SIULEQUTSIUSSAQ

Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap Atuisullu Siunnersuisoqatigiivisa Ataatsimoorussamik allaffeqarfeqatigiilernerisa malitsigisaanik ukioq 2002 Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliamut pingaaruteqartuusimavoq.

Nukissanik amerlanerusunik pissaqartitaalernerup, matuma ataani sulisut amerlineqarnissaannik sivisuumik neriuuteqarsimanerup piviusunngortinneqarsinnaalersimanerata kingunerisimavaa Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap allaffeqarfiata inatsisilerituumik aningaasanullu ilinniarluaqqissaarsimasumik sulisutigut annertusaavigineqarsinnaalersimanera, tamatumalu aamma kingunerinngitsoornavianngilaa Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap kalaallini inuiaqatigiinni malunnarnerulersinneqarnissaa. Taakkua saniatigut Ataatsimoorullugu allaffeqarfimmik pilersitsinerup aammattaaq kingunerisimavaa Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliaq massakkut allattoqarfeqalersimammat Namminersornerullutik Oqartussat qitiusumik allaffeqarfissuannut allattoqarfiup qilersugaannginnissaanik kissaatigisaq naapertorlugu.

”Nuummi ulloq unammilleqatigiiffik” Ataatsimiititaliap 2002-mi avammut saqqummerluni suliniutigisaasa ilagisimavaat, aaqqissuinermullu tassunga aggersarneqarsimapput qinikkat, inuussutissarsiutinut aqutsisut soqutiginnissinnaasullu allat, taava aaqqissuussinermi tassani Kalaallit Nunaanni unammilleqatigiinneq unammilleqatigiinnermullu inatsit pillugu aallarniisoqartarlunilu malitsigitillugu oqallinneqartarsimavoq.

Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliamut nittartagartaartitsineq aamma pivisunngorsimavoq. Ataatsimiititaliap neriuutigaa taamatut ajornanngitsunnguamik nittartakkamut isersinnaatitaalernerup qulakkeerivigisinnaassagaa innuttaasut, suliffeqarfiit oqartussaasullu allat oqitsumik sukkasuumillu paasissutissanut unammilleqatigiinnermut tunngassuteqartunut isersinnaasalernissaat. Nittartagaq uunga pulaarneqarsinnavoq: www.unammineq.gl

Kalaallit Nunaat ukiuni arlaqalersuni Nunat Avannarliit unammilleqatigiinnermut suleqatigiiffianni peqataasarsimavoq, tassungalu atatillugu taamanikkut Ataatsimiititaliamut siulittaasuusup Bjarne E. Pedersen-ip 2001-imi qaaqqusissummik nassiussisimaneratigut Nunani Avannarlerni unammilleqatigiinnermut oqartussaasut pisortaat ukiumoortumik ataatsimiinneranni siullermeersumik Kalaallit Nunaat qaaqqusisuusimalluni. Ataatsimiinneq april 2002-mi Uummannami ingerlanneqarsimasoq suliassanut tunngatillugu soqutiginaateqartuusimavoq aammalu aaqqissuunneqarnermigut iluatsilluavissimalluni.

Unammilleqatigiinnermut inatsiseqarnissaa pisariaqartuuvoq ilaatigut taamaaliornikkut qularnaarneqassammat suliffeqarfiit akornanni unammilleqatigiinnerup sapinngisamik naapertuilluarnerpaamik ingerlanniarneqarnissaa. Unammilleqatigiinnermut inatsisip naammalluartumik sunniuteqarsinnaasuunissaa pisariaqartuuvoq, aammalu siunnerfik qulaani taaneqartoq suliarineqassappat ullunut nutaanut naleqquttuunissaa qulakkeerneqarsimasariaqarluni. Tamanna tunngavigalugu ataatsimiititaliamik pilersitsisoqarnissaa Ataatsimiititaliap Naalakkersuisunut siunnersuutigisimavaa, tassa ataatsimiititaliap pilersinneqartussap misissorluarniassammagu massakkut unammilleqatigiinnermut inatsisaasup piumasaqaatinik suliassaqarfimmi piumasarineqarsinnaatitaasunik suli eqquutsitsisinnaanerata qulaarsivigineqarnissaa.

Lars Lennert-Sandgreen
Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliamut siulittaasoq

AALLAQQAASIUTIT

Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap sulinera
Aaqqissugaaneq pillugu pilersaarusiaq taaneqartoq ”Siunissamut takorluugaq” september 2000-mi Naalakkersusiut saqqummiuppaat, tassani inassutiginiarneqarluni kalaallit inuussutissarsiorneranni pitsaanerpaamik atugaqartitaalernissaq anguniarlugu ataatsimoorlutik iluaqusersuilersinnaasunik atugarisassanik tunngavissarititaasussanillu siunnersuusiortoqarnissaa, taamaalilluni Kalaallit Nunaanni inerisaajuarnissaq, suliffissaqartitsiuarnissaq isertitaqartuarnissarlu qulakkeerivigineqaqqullugit.

Siunnerfiit qulaani taaneqartut eqquutitinniarneqassappata matuma ataani pingaartuuvoq sunniuteqarluartussamik unammilleqatigiinnermut inatsiseqarnissaq, taassumalu tigussaasumik timitalersuiffigineqarsinnaanissaa, tassami unamilleqatigiinnermut naapertuilluartumik tunngavissarititaasut maleruarneqarnerisa qulakkeerivigeqataaffigissammagu suliffeqarfiit nutarteriniarnerpaat perrassaanerpaallu unamilleqatigiivinnermikkut pitsaanerpaanik akikinnerpaanillu nioqqutissiortalernissaat, naggaataagut inuiaqatigiinnut tamarmut iluaqutaasussamik.

Qulaani taaneqartut kiisalu ukiuni kingullerni unammilleqatigiinneq pillugu inatsisip atortinneqarlualernissaanik politikkikkut kissaatigineqartartoq sunniuteqaqataapput Naalakkersuisut inuussutissarsiornermik politikkiannut Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap sulinera pissusissamisuuginnartumik uiggiutinngorsimammat.

Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliaq ilaasortallu nutaat 
Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap katitigaanera 2002-mi allanngortinneqarpoq. Danmarkimut nuunnini pissutigalugu taamanikkumut siulittaasuusimasoq Bjarne E. Pedersen tunuarsimavoq. Tamatuma kingornagut Naalakkersuisut taartaasussatut toqqarsimavaat Lars Lennert-Sandgreen, SIK-mi cheføkonomiusoq.

Peqatigitillugulu ataatsimiititaliami Susanne Martens Leif Ellebæk Motzfeldt-imit namminersorluni eqqartuussisuserisuusumit taarserneqarpoq.

Allanngornerit taakkua kinguneraat Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap katititgaanera 31. december 2002-mi ima isikkoqalersimammat:

Siulittaasoq Lars Lennert-Sandgreen, inuussutissarsiutinut sunulluunniit qilersorsimanngitsoq
Siulittaasup tullia Ole Rud, Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiat
Olafur P. Nielsen, inuussutissarsiutinut sunulluunniit qilersorsimanngitsoq
Uthilie Heilmann, inuussutissarsiutinut sunulluunniit qilersorsimanngitsoq
Leif Ellebæk Motzfeldt, inuussutissarsiutinut sunulluunniit qilersorsimanngitsoq
Mikael Skourup, inuussutissarsiutinut sunulluunniit qilersorsimanngitsoq
Benny Reiding, Kalaallit Nunaanni Niuernermut, Sullissinermut, Assartuinermut Suliffissuaqarnermullu Sulisitsisut Kattuffiat

Nuummi ulloq unammilleqatigiiffik
Ulloq 26. september 2002 ”Nuummi ulloq unammilleqatigiiffik” Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap aaqqissuussimavaa, taamaaliornikkut Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap suliai ersersinnerujumallugit kiisalu Ataatsimiititaliap Kalaallillu Nunaanni inuussutissarsiornerup immikkut ilisarinerulernissaat siunnerfigalugu.

Ulloq unammilleqatigiiffiusoq Katuami ingerlanneqarsimavoq, Naalakkersuisut siulittaasut Jonathan Motzfeldt, økonomiprofessor aamma Kalaallit Nunaata aningaasaqarnera pillugu Siunnersuisoqatigiit siulittaasuat Christen Sørensen, inatsisartunut qinikkat Johan Lund Olsen (IA), Per Rosing-Petersen (Siumut) aamma Finn Karlsen (Atassut) kiisalu suliffeqarfissuarnut pisortaasut Anton Christoffersen (Tele Greenland A/S), Finn Øelund (Air Greenland AS), Carsten Lynghøj (Brugsen) aamma Sven Lyse (Sparbank Vest) aallarniuteqarlutik.

Unammilleqatigiinnermut ullorititaq saqqummiussassanik naleqquttunik unammilleqatigiinnermut unammilleqatigiinnermilu inatsisaasunut tunngassuteqartunik saqqummiussivigineqartussanngortitaasimavoq, aallarniuteqareernerillu kingornagut aallarniuteqartut aaqqissukkamullu takkussimasut akornanni saqqummiunneqartut oqallisigitinneqartarsimallutik.

Nittartakkamik pilersitsineq – www.unammineq.gl
Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliaq 2002-mi nittartakkamik pilersitsisimavoq, taamaalillutik innuttaasut, suliffeqarfiit oqartussaasullu allat il.il. paasissutissarsiorsinnaanngorlugit, ilaatigut Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap aalajangertagai, suliai inatsisitigullu tunngavigisartagai pillugit.

Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap neriuutigaa nittartakkamik piuminartumik atuisunullu piuminarsagaasumik pilersitsinikkut Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliamut suliaanullu ilisimasaqarnerup siaruarterneqarnissaa, matuma ataani aalajangertagaasut ilisimasaqarfigineqarnerulernissaat, taamaalillunilu Kalaallit Nunaanni inussutissarsiutitigut unammilleqatigiinneq ingerlanneqalersinnaaqqullugu atugassarititaasut tunngavissarititaasullu sapinngisamik naapertuilluarnerpaamik qulakkeerivigineqarnerisigut.

 

SULIASSAATIT AALAJANGIISARNERILLU

Suliassaatit 2002-mi Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliamit aalajangiivigineqartarsimasut ukiut siuliinisulli assigiinngitsorparujussuarnik peqquteqartarsimapput. Suliassat tassaasarsimapput unammilleqatigiinnissamik killiliilluni isumaqatigiissutaasunik unnerluutiginninnerit, illuatungeriit aalajangersimasut akornanni atsiorlugit isumaqatigiissutaasimasunik unnerluutiginninnerit, maalaarut maalaartup patsisiginiarsimallugu maalaarutigineqartup unammilleqatigiinnissamut equtitsisumik ingerlatsinera, kiisalu aammattaaq suliarineqarsimallutik nammineerluni ingerlatsinernik misissuisimanerit.

2002-mi ataatsimiittarsimanerit suliassallu aalajangigaasarsimasut
Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliaq 2002-mi pingasoriarluni ataatsimiittarsimavoq. Ataatsimiittarnerit ingerlanneqartarsimapput apriilimi, juunimi aamma septembarimi 2002. 2002-p naanerani ataatsimiititaliap suliassat 147-it nalunaarsorsimavai. 2002-p ingerlanerani suliassaatit nutaat 45-it takkussimapput.

Suliassaatinit ukiup ingerlanerani aalajangiivigineqarsimasunit immikkut taaneqassapput:

1. Pisiffik A/S-ip namminersortunngorsaavigineqarnera pillugu aalajangiineq (unammilleqatigiinnermut atatillugu immikkut piumasaqaatit)

Pisiffik A/S-ip namminersortunngorsaavigineqarneranut atatillugu Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliaq qinnuvigineqarsimavoq naliliivigeqqullugu aktiat tunniunneqarneranni isumaqatigiissummi unammilleqatigiinnissamut atatillugu immikkut piumasaqaat unammilleqatigiinnermut inatsisip § 5-iannit attugaasimanersoq.

Unammilleqatigiinneq pillugu immikkut isumaqatigiissutip siunertarisimavaa Pisiffik A/S-ip Namminersornerullutik Oqartussanit imaluunniit ingerlatseqatigiiffinnit Namminersornerullutik Oqartussanit nakkutigineqartunit ukiuni 5-ni unammillerneqarnissamut illesorneqarnissaa.

Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap nalilersimavaa Dagrofa’p Pisiffik A/S-mi aktianik amerlanerussuteqartunik tigusinissaata naammassiniarneqarnissaanut unammilleqatigiinneq pillugu immikkut piumasaqaat taanna toqqaannartumik attuumassuteqarlunilu pisariaqartuusimasoq, tamannalu tunngavigalugu pineqartoq tassaasimalluni killiliinissaq pisariaqartoq unammilleqatigiinneq pillugu inatsisip avataani inissisimasoq, taamaattumillu unammilleqatigiinneq pillugu immikkut isumaqatigiissutaasimasoq tamanna tunngavigalugu nalunaarutiginninnissamut pisussaaffiusutut isigineqarsimanani.

2. Kalaallit Nunaanni qulimiuulinnut mittarfiit (helistoppit) ingerlanneqarnerat pillugu isumaqatigiissummik unnerluutiginninneq

Kalaallit Nunaanni Mittarfeqarfiit november 2001-mi unammilleqatigiinneq pillugu inatsit malillugu nalilersoqqusani nassiussimavaa, tassaasoq Kalaallit Nunaanni qulimiuulinnut mittarfiit ingerlanneqarnerat pillugu KNI Pilersuisoq A/S-mut isumaqatigiissutaasimasoq.

Isumaqatigiissut Kalaallit Nunaanni qulimiuulinnut mittarfinnut (helistoppinut) tunngassuteqarpoq, tassa Kalaallit Nunaanni Mittarfeqarfiit ingerlatsinermut tunngatillugu akuerisaasutut akisussaassuseqaviffigisaanut. Isumaqatigiissummi KNI Pilersuisoq A/S Kalaallit Nunaanni Mittarfeqarfiit sinnerlugit qulimiuullit mittarfiisa ulluinnarni ingerlanneqarnerinut kisermaassilluni ingerlatsisussanngortitaasimavoq. Isumaqatigiissummi pineqanngillat ilaasut, nassatat, nassiussat allakkallu qulimiuullit mittarfiinnut taakkunanngaanniillu ingerlanneqartartussat.

Isumaqatigiissummi allassimavoq qulimiuullit mittarfeqarfiisa ingerlanneqarnerat annaasaqartitsisarsinnaasoq, taamaattumik ingerlatsisussat naleqquttut naliliiviginiarneqarneranni aallaavigineqarsimalluni pissusissamisuuginnartumik kisermaassilluni ingerlatsinissaq, tassa unammilleqatigiinnissamut tunngavissaqarfiunngitsoq, aammalu peqatigitillugu aningaasatigut ingerlatsiniarnissaq eqqarsaatigalugu tulluarnaviarani Kalaallit Nunaanni qulimiuullit mittarfiisa sullissisumit ataatsimit amerlanerusunit sullissisuliivigineqarnissaat.

Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliaq isumaqarsimavoq, Kalaallit Nunaanni Mittarfeqarfiit KNI Pilersuisoq A/S-illu akornanni isumaqatigiissutaasimasoq unammilleqartigiinnermut inatsisip § 5-ia naapertorlugu nalunaaruteqartussaatitaanermit kalluagaasimasoq, tassa isumaqatigiissutip Pilersuisoq Kalaallit Nunaanni Mittarfeqarfiit sinnerlugit ulluinnarni kisermaassilluni ingerlatsisussaasunngortissimammagu.

3. Nunaqarfinnut umiartuussisarneq pillugu sullissinissamik isumaqatigiissummik unnerluutiginninneq

Nunaqarfinnut isorliunerusunullu assartuisarnermut kiffartuussinissaq pillugu sullissinissamut isumaqatigiissut atsiugaq Ineqarnermut Attaveqaateqarnermullu Pisortaqaffiup december 2001-imi nalunaarutigaa. Isumaqatigiissut Namminersornerullutik Oqartussat Royal Arctic-ip Nunaqarfinnut Kiffartuussisuata A/S-illu akornanni isumaqatigiissutaavoq ukiumullu qaammatisiuteqarfimmut 2002-mut atuuttussanngortitaasimalluni, ukiumilu tassani isumaqatigiissut atorunnaarsinniarneqarsinnaatitaanani. Isumaqatigiissut aallaavittut ukiuni aggersuni sivitsorneqartarsinnaavoq.

Isumaqatigiissut atorlugu RAB assartugassanik Kalaallit Nunaanni nunaqarfinnut isorliunerusunullu assartuisarnissamik imminut pisussaatippoq, taamaaliornerlu ingerlanneqartartussaalluni ingerlaartarnissamut pilersaarut sullissinissamut atsiorlugu isumaqatigiissummi erseqqissumik allaaserineqarsimasoq malillugu. Isumaqatigiissummi aammattaaq allassimavoq angallavissani toqqartukkani RAB ilaasunik tigusisarsinnaassasoq, taamaallaalli umiarsuit ilaasoqarnissamut atortussanik sillimasersuiffigineqarsimagaangata.

Isumaqatigiissut isumaqatigiissutigineqarsimavoq Namminersornerullutik Oqartussat Kalaallillu Nunaanni nunaqarfinnut isorliunerusunullu umiarsuartigut angallassisarnerpaap, tassalu RAB-ip, Royal Arctic Line-mit Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartumit pigineqartup akornanni. Sullissinissamut isumaqatigiissut unammilleqatigiinnissamut killiliissutitut ittunik aalajangersagartaqarmat Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliaq isumaqarsimavoq isumaqatigiissut saqqummiunneqartoq unammilleqatigiinnermut inatsisip § 5-iani nalunaarutiginnittussaatitaanermit kalluarneqarsimasoq.

Ataatsimiititaliap ilanngullugu aalajangiivigaa isumaqatigiissut siunissami nutarteriffigineqartarnissamini suliariumannittussarsiuunneqartassasoq.

4. Maniitsumi raajaleriffiup ingerlanneqarnissaa pillugu isumaqatigiissut

Royal Greenland A/S-ip (RG)-ip Maniitsumi raajaleriffiup ingerlanneqaannarnissaanut aningaasartuutit matuneqartarnissaat pillugu isumaqatigiissut RG-ip Namminersornerullutik Oqartussanut isumaqatigiissutigisimasaa januaarimi nassiuppaa.

Isumaqatigiissummi Namminersornerullutik Oqartussat imminnut pisussaatissimapput 2001-imi 1. oktober-imit decembarip aallartinnissaanut Maniitsumi RG-p fabrikkiani raajanik tunisassiornissap ingerlatiinnarneqarnissaanut atatillugu aningaasartuutaasartussanut matussutissanik tapiissuteqarallartarnissaminik. Tapiissutit tunniunneqarput siunnerfigalugu Maniitsumi suliffissuarmi suliassaqartitsiniarneq sapinngisamik sivisunerpaamik qularnaarsimatinniarneqaqqullugu.

Tapiissutit makkuninnga matussutissiinernut atorneqarsimapput nioqqutissiassanik pissarsiniarnermut, assartuinermut aningaasartuutit, aningaasartuutit nikerartut kiisalu aalajangersimasunut aningaasartuutit ilanngullugit.

Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap paasinninnera naapertorlugu unammilleqatigiinnermut inatsisip § 5-iani nalunaarutiginnittussaatitaanermit isumaqatigiissut kalluarneqarsimanngilaq, tassa isumaqatigiissut unammilleqatigiinnissamut killiliissutaasinnaasunik aalajangersagartaqanngimmat, nalunaarutiginninnissamut pisussaaffiusinnaasunik.

5. Peqqissaasut radiografillu atorfiisa inuttassarsiuunneqarnerinut piumasaqaatit pillugit aalajangiineq

Aningaasanut pisortaqarfiup Isumaqatigiinniartarnermut immikkoortortaqarfiata februar 2000-mi allakkatigut kissaatigisimavaa Naalakkersuisut Peqqissaasullu Kattuffiata / Peqqinnissaq pillugu Kattuffiit peqqissaasut radiografillu kattuffigisaata akornani 1997-imi isumaqatigiissummi aalajangersakkap aalaajngersimasup nalilersuiffigineqarnissaa. Aalajangersagaq aalajangersimasoq taanna malillugu PK-mi ilaasortat taamaallaat atorfinnik qinnuteqarsinnaapput aatsaat atorfiit ”Sygeplejersken”-imi inuttassarsiuunneqarsimagaangata. Inerteqqummik uniuineq peqqissimissuteqarnissamik kinguneqarsinnaavoq, tassalu kommuunit marluk maannamut taamatut peqqussuteqarfigineqarsimallutik.

Isumaqatigiinniartarnermut immikkoortortaqarfiup januar 2001-imi nalunaarutigisimavaa 2000-mi nutaamik isumaqatigiissuteqartoqarsimasoq, aalajangersagarlu allanngortinneqarsimasoq imaalillugu inuttassarsiuereernikkut atorfinitsitsisoqartartussanngorlugu. Taamaalilluni siusinnerusukkut piumasaqaataasimasoq, tassalu PK-mi ilaasortat taamaallaat qinnuteqarsinnaatitaasassasut atorfik aatsaat ”Sygeplejersken”-imi inuttassarsiuunneqarsimagaangat, peerneqarsimalluni.

1997-imi isumaqatigiissummi aalajangersagaq eqqarsaatigalugu Ataatsimiititaliaq suliassamik suliarinninnermini isumaqarsimavoq apeqqut taanna unammilleqatigiinneq pillugu inatsimmit kalluarneqarsimasuusoq, tassa akissarsiat atorfeqartitaanernullu tunngassuteqartut inatsisilluunniit avataaniikkaluarpata Ataatsimiititaliaq isumaqarmat inuttassarsiuussisarnissamik kisermaassisussaatitaanerup unammilleqatigiinnissaagaluaq killiliivigisimagaa. Peqatigitillugu aalajangersagaq taanna unammilleqatigiinneq pillugu inatsimmi nalunaaruteqartussaatitaanermit kalluarneqarsimasutut isumaqarfigineqarpoq, taannalu piffissaagallartillugu nalunaarutigineqarsimanngimmat isumaqatigiissut atorsinnaanngitsutut isigineqarpoq.

Aammattaaq Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq isumaqatigiissummi nutaami paragraffi taannarpiaq taamaallaat akissarsianut sulinermilu atugarisanut kisimi tunngassuteqartoq, tassalu taamaalilluni unammilleqatigiinneq pillugu inatsisip atorneqarfissaata avataaniilluni.

Tamatuma kingornagut aalajangigaq Peqqissaasut Kattuffiannit Kalaallit Nunaata nunamut tamarmut eqqartuussivianut ingerlateqqinneqarsimavoq.

Suliassaq Kalaallit Nunaata nunamut tamarmut eqqartuussiviani suliarineqaleruttortoq Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliaq PK-p eqqartuussisuserisuanit attaveqarfigineqarsimavoq, taassumalu siunnersuutigisimavaa Nunamut tamarmut eqqartuussiviup suliassaq unitsissagaa, taarsiulluguli suliassaq Ataatsimiititaliamit tigoqqinneqassasoq, tassa PK-p eqqartuussisuserisua isumaqarsimammat paasissutissanik Ataatsimiititaliap aalajangiinermini isummerfigisimanngisaannik tigumiaqarluni, Ataatsimiititaliap suliassamik paasinninneranut pingaaruteqarsinnaasunik.

Tamanna tunngavigalugu Ataatsimiititaliap aalajangersimavaa suliassaq tigoqqinniarlugu, paasissutissanillu amerlanerusunik PK-mit pissarsitinneqaqqinnermigut Ataatsimiititaliaq aalajangersimavoq suliassamik suliarinneqqinnissaq unitsinniarlugu annertunerusunik aalajangiivigeqqinnagu.

6. Kalaallit Nunaanni allakkanik nassiussanillu assartuinermut nutaamik akigitilikkat piumasaqaatigilikkallu pillugit Air Greenland pillugu Post Greenland-ip maalaarutaa

Kalaallit Nunaanni timmisartukkut allakkanik assartuisarnermi nutaamik akigitilikkat piumasaqaatigilikkallu pillugit POST Greenland A/S-ip juli 2001-mi Grønlandsfly (massakkut Air Greenland) Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliamut maalaarutigaa.

Kalaallit Nunaanni sumiiffiit ilaannut allakkat POST Greenland-ip nammineerluni assartortarpai, kisiannili Kalaallit Nunaata sinneranut allakkat assartorneqartarnerat Grønlandsfly-mit akilimmik assartorneqartarlutik.

Akit piumasaqaatillu nutaat 2001-imi juunip naanerani Grønlandsfly-mit nalunaarutigineqarput. Akit piumasaqaatillu nutaat taamaallaat Kalaallit Nunaanni timmisartukkut allakkanik assartuinermi unammilleqatigiinnermut tunngassuteqartutut taaneqartartuni pineqarput. Nunap ilaani pilersuiffigineqartuni akit aalajangersaavigineqarsimapput Grønlandsfly-p Nammi-nersornerullutillu Oqartussat akornanni isumaqatigiissutaasoq naapertorlugu.

Nunap ilaani unammilleqatigiilluni allakkanik timmisartukkut assartuisarnermi akit piumasaqaatillu nutaat imatut isiginiagassaapput 1. juli 2001 aallarnerfigalugu POST Greenland nammineerluni allakkanut timmisartumik assartuutigisartagassaminik pissarsisimammat, taamaalillunilu nammineerluni Kalaallit Nunaata ilaa kiffartuutilersimallugu. Grønlandsfly naapertorlugu tamanna isumaqarsimavoq siunissami Grønlandsfly-p qangamut naleqqiullugu allakkanik ikinneralaarakasinnik assartuussisalernissaa. Suliat annikillinerisa kingunerisaannik Grønlandsfly malillugu pisariaqarsimavoq akinik maalaarutigineqartutut allannguinissaq.

Illuatungaatigut POST Greenland-ip oqaatigaa akinik allannguineq unammilleqatigiinnermut equtitsisuusoq aammalu pingaaruteqartumik inissisimanermik atornerluinerulluni. POST Greenland malillugu allakkanik assartuisarnermut akit 100%-imik qaffanneqarsimapput. peqatigitilluguli assartuinermut akigitinneqartartut Post Greenland-ip saniatigut allannguiffigineqarsimanatik.

Tamanna tunngavigalugu Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap timmisartukkut allakkanik assartuisarnermut ingerlassineq misissuiffigilluartilersimavaa.

Misissuineq taanna suli naammassinngitsoq Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliaq POST Greenland-imit Air Greenland pillugu maalaarummik tigusaqaqqissimavoq, tassani maalaarutigineqarlutik Kalaallit Nunaanni assartuinermi 1. januar 2002-mi akigitinneqalersimasut.

POST Greenland naapertorlugu Air Greenland-ip nutaamik akigitiligai POST Greenland-imut akisoorujussuusimapput, aammalu POST Greenland isumaqarluni akit allanngornerat unammilleqatigiinnermut nikisitseqqittoq, taamatullu aamma kalaalini assartuisarnermi pingaaruteqartumik inissisimanermik akit piumasaqaatillu nutaat atornerluinerullutik.

Akerlianik Air Greenland-ip oqaatigaa assartuisarnermi pissutsit allannguuteqangaatsiarsimasut, tassa Kalaallit Nunaanni sumiiffiit arlallit kiffartuussinissamik isumaqatigiissummit kalluagaasimajunnaarmata, kisiannili akerlianik unammilleqatigiiffiusutut isigineqalersimallutik, aammalu POST Greenland nammineerluni allakknik assartuummik timmisartutaarsimasoq, taamaalillunilu Kalaallit Nunaata ilarujussua nammineerluni kiffartuussinnaanngorsimallugu.

Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliami suliamik ingerlassinermut peqatigitillugu POST Greenland Air Greenland-ilu Ineqarnermut Attaveqaateqarnermullu Pisortaqarfimmik ataatsimeeqatiginnissimapput, ataatsimiinnerillu arlaannut ataatsimut atatillugu eqikkaassutigineqarsimalluni Kalaallit Nunaanni POST Greenland pillugu inatsisartut peqqussutaanni § 21-mi POST Greenland piginnaatinneqartoq nammineerluni atugassarititaasartussanik aalajangersaasarnissaminut, matuma ataani allakkanik assartuinermi akinik piumasaqaatigineqartartussanillu.

Ilanngulluguttaaq ilisimatitsissutigineqarpoq POST Greenland-ip pilersaarutigigaa aalajangersakkamik taassuminnga atuilernissi, Ineqarnermullu Attaveqaateqarnermullu Pisortaqarfiup oqaasertaliisimanera tulluanngimmat siunnersuutigineqarpoq allanngortitsineqassasoq, tamannalu piviusunngortinneqassasoq.

Suliassap ineriartornera pissutigalugu kiisalu eqikkaassutit qulaani taaneqartut tunngavigalugit Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliaq eqikkaavoq § 11 naapertorlugu naammattumik tunngavissaqanngitsoq unammilleqatigiinnermut ajoqusiisinnaasunik tikkuagaqarnissaq imaluunniit § 13 naapertorlugu maalaarutit taakkua marluk tunngavigalugit inissisimanermik pingaaruteqartumik atornerluinermik misissuinissamut, kisiannili pissusissamisoornerpaajusussatut isigineqarluni POST Greenland-imit maalaarutit taakkua marluusut inaarneqarnissaat, unammilleqatigiinnermut inatsit malillugu aalajangiinertaqanngitsumik.

7. Tunngaviusumik bankimi ingerlatat pillugit isumaqatigiissummik nalunnarutiginninneq

Allakkatigut 8. januar 2002-mi ullulerneqarsimasutigut aamma 26. februar 2002-mi ullulerneqarsimasutigut Namminersornerullutik Oqartussat Aningaasaqarnermut pisortaqarfikkoorlugu illoqarfinni, nunaqarfinni isorliunerusunilu bankimik ingerlatsinermut isumaqatigiissut nalunaarutigaat. Isumaqatigiissutit taakkua pingasuusut siunertaraat nunaqarfinni isorliunerusunilu 55-usuni kiisalu illoqarfinni 9-ni bankimik kiffartuussinerup isumannaatsuutinneqarnissaa. Isumaqatigiissutit pingasut taakkua isumaqatigiissutigineqarsimapput GrønlandsBANKEN-ip, KNI Pilersuisoq A/S-ip aamma POST Greenland-ip akornanni.

GrønlandsBANKEN-mut aaqqissugaanermik isumaqatigiissuteqarneq

Isumaqatigiissutit ilaat ataaseq Namminersornerullutik Oqartussat Aningaasaqarnermut pisortaqarfikkoorlugu Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliamut nalunaarutigisaa tassaavoq aaqqissugaaneq pillugu isumaqatigiissutaasoq, taannalu GrønlandsBANKEN-mut isumaqatigiissutaalluni. Aaqqissugaanermut isumaqatigiissummi pineqarpoq nunaqarfinni bankmik aaqqissuussinermi ingerlatsineq nuussinerlu (BBS).

BBS tassavoq bankimi aaqqissuussineq Kalaallit Nunaanni nunaqarfinni isorliunerusunilu aammalu illoqarfinni bankeqarfiunngitsuni bankimik tunngaviunerpaanik kiffartuussineq. BBS GrønlandsBANKEN-imit ineriartortinneqarsimavoq periarfissiissutaallunilu, aaqqissuussinerlu GrønlandsBANKEN-imut tunngatillugu off-line-kkut aamma on-line-kkut atorneqarsinnaasuuvoq. Off-line-mi kiffartuussinermi nunaqarfinni najugaqartut ingerlaavartumik ullormut ikisitinneqartarlutillu tigusitinneqartarput, tassa pinerit tamaasa bankimut sianertoqarnissaa pisariaqartarani. On-line-kkut kiffartuussinermi aningaaserivinni tamani inuit allat kontoinut on-line-kkut ikisisoqarsinnaasarpoq nuussisoqarsinnaasarlunilu kiisalu ilaatigut aamma girokort atorlugu akiliisoqarsinnaasarluni. Maannamut aaqqissuussineq taamaallaat Kalaallit Nunaanni illoqarfinni nunaqarfinnilu off-line atorlugu pisarsimavoq.

KNI Pilersuisoq-mut aamma POST Greenland-imut ingerlatsinissamut isumaqatigiissut

KNI Pilersuisoq-mut aamma POST Greenland-imut isumaqatigiissutit taaneqartarput ingerlatsinissamut isumaqatigiissutinik. Ingerlatsinissamut isumaqatigiissutini taakkunani marlunni ingerlatsisuusussaq BBS atorlugu (malitsigitillugulu illoqarfinni-nunaqarfinni-bankimik aaqqissuussineq) aqqutigalugu sumiiffinni isumaqatigiissummit kalluarneqarsimasuni innuttaasunut bankikkut tunngaviusumik sullississutissat neqeroorutigineqartarput.

Ingerlatsinissamik isumaqatigiissummi siullermi POST Greenland-ip ingerlatsisussatut pisus-saaffigai illoqarfinni qulingiluani bankeqarfiunngitsuni tunngaviusunik bankikkut sullissisarnissaq.

Ingerlatsinissamik isumaqatigiissutip aappaani KNI Pilersuisup ingerlatsisussatut pisussaaffigai nunaqarfinni 55-ni isorliunerusunilu tunngaviusunik bankikkut sullissisarnissaq.

Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap septembarimi aalajangiuppaa Namminersornerullutik Oqartussani Aningaasaqarnermut pisortaqarfimmut nalunaarutiginiarlugu ataatsimiititaliaq isumaqartoq isumaqatigiissutit pingasut taakkua unammilleqatigiinneq pillugu inatsisip § 5, imm. 1-a malillugu nalunaarutigineqartussaatitaasut.

Aammattaaq ataatsimiititaliap aalajangiuppaa Namminersornerullutik Oqartussani Aningaasaqarnermut pisortaqarfimmut nalunaarutiginiarlugu ataatsimiititaliaq isumaqartoq isumaqatigiissutit unammilleqatigiinneq pillugu inatsisip § 11-ani eqqartorneqartutut unammilleqatigiinnissamut killilersuutaasussanik imaqanngitsut, tassa isumaqatigiissutit nalunaarutiginninnermut atatillugu Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliamut oqaatigineqartutut 2003-ip naaneranit akuttunngitsumik ammasumik nerliunneqartarpata, aammalu siunnerfigineqarsimasutut bankikkut pilersuineq 2005-mimit najugaqarfinni ingerlatsisussat kikkulluunniit aningaaseriviillu suulluunniit akornanni suleqatigiinnikkut ingerlanneqartarsinnaappata, taakkulu siunissami nerliussisarnissani eqqortinneqartarpata.

8. GrønlandsBANKEN-ip AKILIUT-kortia atorlugu aningaasanik tigusisarneq pillugu SparBank Vest-imit maalaarut

Allakkatigut marts 2002-meersutigut Sparbank Vest-ip Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliaq qinnuvigaa nalilersoqqullugu GrønlandsBANKEN-ip AKILIUT atorlugu aningaasanik tigusisarnissamik atugassarititai unammillerneq pillugu inatsimmi tunngavissarititaasunut naapertuunnersut.

AKILIUT maalaarutigineqartoq akiliissutaasartuuvoq, 1999-imi ukiakkut GrønlandsBANKEN-mit atulersinneqarsimasoq. Akiliut niuertarfinni tamani dankortterminalilinni atorneqarsinnaasuuvoq, tassa niuertarfik tamatuminnga GrønlandsBANKEN-imut isumaqatigiissuteqarsimappat. Tamatuma saniatigut GrønlandsBANKEN-ip Danske Bank aamma BG Bank isumaqatigiissuteqarfigisimavai AKILIUT taakkua aningaasanut tigusisarfiini atorneqarsinnaasuussasut.

AKILIUT tigusissutaasartuuvoq, debetkortinut (soorlu Dankort)-imut aamma kreditkort (soorlu Eurocard imaluunniit MasterCard)-imut naleqqiulluni tigusiniartup GrønlandsBANKEN-mi kontoa imaqartinnagu tigusissutaasinnaanngitsoq. Apeqqutilliinerup uppernarsarsinnaappagu tigusiniartoq kontomini naammattunik aningaasaateqartoq dankortterminalikkut akiliineq pisinnaasarpoq, aningaasallu tigusisup kontoanit ingerlaannartumik ilanngaatigineqartarlutik. Akerlianilli tigusiniartoq GrønlandsBANKEN-mi aningaasaateqanngippat, taava dankortterminalip akiliinissaq itigartittarpaa. 

Sparbank Vest-imit maalaarut nalilersorniarlugu Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliaq GrønlandsBANKEN-mut paasissutissarsiorsimavoq, aammalu peqatigitillugu Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap Kalaallit Nunaanni bankikkut sullissineq tamaat unammil-leqatigiinneq pillugu inatsisip §§ 11-a aamma 13-a naapertorlugit nalilersuiffigisimavaa.

Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliaq isumaqarpoq maalaarummut naleqquttoq tassaasoq Kalaallit Nunaanni niuertarfinnut bankimik sullissinerni tuniniaaneq, aammalu GrønlandsBANKEN minnerpaamik 56%-imik, immaqali annertunerungaartumik, ingerlatsisuunini pissutigalugu ingerlatsinermi pingaarnerusutut inissisimasoq, unammilleqatigiinneq pillugu inatsisip § 13-ani eqqartorneqartutut.

Unammilleqatigiinnermulli ataatsimiititaliap nalilerpaa GrønlandsBANKEN-ip AKILIUTAANIK atuisitsinermigut GrønlandsBANKEN Kalaallit Nunaanni bankimik sullissinermi pingaarnerusutut inissisimanerminik atuinerlunngitsoq, tassa unammilleqatigiinneq pillugu inatsimmi § 13-mi eqqartorneqartumik imaluunniit unammilleqatigiinneq pillugu inatsisip § 11-ani eqqartorneqartutut unammilleqatigiinnissamut killiliisunik tamanna imaqanngitsoq.

Qulaani taaneqartut tunngavigalugit Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliaq aalajangerpoq Sparbank Vest nalunaarfiginiarlugu Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliaq isumaqanngitsoq GrønlandsBANKEN AKILIUMMIK atugassarititani tunngavigalugit unammilleqatigiinneq pillugu inatsisp § 13-anik tassa pingaarnerusutut inissisimanerminik atornerluisutut isigineqarsinnaasoq, imaluunniit unammilleqatigiinneq pillugu inatsisip § 11-ani eqqartorneqartunik ajoqutaasussatut sunniuteqarsinnaasunik iliuuseqartutut isigineqarsinnaasoq, taamaammallu Sparbank Vest-imit maalaarut itigartinneqarpoq.

Suliat Kalaallit Nunaannut tamarmut eqqartuussivimmi suliarineqartut:

1. Air Greenland A/S (qanga Grønlandsfly A/S) – Akit allanngortinneqarnerat 01.01.2001-mi pisoq.

Grønlandsfly-p akigititai isertitarisartagaalu Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap 2001-mi misissuiffigeqqissaarpai, matuma ataani nalilersorlugu januar 2001-mi akigititanik allannguisimaneq unammilleqatigiinneq pillugu inatsimmi inerteqqutaasumik pingaarnerusutut inissisimanermik atuinerlunnerunersoq.

2001-mi ataatsimiinnermini Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap aalajangiuppaa ingerlatseqatigiiffiup januar 2001-mi akinik qaffaasimanera aammalu billetsit pillugit atugassarititaasunik allannguisimanera unammilleqatigiinneq pillugu inatsit naapertorlugu pingaarnerusutut inissisimanermik atornerluinerusoq.

Januar 2002-mi Grønlandsfly-p suliassaq Kalaallit Nunaannut tamarmut eqqartuussivimmut tunniuppaa Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap aalajangiinera atorsinnaasuutinneqannginnissaa siunnerfigalugu. 2002-p naanerani eqqartuussivik suli aalajangiisimanngilaq.

2. Nuuk Imeq A/S – immiaaqqanik sodavandinillu kisermaassilluni eqqussisinnaatitaaneq immiorsinnaanerlu

Suliffeqarfiup pilersinneqarneranut ingerlanneqarneranullu atatillugu isumaqatigiissutigineqarsimasut ilaat Nuuk Erngup 1998-mi Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliamut nalunaarutigisimavai. Tamanna pisimavoq Tunniussuinissamut ilisimasanillu tunniussisarnissamut isumaqatigiissummut ilanngussatut, kiisalu Ingerlatsinissamut isumaqatigiissummut ilanngussatut. Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliamit qinnuvigineqarluni Nuuk Erngup ataqatigiissaarinissamut isumaqatigiissutitut taaneqartoq 25. juni 1986-imeersoq nassiuppaa.

Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap 2000-mi ataatsimiinnermini aalajangiuppaa ataqatigiissaarinissamut isumaqatigiissut unammilleqatigiinneq pillugu inatsit naapertorlugu nalunaarutigineqartussaatitaasoq. Taamatuttaaq ataatsimiititaliap aalajangiuppaa Namminersornerullutik Oqartussat saaffiginiarlugit paasiniarlugu Nuuk Erngup kisermaassisussaatitaanera pillugu inatsisiliortoqarsimanersoq, tassa tamanna pingaaruteqarmat unammilleqatigiinneq pillugu inatsisip qanoq akuliussinnaanissaanut.

Taamaanngippat ataatsimiititaliap aalajangiuppaa ataqatigiissaarinissamut isumaqatigiissummi kisermaassisussaatitaanermik aalaajangersakkat atorunnaarsinniarneqarnissaat isumaqatigiinniutigineqassasoq. Taamatut isumaqatigiinniarnissami anguneqartussaassaaq kisermaassisussaatitaanermik piginnaatinneqarneq atorunnaarsinneqarluniluunniit allanngortinneqassasoq, unammillersinnaasut periarfissiivigineqarniassammata.

Tamatuma saniatigut aalajangiunneqarpoq Nuuk Erngup akigititaasa isertittagaasalu misissuiffigineqalernissaat.

Ataatsimiititaliap aalajangigaa Nuuk Erngup januar 2001-mi Kalaallit Nunaanni nunamut tamarmut eqqartuussivimmut suliassanngortippaa atorunnaarsinniarlugu eqqartuussivillu qinnuvigalugu maalaarutiginninneq kinguartitsinermik sunniuteqartinneqassasoq. April 2001-mi Nunamut tamarmut eqqartuussiviup suliakkiissut kinguartippaa, tassa Nuuk Erngup kisermaassilluni immiaaqqanik sodavandinillu eqqussisinnaatitaallunilu immiorsinnaatitaanera pillugu apeqqutaasoq, tassa apeqqut unammilleqatigiinneq pillugu inatsisip akuliussinnaatitaaneranut tunngassuteqarnersoq aammalu aqunneqartussaatitaanersoq.

Nuuk Erngup erseqqissarsimavaa pineqartoq tassaasoq pisortanit aqutaasumik inuussutissarsiummik ingerlatsineq, Naalakkersuisullu allaffeqarfiata siullermik ilisimatitsissutigeqqaarsimavaa Nuuk Erngup kisermaassisussaatitaanera pillugu inatsisitigut peqqussuteqanngitsoq, aammalu akuersissummik piginnaatitsissummilluunniit inatsisiliortoqarsimanngitsoq. Tamatumali kingornagut allakkatigut Naalakkersuisut allaffeqarfiat Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliamut nutaamik allagaqarluni paasinninnerminik allanngortitsisimavoq.

Nuuk Erngup pilersinneqarnissaanut politikkikkut tunngavilersuutigineqarsimasut misissuataarnerisigut Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliaq isummersimavoq kisermaassisussaatitaaneq inatsisitigut aalajangersaavigineqarsimanngitsoq imaluunniit pisortanit aqunneqartussatut aalajangersaavigineqarsimanngitsoq, tassa kisermaassisussaatitaanermut inatsisitigut tunngavissarititaasunik takussaasoqanngimmat. Taamaattumik Unammilleqatigiinneq pillugu inatsisip pisortat aqutsisussaanerannik aalajangersagartai atorneqarsinnaanngillat, aammalu Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap paasinninnera naapertorlugu inatsit tamakkerluni suliassami atorneqarsinnaalluni. Tamatuma kingornagut ataatsimiititaliap aalajangiuppaa kisermaassisussaatitaanerup atorunnaarsinneqarnissaa anguniarlugu Nuuk Imeq isumaqatiginiarneqalissasoq, tassa december 2000-mi ataatsimiinnermi aalajangiunneqareersimasutut.

Taamaalilluni Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap Nuuk Imeq aamma Naalakkersuisut allaffeqarfiat nalunaarfigisimavaa inuussutissarsiutit pisortanit ingerlanneqartut pillugit unammilleqatigiinneq pillugu inatsisip minitsinissamik aalajangersagartaanit kisermaassisussaatitaaneq kalluarneqarsimasuunngitsoq.

Nuuk Erngup februar 2002-mi maalaaruteqarnera Kalaallit Nunaannut tamarmut eqqartuussiviup kinguartitsinermut pissutissaatippaa. Tamatuma kingornagut illuatungeriinnit - suliasartai eqqarsaatigalugit - aalajangiunneqarpoq pisortanit ingerlanneqarneranut apeqqut suliarineqalissasoq, aammalu immiaaqqanik sodavandinillu kisermaassilluni eqqussisinnaatitaanermut immiorsinnaatitaanermullu apeqqutit aamma tamaasa immikkoortillugit sammineqalissasut, kiisalu pisortanit ingerlanneqarnera pillugu apeqqut Nuuk Erngup kisermaassisussaatitaaneranik siusinnerusukkut oqaatigineqartoq pillugu apeqqutitavia siulliullugu sammineqaqqaarallassasoq.

Suliassap eqqartuussivimmi suliarineqarnissaa 2002-p naanerani suli ulluliivigineqarsimanngilaq.

3. KNI Pilersuisoq A/S - Uuliamik nioqquteqarnissamik isumaqatigiissut

Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut peqatigiiffiata KNI Pilersuisup aamma GA-p akornanni uuliamik nioqquteqarnissamik isumaqatigiissut 2000-meersoq Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliamut 2000-mi nalunaarutigaa.

Nalunaarut Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap juni 2001-mi ataatsimiinnerani oqaluuserineqarpoq, tassanilu ataatsimiititaliap aalajangiullugu isumaqatigiissut nalunaarutigineqartussaatitaasoq. Peqatigitillugu ataatsimiititaliap aalajangiuppaa isumaqatigiissutip unammilleqatigiinnissamut killiliisimanissamik aalajangersagartai misissorluarneqalissasut.

Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliaq isumaqarpoq GA-mit nioqquteqarnissamik isumaqatigiissut tunngavissarititatut nassiunneqarsimasoq uuliamik isumaqatigiissutip allequtaatut isigineqarsinnaasoq aammattaaq unammilleqatigiinneq pillugu inatsisip nalunaarutiginnittussaatitaaneranit kalluarneqarsimasoq.

Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliaq isumaqarpoq uuliamik nioqquteqarnissamik isumaqatigiissut aammalu nioqqutissanik nioqquteqarnissamik isumaqatigiissummut tunngavissiissut unammilleqatigiinnermi killilersuutinik arlalinnik imaqartut, uuliamik tuniniaanermi Kalaallit Nunaanni ingerlanneqartumi ajoqusiissuteqartussaasunik imaluunniit ajoqusiissuteqarsinnaasunik.

GA-p KNI Pilersuisoq A/S-llu aalajangersakkat taakkua unitsinneqarnissaat pillugu isumaqatiginiarneqarnissaannut Ataatsimiititaliaq suli aggersaarianngitsoq KNI Pilersuisup december 2001-mi Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap aalajangiussaa Kalaallit Nunaannut tamarmut eqqartuussivimmut suliassanngortissimavaa Ataatsimiititaliap aalajangernera atortussaajunnaarsinniarniarlugu.

2002-p naanerani suliassap eqqartuussivimmi suliarineqarnissaa suli ulluliivigineqarsimanngiaq.

Suliassaq Kalaallit Nunaannut tamarmut eqqartuussivimmit atorunnaasinneqartoq:

1. Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut peqatigiiffiata mesterinut akigititai

Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap december 2001-mi aalajangiuppaa Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut peqatigiiffiata mesterinut akigititatut aaqqissuussai unammilleqatigiinnissamut killiliisuusut, unammilleqatigiinnermut ajoqutaasussaallutik imaluunniit ajoqutaasinnaallutik.

Tamatuma kingornagut GA isumaqatigiinniarnissamut aggersarneqarsimavoq, kisiannili GA-p kissaateqarneratigut isumaqatigiinniarnissat kinguartinneqarsimallutik, tassa GA-p Namminersornerullutik Oqartussat nutaamik isumaqatigiissusiorfiginiarumasimammagit, aammalu tamanna Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap aalajangernissaanut sunniuteqarsinnaaqinammat. 

GA-lli peqatigiiffiup isumaqatigiissutissatut naatsorsuutigisai Namminersornerullutik Oqartussanut isumaqatigiissutigineqanngimmata isumaqatigiinniarnerit nangeqqinneqarsimapput, kisiannili isumaqatigiinniarnerit taakkua angusaqarfiusimanatik, taamaattumillu junimi Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliaq peqqussuteqarsimalluni mesterinut akigititassatut aaqqissuussat atorunnaarsinneqassasut.

Tamatuma kingornagut Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap peqqussutigalugu aalajangigarisimasaa GA-p Kalaallit Nunaannut tamarmut eqqartuussivimmut ingerlateqqissimavaa, kingusinnerusukkulli aalajangersimallugu suliassaq atorunnaarseqqinniarlugu. Tassalu taamaalilluni Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap mesterinut akigititat aaqqissuunneqarnerannik atorunnaarsitsinissaq pillugu peqqussutaa suli atuuppoq.

NUNAT AVANNARLIIT SULEQATIGIINNERAT

Nunani Avannarlerni unammilleqatigiinnermut oqartussaasut nunani avannarlerni unammilleqatigiinnermut tunngassuteqartut ataatsimoortumik suleqatigiissutigineqarnerannut atatillugu ukiumoortumik naapittarput apeqqutit ataatsimoorussamik sammisassatut takkuttartut oqaluuserisarlugit. Peqatigitillugu ukiumut ataasiarluni pisortat naapeqatigiittarput, tassanilu unammilleqatigiinnermi oqartussaasuni atorfillit qaffasinnerpaat unammilleqatigiinnermut suliassat, aaqqissugaanerit, inatsisit il.il. pillugit misilittakkaminnik imminnut ilisimatitsivigeqatigiittarlutik. Nunat Avannarliit naapeqatigiittarnerat Nunani Avannarlerni unammilleqatigiinnermut oqartussaasunit nikittaattumik piareersarneqartarlutillu ingerlanneqartarput.

Uummannami apriilimi ataatsimiinneq
Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap siulittaasorisimasaata Bjarne E. Pedersen-ip qaaqqusissuteqarneratigut Kalaallit Nunaat siullermeerluni unammilleqatigiinnermi pisortaasunik ataatsimeeqatigiissitsinermi qaaqqusisuusimavoq. Ataatsimiinneq ingerlanneqarsimavoq Hotel Uummannami ulluni 11. - 13. april 2002. Kalaallit Nunaat sinnerlugu peqataapput Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap siulittaasua Lars Lennert-Sandgreen aamma allaffimmi pisortaq Niels Peter Gundelach. Oqaloqatigiissutiginnereernerup kingornagut unammilleqatigiinnermi pisortaasut qulequttat sisamat toqqarpaat, takuuk ataani allassimasut, suleqatigiiffigalugit sammineqartussanngorlugit, aammalu tamatuma kingunerisaanik Nunat Avannarliit Unammilleqatigiinnermut oqartussaasuisa aallartitaanni ukiaanerani ataatsimiinnissami oqaluuserineqartussanngorlugit. Ataatsimiinnermi Kalaallit Nunaata akuersaarpaa europami timmisartuussisarneq pillugu Nunat Avannarliit nalunaarusiaat. Nalunaarusiaq taanna European Competion Authorities (ECA)-ip 19. april 2002-mi suleqatigiissitamik pilersitsineranut tunngavinngorsimavoq, taassumalu sammisassarisimallugu europami timmisartuussisarnerni unammilleqatigiinnernut tunngassuteqartut.

Uummannamiinnerminnut atatillugu unammilleqatigiinnermut pisortaasut ilaatigut KNI Pilersuisoq A/S-ip illoqarfimmi toqqorsiviutaa, Ikerasanni aalisakkanut suliffissuaq kiisalu Uummannami REMA-p niuertarfiutai alakkarterpaat.

Reykjavik-imi septembarimi ataatsimiinneq
Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap aammattaaq 2002-mi Nunat Avannarliit unammilleqatigiinneq pillugu Island-imi Reykjavikkimi ataatsimeeqatigiinnerat peqataaffi-gaa. Ataatsimiinnermi tassani peqataapput siulittaasoq Lars Lennert-Sandgreen kiisalu Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap aammalu Kalaallit Nunaanni Atuisut Siunnersuisoqatigiiffiata ataatsimoorullugu allaffeqarfiani fuldmægtigiusoq Morten Weigand.

Siulittaasup Kalaallit Nunaanni killiffik oqalugiaatigaa, matuma ataani aamma ilanngullugit suliassat Kalaallit Nunaanni sammineqarnerpaasartut, kiisalu Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap aamma Kalaallit Nunaanni Atuisut Siunnersuisoqatigiivisa ataatsimoorullugu allattoqarfia ilanngullugu oqaluttuaralugu, tassa tamatuma aamma kingunerisimammagu Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap allattoqarfiata Namminersornerullutik Oqartussat allaffeqarfissuaniikkunnaarsimanera.

Ataatsimiinnermut suleqatigiissitanik sisamanik pilersitsisoqarsimavoq, taakkulu ukua oqaluuserisimavaat:

  1. Nunani Avannarlerni nukinnik tuniniaaneq
  2. Sanaartornermi unammilleqatigiinnikkut ajornartorsiutit
  3. Ulluinnarni sulinermi unammilleqatigiinnermi suliassanik Nunani Avannarlerni suleqatigiinneq, matuma ataani nunap iluini ammasuunissaq pillugu malittarisassat
  4. EU-p naleqqussaanerata nunap iluini unammilleqatigiinnernut inatsisaasunut sunniutigisai

Unammilleqatigiinnermi suliassaatit pillugit Nunat Avannarliit suleqatigiinnerat pillugu aamma nunat iluini ammassusissaq pillugu malittarisassat sammineqarnerannut fuldmægtig Morten Weigand peqataavoq. Suleqatigiissitami tassani sulinermi paasinarsisimavoq ilaatigut Kalaallit Nunaanni inuit paasissutissanik Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap pigisaanik pissarsisinnaasarnermut annertuumik ammaffigineqartut, tamatumalu nunani avannarlerni suleqatigiilluarnissaq ajornakusoornerutittarsinnaagaa. Nunani Avannarlerni suleqatigiinnermut peqataanissaq eqqarsaatigalugu, matuma ataani unammilleqatigiinnermi oqartussaasunut allanut paasissutissanik isertuuttariaqartunik tunniusseqqittarnissaq eqqarsaatigalugu isumaliutersuutigineqartariaqarpoq Kalaallit Nunaat Nunanut Avannarlernut allanut naleqquttunngorsartariaqannginnersoq, taamaaliornikkut suleqatigiinnermut tamakkiisumik peqataalerniassagami.

Unammilleqatigiinnermut inatsisip nutarneqarnissaa
Ilaatigut unammilleqatigiinnermut tunngasuni Nunani Avannarlerni suleqatigiinnissamut killilersuutaasartut qulaani taaneqartut tunngavigalugit, pingaartumik suliassat killermik qaangiissartunut atatillugu (siunissami amerlanerulissangatinnartut), nunat avannarliit akornanni paasissutissanik taarsigeeqatigiittoqarsinnaasarniassammat Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliaq ukiup ingerlanerani unammilleqatigiinnermut inatsimmik nutarterinissamik isumaliutersuuteqartarsimavoq.

Nunat Avannarliit suleqatigiinnissaasa atorluarneqarnissaanik kissaateqarnermut unammilleqatigiinnermut inatsisip ”uuttuuttuunera” nalilersuiffiginiarneqarnerata saniatigut Ataatsimiititaliap aammattaaq kissaatigisimavaa inatsisip nalinginnaasumik naammattumik piffissamut naleqquttuunerata misissorneqarnissaa. Ilaatigut tassani eqqaarsaatigineqarpoq imaammat ullumikkut Kalaallit Nunaat unammilleqatigiinnermut inatsiseqarluni qallunaat unammilleqatigiinnermut inatsisaannit 1989-meersumit tunngaveqartumik, inatsit taanna tunngavigineqarsimasoq 1997-mi oqaasertatigut tunngaviusumik allanngortitsivigi-neqarsimavoq. 1997-mi pineqartoq tassaasimavoq qallunaat unammilleqatigiinnermut inatsisaata nakkutilliilluni tunngavissaasumit inerteqquteqarnermut tunngasissaasumut allanngortinneqarsimanera.

Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap pissusissamisoorsoraa misissorneqassasoq inatsisip Kalaallit Nunaanni tunngaviusumik allanngortinneqarnissaa aamma naammassiniarneqassanersoq, tamannalu tunuliaqutaralugu Ataatsimiititaliap septembarimi ataatsimeere-ernerata kingornagut Naalakkersuisunut siunnersuutigisimallugu unammilleqatigiinneq pillugu inatsisiliorniartussamik suleqatigiissitalioqqullugit.

2002-MUT NAATSORSUUTIT

Ataatsimoorullugu allattoqarfiup pilersinneqarneratigut, tassa taassuma kiffartuutaralugit Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliaq aammalu Kalaallit Nunaanni Atuisut Siunnersuisoqatigiiffiat, aningaasanik amerlanerusunik pissarsisitsineqartalersimavoq, ilaatigut sulisut amerlineqarnissaat pisariaqarsimammat. Tamatuma inernerisimavaa Ataatsimoorullugu allattoqarfimmut akuersissutigineqarsimammata 3,7 mio. kr.-nit Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap aammalu Kalaallit Nunaanni Atuisut Siunnersuisoqatigiiffiata suliaannut aningaasartuutigineqartartunut agguataarneqartartussat, kiisalu aamma allattoqarfiup ingerlanneqarneranut namminermut ataatsimoortumik aningaasartuutaasartunut matussutigineqartartussat, matuma ataani sulisunut, allaffissornernut il.il.

2002-mi Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap immikkut ittumik aningaasartuutigisimavai 859.513 kr.-nit. Agguataarneqarnerat ataani immikkoortitaarinermi takuneqarsinnaavoq.

 

 

2002

 

Missingersuutit

 

 

kr.

 

t.kr.

Nutserinerit il.il.

 

29.688

 

0

Ataatsimiinnerit

 

177.981

 

108

Nunat Avannarliit suleqatigiinnerat

 

114.376

 

32

Siunnersortinut, eqqartuussisuserisunut, misissuinernut il.il. aningaasartuutit

484.118

 

443

Saqqummersitat (nittartagaq)

 

53.350

 

10

 

 

 

 

 

Ukiumut aningaasartuutit katillugit

 

859.513

 

593

 

 

 

 

 

Nunanut Avannarlernut suleqatiginninnermut tunngatillugu aningaasatigut siumut missingersuutinut naleqqiullugu atuinerunerusoqarsimaneranut pingaartumik peqqutaavoq Kalaallit Nunaat april 2002-mi siullermeerluni Nunat Avannarliit unammilleqatigiinnermut pisortaasa Uummannami ataatsimiinneranni qaaqqusisuusimammat. Qaaqqusisuunissaq pillugu aalajangerneq 2001-mi pisimavoq, malunnarsisimavorli nunat avannarliit suleqatigiinnerannut missingersuusiarineqarsimasut 32.000 kr.-nit ataatsimeeqatigiissitsinissap piviusunngortinnissaanut aammalu nunat avannarliit suleqatigiinnerannut aningaasartuutissanut allanut tunngatillugit naammanngitsut, aammattaaq tak. ”Nunat Avannarliit suleqatigiinnerat” pillugu allaaserisami kapitali 4.

Saqqummersittakkat (nittartagaq) eqqarsaatigalugu oqaatigineqassaaq Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap 2001-mili aningaasatigut siumut missingersuutaani 50.000 kr.-nit nittartakkamik pilersitsissutissat illuartinneqareersimasut, taamaattumillu 2002-mut taamaallaat ingerlatsinermut atugassat illuartinneqarsimallutik. Unammilleqatigiinnermulli ataatsimiititaliap nittartagaa 2001-mi pilersinneqarsimanngilaq, taamaalillutillu pilersitsinissamut aningaasartuutissat aatsaat 2002-mi atorneqarsimallutik. Tassalu taamaalilluni aningaasartuuteqarfigisami tassani atuinerusimaneq pissuteqarpoq nittartakkap pilersinneqarnissaata illuaallatsinneqarsimaneranik, tamatumunngalu tunngassuteqartunik aningaasartuuteqarsimanernik.

Eqqartuussisuserisunut aningaasartuutaasartut ukiuni kingullerni amerleriarsimammata, tassa Ataatsimiititaliap tungaanut suliassiissutigineqartartut amerleriarsimanerat pissutigalugu, aammalu Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliaq aningaasartuutit annertussusiannut ”sunniuteqarsinnaanngimmat” Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap ukiap ingerlanerani Namminersornerullutik Oqartussanut kissaatigisimavaa aningaasartuutit taamaattut Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap missingersuutaani inissinneqartarunnaarlutik Ataatsimiititaliap missingersuutaanit peerluinnarneqassasut.

Namminersornerullutik Oqartussat unammilleqatigiinneq pillugu inatsisikkut nr. 28-kkut 30. oktober 1992-imeersukkut Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliaq inatsimmik aqutseqqullugu piginnaatissimammagu, kisiannili Ataatsimiititaliaq eqqartuussisuserisunut Kalaallit Nunaannut tamarmut eqqartuussivimmi (imaluunniit Østre Landsrettimi nangitseqqiffiusartumi) eqqartuussisuserisutut atorneqartartunut aningaasartuutaasartunik ”sunniuteqarnissaminut” periarfissaqanngimmat Ataatsimiititaliap pissusissamisoornerpaasoritissimavaa eqqartuussisuserisunut aningaasartuutaasartunik pisariaqartunik Namminersornerullutik Oqartussat aningaasartuuteqartuusarnissaat, tassa aningaasrtuutinik Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap suliassiissutigineqartarneranut tunngatillugu aningaasartuutaasartunik.

UNAMMILLEQATIGIINNERMUT ATAATSIMIITITALIAP ALLATTOQARFIA

Ataatsimoorullugu allaffeqarfimmik pilersitsineq
1. januar 2002-mi Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap aamma Kalaallit Nunaanni Atuisut Siunnersuisoqatigiiffiata ataatsimoorullugu allaffeqarfissaat pilersinneqarpoq, tamatumalu peqatigitillugu kinguneralugu Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap Namminersornerullutik Oqartussat allaffeqarfissuanni allaffeqarfeqarunnaarnera.

Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap aamma Kalaallit Nunaanni Atuisut Siunnersuisoqatigiiffiata ataatsimoorullugu allaffeqarfeqalernerannut pingaartumik pissutaavoq kissaatiginartinneqarmat Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliaq aammalu Kalaallit Nunaanni Atuisut Siunnersuisoqatigiiffiat Naalakkersuisunit avissaartinneqarnissaat, kiisalu aamma allaffissornikkut suleqatigiilernikkut nukissanik atuilluarnerunissap anguneqarnissaa.

Oqaatigineqareersutut sulisut amerleriartinneqarsimanerat pilersitsinermut malittaatinneqarsimavoq, Ataatsimoorullugulu allaffeqarfik 31. december 2002-mi tallimanik atorfeqarfigineqarsimalluni:

  • Niels Peter Gundelach, Allattoqarfiup pisortaa
  • Morten Weigand, Fuldmægtig
  • Bo Vestergaard, Fuldmægtig
  • Anne Sofie Hardenberg, Siunnersorti
  • Kristine Lyberth, Allaffimmiuuneruneq

Iserternerup ilasseqatigiissitsinikkut malunnartinniarneqarnera
Ataatsimoorullugu allattoqarfimmik pilersitsinerup aammattaaq kingunerisimavaa ininik naleqquttunik nassaarniartoqartariaqarsimanera, tassa Atuisut Siunnersuisoqatigiivisa init attartugai Ataatsimoorullugu allattoqarfissatut naammattumik angissuseqarsimanngimmata. Init uaniittut pissarsiarineqarsimapput Kujallerpaat 1A, 3900 Nuuk, taakkununngalu Ataatsimoorullugu allattoqarfik 15. februar 2002-mi nutsersimavoq.

Ataatsimoorullugu allattoqarfik Naligiissitaanermut Siunnersuisoqatigiit allattoqarfiat - allaffeqatigiligaq - peqatigalugu tallimanngornermi 14. juni 2002-mi iserternersiorluni suleqatigisartakkanut, nutaarsiassalerisunut kiisalu ”illup ikinngutaanut” il.il. ilasseqatigiissitsisimavoq.

Danmarkimi Konkurrencestyrelsimik suleqateqarneq
Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap - Namminersornerullutik Oqartussat aqqutigalugit - 1. juli 2000-imit Danmarkimi Unammilleqatigiinnermut aqutsiveqarfik suleqatigilersimavaa. Aallaqqaammut suleqatigiinnissamik isumaqatigiissut 31. december 2001-ip tungaanut ingerlasussanngortitaasimavoq. Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap Konkurrencestyrelsimik suleqateqarnerup sivitsorneqarnissaa aalajangiussimavaa, taamaalilluni Konkurrencestyrelsi aamma 2002-mi Ataatsimiititaliap allaffissornikkut suliassaataanik suliaqartartussanngorlugu.

Isumaqatigiissut ulluinnarni ima ingerlanneqarsimavoq suliassaatinik nammineq sulisorisani atorlugit Konkurrencestyrelsi suliarinnittarsimalluni, tassa suliassaatinik Konkurrencestyrelsimut ingerlatinneqarsimasunik, tassa taamaaliornikkut unammilleqatigiinnermi inatsisitigut immikkut ilisimaarineqalersimasut atorluarniarneqarsimammata.

Ataatsimoorullugu allaffeqarfimmik pilersitsinerup Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliaq ilimasunnerulersinngilaa immikkut ilisimasaqarnerup ima annertusitigiumaarneranik Konkurrencestyrelsimik suleqateqarnerup atorfissaarutivinneqarnissaa ukiuni qaninnerpaani anguneqassangatillugu. Taamatut ilimasunnginnermut pingaartumik pissutaavoq unammilleqatigiinneq pillugu suliassaatit ilaanni pisariaqartuaannartassammat siunnersortinit ikiorneqartarnissaq, tassani pingaartumik eqqarsaatigineqarluni suliassaatit ajornakusoornerusut, ilaatigut inatsisitigut aningaasatigullu apeqqutit peqqutigalugit naammattumik misilittagaqarnissaq piumasaqaataagaangat.

2003-mut pulalernermi suleqatigiinnissamik isumaqatigiissut nutaamik tunngavissiorneqarsimavoq, tassani isiginiarneqarsimalluni Kalaallit Nunaanni allaffeqarfimmik namminerisaminik ingerlattumik pilersitsisoqarsimanera, taamaalillunilu Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap suliassanik suliarinnittarnera annertunerugaluttuinnartumik Kalaallit Nunaanni ingerlanneqaleriartuaartussaalluni, taamaalillunilu suleqatigiinneq ungasinnerusoq isigalugu qajaqatigiinnerunertut isigineqaleriartussalluni.

Konkurrencestyrelsimik suleqateqartoqaraluarpalluunniit Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliaq tassaavoq Kalaallit Nunaanni unammilleqatigiinneq pillugu inatsit malillugu suliassaatinik tamakkiisumik avinneqanngitsumillu aalajangiisarnissamut oqaasissaqartuusoq.

2003-MI UNAMMILLEQATIGIINNEQ PILLUGU SULINIUTIT

Taaneqareersutut 2002-mi pilersinneqarsimavoq Unammilleqatigiinnermut atatsimiititaliap aamma Kalaallit Nunaanni Atuisut Siunnersuisoqatigiiffiata ataatsimoorullugu allattoqarfiat. Allattoqarfimmi inatsisileritooqarlunilu aningaasat pillugit ilinniagartooqarpoq, neriuutigineqarporlu taamatut assigiinngitsunik ilinniagaqarsimasut ataatsimoorlutik suleqatigiinnerat siunissami Ataatsimiititaliamut pissarsiaqartitsinerusalerumaartoq.

Suliassaatit
Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap aammattaaq 2003-mi nammineerluni ingerlatsinermut misissuinerit assigiinngitsut aallartisikkumaarpai, taamatullu aamma Ataatsimiititaliap Kalaallit Nunaanni aningaaserivinnut tunngatillugu ilaatigut misissuinini nangeqqikkumaarlugu. Taakkua saniatigut naatsorsuutigineqassaaq mesterit akigitittagaasa aaqqissugaanerata atorunnaarsinneqarnissaanut sunniutissat kingunissallu Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliamit 2003-mi eqqumaniarfigineqarluarumaartut.

Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap tungaanut ”nangitsissutaasimasut” taamatuttaaq 2003-mi ingerlaavartumik suliassaasarumaarput, Nuuk Imeq pillugu suliassaq pissanganartuulluni, tassa suliassaq taanna annertuumik issuarneqartalersinnaasutut inerneqartinneqarsinnaammat, taamaalillunilu Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap sulineranut annertuumik pingaaruteqalersinnaalluni.

Paasissutissiisarneq siunnersuisarnerlu
Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliaq 2003-mi ilaatigut nittartagaq pilersinneqartoq aqqutigalugu kiisalu tusagassiuutitigut nalunaarutaasartut aqqutigalugit Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap sulineranik saqquminilerulersitsiniarumaarpoq, periarfissallu ajornartinngikkaangassuk, naleqquttuutikkaangassuk aammalumi tamanna kissaatigineqarpoq Namminersornerullutik Oqartussanut unammilleqatigiinneq pillugu inatsisitigut ”siunnersuisuusassalluni”.

Allattoqarfiup ilisimasassatigut piginnaasaqarneruleriartornera ilutigalugu unammilleqatigiinneq pillugu inatsisinut tunngassuteqartut il.il., suliassaqarfimmi tassani malittarisassanik nalunaarutiginnittarneq aammalu ataatsimiittarnernik nalunaarutiginnittarneq pillugit ilanngutassiortarnissap alloriaataasinnaanera Ataatsimiititaliap isumaliutersuutiginiarpaa.

Pitsanngornerulerteqataagit

Arlaannik isorisaqaruit imaluunniit aaqqitassaqarsorisaqaruit uani quppersagatsinni, pitsaanerpaamik aua.gl-imi misigisaqarluarnerussagavik uani uatsinnut allassinnaavutit


Saqqummersitanut assigusut