04. april 2012

Nunatta Eqqartuussiviani eqqartuussut oqaatigineqartoq

Unnerluussisussaatitaasut Kang Total Byg-imut suliassanngortitsipput, pissutigalugu suliariumannittussarsiuussineq atatillugu Mittarfeqarfinniit tuniniarneqartoq ”Kangerlussuaq Tilbygning Transithal” pillugu tunniunneqartumi isumaqatigiinnikkut aammalu akinik paarlaateqatigiinnikkut isumannaaramikku Kang Total Byg akikinnerpaamik neqerooruteqartunngortillugu, aammalu taamaasilluni sanatitsisup sanasussallu akissaanik isumaqatigiissutaat ajugaatillugu.

Kalaallit Nunaata Eqqartuussiviata aalajangiuppaa naammattumik tunngavissaqartoq Kang Total Byg eqqartuutissallugu unammilleqatigiinnermut inatsimmi § 6, imm. 1 unioqqutissimagaa.

Kang Total Byg pisussaaffilerneqarpoq akilingassiissummik akiliissalluni katillugu 480.000 kr.

KALAALLIT NUNAATA EQQARTUUSSIVIANI

EQQARTUUSSUTSIP ALLASSIMAFFIATA

ASSILINEQARNERA

Ulloq 4. april 2012-imi Kalaallit Nunaanni Eqqartuussiviup suliassami

KS 140 aammalu 161/2011

Unnerluussisussaatitaasut

Illuatungeralugu

Kang-Total-Byg Aps

Reg.nr. ApS 428475

3910 Kangerlussuaq

ddddddddd ddddddddd

ddddddddd ddddddddd

ddddddddd ddddddddd

ddddddddd ddddddddd

Imaattumik oqaatiginnippoq

EQQARTUUSSUT:

Unnerluussummi ulloq 24. juni 2011-imeersumi Statsadvokaten for Økonomisk Kriminalitetimiit Kang Total Byg Aps aamma ddddddddd ddddddddd unnerluutigineqarpoq unioqqutitsinernut

1a

Kang-Total-Byg ApS

Unammilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 16, 19. november 2007-imeersoq §29, imm. 1, nr. 1), tak. Imm. 3, tak. §6, imm. 1, Kalaallit Nunaanni ulloq 1. juni 2008-imi immikkut suliaa ingerlanneqartoq B.J. Entreprise A/S peqatigalugu isumaqatigiissuteqarsimammata toqqaannartumik toqqaannangitsumilluunniit unammilleqatigiinnerup killilernissaanik taamatulluunniit kinguneqartussanik, pissutigalugu suliariumannittussarsiornermi ulloq 2. juni 2008-imi Mittarfeqarminniit ”Kangerlussuaq Tilbygning Transithal” pillugu tunniunneqartumi isumaqatigiinnikkut aammalu akinik paarlaateqatigiinnikkut isumannaaramikku Kang-Total-Byg ApS akikinnerpaamik neqerooruteqartunngortillugu, taamalu sanatitsisup sanasussallu akissaanik isumaqatigiissutaat isumannaaramikku neqerooruteqarnermik 17.271.000 kr.-init.

1b

ddddddddd ddddddddd

Unammilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 16, 19. november 2007-imeersoq §29, imm. 1, nr. 3), tak. § 6, imm. 1, piffissami unnerluummi 1a-mi taaneqartumi pissutsimikkut ddddddddd

Total-Kang-Byg ApS ingerlatsivik peqataatissimammassuk 1a-mi allaaserineqartumi isumaqatigiissummi.

Sumi suliarineqartussaassusia aammalu suliap Nunatta Eqqartuussiviani suliarineqarnera

Suliaq suliarineqarnikuuvoq allat aamma suliat unammilleqatigiinnermut inatsit pillugu unioqqutitsinerit ilagalugit ingerlatsivinnut Permagreen Grønland A/S aamma B.J. Entreprise A/S kiisalu ddddddddd ddddddddd pissutigalugu uppernarsaaneq suliani tamani assigiissimammat.

Eqqartuussut imaqarpoq peqataasut isiginninnerannik oqaaseqaatinik aammalu eqqartuussisut tunngavilersornerannik suliassanut tamanut tunngassutilimmik.

Unnerluussissut Sisimiuni eqqartuussivimmut tunniunneqarnikuuvoq ulloq 30. juni 2011-imi, unnerluussisussaatitaasut piumasaqaataannillu suliassat nuunneqarput Nunatta Eqqartuussivianut, taannalu aalajangerpoq suliassat tamarmik suliariniarlugit tak. eqqartuussisarnermi inatsit § 56.

Suliat naammassineqarput eqqartuussisooqataasut peqatigalugit.

Piumasaqaatit

Unnerluussisussaatitaasut piumasaqarnikuupput akilingassiinissamik naatsorsorneqarnikumik sanatitsisup sanasussallu akissaanik isumaqatigiissutaata 10%-ianik unnerluutigineqartup suliariumannitussarsiuussinerup kingorna sanatitsisullu isumaqatigiinnerat imaluunniit 1.727.000 kr.-init.

Unnerluutigineqartumut ddddddddd ddddddddd unnerluussisussaatitaasut piumasaraat akilingassiineq 25.000 kr.-inik.

Unnerluutigineqartut miserratiginninnikuupput.

Unnerluutigineqartut illersuisussanngortitaasa piumasaraat – eqqartuussisut aalajangerpata tunngavissaqartoq eqqartuussinermi aalajangiineq – unnerluussisussaatitaasut akilingassiineranni naatsorsuineq atuutsinneqassanngitsoq. Ingerlatsivik pillugu illersuisup sakkukillisaanissatut innersuussutigisimammagu kaaviiaartitani paasissutissanut aammalu nammineq aningaasaatinut, kiisalu atuutsilersillugu akilingassiineq annerpaamik 50.000 kr.-inik naatsorsorneqarsinnaasoq.

Uppernarsaaneq, nassuiaatit

Suliassani nassuiaasoqarnikuuvoq unnerluunneqartuninngaanniit ddddddddd ddddddddd Kang Total Byg Aps-i, ddddddddd ddddddddd , marluullutik B.J. Entreprise A/S-i, kiisalu ddddddddd ddddddddd Permagreen Grønland A/S aamma ddddddddd ddddddddd

Nassuiaatit oqaatigineqarput eqqartuussutsip allassimaffiini ulluni 20. aammalu 21. marts 2012-imut.

Uppernarsaaneq, allagartat uppernarsaataat

Kang Total Byg ApS-ip ukiumut nalunaarusiaani 2009-imiit aammalu 2010-imiit (bilag 12-07 aamma 12-10) takuneqarsinnaavoq ingerlatsiviup isertitat iluanaarutaat, ukiumut angusat aammalu nammineq aningaasaatit allanneqartut:

2008  2009  2010

Ilanngaassereerluni

kaaviiaartitsineq

0,3 mio. kr.  6,1 mio. kr. 4,8 mio.kr.
Angusat  0,2 mio. kr.  0,6 mio. kr. minus  0,9 mio. kr.
Nammineq aningaasaatit 360.206 kr. 1.009.150 kr. 69.537 kr.

Suliariumannittussarsiuussinermi nalunaarummi (bilag 52-08, qupperneq 16 f) takuneqarsinnaavoq Kang Total Byg aammalu B.J. Entreprise kisimik innersuuteqarsimasut ulloq 16. juli 2008-imi. Kang Total Byg-ip innersuussutaa 23.310.750 kr.-iuvoq. B.J. Entreprise-llu innersuussutaa 24.822.750 kr.-iniulluni.

Kang Total Byg-i taamaasilluni isumaqatigiissusiorpoq sanatitsisorlu katillugu ddddddddd kr.-inimut (bilag 52-08, qupperneq 4 f).

Bilag 52-08, qupperneq 7 ff-itut saqqummiunneqarpoq maskiinamik immersornikut aammalu neqeroorutit allattuiffii atsiornikut agguaanerit allattuiffii ilaatillugit Kang Total Byg-imiit ullulerneqarnikut 16. juli 2008-imi. Agguaanerit allattuiffiat E katinneqarpoq 110.250 kr.-inimik. Bilag-it paasitinneqartut malillugit unnerluussisussaatitaasunut tunniunneqarnikuupput unammilleqatigiiinnermi pisortaniit.

Bilag 52-01-02, qupperneq 24 aamma qupperneq 26-itut saqqummiunneqarput neqeroorutit allattuiffiini firma pillugu immersorneqarnikuunngittut, aammalu katinneri allannermik oqaatigineqarnikut. Neqeroorutit katinneri 23.310.750 kr.-iupput (inaarummik Kang Total Byg -ip suliariumannittussarsiuussisunut neqeroorutaannut assigusoq) aammalu 23.295.700 kr.-iullutik. Bilag 52-01-02, qupperneq 27-34-itut saqqummiunneqarput agguaassinermut allattuiffiit assammik allanneqarlutik immersornikut aammattaaq agguaassinermi allattuiffiit saqqummiunneqartut bilag 52-08-itut. Agguaassinermi allattuiffimmi E-imi katinnera assaannarmik allanneqarsimavoq 94.500 kr.-imut. Bilag 52-01-02, qupperneq 11 ff-itut saqqummiunneqarpoq atsiornikoq aammalu ullulernikoq neqeroorut B.J. Entreprise-miit, tassanilu neqeroorutit allattuiffii aammalu agguaassinermut allattuiffii assaannarmik immersorneqarsimallutik katinnermut 24.822.750 kr.-imut (inaarummik B.J. Entreprise-p suliariumannittussarsiuussisunut neqeroorutaannut assigusoq). Bilag-it tiguneqarput B.J. Entreprise-p qarasaasiaanniit uppernarsaatissanik ujaasinermi 2009-imi.

B.J. Entreprise-p qarasaasiaanniit aammaattaaq saqqummiunneqarpoq bilag 52-01-02, qupperneq 2-6 regnearkimit anillatsitaq qulaani taakkartorneqartut agguaassinissami allattuiffinni kisitsisit inissinneqarsimasut naqitat quleriiaanut taaneqarlutik ”BJ” aamma ”Kang”. Naqitami quleriiaami katinnera, kisitsisit peqqutaallutik ilimagineqartariaqarpoq neqeroorutit allattuiffit E, regnearkimi 110.250 kr.-iusoq.

Naggartaarutaasumik oqaaseqaatit

Unnerluussissussaatitaasut isumaat

Unnerluussisussaatitaasut pingaarnertut innersuussutigisimavaat kalaallit akileraartartuinnut illersuineq unammilleqatigiinnermi inatsit nakkutigisassaat.

Suliariumannittussarsiuussinissamut inatsit malittarisassat kisimik paasineqassapput immikkuullarissutut malittarisassatut innersuuteqarnermut tunngatillugu sanaartornermi suliaqarfiup iluani. Suliariumannittussarsiuussinissamut inatsit atuutsinneqarnikuupput unammilleqatigiinnermi inatsit malittaralugit ilaatigut pinngitsoortinniarlugu unammilleqatigiinnermi inatsimmi § 8 sanaartornermi suliaqarfiup iluani atuutsinnginnissaa.

Aammattaaq pisortatiguunngitsumik isumaqatigiissutit neqeroorusiornermi pinerlunnertut isigineqarput. Uunga suliamut isumaqatigiissutit tamarmik periarfissaqarsimapput unamilleqatigiinnermi pissutsit sunnernissaanut. Eqqartuussisut assigiinngisitaarsissanngikkaluarpaa pineqaatissiissut suliffeqarfik tapiissutitut innersuummik tunniussaqarsimanersoq apeqqutaalluni, imaluuniit tapiissutitut innersuummik tigusaqarsimanersoq. Soqutiginnilersitsinissamut innersuutit siunertaraat isumannaassallugu neqeroortup suli qaaqqusaanissaa suliariumannittussarsiuussinissanut. Tamaasilluni neqeroortup pisortatigut sanatitsisumut atassutini paariinnassavaa, tamannalu ajoqusiissalluni allanut peqataasinnaasunut aammalu unammillernermut. Pineqaatissiissutaasinnaanermut pingaaruteqanngilaq suliami paasineqarpat suliffeqarfimmut iluanaaruteqartoqarsimasoq.

Paasissutissat taakku ddddddddd oqaatigisimasaat pingaaruteqarluinnarput. dddddddd eqqartuussivimmi nassuiaaneratigut aammalu immiunneqarsimasut oqaluunnerit tusarnaartinnerisugut ddddddddd eqqartuussisut paasisimavaat qanoq sanaartortitsineq isumaqatigeereernermik, akisuallaanik akilersuinermik aammalu annertuumik suliniuteqarsimatigisimasoq allat nutaat peqataasinnaasut anisimatinnissaannut.

Pineqaatissiissusissap qaffasissusaanut unnerluussisussaatitaasut piumasaraat suliassat immikkoortiterneqassasut ingasattumik unioqqutitsinertut; sakkortuumik ilungersortumik unioqqutitsinerit annertuumik unammilleqatigiinnermik ajoqusiisut. Taamaattumik akilingassiinerit naatsorsorneqartariaqarput sunniutaat anusinngorsaatissaallutik. Akilingassap qaffasissusaa Danmark-imi, tassanilu akilingassat aalajangerneqartarlutik 10%-iinik innersuutigineqartut nalinganik/isumaqatigiissutit ilaannut toqqammaveqarlutik, taamaattumillu aamma Kalaallit Nunaanni atorneqartariaqarluni illersuinissamut soqutiginninneq assigiimmat. Inatsit sananeqarneri Danmark-imi Kalaallit Nunaannilu tamaginnik assigiissuseqarput, aammalu kalaallit inatsisaat atulersinneqarput Folketinget paatsoorneqarsinnaanngitsumik kalerreernerata kingorna pineqaatissiinermik sukannerulersitsinermik.

Eqqartuussiviit qullersaanni eqqartuussutsit sanaartornermi peqatigiinni suliassani 2010-imiit akilingassap qaffasissusaanut toqqaannartumik malittarisassiinngillat suliffeqarfinnut taakkunani kalaallini suliassani. Eqqartuussiviit qullersaata aalajangingaani suliassat suussusermiipput ”ilungersunartut” aammalu ”assorujuk ilungersunartut”-tuunngitsut. Akilingassat qaffasissusaat 25.000 kr.-iniusoq Eqqartuussiviit qullersaata pisortanut atugaat unnerluussisussaatitaasut isumaat malillugu kisianni sulisaasermut paasineqarsinnaallutik atuuttussaasut.

Piviusoq Kang Total Byg ApS aamma ddddddddd tunngatillugu

Eqqartuussisut sukumiisumik tunngaviliuttariaqarpaat atortussat B.J. Entreprise-p qarasaasiaanni nanineqarnikut aammalu akuerinagu ddddddddd nassuiaateqarnera atortussat ilineqarnikuunerarlugit qarasaasiamut suliariumannittussarsiuussinerup kingorna. Suliffeqarfiup kialluunnit soqutigisarinngilluinnarpaa nammineq akini allamut unammillerfiusumut suliffeqarfimmut ingerlateqqissallugit isumaqatigiiffigisinnaasamut.

Illersuisup isumai

Suliassat unammilleqatigiinnermik millisitsinermut ilaanngillat innersuussisunut annertuumik, isertortumik suliffeqarfinnik tunuartitsisunut, tassanilu ilaallutik agguaassinerit ingasattumik akilersuisitsinerit unammilleqatigiinnermik millisitsisut akornanni. Suliassani taakkunani – unnerluutigineqartut nassuerutigisaat malillugu – eqqartorneqarpoq pisarialik aammalu unammilleqatigiinnermik equsitsinermik suleqatigiinneq pineqartut akornanni nunap aalajangersimasup killilikkap niuerfiup iluani. Suleqatigiinnerup sunartaaluunniit isertuussaasimanngilaq.

Suliariumannittussarsiuussinermut inatsit atortinneqarpoq unammilleqatigiinnermi inatsit ilagalugu 1. marts 2008-imiit 31. december 2009-iip tungaanut. Soorlu takuneqarsinnaasoq unammilleqatigiinnermi inatsit sananeqarneranut suliariumannittussasiuussinermut inatsit pingaarnersaqarpoq lex specialis-imik, aammalu akilingassaasinnaasut unammilleqatigiinnermi inatsit unioqqutinneranit – innersuussinikkut tunngaviusumut pinerluttulerinermi inatsimmi § 3-imi – naatsorneqassallutik qajassuartumik malittarisat malillugit, uanilu ilimagineqarlutik atuuttut una inatsit malillugu.

Illersuisut assortorpaat unammilleqatigiinnermi inatsit Danmark-imi atuuffia periuutsimik atasoqarnera akilingassat naatsorsornerat pillugu aalajangersimasumik proceninngortarnerat, aammalu assortorlugu periuseqassappat Kalaallit Nunaanni sunniuteqarnissaa.

Illersuisut aammalu oqaatigaat unammilleqatigiinneq sunnerneqarsimanngittoq suleqatigiinnermiit peqataasut nassuiaaffigisimasaattut. Peqataasut naak – aatsaat nassuerutiginnittoqarpat – namminneq akigisatik nalunngissimagaluarlugu pinngitsoortissinnaanngilaat allat peqataasut innersuutiginninnerat. Peqataasut taamaasillutik isumannaarsinnaangilaat aalajangersimasoq peqataasoq appasinnerpaamik neqerooruteqartunngortillugu.

Eqqartuussisut eqqarsaatigisariaqarpaat killeqaqisut periarfissat suliffeqarfiit Kalaallit Nunaanni unammilleqatigiinnermi pissutsit sunniisinnaaneri. Piffinni amerlasuuni unammilleqatigiinneq pinngilaq, pissutigalugu niuerfik mikimmat aamma iluani peqataasunik arlalinnit ilaasoqartarluni.

Peqataasut tamarmik siunertarisimanngilaat eqqunngitsumik pisuunnguallannissartik, aammalu uppernarsaasoqarnikuunngilaq akinik qaffaasoqarsimasoq.

Piviusoq Kang Total Byg ApS aamma ddddddddd tunngatillugu

Illersuisup erseqqissarpaa ddddddddd suliassami kisiartatuaalluni pissusissaqarsimanngitsoq ”erinarsornissaminut”, tak. unammilleqatigiinnermi inatsimmi § 30. Nassuiaataa tassani isiginiartariaqarpoq. Taama piniarnani suliassami ilanngussaasimavoq. ddddddddd nassuiaanera hear-say-iuvoq aammalu itigartinneqartariaqarluni. Suleqatigiinneq oqaatigineqartoq B.J. Entreprise-p aammalu Kang Total Byg akornanni kisimi erseqqissarneqarpoq ddddddddd taassumalu nassuiaataa toqqammaviliunneqartariaqarluni.

Eqqartuussisut tunngavilersuutaat inerniliineralu

Unammilleqatigiinnermi inatsit inerteqqutigaa sunaluunniit aammalu nioqquteqarfinni tamani niuernikkut kattuteqatigiinnikkut neqeroorusiorneq, tak. § 6, imm. 1 aamma § 7, imm. 2, nr. 2. Oqaaseq ”niuernikkut kattuteqatigiilluni neqeroorusiorneq” paasineqassaaq inatsimmi oqaatigineqartumut assigulluni: ”suliffeqarfiit marluk arlallilluunniit isumaqatigiissuteqarnermikkut neqeroorutit sioqqutsisumik iluarsiissuteqartikkaat taamaaliorniarsarisulluunniit,..”

Oqaaseq niuernikkut kattuteqatigiinneq § 6-imi aammalu 7-imi atorneqanngilaq, kisiannili § 30-imi, aammalu tamaat tikillugu eqqartuineq paasineqassalluni illersuisup isumaannut illuatuanit.

Unammilleqatigiinnermi inatsit sananeqarnerisa innersuutigisai suliariumannittussarsiussinermut inatsimmut lex specilis-itut paasineqartariaqarput erseqqissaatitut suliariumannittussarsiussinermut inatsit malittarisassiuussineratut sanaartornermi pissutsinut. Unammilleqatigiinnermi inatsit naliginnaasut inerteqqutaat eqqaassanngikkaani unammilleqatigiinnerup ajoqusernissaanut piffissami inatsisit tamarmik ataatsikkut atuuffianni suliarimannittussarsiussinermut inatsit kinguneraa akuersissutit unammilleqatigiinnermi inatsimmi § 8 naapertorlugu nalunaarutigineqarsinnaanngitsut sanaartornerup iluani.

Niuernikkut kattuteqatigiilluni neqeroorusiat – soorlu qulaani allaaserineqartut – inatsit sananeqarneri malillugit ”hardcore”-iupput isumaqatigiissutit akerlianik isigalugit malittarisanit immikkut ittumik peerneqarsinnaasut (bagatelaftaler),

Taanna pillugu unammilleqatigiinnermut ajalusoortitsinermut sunniinerata isumaa pinerlunnermik imarisaanut pineqaatissiissutaasinnaasup unioqqutinnera eqqartuussisut innersuutigivaat unammilleqatigiinnermi inatsit sananeqarneranut § 6-i:

”Unammilleqatigiinnermik killiliineq sunaluunniit §6-imi inerteqqummit eqqorneqassaaq. Aalajangersakkami ilaapput unammilleqatigiinnerup akornuserneqarnera, killilerneqarnera equtinneqarneralu, aammalu ilaallutik isumaqatigiissutit, tak. § 6, imm. 3, akuersissutit periaatsillu ataqatigiissut ”toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit siunertaqartut kinguneqartussalluunniit” unammilleqatigiinnerup killiligaaneranik. Oqariaaseq ”siunertaqartoq kinguneqartussarluunniit” tunngavimmikkut assigiinngitsuupput. Tassalu inerteqqutip eqqortarpai isumaqatigiissutit il.il. killiliinermik siunertaqartut taamatut sunniuteqanngikkaluarlutik, aamma isumaqatigiissutit il.il. taamatut sunniuteqartut siunertaasut apeqqutaatinnagit. Tassalu § 6-imi piumasarineqanngilaq ilumut sunniuteqartoqarsimanersoq.”

Uppernarsaanernut naliliineq

Naliginnaasumik eqqartuussisut erseqqissassavaat nassuiaanerit tamarmik eqqartuussisut suliassami tusarsimasaat ingerlanneqarsippat pillagaasinnaanermut akisussaanertaqanngitsumik. dddddddddddddddddd aamma ddddddddd ddddddddd nassuiaaneri arlalinnut pissutsinut tunngatillugu ingerlanneqarsimapput neriorsuutigineqarluni unnerluussutsip taamaatiinnarneranik, tak. unammilleqatigiinnermi inatsimmi § 30.

dddddddddddddddddd tapiutit piumasaminut pisuutitaannginnissamut ilaatigut nassuiaasimavoq isumaqatigiissut Kang Total Byg aammalu B.J. Entreprise-p akornanni qaninnerusumik aalajangiussineruvoq inuttaata aammalu B.J. Entreprise-p ddddddddddddd akornanni soorlu ningaatut/sakitut niuertorpalaarnermiit. ddddddddddddd akinut paasissutissai suliariumannittussarsiuussinnginnermi taamaallaat pineqarput pisiortorfimmiit akit B.J. Entreprise-p pissarsiarisimasai. Kang Total Byg akinit paasititsisimanngilaq. Ataasiakkaanik nioqquteqarnermut paasissutissat Total Kang Byg-ip suliariumanninniarlutik neqeroorutaannut tunngasut ddddddddddddd qarasaasiaani nassaarineqartut, taamaattumik ilineqarsissapput suliariumannittussarsiuussereernerup kingorna. ddddddddddddd suliariumannittussarsiuussinissamut atortut tamarmik nassiuppai Bomholdt-imut suliariumannittussarsiuussereernerup kingorna. ddddddddddddd atortut nassiuppai ilusaata assiganik soorlu allaffigeqatigiinneratuut suliassaq pillugu kukkunersiusinilu suliariumannittussarsiuussinissaq tikillugu. ddddddddddddd regnearkit pillugit qarasaasiamiittut ilisimasaqanngilaq.

ddddddddddddd ilaatigut nassuiaavoq B.J. Entreprise suliassamut soqutiginnissimanngitsoq, kisiannili ddddddddddddd suliamut suliarinnilaarsimasoq. ddddddddddddd akuerisimavaa B.J. Entreprisep tapiutitut innersuuteqarnera akerleralugu Kang Total Byg-i suliariumannittussarsiuussinissamut, aammalu ilisimasaqarpoq ataatsimiinnermut ddddddddddddd a aammalu ddddddddddddd akornanni Sisimiuni suliassaq pillugu suliariumannittussarsiuussinissaq sioqqullugu.

Eqqartuussisut tunngaviliuppaat ddddddddddddd aammalu ddddddddddddd suliariumannittussarsiuussinnginnermi suliassamut tunngatillugu paasissutissanik annertuunik paarlaaqatigiissimanerat, tassanilu pisiortorfinnik akinit. Eqqartuussisut taamaattumik isiginiarpaat regnearki takussutissatut annertuumik suleqatigiinnermik B.J. Entreprise-p aammalu Total Kang Byg akornanni suliariumannittussarsiuussineq sioqqullugu. ddddddddddddd nassuiaanera qanoq Total Kang Byg assaannarmik allatat neqeroorutit allattorfii il.il. B.J. Entreprise-p qarasaasiaannut pisimanersut akuerineqanngillat itigartinneqarput ilimananngitsutut. Eqqartuussisut maluginiarpaat nassuiaaneq uppernarsarneqarsimanngimmat mail-it assilisaannit, nassuiaassinernit kukkunersiuisuniit imaluunniit allatigut. Eqqartuussisut erseqqissarpaat neqeroorusiat allattorfii Kang Total Byg-ip aammalu B.J. Entreprise-p neqeroorutaannut tunngasut – soorlu takuneqarsinnaasut ddddddddddddd (bilag 58-01-02) – immersorneqarsimammata allaannarlugit, akerlianilli neqeroorut aammalu allattorsimaffiit tassunga atasut Kang Total Byg-ip tunniussimasai suliariumannittussarsiuussinermi maskine-mi immersorneqarsimallutik aammalu atsiorlugillu ullulerneqarlutik (bilag 52-08, qupperneq 7).

Eqqartuussisut aalajangiuppaat upperisinnaallugu ddddddddddddd nassuiaataa qanoq taakku firma-t marluk isumaqatigiissimanersut B.J. Entreprise-p neqeroorutaa tapersiutaassasoq Kang Total Byg-ip neqeroorutaanut. Taanna nassuiaaneq taperserneqarportaaq taakkuninnga naliginnaasunik paasissutissanik qanoq ddddddddddddd malunnartikkusussimagaa B.J. Entreprise innersuussinikkut, naak innersuussaat ilumuunngikkaluartut, aammalu Kang Total Byg-ip suliassamut soqutiginninnera Kangerlussuarmi. Naggataatigut eqqartuussisut tunngaviliuppaat pingaaruteqarluartuutippaat atortut najuunnerat imerisaallu annertuuni atortussani Kang Total Byg-ip akiisa tunngatillugu B.J. Entreprise-p qarasaasiaanni nassaarineqarsimanerat. Ilimananngilluinnarpoq ddddddddddddd suliariumannittussarsiuussereernerup kingorna taakkua kisitsisit aammalu katinneri nuussimassagai taakkua firma-t marluk neqeroorutaanni allattorfiini ataatsimut sanilliussisumut regnearkimut.

B.J. Entreprise aamma Kang Total Byg taamaasillui pisuutinneqarpoq isumannaarsimallugu Kang Total Byg-ip innersuussinera suliariumannittussarsiuussinermi appasinnerpaatissimagaat taakkua akornanni, aammalu taakkua oqaaseqaatit tunngaviliullugit unnerluutigineqartut pisuutinneqarput unammilleqatigiinnermi inatsimmi § 6, imm. 1 unioqqutissimallugu.

Pineqaatissiissutaasussap aalajangernera

Akilingassap qaffasissusaa aalajangerneqassaaq paasissutissat nalilernerisa kingorna, tamannalu paasineqarsinnaalluni unammilleqatigiinnermi inatsit sanaavanni § 39-imi oqaatigineqartumi (erseqqissaanerit eqqartuussisuniit suliarineqarput):

Inatsimmi § 6, imm. 1-imi isumaqatigiissutit, suliffeqarfiit kattuteqatigiit iluanni akuersissutit imaluunniit periutsit ataqatiissut unammilleqatigiinnermik killiliisut inerteqqutaanerisa pitsaasuunissaat qulakkeerumallugu imm. 1, nr.1 malillugu inatsimmi § 6, imm. 1-imik piaaraluni mianersuaalliorujussuarluniluunniit unioqqutitsineq akiliissutissanngortinneqarsinnaavoq, tak. § 6, imm. 3.”…

”Akiliutissat annertussusilerniarneranni nalinginnaasumik aallaavigineqartarpoq aningaasatigut iluanaarutaasimasoq iluanaarutaaniartorluunniit naatsorsorneqarsinnaappat, kiisalu unioqqutitsinerup annertussusia sivisussusialu Kisianni nalinginnaasumik unioqqutitsinermi iluanaarutit uppernarsarniarnerat assut ajornakusoortarpoq.”…

”Iluanaarutigineqarsimasup annertussusia aalajangerneqarsinnaanngippat akiliutissap naatsorsornerani unioqqutitsinerup annertussusia sivisussusialu kisimik aallaavigineqassapput. Akliutissap unioqqutitsinerup annertussusia sivisussusialu tunngavigalugit naatsorsorneqarnerata inernerissavaa akiliisitsissut imatut annertutigissasoq tamatumuuna akiliisitsilluni pineqaatissiineq pitsaasutut sunniutilittullu oqaatigineqarsinnaalluni, unioqqutitsinermut naapertuuttussaalluni unioqqutitsinnginnissamullu sunniuteqarluni.

Unammilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsisaata atuuffissaata iluani iluanaarutip naatsorsornissaa qaqutiguinnaq ajornassanngilaq, tassami iluanaarutip naatsorsornerani missingertariaqarmata niuernermi pissutsit unammilleqatigiinnermilu pissutsit pingaarnerusussaagaluartut unammilleqatigiinnermi malittarisassat unioqqutinneqarsimanngitsuuppata. Taamatut eqqoriaaneq ajornakusoorpoq amerlanertigullu ima nalorninartoqartigissalluni, akiliutissap naatsorsornerani atorneqarnissaanut piukkunnarani.

Tamanna tunngavigalugu ilimagisariaqarpoq suliani ataasiakkaani akiliutissap naatsorsorneqarnera, pingaartumik § 29, nr. 1-3-p aamma nr. 5-10-p unioqqutinneqarneranut tunngatillugu, aallaaveqassammat unioqqutitsinerup annertussusia sivisussusialu tunngavigalugit aningaasanik tunngaviusunik kiisalu pissutsinik sakkortusaataasunik sakkukillisaataasunilluunniit.

Unioqqutitsinerup annertussusiata nalilernerani pissusissamisuussaaq naliliinermi isiginiarneqassasut nioqqutissat sullissinerillu unioqqutitsinermut ilaasut amerlassusiat nalingallu, kiisalu suliffeqarfiit peqataasut amerlassusiat angissusiallu tamatumalu kinguneranik isumaqatigiissutip, akuersissutip imaluunniit periutsip ataqatigiissup unammilleqatigiinnermik killiliisup imaluunniit salliulluni inissisimanerup atornerlugaanerata niuerfimmut aningaasatigut kingunerisimasai. Unioqqutitsinerup annertussusiata nalilernerani aammattaaq pisussissamisuussaaq aalajangiineq unioqqutitsinermik annikitsuunersoq, unioqqutitsineq annertooq imaluunniit unioqqutitsineq annertoqisoq pineqarnersut.

Unioqqutitsinerup sivisussusia pineqartillugu pissusissamisuussaaq immikkoortinneqarpata unioqqutitsinerit sivikitsut, ukioq ataaseq, ukiut 1-5 sivisussusillit, imaluunniit sivisuut, ukiut tallimat sinnerlugit.

Pissutsinut sakkortusaaaasunut assersuutaasinnaapput suliffeqarfiup ataatsip arlallilluunniit arlaleriarlutik assigiimmik unioqqutitsineri, misissuinermik akornusiiniarnerit aamma Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamik aamma Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfimmik suleqateqarumannginneq, unioqqutitsinermik pilersitsisuuneq peqataanerluunniit, suliffeqarfinnik allanik pinngitsaaliiniarneq imaluunniit inatsisit unioqqutillugit iluanaaruteqarneruneq.

Sakkukillisaataasut ilaatigut tassaapput soorlu unioqqutitsinermut akerliliinani peqataaginnarneq, isumaqatiissutip, akuersissutip, akuersissutip imaluunniit periutsip ataqatigiissup unammilleqatigiinnermik killiliisup unioqqutitsinerusup malinneqannginnera, unioqqutitsineq unitsinneqarsimasoq suliffeqarfiup nalornissutigimmagu unioqqutitsisoqarsimanersoq, mianersuaalliorneq imaluunniit suliffeqarfiup unammilleqatigiinnermut oqartussaasut suleqatigisimappagit, tak. siunnersuummi § 30 aamma 31.

Anguniartariaqarpoq, aaqqeeriaaseq matuma siuliiniittoq malillugu akiliutissap naatsorsornerata naggataatigut inernera suliffeqarfiup nunarsuaq tamakkerlugu kaaviiaartitaasa 10 procentiannit annerunnginnissaa.

Aningaasat tunngaviusut akiitsullip akiliisinnaassusia pillugu pinerlunnermut inatsimmi § 90, imm. 2 akuliullugu atortinnissaat siunertaralugu anguniartariaqarpoq qanoq atsigisumik akileeqqusinerup nalilernerani, aamma tassani ilaasariaqarmat suliffeqarfiup pineqartup akilersinnaaneraa. Tamatumunnga tunngatillugu ilimagisariaqarpoq suliffeqarfiup akiliisinnaasusia nalilerneqassasoq, tassuunakkut aalajangerumallugu suliffeqarfiup ataannarsinnaanera navianartorsiortinneqarnersoq. Akiliisitsinissamik pillatissiinermi malugineqarsinnaanissaa aallaaviussaaq.”

Soorlu qulaani oqaatigineqartoq kattuteqatigiilluni neqeroorusiorluni unioqqutitsineq § 6, imm. 1-imik uani suliassami unioqqutitsineq annertoqisoq pineqarpoq.

Unammilleqatigiinnermi inatsisit atuuffii pillugit Kalaallit Nunaanni eqqartuussinikkut periuseqartoqanngilaq. Danmark-imi eqqartuussinikkut periuutsit taamaattumik nalilerneqartariaqarput.

Eqqartuussisut aallaqqaasiutitut maluginiarpaat suli aalajangiisumik eqqartuussinikkut periuseqalertoqarsimannginnera Danmark-imi, pissutigalugu qullersat eqqartuussisut suli isummerfigisimanngimmassuk unammilleqatigiinnermi inatsit unioqqutinneri pillugit inissisimanermi ”annertoqisoq pineqarpoq”. Aammattaaq eqqartuussinikkut periutsini kalaallit danskillu akornanni ataqatigiinnerat toqqammavigalugu atuuttoqartariaqarpoq assigusumik atassuteqaammik, soorlu pissutsini ataqatigiinneq danskit periusaanni aammalu EU-imi periutsini, allaaserineqartut inatsisit sanaavanni danskit inatsisaanni allannguummi 2002-imi: ”Unammilleqatigiinnermi inatsit unioqqutinnerani aallaaviussaaq danskit niuerfiat imaluunniit ilamerna. Tassunga tunngatillugu aningaasat annertussusaat unammilleqatigiinnermi inatsimmi unioqqutitsinermut annikinnerulaartumik qaffasissuseqassapput EU-imi unammilleqatigiinnermi malittarisassat unioqqutinneranut sanilliullugit”.

Eqqartuussisut erseqqissarpaat kalaallit danskillu niuerfiata assigiinngissusaat: niuerfiup annertussusaa, nunap iluani pissutsit sunniinerat niuerfimmut killiliinermik, privatimik sanaartornerup peqannginnerata sunniuteqarnera, europamiunit peqataasoqannginnera aammalu peqataasut suliffeqarfiit annertussusaat.

Kiisalu unammilleqatigiinnermi inatsit sanaavisa 2007-imeersut oqaaseqaaterpassuit akornanni ilanngussimanngilaat akilingassap sukannerulersitsinera, qaffaanera il.il. Danmark-imiilli sanaat 2002-imeersut taakkunannga imaqarlutik. Tassani innersuutigineqarpoq ilaatigut kalaallit inatsisissatut siunnersuutip aallaqqaasiutaani annertujaartumik sanilliunneqarsinnaasumi sanaani 1997-imeersuni Unammilleqatigiinnermi inatsimmi Danmark-imi. Inatsisissatut siunnersuummi anguniagaq sakkussallu pillugit oqaatigineqarpoq:

”unammilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni sapinngisamik annertunerpaamik kiffaanngissuseqartumik sunniuteqarluartumillu unammilleqatigiinneq qulakkeerneqassasoq pingaarnertut anguniagaatillugu suliarineqarpoq...”

”Unammilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsisaata anguniagaata pingaarnerup angunissaanut sakkussaq pingaarnerpaaq tassaavoq inerteqquteqarnermik tunngaveqarnerup eqqunneqarnera. Tamatuma peqatigisaanik siunnersuummi anguniagaasimavoq kalaallit niuerfianni pissutsit immikkut ittut isigiumallugit Inatsisartut inatsisaata Europami nunani allani unammilleqatigiinnermut malittarisassanut naleqqussarnissaa, tamatumani pingaartumik ilanngullugit nunat avannarliit. Siunnertuutikkut nakkutilliinermik tunngaveqarneq atorunnaarpoq”

Eqqartuussisut nalilerpaat aningaasat annertussusaat unammilleqatigiinnermut inatsit unioqqutinnerannut ukunani suliassani unioqqutitsinertut annertoqisutut pineqartuni 250.000 kr.-iniusariaqartoq, Aningaasat annertussusaat tamanut peqataasunut malunnartussaassaaq kalaallini niuerfiusumiittuni, kisiannili aamma ersersiilluni akilingassamik qaffasissusermik naleqquttumik, nioqquteqarfimmi peqataasut tamarmik milliard-inik kaaviiaartitaqanngitsumi.

Aningaasat annertussusaat qaffanneqarsinnaavoq neqeroorutit tunniunneqartut annertussusaannut naleqqiullugu, tassunga aalajangersimasumut unioqqutitsinermut tunngassuteqartoq. Eqqartuussisut taamaatiinnarpaat naatsorsuissallutik iluanaarutissaasinnaasumut, aammalu aalajangiullugu neqeroorut, kisimi neqerooruteqartumit suliffeqarfimmiit sunniuteqarfiginilik pingaartuusariaqartoq. Eqqartuussisut taamaattumik itigartippaat isumaqatigiissutsip katinnera atussallugu akilingassiinermut naatsorsuutitut. Taamaasillugu pinngitsoortinneqassaaq annertuumik assigiinngitsunik akilingassiinermik tunisinerit suliffeqarfimmut tassunga tapiissutitut neqeroorusiortunut, aammalu tassunga suliffeqarfimmut taperserneqartumut, kisianni kingusinnerusukkut sipaarutissanut isumaqatigiissusiortumut sanatitsisumut. Qaffaat tulluartuusorineqarpoq aalajangerneqassalluni neqeroorutigineqartup 1%-ia aallaavigalugu.

Akilingassap qaffasissusaa taakkununnga inunnut iliuutsimikkut suliffitsik sinnerlugu unammilleqatigiinnermi inatsinut unioqqutitsisunut eqqartuussisut aalajangiuppaat – danskit eqqartuussinikkut periusaat assigalugu – atuutsinneqartariaqartoq naliginnaasoq akilingassaq. Taanna akilingassaq suliassani makkunani assigiinngisitaartuutinneqassanngilaq suliffeqarfik ataasiinnarmi arlalinniluunniit unioqqutitsilluni iliuuseqarnersoq apeqqutaatillugu, pissutigalugu nammineq taanna akilingassaq saqqummiunneqartariaqarmat piumasaq siulleq pisinnaanngippat tulliattut akilingassamut naleqqiullugu naatsorsorneqartumut suliffeqarfiup pissaanut. Taakkua suliffeqarfiit namminneq peqataasut piumasaminnik ingerlaarsinnaanerat peqqutaalluni kalaallit aammalu danskit niuerfiata akornanni eqqartuussisut aalajangiuppaat pissutissaqanngitsoq akilingassanik annikinnernik pineqaatissiissalluni kalaallinut suliffeqarfinnut peqataasunut, akilingassanut Eqqartuussiviit qullersaata atorsimasaannut eqqartuussutsinut niuerfinnut peqatigiinnut suliassanut tunngatillugu 2010-imeersunut.

Piviusoq Kang Total Byg ApS aamma ddddddddd tunngatillugu

Qulaani pineqartut akilingassanut naatsorsuutit naapertorlugit aammalu unammilleqatigiinnermi inatsimmi § 29, imm. 1, nr. 1 aamma imm. 3, tak. § 6, imm. 1 innersuutigalugit eqqartuussisut aalajangerpaat akilingassaq Kang Total Byg-imut 480.000 kr.-iniussasoq. Unnerluutigineqartumut ddddddddd akilingassaq aalajangiunneqarpoq 25.000 kr., tak. unammilleqatigiinnermi inatsimmi § 29, imm. 1, nr. 1, tak. § 6, imm. 1.

Eqqartuussisut sakkukillisaataasinnaasunik takusaqarsinnaanngilaq, pissutigalugu regnearkip imarisai tikkuussimmata annertuumik aammalu isumaqatigeereernermik suleqatigiittoqartoq ataqatigiissaarinermut neqeroorutinik suliariumannittussarsiuussinermi tunniunneqartunit.

Eqqartuussisut isumaliutigisimavaat akilingassap annertussusissaa Kang Total Byg-imut millisinneqassanersoq ingerlatsiviup annikissusaa eqqarsaatigalugu. Kisianni taanna akilingassaq naatsorsuutigineqartoq killissaa ataatigaatsiarmagu oqaatigineqartoq inatsit sannaani (10%-ia kaaviiaartitat tamarmik). Aamma allanik paasissutissaqannginnera ingerlatsiviup akiliisinnaassusaanut innersuussineq nammineq aningaasaatit annertussusaannut 2009/10-imi eqqaassanngikkaanni eqqartuussisut takusinnanngilaat akilingassaq annikillisinneqartariaqartoq tamanna naapertorlugu.

Suliamut aningaasartuutit

Taakku suliniutit suliami eqqortuunneqartut taamaallaat pisimapput unnerluunneqartut inuussutissarsiutigalugu sulineratigut. Suliniutit aallaaveqarsimapput annertuumik nalilinnut. Eqqartuussisut taamaattunik immikkuullarissunik pissuseqartoq aalajangiussimavaat unnerluutigineqartut tamaat pisortatigut aningaasartuutit taarsissagaat illersuisussanngortitat akissarsiassaat, tak. eqqartuussisarnermi inatsimmi § 480, imm. 2.

Illersuisussanngortitat angalanerannut aningaasartuutit, nerisaqarnerat aammalu uninnganeri suliamut atatillugu eqqartuussisut aalajangiuppaat malittarisaq pingaarneq eqqartuussisarnermi inatsimmi § 480, imm. 1 atorneqartariaqartoq.

T A A M A A T T U M I K   E Q Q O R T U U T I N N E Q A R P O Q

Kang Total Byg Aps pineqaatissinneqarpoq akilingassiinermik 480.000 kr.-inik.

Unnerluutigineqartoq ddddddddd pineqaatissinneqarpoq akilingassiinermik 25.000 kr.-inik.

Akilingassat Landskarsimut pissapput.

Unnerluutigineqartut akilissavaat assigiimmik pisussaaffeqarlutik illersuisussanngortitamut, illersuioq Erik Bertelsen, Århus akissarsiassat. Akissarsiassat aalajangerneqarput 120.000 kr.-ininut, aammalu Naalagaaffiup aningaasivianik akilerneqarallassallutik.

Naalagaaffiup aningaasivanik akilerneqassapput allat suliamut aningaasartuutit, uani pineqarlutik angalanermut aningaasartuutit, nerisaqarnerit aammalu uninnganerit illersuisunngortitamut.

Birgit Skriver

Udskriftens rigtighed bekræftes.
RETTEN I GRØNLAND, den 4. april 2012
Ole Jensen
Sagsbehandler

Saqqummersitanut assigusut

Pitsanngornerulerteqataagit

Arlaannik isorisaqaruit imaluunniit aaqqitassaqarsorisaqaruit uani quppersagatsinni, pitsaanerpaamik aua.gl-imi misigisaqarluarnerussagavik uani uatsinnut allassinnaavutit