Illugisami erngup aqqutaanik pilersitsiniarnermi utoqqalinersialinnut inummut tapinik qinnuteqaat kommunimit itigartitsissutigineqarpoq. Inunnik Isumaginninnermut Maalaaruteqartarfiup aalajangiineq tamanna naqissuserpaa.
Utoqqalinersialinnut inummut tapinik qinnuteqaatissi kommunimit ulloq 7. august 2012 aalajangiiffigineqarnera pillugu maalaarutersi Inunnik Isumaginninnermut Maalaaruteqartarfiup ulloq 25. oktober 2013 suliaraa, mannalu aalajangiullugu:

Aalajangiineq

Kommunip aalajangiussaa attatiinnarneqarpoq. Tassa imaappoq, kommunip aalajangiussaa eqqortuuvoq, naammagittaalliutissinnillu ilalerneqanngilasi.

Suliaq aalajangiiffigineqarpoq Utoqqalinermi pensionisiat pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 3, 7. maj 2007-imeersoq kiisalu Pisortat ingerlatsineranni suliassat suliarineqartarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 8, 13. juni 1994-imeersoq naapertorlugit.

Nassuiaat

Illugisassinni ukioq kaajallallugu erngup aqquteqalernissassinnut ikioqqullusi qinnuteqaatersi kommunip ulloq 7. august 2012 aalajangiiffigaa.

Kommunip ulloq 7. august 2012 aalajangiussaa qinnuteqaatissi itigartitsissutigineqarneranik imaqarpoq.

Kommunip itigartitsissuteqarnerminut tunngavilersuutigaa inunnut tapiissutit erngup aqqutaanik iluarsaassinissamut atorneqarsinnaannginnerat. Peqqussut aalajangiinermi najoqqutarineqartoq tassaavoq Utoqqalinermi pensionisiat pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 3, 7. maj 2007-imeersoq, § 15.

Ulloq 16. august 2012 kommunip aalajangiinera allakkatigut naammagittaalliutigaarsi, tassanilu ilaatigut taasimallugu februarimiilli imeerussimallusi.

Suliami ersippoq marluullusi utoqqalinersiaqartuususi, aammalu illugisarsi nammineq pigigissi.

Inatsit toqqammavigisaq

Utoqqalinermi pensionisiat pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 3, 7. maj 2007-imeersoq, § 15 malillugu inummut tapit aningaasartuutinut assigiinngitsunut makkununnga tunngatillugit tunniunneqarsinnaapput:

1) Peqqinnissutsikkut pisariaqatitat malitsigisaanik annetuumik aningaasartuuteqarnermi.

2) Isarussanik allatullu ikiorsiissutinik pissarsiniarnermi.

3) Inuuneq annaanniarlugu ikiorsiinermi.

Inummut tapiutit utertillugit akileqquneqarsinnaapput

1) illersorneqarsinnaanngitsumik aningaasanik aqutsinerlunneq pissutigalugu inummut tapiutit tunniunneqarpata, imaluunniit

2) Utoqqalinermi pensionisialik inummut tapiutinik pisartagaqartoq kingusinnerusukkut aningaasanik, piffissamut pineqartumut inummullu tapiutit assinganik siunertaqartumik pissarsisimappat.

Naliliineq

Aalajangersakkani qulaani taaneqartuni ersippoq qaqugukkut utoqqalinersialinnut tapiisoqarsinnaa-nersoq. Tassa aningaasartuut taperneqarsinnaanissamut qinnuteqaataasussat peqqissutsikkut pisariaqartitanut, isarussanik allatullu ikiorsiissutinik pissarsiniarnermi kiisalu inuuneq annaan-niarlugu ikiorsiinermi. Taaneqartut saniatigut allanut tapinik pissarsisoqarsinnaanngilaq, aalajangersakkat tamakkiisuummata, taamatullu paasineqassallutik.

”Inuuneq annaanniarlugu ikiorsiineq” paasineqassaaq assersuutigalugu nerisassarsiutissanut ikiorsiinertut.

Illussinni erngup aqqusiinissami aningaasartuutit siuliani taakkartukkanut ilaanngimmata, Isumaginninnermut Maalaaruteqartarfik isumaqanngilaq illussinni erngup aqqusiinissamut tunngatillugu utoqqalinersianut inummut tapimik pisinnaassasusi.

Isumaginninnermut maalaaruteqartarfiup ilanngullugu nalunaarutigissavaa erngup aqqusiinissamut

Pisortanit aningaasanik atukkinneqarnissaq periarfissaanngimmat, tassa inatsisitigut periarfissaanngimmat kommunit aningaasanik atukkiisarnissaat.

Aalajangiineq

Kommunip ulloq 7. august 2012 aalajangiussaa aalajangiusimaneqarpoq.

Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta

Naja Joelsen – siulittaasoq

Inatsisit toqqammaviusut

Utoqqalinermi pensionisiat pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 3, 7. maj 2007-imeersoq

§ 15. Utoqqalinermi pensionisialinnut aningaasaqarnermikkut immikkut ittumik ajornartooqqasunut imaluunniit utoqqalinermi pensionisialik aningaasaqarnermi tungaatigut ajornartorsiuteqalernissaa annertuumik ilimanaateqarpat inummut tapiutit tunniunneqarsinnaapput. Inummut tapiutit aningaasartuutinut assigiinngitsunut makkununnga tunngatillugit tunniunneqarsinnaapput:

1) Peqqinnissutsikkut pisariaqatitat malitsigisaanik annetuumik aningaasartuuteqarnermi.

2) Isarussanik allatullu ikiorsiissutinik pissarsiniarnermi.

3) Inuuneq annaanniarlugu ikiorsiinermi.

Imm. 2. Inummut tapiutit utertillugit akileqquneqarsinnaapput

1) illersorneqarsinnaanngitsumik aningaasanik aqutsinerlunneq pissutigalugu inummut tapiutit tunniunneqarpata, imaluunniit

2) Utoqqalinermi pensionisialik inummut tapiutinik pisartagaqartoq kingusinnerusukkut aningaasanik, piffissamut pineqartumut inummullu tapiutit assinganik siunertaqartumik pissarsisimappat.

Imm. 3. Utertillugit akileeqqusineq aatsaat piumasarineqarsinnaavoq, utoqqalinersialimmut tapinik tunniussinermut atatillugu utertitsisussaatitaaneranik ilisimatinneqarsimappat.

Imm.

4. Utoqqalinermi pensionisialinnut Kalaallit Nunaata avataani aalajangersimasumik najugalinnut inummut tapiutit tunniunneqarneq ajorput. Imm.

5. Inummut tapiutit pillugit Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaassapput.

Pisortat ingerlatsineranni suliassat suliarineqartarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 8, 13. juni 1994-imeersoq

§ 22. Aalajangiineq allakkatigut nalunaarutigineqaruni aalajangiinermut tunngaviusumik ilaqartinneqassaaq, suliami peqataasumut tassunga tapersiisuulluinnanngikkuni.

§ 24. Aalajangiinermuttunngaviusumik nalunaarummi innersuussutigineqassapput inatsisini maleruaqqusat aalajangiinermi tunngavigineqartut. Maleruaqqusat tamakku malillugit aalajangiineq oqartussaasuni sulisut isumaannik tunngaveqarpat tunngaviusumik nalunaarummi taaneqassapputtaaq pissutaasut pingaarnerusut isummat tamakkua atornerannut aalajangiisuunerusut.

Imm. 2. Tunngaviusumik nalunaarummi pisariaqarpat naatsumik erseqqissarneqassapputtaaq paasissutissat suliami pissusiviusunut tunngasut aalajangiinermi annertuumik pingaartinneqartut. Imm.

3. Tunngaviusumik nalunaarutip imarisai killiliiffigineqarsinnaapput suliami peqataasup tamakkununnga ilisimasaqarnini nammineq iluaqutigiumallugu atuiumasinnaanerminik soqutiginninnera inuk taanna nammineq eqqarsaatigalugu imaluunniit inuinnaat allat pisortalluunniit soqutigissat pissutiginerullugit minnerutittariaqartutut isumaqarfiginarpat, tak. § 15.

§ 25. Aalajangiinerit ingerlatsinermut oqartussaasunut allanut naammagittaalliuutigineqarsinnaasut allakkatigut nalunaarutigineqarunik naammagittaalliorsinnaanermut ilitsersuummik ilaqartinneqassapput tassuuna nalunaarlugit naammagittaalliortarfik naammagittaalliussagaannilu qanoq iliortariaqartoq immaqalu aamma ullut qassit qaangiutsinnagit naammagittaalliortariaqartoq. Tamakkuninngali ilaqartinneqassanngillat aalaajangiineq aalajangiiffigineqartumut tapersiisuulluinnarsimappat.

Imm. 2. Naalakkersuisut maleruagassaliorsinnaapput ingerlatsinermi suliat ilaat erseqqinnerusumik taaneqartut, pissuteqartumik immikkut isigisariaqartut, pillugit naammagittaalliornissamut ilitsersuummik ilanngussaqannginnissaq imaluunniit imm. 1-imi ilitsersuutigineqartumit allaasumik naammagittaalliortoqarsinnaanera pillugit.

Pitsanngornerulerteqataagit

Arlaannik isorisaqaruit imaluunniit aaqqitassaqarsorisaqaruit uani quppersagatsinni, pitsaanerpaamik aua.gl-imi misigisaqarluarnerussagavik uani uatsinnut allassinnaavutit


Saqqummersitanut assigusut