1. december 2006

Østre Landsrettimiit eqqartuussut oqaatigineqartoq

Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut Nunatta Eqqartuussisuuneqarfiani eqqartuussut ulloq 12. august 2004-imeersoq suliareqqitassanngorlugu ingerlateqqippaat piumasaqarlutik pinngitsuutinneqarnissamut, tamannalu pisinnaanngippat aallaqqaataaniit suliarineqarnissaanut.

Østre Landsrettip Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartuniit ilimanarnerulersinneqarsimanngitsoq Air Greenland-ip sallersaasutut inissisimanini atornerlussimagaa bilitsit akiisa atungasallu allanngortinneqarnerat atatillugu 2001-imi. Taamaasilluni sassaqqusaasup Air Greenland-ip pingaarnertut piumasaa malinneqarluni.  

B2904007 – B

ØSTRE LANDSRETTIMI

EQQARTUUSSUTSIP ALLASSIMAFFIATA

ASSILINERA

Oqaatigineqartoq ulloq 14. December 2006 Østre Landsrettip immikkoortortaqarfiata pingajuani

(Nunap eqqartuussisuuneri Teilmann, Karsten Bo Knudsen aammalu Ole Dybdahl).

3. afd. a.s. nr. B-2904-04:

Namminersornerullutik oqartussat

Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut

(eqqartuussisuserisoq Kim Lundgaard Hansen)

Illuatungeralugu

Air Greenland A/S

(eqqartuussisuserisoq Niels Hansen Damm)

Nunatta Eqqartuussisuuneqarfiani eqqartuussut ulloq 12. august 2004-meersoq (A 12/02) Namminersornerullutik oqartussaniit, Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartuniillu suliareqqitassanngorlugu ingerlateqqinneqarpoq pingaarnertut piumasaqaateqarluni pinngitsuutinneqarnissamik, tamannalu pisinnaanngippat suliamik utertitsineq.

Sassaqqusaasoq Air Greenland A/S pingaarnertut piumasaqarpoq Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut pisussaaffilerneqassasut akuerissallugu Air Greenland A/S-ip Kalaallit Nunaanni sallersaasutut inissisimanerminnik atornerluisimanngitsut billitsi akiisa aammalu piumasat allanngortinneranik januar 2001-imi, tamanna pisinnaanngippat Kalaallit Nunaata Eqqartuussisuuneqarfiata aalajangiineranik atuuttussanngortitsineq, tamannalu aamma pisinnanngippat Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut aalajangiussaat ulloq 5. december 2001-meersoq atortussaanngitsutut nalilerneqassasoq.

Suliamut ilassuteqaatitut saqqummiussineq

“Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut aalajangiussaat ulloq 5. december 2001-meersup eqqartornera” ullunerneqarnikumi ulloq 13. januar 2005-imi pisortanit akuerisaq naatsorsuuserisoq Ole Sonntag, Revisionsaktieselskabet Deloitte, ilaatigut oqaatigaa:

“Aalajangiussami ulloq 5. december 2001-meersumi ataasiakkaat eqqartorneri”

Akitsuineq ulloq 1. januar 2001-miit

Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut immikkoortoq 5-imi isummerpoq (assigaa immikkoortoq 87) 1. januar 2001-miit Kalaallit Nunaanni timmisartorluni angalaneq ilaasunut 20 %-imit akisuninngorsimasoq. Tunngavik immikkoortuni 39-46-mi saqqummiunneqarpoq.

Tamanna pillugu Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut saqqummiussaanni kisitsinerni aammalu inerniliineranni imaattoq oqaatigineqassaaq:

  • Uagut nalilersuinigut naapertorlugit kisitsineq eqqortuunngilaq aammalu eqqunngitsunik kisitsinerulluni agguaqatigiissillugu billitsi akianut suliarinera aqqutinut tamanut ataatsitut kisinneqarmat, soorlu Unammilleqatigiinnermut aalajangiisartut taamak kisitsisimasut, taamaasilluni matumuuna ilaatigut ilaasussat amerlassusaanut allannguutit ilanngunneqaratik taakkunani ataasiakkaani aqqutini (akoorlugit). … Ataasiakkaani aqqutini aamma ilaasukittarpoq aammalu nalaatsornerit, uuma ataani billitsit allat piumaneqarneri illuartitsisinnaasut kisitsinernut annertuumik. Taamaattumik kisitsinerit suliarineqartariaqaraluarput ataatsimoorussamik uuttuussinikkut. Uani Air Greenland A/S-ip atorpaa aningaasat isertitat rpk.-kkaarlugit…
  • Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut kisitsinerminni aqqutit qinikkat ilanngussimavaat, ilagalugu ilaat angallavinni aningaasannanniutaanngitsut ataaniittut naleqqiullugit.
  • Aqqutit pingasut ilanngunneqarnikuusut angallavittut aningaasannanniutaasuni aqqutitut ilaanngillat, aammalu taakkua aqqutit pingasut qaffariarnerit annerpaajullutik. Aqqutit eqqartorneqartut taama malittariillutik Nuumminngaanniit aammalu Kangerlussuarmiit Kulusummut, aammalu aqqut Kangerlussuarmiit Qaanaamut. Immikkoortoq 44-imi taakkorpiaat aqqutit marluk erseqqissarneqarput. Nuuk-Kulusuk 106 %-imit qaffariaatilik ilaatigut aqqutitut atornikitsuaraalluni (ukiumut 100-ut inorlugit ilaasut), aammalu ilaatigut Kulusuk aqqutini angallavinni aningaasannanniutaasuni aqqutitut ilaanngimmat. Kiisalu eqqartorneqartoq qaffaat 95 %-iulluni (inerniliineq immikkoortoq 44-mi takuuk), oqaatigineqanngitsutuut Nuuk-Kangerlussuaq (17 %-i), kisiannili Kangerlussuaq-Thule taanna kiffartuussinissamut isumaqatigiissummi ilaasoq.
  • Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut kisitsinerminut atungassaminik tamakkiisumik kisitsinissamut atortussanik Air Greenland A/S-imiit tunineqarnikuupput, tamannalu kakkiussami ilanngussami kisitsinissamut taanna atortussaq eqikkarsimallutigu, apeqqutaatillugu suut aqqutit Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut kisitsinerminni ilanngussimaneraat, aammalu suut ilanngussimannginneraat. Soorlu takuneqarsinnaasoq kaaviiaartitani naalagaaffiup iluani suluusalinnik aqqutigineqartuni 2000-imut immikkoortiterneqarput 195,2 mio.kr.-ninut angallavinni aningaasannanniutini aqqutini aammalu 27,3 mio.kr.-nut angallavinni aningaasannanniutaanngitsuni. Sooq aammalu suut toqqammavigalugit Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut 135,5 mio.kr.-niinnaat (69%-i) angallavinni aningaasannanniutaasuni ilanngussimaneraat, aammalu sooq 16,2 mio.kr.-nit (59 %-i) ilanngussimanersut angallavinni aningaasannanniutaanngitsuni aqqutini erseqqissarneqanngilaq. Aalangersimasut aqqutit taamaasillutik takutippaat akinit allannguinerit taama malittariillutik 20,3 %-i (real. 1.kv. 2001-mut naleqqiullugu), 14,7 %-i (tamakkerlugu 2001-mut naleqqiullugu), aammalu 17,6 % - i (kisinneqarnikoq rpk-qaffasissusaanut). Angallavinni aningaasannanniutaanngitsut ilanngunneqarnikut peerneqarpata akit allanngorneri appasinnerumaassapput taama malittariillutik 16,0 %-i, 9,2 %-i aammalu 8,8 %-iussammata, kiislu ilanngunneqarnikuunngitsut angallaviit aningaasannanniutaasut ilanngunneqarpata akit allannguutit 10,9 %-i, 7,0 %-i aammalu 6,0 %-iussapput. Soorlu qulaani eqqartorneqareersoq agguaqatigiisillugu akinit naleqqiussineq kisimi kisitsinertut eqqortuussaaq, rpk-qaffasissusaanik aatsaat suliarineqarpat, taamaattumillu kisitsit atorsinnaasoq tassaalluni 6,0 %-i, kisianni soorlu oqaatigineqareersoq suli naleqqussarneqaqqittussaq.
  • Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut immikkoortut 39-40-mi suliaraat Air Greenland A/S-ip 1. november 2000-miit akuerineqarnikuunera angallavinni aningaasannanniutaasuni akinit qaffaanissaat fuel-imut akitsuineq peqqutaalluni. Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut qaffaaneq naatsorsorsimavaat 4,3 %-imut. Taamaattorli Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut akinit naleqqiussineq 2000-miit 2001-mut ilanngussimanngilaat pissutigalugu agguaqatigiisillugu akit 2000-i tamaat tunngaviusussaammat. Taakku 4,3 %-i (4,2 %-i eqqortuuvoq akuerisaq akitsuineq) ilanngullugit kiseqataasimasussaangaluarput immikkoortoq 46-mi naatsorsuummi akitsuinermi, akuerineqarnikuummammi aammalu allanik isumalluuteqarani suliarineqarmat akinut aaqqissuusseqqinnermi 1. januar 2001-mi. Tamanna ilanngunneqarpat akitsuineq qulaani naatsorsorneqartoq rpk-qaffasissusaaa taamaasilluni 2 %-imiit minnerussaaq. Uani oqaatigissaaq immaqa tamakkiisumut akigititaasumut ilanngullugit naatsorsuuttariaqassanngimmat, akitsuinerup 1. november 2000-miit aatsaat atuutilernera peqqutigalugu. Novemberi decemberilu angallaviunnginnerpaasarput soorlu billitsit novemberi/decemberi 2000-mut tunineqarnikuullutik akitsuineq sioqqullugu, taamaasillunilu akimut nutaannginnermut. Fuel-imut akitsuineq taamaasilluni killilimmik angissusermik 2000-imut agguaqatigiisillugu akinut sunniutaasimalluni.

  • Uagut naliliinerput malillugu aammattaaq eqqorluartuunngilaq qaammatinut 12-inut piffissami ataatsimoortitsineq (piviusunngortinneqartoq 2000-imi) qaammatinut pingasunut piffissamut (ukiup sisamararterutaa siulleq), peqqutaalluni qaammatinut pingasunut piffissaq siunniuteqarujussinnaammat angallaviit allanngorarnerani piumaneqarneranut, taamaasillunilu agguaqatigiisillugu akianut.

    Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut naatsorsuineri toqqammavigalugit isummerneq, akit tamarmik Air Greenland A/S-ip angallaviini aningaasannanniutaasuni 1. januar 2001 aallarnerfigalugu 20 %-imik qaffariarsimammata, taamaattumik uagut naliliinerput toqqammavigalugu tunngavissaqanngilaq Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut oqaatigisaanni aammalu Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut kisitsinermut atortussani atorsimasaanni. Killormut naatsorsuinerit suliarineqarsimapput amigartumik tunngaviusumik:

  •  Ataatsimoorussamik atorsinnaasumik aallaaveqartoqarsimanngilaq ataatsimoorussamik naatsorsuinermi tunngavittut atorneqarsinnaasumik, rpk,
  •  Angallavinni aningaasannanniutaasut kisimik ilanngunneqarnikuusut, taakkuusut naliginnaasumik qaffakkiartornermik takutitsisut,
  •  Angallavinni aningaasannanniutaanngitsut ilanngunneqarsimasut (taakku akitsuinertallit),
  •  Akit qaffasissusaat 31. december 2000-meersut aallaaviusimanngitsut, aammalu
  •  Angallaviit immaqaluunniit mix-it allanngorneri isiginiarneqarsimanngitsut.
 

Naatsorsuinerit naammattumik aallaavimmik taama suliarineqarsimasuuppata aammalu kisitsilluni eqqortumik periusermik suliarineqarsimasuuppata, taakku 20 %-imik qaffaanermik takutitsisimassanngikkaluarput soorlu Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut inerniliinerminni oqaatigigaat, kisiannili 2 %-imik akitsuineq, aammalu ilaatigut angallaviit isiginiarneqarsimannginnerat piffissami pissuserisanut nalimmassartumik akinut aaqqissuusseqqinnermi.

Immikkoortoq 64-imi oqaatigineqarpoq Air Greenland A/S-i sipaarnermik angusaqarsinnaangaluartoq amigartoorutilimmik aqqummik timminnginnissaminik tapimut assigusumut, tamaanga peqqutaasumut taakkununnga 21.768 t.kr.-inut immikkoortoq 82-imi. Ilimaginninneq eqqortuunngilaq Air Greenland A/S-i sipaarnermik angusaqarsinnaangaluartoq kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit atorunnaarneranni tapit annertussusaanut assiganik. Taakku aningaasartuutit aalajangersimasut annertuumik aningaasartuutinut ilaasut atorunnaarnavianngillat. Assersuutip takutissinnaavaa massumap:

 

Siorna  t.kr.

Kingorna t.kr.

Aningaasartuutit aalajangersimasut

     -17.000

        -17.000

Aningaasartuutit allanngorartut

     -20.000                  0

Aningaasartuutit tamarmik

-37.000 -17.000

Ilaasut akiliutaat il.il.

15.000 0

Ingerlatsinerup inernera tapit siorna

-22.000 -17.000

Ingerlatsinermut tapit

22.000 0

Iluanaarutissat inernera

0 -17.000

Soorlu takuneqarsinnaasoq Air Greenland A/S-i amigartooruteqaannartussaavoq aningaasartuutinut aalajangersimasunut assigusumik kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit atorunnaarneranni.

Naatsorsuinerit aammattaaq tapit 2000-imut aallaavik kukkusoq atorlugu naatsorsorneqarsimasut isiginiarneqarsimanngillat, aammalu pisariaqartitsinermut piviusuusumut naleqqussimanani, aammattaaq krydssubsidiering-ip kingorna. Ilumoortoq pisariaqartitaq tapeq kiisalu tapeq 2000-imut amingaataasoq Air Greenland A/S-ip ima naatsorsuusiorsimavaa:

 

Pisariaqartitat tapit 2000-mut 

mio.kr.-nit

Kiffartuussinissamut isumaqatigiissutip

atuuffia:


Kujataa, qaammatit 12-it

25,3

Qaanaaq, qaammatit 12-it

12,2

Disko, qaammatit 3-at

5,4

Disko, qaammatit 9-at

8,8

Constabel Pynt, ukiup affaa

2,7

Pisariaqartitat 2000-imut

54,4

Tapit 2000-imut, enbloc

-25,8

Tapit amingaataasut

28,6

Ukiumut naatsorsuutit inerneri 2000-imut skatti sioqqullugu amigartooruteqartitsivoq 30,3 mio.kr.-init, aammalu ingerlatseqatigiiffiit kiisalu antlantikoq qulaallugu timmisartuussivik ilanngaanneqarpata amigartoorut skatti sioqqullugu 31,1 mio.kr.-niussaaq. Manna amigartoorummut pingaarnertut pissutaasoq tassaavoq tapit amingaataasut Namminersornerullutik oqartussaniit.

Taakkua tapit tamarmik Namminersornerullutik oqartussaneersut iluani timmisartorfigineqartartumut 49 mio.kr.-ininiit 2000-imi 94 mio.kr.-inut 2001-imi qaffariaateqarput (aammalu 108 mio.kr.-inut 2003-imi). Tapit qaffasissusaata 2000-imiit 2001-mut qaffariarnerat pingaarnertut peqquteqarpoq uteriarnermik tapit qaffasissusaanut ”ilumoortumut” aammalu krydssubsidiering-ip Air Greenland A/S-i iluani atuukkunnaarneranik, tamannalu Air Greenland A/S-ip akit millisittariaqarneranut angallavinni aningaasannanniutaasuni isummiinermut atorneqarsinnaanani.

Tapinut pisariaqartitanut 2000-imut aammalu 2001-imut imminnut naleqqiussinermi taamaattumik aallaaviusariaqarpoq piviusumik tapinut pisariaqartitat 2000-imut aammalu naqqinneqartariaqarluni allannguutaasinnaasunut kiffartuussinissami isumaqatigiissutit atuuffiinut piffissaanullu, aammalu naleqqiussineq taamaattup takutikkaa 2001-imut tapit pisariaqartitanut assigusoq, aammalu (immikkoortillugu isigalugu) tunngaveqanngitsoq akinut qaffaanernut imaluunniit akikilliliinerni:

 

mio.kr.-init

Tapit 2000-imut,

 

 piviusumik pisariaqartitat 

54,4
Allannguutit, atorunnaarsitsinerit il.il.:  
Disko, qaammatit 9-at  -8,8
Constabel Pynt, ukiup affaa  2,7
Pisariaqartitat 2001-imut  42,9
Tapit tiguneqartut 2001-imut  42,9
Tapit amigaataasut  0,0


Inerneranit pitsannguineq

Immikkoortoq 83-imi tunngavilersuisoqarpoq Air Greenland A/S-i inernerminik pitsannguisinnaangaluartoq 74 mio.kr.-init 2001-imi 2000-imut naleqqiullugu. Tunngavilersuisoqarnera oqaatigineqarpoq immikkoortut 62-64-imi, aammalu tamakkerlugu isiginissaa ajornakusoorsinnaalluni. Tabellinngorlugu nutserlugu tunngavilersuineq paasiuminarnerujussuuvoq Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut ataasiakkaanut atorfinnut taaguutaat inissinneqarmat uanga

”nutsikkannik” atorlugu. Oqaatigineqassaaq mikisunik peqarmat nikinganernik Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut immikkut kisitsisaanni aammalu immikkoortoq 83-imi katitsineranni, kisianni imminnut iluanaarutitut matussusissapput:

 

Unammilleqatigiinnermi 

aalajangiisartut 

mio.kr.-nit

kukkunersiornikut

 mio.kr.-nit

Akitsuineq (150 mio.kr.-nit 15%-iat) 

23 0

Tapit allinerat /27-> 43 mio.kr.-nit) 

16 17

Disko-mut aningaasartuutinut sipaarutissat,

tapit atorunnaarsinneqarmata 

22 -10

Disko-mut aningaasartuutinik allanngortitsineq 

-2 0

Pisariillisaanerit, akissarsiat 

15 15

Inerneranit pitsannguinerit 

74 22
2000-imut inernera  -30 -30

”Estimat” 2001-imut 

44 -8

Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartuniit atorneqarsimapput arlallit siusinnerusukkut kisitsisit naatsorsuutit kukkuneqartut aammalu kukkusumik naggasiutillit. Tamatumani pingaarnertut atuuppoq akitsuineq aammalu Disko-mut aningaasartuutinut sipaarutissat.

Uanga naatsorsuininni siulittuutigineqarpoq kisitsit pisariillisaanermut iluanaarutissaq eqqortuusoq, kiisalu 10 mio.kr.-nit aningaasartuutit aalajangersimasuni Diskobugt-imut kiffartuussinissamut isumaqatigiissut pillugu sipaarneqarsinnaanngitsut. Soorlu oqaatigineqareersoq iluanaarummik aningaasartuummik sipaarummik peqartussaanngilaq tapit Disko-mut atorunnaarsinneqarpata, killormut aningaasartuutit aalajangersimasut tapit atorunnaarsinneqarnerani aningaasanut isertitatut taarsiunneqartussaanatik…”


Suliap Østre Landsrettimi ingerlanneqarnerani ingerlatsiviup naatsorsuuserisuata ilaaninngaanniit saqqummiussisoqarpoq naatsorsuineq suliarineqartoq iluanaarutissat annertussusaannut piffimmi 1990-2001-illu akornanni ingerlatseqatigiiffiup aqutsisup nalaani.

Tassani ilaatigut oqaatigineqarpoq:

 

”Aningaasartuut 

inerneq sioq.

ingerlatsivik 

t.kr.-nit

Naatsorsuutit katinnera 

aallartinnerani 

ingerlatsivik 

t.kr.-nit 

Naatsorsuutit katinnera 

aallartinnerani

ingerlatsivik

t.kr.-nit

Iluanaarutit ingerlatsivik

t.kr.-nit 

1990 -16.357 312.423 301.038 -5,33
1991 10.078 301.038 271.986 3,52
1992 14.017 412.701 386.805 3,51
1993 4.705 287.864 354.063 1,27
1994 21.930 354.063 384.310 5,94
1995 25.764 384.310 390.499 6,65
1996 4.971 390.499 382.322 1,29
1997 7.457 382.322 391.387 1,93
1998 29.245 391.387 739.647 5,17
1999 34.932 739.647 755.686 4,67
2000 -14.767 755.686 724.148 -2,00
2001 25.396 647.711 641.801 3,94

 

 

Naatsorsuutit nassatarai kisitsisit tabelli 3-ani aalajangiussap imm. 38-ani eqqortuunngitsut, pissutigalugu Air Greenland-ip iluanaarutissai ukiuni tamani 1996-1999-imilu naleriissarneqassammata annikinnermik iluanaarutissalimmik aalajangiussap oqaatigineqarneraniit.

Suliassanngortitsisup illersuisuata Østre Landsrettimut eqqartuussisutigut nalunaajaammik immikkoortut 63-64-ilu aammalu 82-83-ilu aalajangiussami 5. december 2001-meersoq pillugu imaattumik nassuiaateqarpoq:

”Suliassanngortitsisup miserratiginngilaa kisitsit taanna Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut aalajangiussaanni oqaatigineqartoq tabelli 8-imi kiffartuussinissamut isumaqatigiissut Quaanaq 2001-i tamarmi atuuffigigaa.

Aalajangiussap immikkoortuani 63-64-imilu takuneqarsinnaavoq kukkunerusoq oqaatigineqarnikuummammi aatsaat ukiumut tamarmut naatsorsueqqissagaanni isumaqatigiissut 18 mio.kr.-nit annertussuseqaqqaassasoq.

Suliassanngortitsisup aammattaaq miserratiginngilaa suliareqqitassanngortitap innersuussuteqarsimanera kiffartuussinissamut isumaqatigiissut Disko pillugu 14,3 mio.kr.-niusumik tapinik 2001-i tamaat.

Tamarmi kinguneqartitsivoq naatsorsuut aalajangiussap immikkoortoq 64-ani kinguneqartussaangaluarmat suliassanngortitsisup periarfissaqaraluarmat akinit 24,3

mio.kr.-init millisitsinissaminut (25+12+14,3-27) oqaatigineqartutuunngitsoq 38 mi.kr.-init. Kiffartuussinissamut isumaqatigiissummi Disko-mut kisitsit takkuteqqippoq immikkoortut 82-83-imilu, tamassuma assiga millisinneqartussaq 22-miit 14,3 mio.kr.-imut. Massuma kingunerissavaa naatsorsuussaq pitsanngorsaat 2000-imiit 2001-imut suliareqqitassanngortitap inernerani 66,7 mio.kr.-iusussaq (23+14,3+16-2+15), soorlu takuneqarsinnaasoq imm. 83-imi, taamaasilluni naatsorsuussap inernera 2001-imi 36,7 mio.kr.-init iluanaaruteqartussanngorluni 44 mio.kr.-init taarserlugit. ”

Nassuiaatit

Nunatta Eqqartuussisuuneqarfiani ilisimannittut Ove Nielsen, Hanne Berthels aammalu Ole Sonntag nassuiaateqarnikuupput.

Ove Nielsen ilanngullugu ilaatigut nassuiaateqarpoq suliareqqitassanngortitami aningaasaqarnermut pisortaasimalluni 1993-imili. Ilumoorpoq Air Greenland-ip 2001-imi unammillernermut aqqutit tamarmik ilaasut timmisartorfigisarsimagai. Ingerlatsiviup allakkeraluni timmisartuussinerit 2003-ip naalernerani tigoqqissimavai. Allakkerineq aammalu nassiussalerineq ilaasut amerlassusaallu timmisartorluni akit aalajangerneranut ilaasarput. Kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit tamarmik neqeroorutigineqartarput ukiut tallimakkaarlugit. Oqartoqarsinnanngilaq sipaarutaasussaq pissutissaqartumik taperneqartussamik aqqummut timmisartorfiginnginnissaata assigigaa tapit amingaatigineqartut, pissutigalugu aalajangersimasut aningaasartuutit assersuutigalugu timmisartortitsinaveersaartoqalissammat, timmisartup aqqutit marluk isumageqqusaajunnaassappagit , kisiannili aqqut ataasiinnaq. Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut tamanna aalajangiinerminni isiginiarsimanngilaat. Taamaattumik ajornartussaavoq aqqutit ataasiakkaat imminut eqqorluartumik naatsorsuutinik suliarinissaat atlantikoq qulaallugu timmisartuussivik eqqaassanngikkaanni. Uunga pingaartumik peqqutaanerpaavoq aalajangersimasut aningaasartuutit agguaanneqarsinnaanngimmata taakkununnga ataasiakkaanut aqqutinut naammagisimaakannersumiinnaq eqqorluaanermik. Ingerlatsiviup kukkunersiorfik Arthur Andersen-i peqquaa suliaqartequllugu aqqutinut naatsorsuutinik suliaqarnermi atortagassamik. Suliaq akeqarpoq 4-5 mio.kr.-init, kisiannili ersersimavoq suliaq atorsinnaanngitsoq. Air Greenland-ip 2001 kingorna marloriarluni akit appartissimavai aappaluttunut bilitsinut, taamaasilluni aappaluttup bilitsip akia qorsuup bilitsip akiata 60 %-inngorluni. Bilitsinut piumasaqaatit allannguuteqanngillat. Manna tikillugu Dash 7-timmisartut suli taarserneqanngillat, annerusumik peqqutaalluni piffinni amerlanerni mittarfinnik suliaqartoqarnikuunngimmat timmisartunut nutaanut.

Hanne Bertels ilanngullugu ilaatigut nassuiaatigaa 1987-imiilli suliassanngortitami atorfininnikuulluni. 1993-ip aallartilaarnerani controllerinngorpoq, tamannalu suliffiup iluani aningaasaqarnermut nakkutilliisutut suliaqarnerulluni. Naatsorsuutigisamiik piffissaq sivisuneq atorneqarpoq akinut aaqqissuusseqqinnerup 2001-imi atuutsilernissaanut. Ullumikkut 51 %-iisa bilitsit aappaluttut imaluunniit Takuss-bilitsit atorpaat. Tamanna kisitsit naatsorsuutaasimangaluarpoq 2001-imi angoriissallugu, kisiannili aatsaat ukiut tallimat atulersinneqarneraniit anguneqarsimavoq.

Ole Sonntag ilanngullugu ilaatigut nassuiaatigaa kukkunersiuisuulluni pisortanit akuerisaq Revisionsaktieselskabet Deloitte-mi, aammalu Air Greenland-imi ukiut 12-it kukkunersiuisuusimalluni. Ilanngussaq “Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut aalajangiussaat ulloq 5. december 2001-meersup eqqartornera” suliaraa. Kisitsit  10 mio.kr.-nit inernerit pitsanngorteriarnissaanut immikkoortumi takutitsivoq aalajangersimasunut aningaasartuutinut missingersuutaaneranit, tamannalu imaaliallaannaq aninguifigimiunaalluni. Ilanngussap imarisaata tamaat nassuerutigisinnaavaa, aammattaaq tapit amingaataasut naatsorsornerani 2000-imi 27,4 mio.kr.-iniusussaangaluartoq, 25,8 mio.kr.-iniusussaanngitsorlu.

Suliami oqaaseqaatit

Illuatungeriit pingaarnertut Nunatta Eqqartuussisuuneqarfianut suliami oqaaseqaatitik uteqqiinnarpaat.

Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartulli Østre Landsrettimut nassuerutigivaat aalajangiisartut aalajangiussaat kukkuneqartoq, kisiannili kinguneqartitsinngitsoq aalajangiinerup eqqortuutinnginneranik sunniuteqartussamik, aammalu atortussaajunnaartitsisussamik. Taassuma saniatigut aalajangiisartut immikkut malunnartippaat qularnanngitsoq Air Greenland A/S-i (Air Greenland) Kalaallit Nunaanni timmisartukkut angallannermi sallersaasutut inissisimanerminnik atornerluisuusut, tassanilu apeqqutaanngitsoq qanoq niuerfik immikkoortiterneqassanersoq, taassumalu ataani ataasiakkaat aqqutit imaluunniit arlaani nierfimmi timmisartut suluusallit aqqutaanni. Paasineqassaaq Air Greenland-ip akit naleqqutinngitsut atorsimagaat, aammalu pisariaqanngitsoq ataasiakkaat aqqutit takussallugit. Aammattaaq aalajangiisartut periarfissaanngilaq nalilissallugu sumerpiaq atornerluisoqarsimasoq.

Unammilleqatigiinneq pillugu inatsisartut inatsiaat nr. 28, 30. oktober 1992-imeersoq § 11 naapertorlugu Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut paasigunikku tuniniaaveqarfimmi unammilleqatigiinnissamut killiliisoqarsimasoq unammilleqatigiinnermut taamalu tunisassiornermik pimoorussinermut aamma nioqqutissanik tuniniaanermut imaluunniit sullissinermut ajoqutaasumik, aalajangiisartut ajoqutaasumik sunniutaasut isumaqatigiinniarnikkut unitsinniarsinnaavai. § 13-imut sanaani takuneqarsinnaavoq aalajangiisartut ilimanarnerulersiinnassagaat atornerluisoqartoq. Suliffeqarfiullu uppernarsassagaa tamanna pisimanngitsoq. Aalajangiisartut uani suliami ilimanarnerulersippaat Air Greenland-ip akii naleqqutinngitsut. Aalajangiisartut Air Greenland-i inassimavaa aqqutinut naatsorsuutinik saqqumiussequllugu, kisiannili taamaattoqarsimanngilaq aammalu timmisartuutileqatigiiffimmut kinguneqartariaqarlutik saqqummiussisimanngimmata naak peqquneqaraluarlutik.

2001-imi ingerlatsiviup aninguiffigisimavaa akinik appaaffiusuni toqqorteraluni tapiissuteqarnissani taakkununngu amigartooruteqarfiusuni aqqutini 40 mio.kr.-init aningaasanik amerlassuseqartunik. Ima oqaatigissaaq sinneqartooruteqartoqarsimavoq aningaasat amerlassusiannik timmisartut suluusallit aqqutigisartagaanni, akinik appaaffiusinnaasuni toqqorteraluni tapiissuteqarnissaq isiginngikkaanni. Akinik appaaffiusuni toqqorteraluni tapiissuteqarneq 2001-imi unippat, tamatuma kingunerissammagu akikilliliisoqarsinnaanngussammat timmisartut suluusallit aqqutaannut, kisiannili killormorluinnaq pisoqarpoq, tassami ilaatigut bilitsinut aaqqissuussineq nutaaq peqqutaalluni 15 – 20 %-imik akitsorsimammata. 2001-illi kingorna akit qaffanneqarnikuunngillat kisianni apparneqarput. Tamatuma ilimanarnerulersippaa 2001-imi akit naleqqussimannginneri.

Air Greenland-ip pingaarnertut tapiissutitut ingerlatsiviup piumasaqaataanut atuutsilersippaat aalajangiisartut aalajangiussaat ima kukkuneqartigimmat naleqqukkunnaarsimasoq ilimanarnerulersissallugu Air Greenland-i sallersaasutut inissisimanerminnik atornerluisimasut. Suliamik aallartitsineq siullertut pingaarnertullu peqquteqarpoq tusagassiutitigut akerliliinermik, aammalu aalajangiisartut naammattumik pissutsinut misissuinermik suliaqarsimanngitsut.

Aalajangiisartut naleqqutinngilluinnartumik nakkutigisimammassuk aqqutit naatsorsorneranut amigartoqarnera, kisiannili Air Greenland-i inatsimmi § 6-i naapertorlugu pisussaaffeqarpoq immikkuullarissut atortussat pissarsiarissallugit, annertuumik kinguneqartitsissappata aningaasartuutinut ingerlatsivimmut. Ingerlatsiviup aalajangiisartut neqeroorfigisimavaat paasissutissat allat soorlu ”business unit”-it pissarsiarissallugit, kisianni aalajangiisartut suliaq naammassivaat paasissutissat taakku ilanngunnagit. Aammalu ingerlatsivik misiliisimavoq aqqutinut naatsorsuutinik suliaqarnissaminut, kisiannili tamanna unitsiinnarneqarsimavoq, ingerlatsiviup asuliinnaq aningaasat annertuut atorsimammassuk. Tamannalu pillugu aqqutinut naatsorsuutinik uppernarsaatissaqannginneq kinguneqartariaqanngitsoq.

Oqaluuserisamut tunnganngilaq oqaluuserissallugu Air Greenland-i sallersaasutut Kalaallit Nunaani inissisimanersoq. Sallersaasutut inissisimaneq uppernarsitinneqassaaq aqqutinut ataasiakkaanut atassuteqartillugu imaluunniit attuumassutilimmut niernermut killiliinermut. Tamanna pisoqarnikuunngilaq, aammalu aalajangiussaq qangali uani immikkoortumi pingaartumik amigartumik peqalereerpoq, tamannalu aalajangiussamik atuutsitsiunnaarnissamik kinguneqartussaavoq.

Taamaakkaluartoq pissutigineqassappat Air Greenland-i niuerfimmi sallersaasutut inissisimanersoq, tamatuma kingorna takuneqartariaqarpoq inissisimanermik atornerluisoqarsimanersoq. Una apeqqutaavoq tunngavissaqarnersoq ilimagissallugu akinik

appaaffiusuni toqqorteraluni tapiissuteqarnissap atorunnaarnerani iluanaarutinik immikkoortitsisoqarsimassasoq akikilliliinissamut. Aalajangiisartut aalajangiinerat tamatuma pissutstip nalilersornera pillugu annertuunik arlalinnik kukkusoqarsimammat.

Siullertut misissueqqissaarnerup takutippaa ingerlatsivik ukiuni 1991 – 2000-imullu agguatigiisillugu ukiumut iluanaaruteqartarsimasoq 2,58 mio.kr.-init, tamannalu annikippallaarujussuarluni isumannaajaanissamut pisarialimmut nalikilliliinissamut aammalu ingerlatsiviup timmisartuutaannut nutarterinissamut. Akinik appaaffiusuni toqqorteraluni tapiissuteqartarneq taamaasilluni kinguneqartitsisimanngilaq ingasattumik akilersuititsisarsimanermik aqqutinut iluanaaruteqarfiusunut.

Aappaattut aalajangiisartut naatsorsuutaat akinik appaaffiusuni toqqorteraluni tapiissuteqartarnerup atorunnaarnerata kingunissaanut aammalu kiffartuussinissamut isumaqatigiissutinut ikaariarneq kukkusuuvoq, kiffartuussinissamut isumaqatigiissut Air Greenland-imut isumaqatigiissutigineqanngippat. Uani kiffartuussinissamik isumaqatigiissummik atorunnaarsitsinermik kinguneqassaaq ingerlatsivik annaasaqarnermik ilaneqarpat aningaasartuutit aalajangersimasut assiganik atorunnaartussaanngitsumik kiffartuussinissamik isumaqatigiissutip matuneranik.

Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut aalajangiussaat aammalu kukkuneqarpoq, pissutigalugu aalajangiisartut naatsorsuinerminni akitsorneqarnerartut taamaallaat aqqutit ilaat eqqarsaateqarnerminni tigusimammassuk, pissutigalugu aalajangiisartut 2000-imi ukiakkut akitsuinerit ilanngussimanngimmassuk fuel-imut akinik qaffaanermik pissuteqartut imaluunniit mittarfimmut akileraarutit 1. januar 2001-i aallarnerfigalugu qaffaanerit ilanngussimanngimmasuk, aammalu nalilerneqarsimammat bilitsimut aaqqissuussinerup nutaap sunniutissaat taamaallaat qaammatini pingasuni, piffissarlu tamanna annikippallaarujussuarluni.

Østre Landsrettip tunngavilersuutaa inerniliineralu

Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut aalajangiussaanni 15. december 2001-imeersumi aalajangiisartut oqaatigaat suliareqqitassanngortitap januar 2001-imi akitsuineri aammalu tamanna atatillugu bilitsinut piumasaqaatinik allannguineri sallersaasutut inissisimanermik atornerluinerusut unammilleqatigiinnermi inatsimmi § 13-i naapertorlugu.

Atornerluisoqarnersoq pillugu aalajangiussap immikkoortuani 13 – 15-imilu oqaatigineqarpoq aalajangiisartut inerniliinerat ilaatigut ingerlatsiviup timmisartup aqqutigisartagai, timmisartut suluusallit aqqutigisartagaaniillu akiinit arlalinnik tunngaveqarmat, taakkumi aalajangerneqarnikuummata iluanaarutip ilaa taakkunannga aqqutiniit allanut aqqutinut, qulimiguulinnut aqqutinullu nuunneqassammata amigartooruteqarfiusunut. Amigartooruteqarfiusut aqqutit 1. januar 2001-imiit kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit aqqutigalugit timmisartorfigineqartalernerata nuunnerani tapiissuteqartoqarunnaassaaq, aammalu suli allat Namminersornerullutik oqartussaniit tapit atorunnaassallutik. Aalajangiisartut paasivaat taakku aningaasat annertussusaat amigartooruteqarfiusut aqqutit siusinnerusukkut ikiorsiissutitut tapiissutigineqarfigisimasut taamaallaat atorneqarsinnaasassasut akikilliliinissamut aqqutinut iluanaaruteqarfiusunut.

Tamanna naliliineq Østre Landsrettimut arlalinni oqaaseqaatini il.il. qularutigineqarpoq Air Greenland-ip suliaanik aammalu ingerlatsiviup kukkunersiuisuanit kiisalu nassuiaatiginninnernik aningaasaqarnerut pisortamit Ove Nielsen-imit, controller Hanne Berthels kiisalu pisortanit akuerisaq kukkunersiuisoq Ole Sonntag, aammalu nunap eqqartuussisuuneqarfianut uppernarsaasoqarnikuunngilaq pingaartumik periusermik tusarliinermik isornartorsiuinermut.

Østre Landsrettip tunngaviliussamik isummiuppaa Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut aalajangiussaa ulloq 5. december 2001-imeersoq nalorninartoqanngitsoq qitiusunut tunngavilersuutaanut.

Tamaanga takkupput aalajangiussap imm. 38-imi tabel 3-imi naatsorsuussat aammalu saqqummiunneqartut iluanaarutissat annertussusaat ukiumut 1996-imiit 1999-imut Østre Landsrettimi suliap suliarineqarnerani ilanngariartorsimapput ammuinnaq ukiunut taaneqartunut tamanut. Aalajangiussami imm. 64-imi periarfissatut missiliuussineq kaaviiaartitat millisinnissaanut (taamalu aamma akit) 38 mio.kr.-iniit 24,3 mio.kr.-inut imaluunniit 36 %-imut ilanngartinneqarsimavoq, aammalu imm. 84-imi 44 mio.kr.-inik iluanaarutissatut 2001-mi missiliuussineq 36,7 mio.kr.-inut imaluunniit 16 %-imik millisinneqarsimavoq.

Imm. 84 ilanngullugu oqaatigineqarpoq aalajangiisartut ilisimagaat ”iluanaarutit ilaat tulluartuusut taamalu ingerlatsivimmut pisariaqarlutik timmisartunik nutaanik aningaasaliinissamut”, kisianni aalajangiisartut aalajangiussami arlaanniluunniit oqaatigisimanngilaat tamatuma tulluartup annertussasaanik aammalu iluanaarutip pisariaqarneranik soorlu oqaatigineqarnikuunngitsoq unnerluutiginninneq ataatsimik imaluunniit arlalinnit tunngaviusunik aalajangiisuusunik naak pisariaqartumik iluanaaruteqarneq aalajangersarneqartoq suliassanngortitap inissisimanini atornerlussimagaa.

Air Greenland-i nammineerluni 2001-imut anguniagarisimavaa pitsaasumik angusaqarnissani 30 mio.kr.-init, tamannalu anguniagaq ilaatigut peqqutaavoq annertuumik pingaarutilimmillu pisariaqartitsineq aningaasaliinissamik timmisartunut nutaanut. Nunap eqqartuussisuuneqarfiup nalilerpaa uppernarsaanermi pingaarnertut paasissutissanik takkuttoqarsimanngitsoq ingerlatsiviup timmisartuutaat ilaatigut pisoqaaneriinnarnik arlalinnik timmisartoqarnersoq – tunngaviusussamik tamanna anguniagaq qularinissaanut.


Taamaatut pissuseqartillugu Østre Landsrettip ilimanarnerulersissinnaanngilaa Air Greenland A/S-ip ingerlatsiviup januar 2001-imi akitsuinerani aammalu bilitsi piumasaqaataanut allannguinerani nierfimmi sallersaasutut inissisimanermik atornerluisimanersoq.

Østre Landsretti taamaasilluni akuersivoq taaneqartumi annertussusilikkamik suliassanngortitap pingaarnertut piumasaqaataanik tapersiineranik.

T a a m a a t t u m i k   e q q o r t u u t i n n e q a r p o q

Namminersornerullutik oqartussani Unammilleqatigiinnermut aalajangiisartut pisussaaffilerneqassasoq akuerissallugu aalajangiisartut aalajangiussaanni 15. december 2001-imeersumi ilimanarnerulersinneqanngitsoq Air Greenland A/S-i Kalaallit Nunaanni sallersaasutut inissisimanini atornerlussimagaa bilitsit akiini aammalu piumasanik allannguinermini januar 2001-imi.

Suliamut aningaasartuutinut Nunatta Eqqartuussisuuneqarfiani aammalu Østre Landsrettimi Namminersornerullutik oqartussat, Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut ullut 14-nit qaagiutsinnagit 300.000 kr.-nit Air Greenland A/S-imut akilissavai.

(Sign.)

_ _ _

Udskriftens rigtighed bekræftes. Østre Landsrets kontor, den t 14 /12-06

P.j.v.


 

Pitsanngornerulerteqataagit

Arlaannik isorisaqaruit imaluunniit aaqqitassaqarsorisaqaruit uani quppersagatsinni, pitsaanerpaamik aua.gl-imi misigisaqarluarnerussagavik uani uatsinnut allassinnaavutit


Saqqummersitanut assigusut