip akilernissaata unamminartuunerunissaanut qulakkeerutaalluarnerussaaq. Siunissaq ungasinnerusoq isigalugu aamma periarfissaasinnaassaaq nunatsinni nerisassanik nioqquteqarneq tamaat eqqarsaatigalugu unammilleqatigiinneq annerulissasoq. Suliffeqarfimmut nutaamut nunatsini niuernermut isernissamik isumaliuteqartumut tunngatillugu sullissinissamik isumaqatigiissut isernissamut allaqqaasiutigissallugu pitsaasuussaaq.

Sullissinissamik isumaqatigiissut neqeroorutigissalugu suliffeqarfinnut nutaanut pilerinarnerusunngortissagaanni isumaqatigissut aggulullugu neqeroorutigitinneqarsinnaavoq. Ataatsimut isigalugu tamanna neqeroorutissap pilersaarusiornerani qitiutinneqarsinnaavoq suliffeqarfiit pioreersut nutaallu akornanni naligiissumik unammillertoqarnissaa pilersikkumallugu.

Siunnersuutip aappaa tassaavoq akit qaffakkiartornerannut sullissinissamik isumaqatigiissut killiliisuussasoq. Tunisassiami ataatsimi assersuutigalugu 1 kilo savaaqqap neqaa imaluunnit iffiaq qaqortoq eqqarsaatigalugu akiata qanoq annertutigisumik qaffariarnissaa pillugu ullumikkut killilersuuteqanngilaq. KNI pisussaavoq manna malissallugu, tassalu nioqqutissaqatigiiaat assigiinngitsut (assersuutigalugu neqit) akii ataatsimut isigalugit akiisa qaffariartornerat nioqqutissani taakkunani atuisartunut akigititap qaffaatissaata 2,2 % qaangertussaanngilaa.

Unammilleqatigiinnermut Nakkutilliisoqarfiup siunnersuutigaa tunisassiap ataatsip akiata qanoq annertutigisumik qaffariaqqusaanera pillugu saniatigut killilersuisoqassasoq. Nioqutissat pisariallit akiat apeqqutaatinnagu inuit pisiariumasartagaat (akinit sunnerneqaqqajaasuunngitsut) akitsungaatsiarnissaat aningaasarsiorneq eqqarsaatigalugu KNI-mut pilerinartuusinnaavoq tamatumunngalu peqatigitillugu nioqqutissat allat taakku assingi akikikkaangata (akinit sunnerneqaqqajaasut) inuit taamallaat pisiariumasagaat akikillillugit.

Taamatut akinik inissiineq periarfissat ilagaat KNI-p iluanaarutissaata qaffatsinnissaanut atuisartullu ajoquserlugit tamannalu ullumikkut sullissinissamik isumaqatigiissummi malittarisassat iluanniisinnaavoq, nioqqutissat tamarmiusut akii pillugit malittarisassaq KNI-mit malinneqartuartillugu.

Eqqussukkanik assartueriaaseq
Naggasiutigalugu Unammilleqatigiinnermut Nakkutillisoqarfiup kajumissarutigissavaa kalaallit eqqussukkanik assartueriaasiat unamminarnerusunngortinneqarsinnanersoq misissorneqassasoq. Periaatsip misissuiffigineqarsinnaanera pillugu sammisassat marluk pingaartinneqartariaqarsorisat Unammilleqatigiinnermut Nakkutilliisoqarfiup imaaliallaannaq takusinnaavai.

Siullermik eqqussukkanik assartuisarneq Danmarkimut sammitippallaarunnaarlugu nunarsuup sinneranut samminerulersinneqarsinnaanera misissorneqassaaq. Ullumikkut annertunerusumik Danmarkimit eqqussuisoqarpoq. Nunanit allanit uqqussuinerulissagaanni Danmarkimi akit qaffariartortarnerannut attuumassuteqarneq annikillisinneqarsinnaavoq. Tamatuma saniatigut Kalaallit Nunaat niuerfigilissallugu nunarsuup ilaani allani suliffeqarfinnit pilerinarnerulersinnaavoq taamaalillunilu Kalaallit Nunaanni unammilleqatigiinneq annertunerulersinnaalluni. Nunat allat eqqussuisussatut isumaliutigineqarsinnaasut tassaapput USA Canadalu, taakkunani akit qaffasissusiat Danmarkimit malunnartumik appasinnerummat.

Aappassaanik eqqussukkanik assartuineq ammasumik neqeroorutigitissallugu immaqa immikkoortunut arlalinnut aggulullugu pinissaa misissugassaqqissuuvoq. Assartuinissamut akuersissutit neqeroorutigineqarpata assartuinermi akit unammillersinnaasut inuiaqatigiit kalaallit qularnaannerusumik pissarsiarisinnaavaat. Tamatumunnga peqatigitillugu umiarsuaatileqatigiiffiit allat pileritsatsinneqarsinnaapput Kalaallillu Nunaanni unammilleqatigiinneq annertusineqarsinnaalluni. Neqerooruteqartitsinissamut atatillugu amerlasuukkuutaanik pisiniartarneq unammilleqatigiinnerlu qanoq iliorluni ingerlaqatigiissillugit iluaqutigineqarsinnaanerat sammissallugu pingaaruteqarpoq. Pingaarutilik alla tassaavoq suliffeqarfiit nutaat pioreersullu akornanni qanoqiliorluni naligiissumik unammilleqatigiissinnaaneq isiginiassallugu.

Aalajangiisartut/ Unammilleqatigiinermut
Nakkutilliisoqarfik

Unammilleqatigiinneq pillugu oqartussaasut suliassaraat unammilleqatigiilluarneq aqqutigalugu inuiaqatigiit tungaasigut pisuussutinik atorluaanissap siuarsarnissaa. Unammilleqatigiinneq pillugu inatsisip malitsinneqarnissaa aamma pisortani namminersortunilu unammilleqatigiinnerup siuarsarnissaa suliassat pingaarnersaraat.

Unammilleqatigiinneq pillugu aalajangiisartut
Unammilleqatigiinneq pillugu Aalajangiisartut ilaasortanik arfinilinnik siulittaasumillu katitigaapput, tamarmik Naalakkersuisunit toqqagaallutik ukiuni sisamani atuuffeqartussaallutik. Siulittaasoq ilaasortallu ilaat pingasut inuussutissarsiortut atuisullu soqutigisaannut pituttugaassanngillat. Ilaasortat sinneri allat pingasut tulleriinneri malillugit inuussutissarsiortut kattuffiinit GA-mit, ILIK-mit NUSUKA-millu ataatsimoortumik, Kalaallit Nunaanni Atuisartut Siunnersuisoqatigiivinit KANUKOKA-miillu inassutigineqarput. Unammilleqatigiinneq pillugu Aalajangiisartut ullumikkut atuuttut januar 2008-mi toqqagaapput makkuninngalu ilaasortaqarlutik:

•  Carl-Aage Skovaa, Siulittaasoq
•  Lida Skifte Lennert
•  Aviâja Helms
•  Carsten Petersen
•  Peter Pedersen, inuussutissarsiortut kattuffiinit GA-mit, ILIK-mit NUSUKA-millu ataatsimoortumik inassutigineqarpoq.
•  Jacob Hinrichsen, KANUKOKA-mit inassutigineqarpoq.
• Ellen Mikaelsen, Kalaallit Nunaanni Atuisartunut Siunnersuisoqatigiinnit inassutigineqarpoq.

Unammilleqatigiinnermut Nakkutilliisoqarfik
Unammilleqatigiinnermut Nakkutilliisoqarfik 1. marts 2008-mi pilersinneqarpoq. Unammilleqatigiinnermut Nakkutilliisut unammilleqatigiinneq pillugu inatsisip aqutsiviginera isumagisaraat Unammilleqatigiinnerlu pillugu Aalajangiisartut allattoqarfiattut atuulluni. 2008-mi Namminersornerullutik Oqartussat aaqqissuussaanerata allanngortiterneratigut pisortaqarfiit 14-iusut 7-nngortinneranni Unammilleqatigiinnermut Nakkutilliisoqarfik inissinneqarpoq Inuussutissarsiutinut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup ataani Siunnersuisoqatigiinnut Aalajangiisartunullu Aqutsisoqarfimmut.

Siunnersuisoqatigiinnut Aalajangiisartunullu Aqutsisoqarfik allaffinnut marlunnut avitaavoq. Allaffiup siulliup sullitarai: Unammilleqatigiinnermut Nakkutilliisoqarfik, Atuisartunut Siunnersuisoqatigit, Atuisartut Nammagittaalliuutaannut Ataatsimiititaliaq, Telemi Aqutsisoqarfik, Radiomik Ingerlatsivik, Ineqartut Nammagittaalliutaannik Aalajangiisartut aamma Avatangiisit illersugaanerat pillugu Inatsisartut Nammagittaaliuutinut Atatsimiititaliaat. Allaffiup aappaata sullitarai Sulisilluni Ajoqusernermut Sillimmasiisarfik aamma Isumaginninnermi Naammagittaalliuuteqartarfik.

Unammilleqatigiinnermut Nakkutilliisoqarfimmi makku sulisuupput:

•  Niels Peter Gundelach, Aqutsisoqarfimmi pisortaq (0,25 ukiumut suliat)
•  Nicolai Odgaard Jensen, Allaffimmi pisortaq (0,5 ukiumut suliat)
•  Frank P.D. Arnskjold, Fuldmægtig
•  Martin Hasforth Harms, Fuldmægtig
•  Ulrik Frandsen, Fuldmægtig.

Suliat
Ukiut kingulliit tallimat ingerlaneranni Unammilleqatigiinnermut Nakkutilliisoqarfiup suliakkiissutit 214-it tiguai taakkulu ukiumut 43-it missigaat. Unammilleqatigiinneq pillugu inatsit nutaaq 1. marts 2008-mi atuutilersoq eqqarsaatigalugu suliassat takkussortut amerliartorput, takuuk takussutissiaq 1. Tamatumunnga pissutaavoq isumaqatigiissutit unammilleqatigiinnermik killiliisut inatsisip atuutsilernerani suli atuuffeqartarnerat inatsit nutaaq tunngavigalugu unammilleqatigiinnermik killiliisunik isumaqatigiissuteqartarnerup inerteqquttaalerneraniit ilanngunneqannginnissaq 1. august 2008 tikitsinnagu nalunaarutigineqartartussaammat. Taamatuttaaq pisortat tapiissutaat kommunillu unammilleqatigiinermut aningaasaliissutaat Unammilleqatigiinnermut Nakkutilliisoqarfimmut saqqummiunneqartussaatitaanerat pillugu inatsimmi nutaami malittarisassat kingunerisaannik suliassat amerlatsissimapput.

Pisortat tapiissutaat kommunillu inuussutissarsiutinut suliniutaat pillugit suliat 2008-mi suliassatut takkussortut 30 %-eraat, takuuk takussutissiaq 2. Unammilleqatigiinnermut Nakkutilliisoqarfiup aammattaaq isumalluutit atortarpai allanik killilersuisoqalersillugu unammilleqatigiinnerup eqqarsaatigineqarnissaata pisortat oqartussaasuinut erseqqissaatigisarneranut. Suliat taamattut eqqartuussissuserisut suliassaasut (advocacy-sager) nalunaarsorneqartarput.

Eqqartuussivimmi suliat
Unammilleqatigiinnermut Nakkutillisoqarfik 2001-imi pisuni marlunni aalajangeriikkanik atorunnaarsitsisimanerarlugu eqqartuussivimut suliassanngortinneqarpoq. 2008-mi suliat taakku pillugit inaarutaasumik eqqartuussivik ilaannakortumik aalajangiivoq. Suliani marluusuni unammilleqatigiinnermut inatsimmi akulerussinnaatitaaneq malillgu suliat suliarinissaannut Unammilleqatigiinneq pillugu Aalajangiisartut pisinnaatitaanerat pineqarpoq. Unammilleqatigiinneq pillugu inatsimmi, nutaaq assigalugu, unammilleqatigiinnermik killiliisumik isumaqatigiissutit inatsit immikkut ittoq tunngavigalugu pisortanit aalajangiiffigineqartut akuersissutigineqartulluunniit pillugit akulerunnissamut Unammilleqatigiinneq pillugu Aalajangiisartut pisinnaatitaanngillat.

KNI A/S akerleralugu Unammilleqatigiinneq pillugu Aalajangiisartut – immiaaqqat imeruersaatillu kulsyremik akullit pisiarinissaat pilersuutiginissaallu pillugu isumaqatigiissut

Unammilleqatigiinneq pillugu Aalajangiisartut 2001-ip naalernerani KNI A/S nalunaarfigaa KNI Pilersuisoq A/S-ip Nuuk Imeq A/S-illu akornanni isumaqatigiissut, Kalaallit Nunaanni immiaaqqat imeruersaatillu pilersuutiginissaannut KNI-mik kisermaassitsisuusoq, susassaqarfimmi tassani unammilleqatigiinnermut ajoqusiisutut aalajangiisartut isigigaat.

Taamaattumik Aalajangiisartut aalajangiipput kisermaassisussaatitaaneq unitsinneqassasoq kisermaassisussaatitaanerullu qanoq iliorluni unitsinneqarnissaa pillugu isumaqatiginninniarnissamut KNI aamma Nuuk Imeq aggersarneqassasut.

KNI-p Nuuk Imeq-llu unammilleqatigiinnermut killiliisumik kisermaassisussaatitaanerup attatiinnarneqarnissaa kissaatigaat taamaattumillu Unammilleqatigiinneq pillugu Aalajangiisartut isumaqatiginninniarfiginissaannut ataatsimiigiarumanatik, akerlianilli tamatumunnga taarsiullugu aalajangiunneqarpoq Unammilleqatigiinneq pillugu Aalajangiisartut aalajangiinerat Kalaallit Nunaata Eqqartussivianut suliassanngortinneqassasoq.

Kalaallit Nunaata Eqqartuussiviata illua’tungeriit qinnuteqaateqareerneratigut aallaqqaammut taamaallaat aalajangerpaa KNI-p suliaa pisortanit killiliiffigineqartoq imaalillugu, tassalu Nuuk Imeq-mut kisermaassisussaatitaanermik isumaqatigiissummut unammilleqatigiinnermut inatsit atuutsissanngitsoq. Imaammammi Unammilleqatigiinneq pillugu Inatsit inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfimmut atuutsinngimmat, taassuma suliaa inatsit immikkut ittoq tunngavigalugu pisortat aalajangiiffigisussaammassuk akuersissutigisussaalluguluunniit, pisoq pineqartoq pisortanit killilersugaassimappat.

Kalaallit Nunaata Eqqartuussivia isumaqarpoq Namminersornerullutik Oqartussat KNI-mut Nuuk Imeqmullu ima akulerussimatigimmata unammilleqatigiinneq pillugu inatsisip atuutsinnginnissaa pillugu isummertoqartoq, taamaattumillu immiaaqqat imeruersaatillu siammartinnissaannut atatillugu isumaqatigiissut unammilleqatigiinnermut ajoqusiinersoq pillugu apeqqutip Unammilleqatigiinneq pillugu Aalajangiisartunit aalajangiiffigineqarnera eqqartuussiviup avaqqukkaa.

Unammilleqatigiinneq pillugu Aalajangiisartut isumaat unaavoq, tassalu pisortat killilersuinerisa kingunerisaannik unammilleqatigiinnermik killiliineq Inatsisartunit / Naalakkersuisunit toqqaannartumik aalajangerneqarsimasussaasoq unammilleqatigiinneq pillugu inatsit saneqqunneqarsinnaassappat. Tamanna naammanngilaq suliffeqarfinni isumaqatigiissuteqartuni Namminersornerullutik Oqartussat aningaasatigut akuutillugit.

Taamaattumik Unammilleqatigiinneq pillugu Aalajangiisartut aalajangerput Kalaallit Nunaata Eqqartuussiviata aalajangiinera Østre Landsretsimut suliassanngortinneqassasoq taannalu september 2008 Nunatsinnut pivoq suliaq tusarniaaffigiartorlugu.

Suliaq 17. oktober 2008-mi eqqartuussivimmit aalajangiiffigineqarpoq Østre Landsretsillu Unammilleqatigiinneq pillugu Aalajangiisartut taperserpai, tassalu pisortat killilersuinerat pissutigalugu isumaqatigiissut unammillersinnaanermut inatsisip susassaqarfiata avataaniitsissallugu inatsisitigut tunngavissaqanngitsoq.

Kingorna KNI A/S-ip pingajussaanik aalajangiisitsiniarnissaq pillugu Eqqartuussissutit suliassanngorteqqinnissaat pillugu Aalajangiisartut (Procesbevillingsnævn) qinnuteqaateqarfigai, itigartitaallunili. Taamaalilluni apeqqut inaarutaasumik aalajangiiffigineqarpoq.

§ 11 malillugu KNI-p Nuuk Imeq’llu isumaqatiginninniarnissanut aggersarnissaat pillugu Unammilleqatigiinnermik Aalajangiisartut aalajangiinerata suliassanngorteqqaarnera maanna Kalaallit Nunaaa Eqqartuussiviani nangillugu suliarineqalissaaq.

Sulialli ilaa taanna taamaallaat oqaluttuarisaanikkut soqutiginaateqarpoq, unammilleqatigiinnermut inatsit nutaaq eqqarsaatigalugu periaaseq taarserneqarmat nakkutillinermiit inerteqqut pillugu inatsimut. Tamanna imatut paasineqassaaq, tassalu isumaqatigiinniarneq aqqutigalugu unammilleqatigiinnermi ajornartorsiutit Unammilleqatigiinneq pillugu Aalajangiisartunit aaqqinniarneqarsinnaajunnaartut.

KNI A/S akerleralugu Unammilleqatigiinneq pillugu Aalajangiisartut – oliap isumaqatiginninniutiginissaa
pillugu isumaqatigiissut
Taamatuttaaq aalajangiinerup asserpiaatut naleqqersuunneqarsinnaasoq pivoq, tassalu KNI Pilersuisoq A/S-ip aamma Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiata akornanni oliamik nioqquteqaqqinnissamik isumaqatigiissutaanni tassungalu atatillugu assigiissakkamik nioqquteqarnissamut isumaqatigiissut, unammilleqatigiinneq pillugu inatsimmi ilaatinneqarneranik aamma pisortat killilersuinerat pissutigalugu ilaatinneqannginneraanginnermut Unammilleqatigiineq pillugu Aalajangiisartut tapersersorneqarmata. Aamma suliaq taanna maanna Kalaallit Nunaata Eqqartuussiviani nangillugu suliarineqassaaq pisuutitsinerup sinnera eqqarsaatigalugu.

Inaarutaasumik aalajangiinerit taakku aqqutigalugit unammilleqatigiinnermut inatsimmut atatillugu ”pisortat killilersuinerat” qanoq paasineqassanersoq maanna erseqqissumik paasinarsivoq.

Greenland Venture A/S akerleralugu Unammilleqatigiinneq pillugu Aalajangiisartut –
assigiinngitsunik paasissutisseqquneqarneq
Oktober 2008-mi Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup Greenland Venture A/S qinnuigaa Greenland Venture A/S-ip nammineq aaqqissuussaminik suliffeqarfiit sorliit aningaasaliiffigisimaneranik, akisussaaffigalugu taarsigassarsititsisimaneranik imaluunniit qularnaveeqqusiisimaneranik aalajangernermut tunngavik ilanngullugu taallugu nassuiaat nassiuteqqullugu.

Greenland Venture A/S paasissutisseerusunngilaq Unammilleqatigiinnermullu Nakkutilliisoqarfik eqqartuussivimmut suliasanngortillugu manna akueritinniarlugu, tassalu paasissutissiissutissatut kissaatigineqartut piumasarinissaannut nakkutilliisoqarfik pisinnaatitaanngitsoq.

Suliap ungasinngitsukkut eqqartuussivimmit suliarineqalernissaa naatsorsuutigineqarpoq.

Aningaasaqarneq
Unammilleqatigiinnermut oqartussaasut pissuussutinik atuinerat ukiuni kingullerni pingasuni imatut ingerlasimavoq:

Nunani tamalaani suleqatigiinneq

Nunat Avannarliit suleqatigiinnerat
Nunat Avannarliit unammilleqatigiinnermut oqartussaasui ukiut tamaasa ataatsimeersuartarput unammilleqatigiinneq pillugu inatsiseqartitsinermi ineriartorneq ullutsinnilu unammilleqatigiinnermi ajornartorsiutit oqallisigineqartarlutik. August 2008-mi Konkurrencestyrelsen i Danmark nunat avannarliit unammilleqatigiinnermut oqartussaasuinik Helsingørimi ataatsimeersuartitsisuuvoq. Nunatsinniit peqataapput: Unammilleqatigiinneq pillugu Aalajangiisartut siulittaasuat Carl-Aage Skovaa, aqutsisoqarfimmi pisortaq Niels Peter Gundelach aamma allaffimmi pisortaq Nicolai Odgaard Jensen.
Sammisat makku pillugit eqimattakkaartunik suliaqartitsisoqarpoq:

•  Unammilleqatigiinnermut akuliunnginnissaq
•  Suliaqarfeqaqatigiit peqatigiiffii
•  Internetsikkut niuerneq.

International Competition Network (ICN)
Unammilleqatigiinnermut Nakkutilliisoqarfiup 2008 ilaasortaaffigilerpaa International Competition Network (ICN), unammilleqatigiinermut oqartussaasut nunarsuaq tamakkerlugu attaveqatigiiffiat. Attaveqaqatigiiffiup siunertaraa unammilleqatigiinnermut inatsiseqartitsinermi ajornartorsiutit sammivissarsinissaat. Tamanna pisarpoq best practices il.il. ineriartortinnerisigut. ICN tassaavoq suliniutit ingerlassisuliullugit kattuffissuaq. Unammilleqatigiinnermut Nakkutilliisoqarfiup ullumikkut peqataaffigai nunat annikitsumik aningaasaqarfiusut sunniuteqarnerusutullu inissisimanerup atornerlugaasarnera pillugit suliniutit.