Siulequtsiussaq

Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap aamma Kalaallit Nunaanni Atuisut Siunnersuisoqatigiiffiata Ataatsimoorussamik allattoqarfissaannik pilersitsinerup ilaatigut kingunerisaanik Atuisut Siunnersuisoqatigiiffiannut ukioq 2002 pingaartuusimavoq.

Nukissanik amerlanerusunik pissarsitinneqarsimaneq, matuma ataani sivisuumik kissaatigineqarsimasutut sulisut amerleriartinneqarsimanerat Atuisut Siunnersuisoqatigiiffiata allattoqarfianut nakussassaataasumik sunniuteqarsimavoq inatsisilerituumik aammalu aningaasarsiornermut tunngasunik ilinniarsimasumik sulisoqalernermik kinguneqartumik, tamannalu aamma soorunami Atuisut Siunnersuisoqatigiiffiata saqquminerulernissaanik suliniuteqarnermut iluaqutaasussaassalluni.

Atuisut Siunnersuisoqatigiiffiata nalilerpaa Atuisut Siunnersuisoqatigiiffiata aamma Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap allaffeqarfiisa ataatsimuulersinneqarnerisa aammattaaq atuisut unammilleqatigiinnerlu pillugit politikkit imminnut qaninnerusumik ataqatigiilersissagai, tamannalu ungasinnerusoq isigalugu – allaqquttussaanngitsumik – aammattaaq kalaallinut atuisunut iluaqu- taalerumaartoq.

Aammattaaq ukioq 2002 tassaasimavoq najukkani atuisunut ataatsimiititaliat ilaasortaannut Nuummi isumasioqatigiiffiusimasoq, taamaaliornikkut najukkani atuisunut ataatsimiititalianut ilaasortaasut atuisunut tunngassuteqartunik piginnaasaqarnerat nakussassaaviginiarlugu. Isumasioqatigiinneq imatut aaqqissuunneqarsimallunilu ingerlanneqarsimavoq peqataasut isumasioqatigiinnermit uterunik siunissami atuisut pillugit suliaminni atorsinnaasaminnik sakkussanik pissarsisinneqarsimallutik.

Kiisalu aammattaaq nuannaarutigisassaavoq Nunat Avannarliit Killiit atuisut pillugit suleqatigiinneranni Kalaallit Nunaata 2002-mi nakuunerulersinneqarsimanera, tassami nunat killingi aporfiginagit suleqatigiilerneq suliatigullu qajaqatigiilerneq atuisut pillugit suliaasunik pitsaanerulersitseqataanngitsoornavianngimmat.

Uthilie Heilmann

Kalaallit Nunaanni Atuisut Siunnersuisoqatigiiffianni siulittaasoq

AALLAQQAASIUT

Atuisut Siunnersuisoqatigiivisa taassumalu allattoqarfiata inatsisitut tunngavigaa Atuisut Siunnersuisoqatigiiffiat, Atuisut ataatsimiititaliaat, tuniniaaniarneq, akit, nalunaaqutsersuineq atuisullu maalaaruteqartarfiat pillugit Inatsit nr. 10, 13. november 1986-imeersoq, taakkualu suliassaraat:

  • akit niuernermilu atugassarititaasut akuersaaruminaatsut akiorniarnissaat
  • pissutsit atuisut nioqqutissanik sullissinernillu nalilersuisarnissaannut atuisunut pingaaruteqartut pillugit paasissutissiissusiortarnerit aqqutigalugit aammalu atuisut inatsisitigut pisinnaatitaaffii pillugit paasissutissiisarnerit aqqutigalugit atuisut qaammaassaqarnerulersinniassallugit
  • atuisut isumaannik inuussutissarsiutinik ingerlataqartunut, pisortanut inatsisartunullu saqqummiussisassalluni
  • kommuunini atuisut ataatsimiititaliaat siunnersortassallugit suliassallu taakkunannga saqqummiunneqarsimasut suliarisassallugit
  • kapitali 7-mi aalajangersakkat naapertorlugit inatsimmik nakkutilliissalluni (tuniniaaniartarneq, nalunaaqutsersuineq poortuinerlu)
  • nioqqutissat nioqquteqartullu aalajangersimasut iluini akit iluanaarutillu pillugit misissuisassalluni

Atuisartut Siunnersuisoqatigiit 7-nik ilaasortaqarpoq, SIK-mit (Sulinermik Inuussutissarsiuteqartut Kattuffiannit), KANUKUKA (Kalaallit Nunaanni Kommuuneqarfiit Kattuffiat), ARNAT PEQATIGIIT KATTUFFIAT, KNAPK-mit (Kalaallit Nunaanni Aalisartut Piniartullu Kattuffiannit) kiisalu Inatsisartunit toqqagaasunit 3-nit sinniisuuffigineqartunit. Atuisartut Siunnersuisoqatigiivini ilaasortarineqartut Inatsisartut inatsisaanni nr. 10-mi § 3, imm. 3 naapertorlugu ukiunut sisamanut atuuttussanngortinneqartarput.

Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit katiterneqarnerat Inatsisartut decembarimi 2002 qinersisoqarnera tunngavigalugu Inartsisartunit toqqarneqartut ukuupput: Pele Jensen, Olga Poulsen aammalu Godmand Rasmussen. Taamaalillunilu Johan Knudsen, Uhilie Heilmann-ilu Inatsisartunit toqqagaajunnaarlutik.

Atuisartunullu Siunnersuissoqqatigiit katiterneqarnerat ima isikkoqalerpoq december 31-anit 2002.

Pele Jensen, Inatsisartunit toqqagaq
Olga Poulsen, Inatsisartunit toqqagaq
Godmand Rasmussen, Inatsisartunit toqqagaq
Nikolaj Ludvigsen, KANUKOKA-mit toqqagaq
Paulus Broberg, SIK-mit toqqagaq

ARNAT PEQATIGIIT KATTUFFIAT-nit januarimi 2003 Uthilie Heilmann toqqarneqarpoq Cecilie Sebulonsen taarserlugu.

KNAPK-mit januarimi 2003 Ole Jørgen Davidsen toqqarneqarpoq Otto Storch taarserlugu.

2002-mi suliniutaasimasut

Kalaallit Nunaanni Atuisut Siunnersuisoqatigiiffiat 2002-mi arlalippassuarnik assigiinngissitaaqisunillu suliaqartarsimavoq, soorlu suliarisarsimallugit atuisut saaffiginnissutaasa akissuteqarfigineqartarnerat, kommuunini atuisunut ataatsimiititaliat nunaqarfinnilu siulersuisut sullinneqarnerat, tuniniaaniarnermi aalajangersakkanik nakkutilliineq, akit, ullulersuineq il.il..

Suliassat saaffiginnissutillu

Sianerlutik saaffiginnittunut allattoqarfiup inatsisinut tunngatillugit ilitsersuussisarneri pingaartumik tassaasarsimapput taarsiinissamut piginnaatitaaffeqarnermut / utertitsisinnaanermut piginnaatitaaffeqarnermut tunnganerusut kiisalu tunisisup akiligassaanik iluarsaassisitsisarnissanut ajornartorsiutaasartunut tunngassuteqartut, tassa maalaarutiginnissinnaatitaanermik qularnaveeqqutinillu atuisinnaatitaanermut tunngassuteqartut.

Sianerlutik saaffiginnittartunut tunngatillugu Allattoqarfiup periuseraa atuisut piginnaatitaaffii pillugit saaffiginnissutit iluanni atuisut piginnaatitaaffiinnik pisussaaffiinnillu paasinartumik nalinginnaasumillu ilitsersuisarneq. Allattoqarfik isumaqarpoq atuisut isumaqartartut allattoqarfiup ilitsersuisarneri paasiuminartuullutillu atorluarsinnaasuusartut.

Inatsisitigut maleruagassanik naleqquttunik nalinginnaasumik ilitsersuisarnermut uiggiutitut atuisoq kajumissaarneqartarpoq – suli isumaqaruni inuussutissarsiutinik ingerlataqartumut piumasaqaateqarsinnaalluni – inuussutissarsiutinut ingerlataqartumut (ajornanngippat allallugu) saaffiginnissuteqaqqeqqullugu.

Taamatut periuseqarneq Kalaallit Nunaannut Nunanullu Avannarlernut tunngatillugu atuisut inuussutissarsiutinillu ingerlataqartut akornanni isumaqatigiinngissutaasut aaqqiiviginiarneqartarneranni iluarinartutut takkorliussimavoq. Peqatigitillugu atuisut ilisimatinneqartarput atuisup inuussutissarsiummillu ingerlataqartup akornanni ajornartorsiut aaqqiivigineqarsinnaanngippat Atuisut maalaaruteqartarfiannut ingerlatitseqqittoqarsinnaasoq, atuisup maalaarutigisaa aalajangiivigineqartussanngorlugu.

Nunaqarfinni nioqqutissanik pilersuineq

Juulip qaammataani allattoqarfik Kapisilinni nunaqarfimmut siulersuisunit saaffiginnissummik tigusaqarsimavoq, tassani pineqarluni nioqqutissanik pajuttarnerup akulikissusiata naammannginnera. Tamatuma kingornagut allattoqarfiup misissuiffigilersimavaa nuna tamakkerlugu nunaqarfinnut nioqqutissanik pilersuisarneq. Nioqqutissanik pilersuineq pillugu allattuiffissiortoqarsimavoq, taannalu kommuunini atuisut ataatsimiititaliaat aqqutigalugit nunaqarfinni siulersuisunut nassiunneqarsimalluni.

Akissuteqaatit allattoqarfimmit suliarineqarsimapput, tassungalu uiggiutitut tusagassiortoq Jesper Bo Johansen misissueqqinnermik ingerlatsisimalluni. Tamanna pisimavoq Kapisilinni niuertumut nunaqarfimmilu siulersuisut siulittaasuannut tikeraarnikkut kiisalu oqaluuttaat atorlugu Eqalugaarsunni niuertumik apersuinikkut. Allattoqarfiup angusai tunngavigalugit aammalu malitsigitillugu misissueqqinnermi angusaasimasut tunngavigalugit, tassani aamma ilaatinneqarlutik apersuinerni angusaasimasut Jesper Bo Johansen marlunnik ilanngutassiorsimavoq, taakkulu Atuisoq nr. 2-mi ilanngunneqarsimallutik.

Atuisumi ilanngutassiaq tunngavigalugu atuisunut siunnersorti Anne Sofie Hardenberg novembarip qaammataani Qanoruumut apersorneqarsimavoq. Tamatuma saniatigut Atuisut Siunnersuisoqatigiivisa siulittaasua Uthilie Heilmann KNR-ip qaammatikkaartumik atuisut pillugit aallakaatitassiarisartagaanut, Atuisoq-mut peqataatinneqarsimavoq, aallakaatitassiamilu tassani quleqataq taanna aamma sammineqarsimalluni.

Ukiap ingerlanerani allattoqarfik Pilersuisup pisortaqarfianut attaveqarsimavoq siunnersuutigalugulu nioqqutissanik pilersuineq pillugu apeqqut oqaloqatigiissutigineqassasoq. Pilersuisup pisortaqarfiata siunnersuut ilassilluarsimavaa ukiullu naanerani Pilersuisup tuniniaanermut pisortaa Frederik Olsen ataasimeeqatigineqassasoq isumaqatigiissutigineqarsimavoq. Siunertaasoq tassaavoq 1) nioqqutissanik pilersuinermut Pilersuisup pitsanngoriaatissatut alloriaatiginiagaanik pilersaarutaanillu ilisimatinneqarnissaq, 2) Atuisut Siunnersuisoqatigiiffiata Pilersuisullu akornanni siunissami suleqatigiinnissamut tigussaasumik periarfissaasunik oqaloqatigiissuteqarnissaq, soorlu nioqqutissanik pilersuineq pitsaangoriaateqartinniarlugu oqaloqatigiissuteqartarnertigut.

Tamatuma saniatigut ilanngunneqassaaq Nuummi atuisut ukiaq manna isumasioqatigiissinneqarneranni nunaqarfinnut nioqqutissanik pilersuineq aamma oqaluuserisanut ilaatinneqarsimammat. Tassani Pilersuisumi immikkoortortamut pisortaq Lars Cortzen takkajaamik nioqqutissanik pilersuineq pillugu aallarniuteqarsimavoq, tamatumalu kingornagut apeqquteqartoqarsinnaasimalluni. Sammisamut tassunga apeqquteqarusunneq annertusimaqaaq.

Akinik misissuineq

Atuisut Siunnersuisoqatigiivisa ukiumoortumik nuna tamakkerlugu nioqqutissat ulluinnarsiutaasut akiinik misissuisarnera ukiap ingerlanerani naammassineqarsimavoq. Paasissutissanik katersineq imatut ingerlasimavoq allattoqarfik kommuunini atuisut ataatsimiititaliaannut nioqqutissat misissuiffigineqartussat akiinut allattuiffissamik nassitsisimalluni. Taavalu kommuunini atuisut ataatsimiititaliaat – aamma nunaqarfinni siulersuisut – sumiiffinni niuertarfinni paasissutissanik katersinermi ingerlatsisuusimapput. Angusaasut allatoqarfimmut nassiunneqarsimapput tassanilu paasissutissat passunneqarsimallutik, tassungalu uiggiutitut ilanngutassiortoqarsimavoq Atuisukkut saqqummiunneqartumik. Ukiumi matumani akit misissuiffigineqarsimanerat tusarliunneqarsimavoq Atuisoq nr. 2-mi, novembarimi saqqummersumi. Ilanngutassiami misissuinermut atatinneqartumi sammineqarsimavoq illoqarfinni nunaqarfinnilu akit qaffasissusiat ataatsimut isigalugu assigiittoq.

Akinik misissuinerup inerneri marloriartarlutik KNR-ip radioaviisiatigut saqqummiunneqartarsimapput, matuma ataani aamma KNR-ip nittartagaatigut: siullermik misissuinerup inernerata / Atuisumi ilanngutassiap oqaluttuarineqarneratigut, aappassaanillu sammivigitinneqarluni naak qilersorsimanngitsumik unammillerneqaraluartoq akit assigiittut.

Aaqqissuisarnerit

Kommuunit atuisunut ataatsimiititaliaasa isumasioqatigiissinneqarnerat

Siunnersuisoqatigiit september 2001-imi ataatsimiinnerannut atatillugu aalajangiunneqarsimavoq Atuisut ataatsimiititaliaat isumasioqatigiissinneqassasut. Tamanna september 2002-mi ingerlanneqarsimavoq. Kommuuninit assigiinngitsunit 10-nit nunaqarfimmillu 1-mit peqataasut katillutik 14-niusimapput. Tamatuma saniatigut siunnersuisoqatigiit ilaasortaat arfinillit peqataasimapput. Siusinnerusukkut atuisunut siunnersortaasimasup Steen Lynge-p isumasioqatigiinneq ingerlassimavaa, sammisimavaalu kommuunini atuisut sulineranni quppersagaq kiisalu atuisut pillugit inatsisit. Isumasioqatigiinnermi peqataasunut piviusuusaartitanik sammisaqartitsisimavoq, qulequttallu sammineqareeraangamik oqaluuserineqartarsimallutik. Tamatuma saniatigut Pilersuisumi immikkoortortami pisortaq Lars Cortzen takkajaamik aallarniuteqarsimavoq, sammillugu Pilersuisoq nioqqutissanillu pilersuineq, tamatumalu kingornagut apeqquteqarnissamut peqataasut periarfissaqartitaasimallutik. Oqallittoqarluarsimaqaaq.

Isumasioqatigiinneq peqataasunit naammagisimaarneqarsimavoq, ullulli arlaqarnerusariaqarnerat kissaatiginartinneqarsimalluni.

Atuisut piginnaatitaaffii

Atuisut piginnaatitaaffimminnik qaammaasaqarnerisa siuarsaaviginiarneqarneranut atatillugu Kalaallit Nunaanni Atuisut Siunnersuisoqatigiivisa novembarip qaammataata naajartornerani atuisup piginnatitaaffii pillugit ilisimatusarfimmi lektoriusoq Sonny Kristoffersen, Nuuk, aggersarsimavaat. Oqalugiarneq tamanut ammasumik Ilisimatusarfimmi aningaasatigut aaqqissuinermut akileeqataasimasumi ingerlanneqarsimavoq. Sonny Kristoffersen-ip oqalugiaataani aallaaviusimasoq tassaasimavoq atuisut inatsisaanni atuuttumi atuisut naammattumik illersugaanersut, soorlu nutsat qalipanneqartarneranni ajoqusertarnerni, salmonellamik toqunartunissimanerni, motoriiarnerni, qularnaveeqqusiissutinik ajornartorsiuteqarnerni il.il. Oqalugiarnissaq Nuuk Ugeaviisikkut marloriartarlugu nalunaarutigineqartarsimavoq, kiisalu allakkatigut oqaatsitigullu tusagassiutit attaveqarfigineqartarsimallutik. Sonny Kristoffersen aamma atuisut siunnersortaat Anne Sofie Hardenberg radiumut immikkut ilanngutassiinermut Qanoruumullu apersorneqarnissamut aggersarneqartarsimapput. Taakkua saniatigut Sermitsiami ilanngutassiisoqarsimavoq.

Atuisoq

Atuisut Siunnersuisoqatigiiffiata nammineerluni atuagassiaa Atuisoq 2002-mi juunimi novembarimilu saqqummertarsimavoq. Atuagassiaq massakkut atuartartuinut atuartartorilerumaagassaannullu atuarusunnarnerulersinniarlugu sisamanik qalipaaserlugu naqinneqartalerpoq, tassa siornatigornit allaanerusunngorlugu.

Atuagassiaq suliarilluagaanerpalaartunngortinniarlugu aalajangiunneqarsimavoq inissitsiterneqartarnera il.il. ussassaarusiortartumut attuumatilerniarlugu, taamaalilluni neriuutigineqarmat – aammattaaq isikkumigut – soqutiginarpalaarnerulernerata nassatariumaaraa ilaatigut atuisut piginnaatitaaffii pillugit paasissutissat naleqquttut pisusissamisoortullu pisarnermit amerlanerusunit atuarneqartalernissaat.

Ussassaarusiortartumik inissitsiterisartussamik aalajangiussinermut peqatigitillugu ilanngutassanik toqqartuisarnermut atatillugu pingaartinneqarpoq taakkua Kalaallit Nunaanni pissutsinut naleqquttuusarnissaat.

Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap aamma Kalaallit Nunaanni Atuisut Siunnersuisoqatigiiffiata Ataatsimoorullugu allattoqarfissaannik – aammattaaq tak. imm. 6 ”Atuisut Siunnersuisoqatigiiffiata allattoqarfia” - pilersitsinermi siunertaavoq Allattoqarfiup 2003-mi atuisut saaffiginnissutigisartagaat tunngavigalugit apeqqutit qulequttallu apeqqutigineqarnerpaajusartut Atuisumi sammisassagai. Matumuunakkut neriuutigineqarpoq atuisut ungasinnerusoq isigalugu imminnut ikiorsinnaasunngornissaat, tassa atuisut piginnaatitaaffigisaat pillugit nalinginnaasumik ilitsersuutit aqqutigalugit allaaserinnittarnertigut kiisalu iliuuserisartagassat naleqquttut pillugit paasissutissanik allaaserinnittarnertigut atuisut nammineerlutik isumagisalersinnaassammatigik aammalu peqataaffigisalersinnaassammatigik ajornartorsiutinik assigisaannik sapinngisamik annertunerpaamik pinaveersaarinnilernissaq – tamanut iluaqutaasussamik.

Arctic Umiaq Line A/S

Siunnersuisoqatigiit ilaasortaasa Allattoqarfik kajumissaarsimavaat misissoqqullugu sinersortaatini KNR-radio-mik tusarnaarsinnaanissamut ilaasut periarfissaqalersinneqarsinnaanersut kiisalu kalaaliminernik pisisinnaanissamut periarfissinneqarsinnaanersut. Allattoqarfiup umiarsuaatileqatigiit attaveqarfigilersimavai, aallaqqaammulli allakkat aqqutigalugit oqaloqatigiilernissaq iluatsissimanngilaq. Ukiup naalernerani Ataatsimoorullugu allattoqarfiup aamma Arctic Umiaq A/S-ip isumaqatigiissutigisimavaat 13. januar 2003-mi ataatsimeeqatigiinneqassasoq Atuisut Siunnersuisoqatigiiffiannit isorineqartut aammalu atuisunit allanit isumaqatigineqassagunartut oqaloqatigiissutigineqarniassammata.

Nunat Avannarliit suleqatigiinnerat

Kalaallit Nunaanni Atuisut Siunnersuisoqatigiiffiata ilaasortaaffigaa Nordisk Konsumentudvalg (NKU). NKU-miituupput nunani avannarlerni atuisut suleqatigiiffii, kattuffiullu siunertaraa atuisut soqutigisaasa il.il. nunat avannarliit ataatsimut siumut isiginninnerat aallaavigalugu siuarsaaviginiarnissaat. Ukiumut marloriarluni ataatsimiinneqartarpoq:

Upernaakkut ataatsimiinneq:

Nordisk Konsumentudvalgip april 2002-mi ataatsimiinnissaa siulittaasup Uthilie Heilmann-ip allattoqarfimmilu pisortaasup Niels Peter Gundelach-ip peqataaffigisassaat sioqqullugu Københavnimiinnermi Ataatsimoorullugu Allattoqarfiup Danmarkimi suleqatigisartagai Niels Peter Gundelach-ip pulaarsimavai. Ataasimoorussamik suliassanik suliarinnittarnissaq pillugu suleqatigiinnissamik Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap isumaqatigiissuteqarfigisimasaata KonkurrenceStyrelsip saniatigut pulaarneqarsimapput Forbrugerrådet, Forbrugerstyrelsen aamma Forbrugerklagenævnet.

Forbrugerrådet-mi pisortaasimasup Benedikte Federspiel-ip nassuiaateqarfigai nunat avannarliit nunallu tamalaat annertuumik suleqatigiinnerat qallunaat forbrugerrådiata akuuffigisai. Inatsisileri tuup Christian Egeskov-ip nassuiaateqarfigai branchenævnini akuerisaasuni amerlasuuni Danmarkimi pigineqartuni Forbrugerrådip peqataasarneri, taakkunanilugooq tamani Forbrugerrådi sinniisuutitaqarfeqarpoq. Branchenævnit sulinerat pillugu malittarisassat tunniunneqarput. Kiisalu advokatfuldmægtigip Sonny Kristoffersen-ip nassuiaateqarfigaa eqqartuussiveqarfinni siunnersuilluni ikiuuttarneq immikkut ittoq Danmarkimi Erhvervsministeriap aningaasaliivigisartagaa, tassa qallunaat eqqartuussiviinni atuisut pillugit tunngaviusumik suliassaatit naammassiniarneqartarnissaat eqqarsaatigalugu. Forbrugerrådimi ilasseqatigiinnermut atatillugu siulittaasutut tunuartup Kirsten Nielsen-ip, siulittaasunngortup Kirsten Jensen-ip kiisalu pisortanngorlaanngajaap Rasmus Kjeldahl-ip ilassinissaat periarfissaqarfigineqarsimavoq.

Forbrugerstyrelsen-imi Niels Peter Gundelach inatsisilerituumit Ester Lind-imit ilaatigut nassuiaavigineqarpoq suliassat styrelsip Forbrugerklagenævnip allattoqarfiatut isumagisartagaasa piareersaavigineqartarnerinik. Atuisut maalaarutiginnittarfiata ukiumut 5.000-erluinnangajaat suliassatut tigusarpai. Niels Peter Gundelach-ip Forbrugerklagenævnimi ataatsimiinneq najuuffigaa, tassanilu maalaaruterpagaaluit inaarlugit piareersaavigineqarsimasut aalajangiivigisassanngortitaasimallutik. Ataatsimiinneq aqunneqarpoq nævnip siulittaasuata tullianit landsdommer Sanne Kolmos-imit, taassumalu ataatsimiinnerup kingornagut nævnip ataatsimeeriaasia erseqqinnerusumik nassuiaateqarfigaa, aammalu aalajangigaasimasut arlallit nassuiaateqarfigalugit. Forbrugerstyrelsip aammattaaq atortussat assigiinngitsut Ataatsimoorullugu allattoqarfiup ulluinnarni sulineranut iluaqutaasinnaasut tunniuppai.

Ukiakkut ataatsimiinneq:

Siulittaasoq Uthilie Heilmann, Niels Peter Gundelach økonomitullu atorfinerlaangajak fuldmægtig Bo Vestergaard septembarimi NKU-p Thorshavn-imi ataatsimiinneranut peqataapput. Ataatsimiinneq Savalimmiunut inissinneqarsimavoq NKU-p ataatsimiinneranut atatillugu savalimmiormiut atuisut suleqatigiiffiannik piumassutsiminnik pilersitsiniarsariniartut ikorfartuiffiginiarlugit. NKU-p kissaatiginartippaa atuisut pillugit inatsisivimmik Savalimmiuni inatsisiliortoqarnissaa, tassa Savalimmiut nunani avannarlerni kisiartaammata taamaattumik inatsiseqanngitsut. Ataatsimiinnermi Niels Peter Gundelach-ip Kalaallit Nunaanni atuisut pillugit inatsisit nassuiaateqarfigai, taakkua assersuutigalugit inuiaqatigiinni ikittuni pisariikannersumik atuisut pillugit inatsiseqartoqarsinnaaneranut. Ataatsimiinneq tusagassiuutinit sammineqarluarpoq, aammalu politikkikkut eqqumaffigineqarnini nuannaarutigalugu. 2002-mi ukiaanerani ataatsimiinnissaq Islandimiittussaasimagaluarpoq, kisiannili Savalimmiunut nuutsinniarneqarnera iluatsissimavoq, tassalu qaammatik arlalialunnguit qaangiunneranni Savalimmiuni atuisut suleqatigiiffeqalersinneqarsimapput.

Savalimmiuni atuisut suleqatigiiffiannik pilersitsisoqarnissaanik Kalaallit Nunaata immikkut soqutiginninneranut pissutaasimavoq Nordisk Ministerrådip kissaatiginartillugu oqaatigisimammagu Nunani Avannarlerni Killerni atuisunut tunngassuteqartut suleqatigiiffigineqarnissaasa pingaarnerusunngortinneqarnissaa. Nunani Avannarlerni atuisunut tunngassuteqartut suleqatigiiffigineqarnerannut suliniutissanut aningaasat annertuut tuttussanngortitaasimapput, tassa atuisut pillugit suleqatigiinneq aaqqissugaanerusumik soorlu nunani avannarlerni killerni atuisut suleqatigiiffiinni minnerpaamik nunat pingasut akornanni ingerlanneqassappat.

Suliniutissanut aningaasaatinit qinnuteqarnissamut Kalaallit Nunaata suliniuteqarnera:

NKU-p ataatsimiinnissaa sioqqullugu Allattoqarfiup suliarisimavaa Nunani Avannarlerni Killerni pisiassanik eqqussuisarnermi akiusut pillugit suliniummut saqqummiussissutissaq siornatigumut naleqqiullugu nutartigaasoq. Suliniutip Nunat Avannarliit atuisuisa suleqatigiiffiannut saqqummiunneqarnissaa eqqarsaatigalugu NKU-p Thorshavnimi ataatsimiinnissaanut Nordisk Minister-rådip augustimi akuersissutigaa suli ataatsimik peqataasoqarnissaanut aningaasaliisoqarnissaa.

NKU-p ataatsimiinneranut uiggiutitut Savalimmiuni nunat avannarliit killiit suleqatigiiffiannik pilersitsiniarluni ataatsimiittoqarpoq, ataatsimiinnermi tassani peqataallutik Islandimi, Savalimmiuni Kalaallillu Nunaanni atuisut kattuffiinnut sinniisut kiisalu NKU-p atorfilittaanit komitéusup aqutsiviani allattaasumit aamma ataatsimiinneq peqataaffigineqarluni. Atorfilinnit komité tassaavoq atuisut pillugit suliniutaasartunut aningaasaliissuteqartarnissamut oqartussaatitaasoq, tassa Nordisk Ministerrådip aningaasaliissutigisartagaanut.

Ataatsimiinnermi suleqatigiissutigalugit suliniutigineqartussanut siunnersuutissarpagaaluit oqaasertalersuiffigineqarput, matuma ataani nioqqutissanik eqqussuinermi akit pillugit Kalaallit Nunaata saqqummiussissutaa kiisalu Nunani Avannarlerni atuisut kattuffissaannik inatsisissaannillu islandimiut siunnersuutaat.

Suliniutissatut siunnersuutit taakkua qulaani taaneqartut Kalaallit Nunaata Islandillu ukiap ingerlanerani Nordisk Ministerråd-imut nassiussimavaat. Aningaasat qinnutigineqartut amerlasuut akuersaarneqarput, tassalu 2003-mut 300.000 kr.-nit aningaasaliissutigineqarlutik. Fuldmægtig Bo Vestergaard ”Nunani avannarlerni killerni nioqqutissanik eqqussuinermi akit” pillugit suliniummut akisussaatinneqalerpoq, fuldmægtigilu Morten Weigand ”Nunani Avannarlerni atuisut kattuffiliornissaannut inatsisiliuunneqarnissaannullu” suleqatigiissitami peqataatinneqalerluni.

Tusagassiorfiit

Atuisut piginnaatitaaffii pillugit suliniutit il.il. Atuisut Siunnersuisoqatigiiffiannit ukiup ingerlanerani sammineqartarsimasut saqquminerulersinneqarnissaat siunertaralugu Siunnersuisoqatigiit allattoqarfialu arlaleriartarlutik tusagassiuutitigut nalunaaruteqartarsimapput. Tusagassiorfiit nassinneqartut tusagassiuutitigut nalunaarutinik ilassinnilluartarsimapput, tamannami takuneqarsinnaasarpoq tusagassiuutitigut nalunaarutaasimasut tusagassiorfinnit sammineqarluartarnerisigut, aammalu tamatumunnga ersiutaalluni atuisut pillugit sammisassat tusagassiuutinit soqutigineqarluartuusut.

Qulequttat tusagassiuutitigullu nalunaarutit ilaatigut tusagassiuutinit sammineqartarsimasut tassaapput:

Atuisut qaammaassaqarnerat

Ataatsimoorullugu allattoqarfik 1. jannuaarimi pilersinneqarsimasoq 2002-mi juulip aallartinnerani Atuagagdliutit (AG)-p ilanngutassiaraa, aammalu ilanngutassiami sammineqarsimallutik atuisunit maalaarutigineqartartut Allattoqarfiup tigusarsimasai.

Tamatuma saniatigut aammattaaq sammineqarpoq atuisut ikittuinnannguit maalaaruteqartartut, tamatumunngalu pissutaasimagunarluni inuinnaat nerrivimmik tilluinissaminnut piginnaatitaaffimmillu piumasarinissaannut tunuarsimaartarnerannik. Aammattaaq ilisimatitsissutigineqarpoq suliassat Atuisut Maalaaruteqartarfianni suliaritinneqarnissaat akeqanngitsuusoq, kisiannili atuisoq Atuisut Maalaaruteqartarfiannut maalaaruteqannginnermini inuussutissarsiummik ingerlataqartumut maalaaruteqaqqaarsimasussaasoq.

Nunaqarfinni nioqqutissanik pilersuinermut ajornartorsiutit

Taaneqareersutut Atuisut Siunnersuisoqatigiiffiata allattoqarfiata Atuisoq nr. 2-mi ilanngutassiaraa nunaqarfiit ilaanni nioqqutissanik pilersuineq ajornartorsiutigineqartartoq.

Atuisumi ilanngutassiamut uiggiutitut atuisunut siunnersorti Anne Sofie Hardenberg Ataatsimoorullugu allattoqarfimmi atorfeqartoq novembarimi Qanoruumut apersorneqarpoq.

Qulequtaq taanna aammattaaq sammineqarpoq Atuisut Siunnersuisoqatigiiffiata siulittaasuata novembarimi KNR-ikkut atuisut pillugit aallakaatitassiami Atuisumi peqataanerani.

Illoqarfinni nunaqarfinnilu pisiassat akii

Akinik misissuisimaneq siusinnerusukkut eqqaaneqareersoq aammalu Atuisoq nr. 2-mi ilanngutassiarineqarsimasoq marloriartarluni KNR-p radioaviisiatigut ilanngutassiarineqartarsimavoq, tamatumalu saniatigut KNR-ip nittartagaani eqqartorneqartussatut aammattaaq toqqarneqarsimalluni.

Siullermik radioaviisip ilanngutassiaq innersuussutigalugu sammisaa tassaavoq ilanngutassiap oqaatigisaa illoqarfinni nunaqarfinnilu akit assigiingajannerat, matuma ataani assersuutigineqarluni pisiniarnermi koori nioqqutissanik assigiinngitsunik 30-nik immigaq akisunerpaaffiusumi akikinnerpaaffiusumilu taamaallaat assigiinngissutigigaat 9,10 kr.

Aappassaanik issuaavigineqartoq tassaavoq illoqarfiit arlallit unammillerfiugaluartut nioqqutissanut ulluinnarsiutaasunut akit taamaallaat annikitsuararsuaannamik assigiinngissuteqartartut. Taamaalillunilu sammineqarpoq illoqarfik nunaqarfilluunniit Pilersuisumit taamaallaat pilersugaasoq unammillerfiugaluarpalluunniit, unammilleqatigiinneq atuisup nioqqutissanik ulluinnarsiutinik pisariaqartunik pisiarisartagaanut akitigut sunniuteqangaartanngitsoq.

Atuisut piginnatitaaffii

Atuisut qaammaasaqartinneqarnerulernissaannut suliniummut atatillugu Atuisut siunnersuisoqatigiiffiata oqaatigineqareersutut Ilisimatusarfik suleqatigalugu novembarip naalernerani qaaqqusimavaa universitiitimi lektori Danmarkimilu Forbrugerrådimi inatsisilerituujusoq Sonny Kristoffersen Nuummut oqaluariariartoqqullugu, eqqartorlugit atuisut piginnaatitaaffii eqqartuussivikkullu suliassiissutigisartagaat.

Soqutiginninneq annertuneroqqullugu Allattoqarfiup KNR-ip radiua tv-alu aggersarsimavai. Tamatuma kingunerisimavaa Qanoruukkut immikkut takisuumik ilanngutassiisoqarsimanera, tassani atuisut piginnaatitaaffii pillugit Sonny Kristoffersen aammalu Ataatsimoorullugu allattoqarfiup atuisunut siunnersortaa paasissutissiitinneqarlutik.

Aammattaaq Nuummi aaqqissuussaq sammineqarsimasullu pillugit Sonny Kristoffersen aammalu Ataasimoorullugu allattoqarfimmi atuisunut siunnersorti KNR-ip radiuatigut apersorneqarsimapput, aallakaatitassiarlu taanna minutsinnik 45-nik sivisussuseqarsimalluni.

Pisisartut juullimut niuernerannut atatillugu atuisunut paasissutissiisimaneq

Decembarip aallartinnerani allattoqarfiup nassiussuuppaa ”Juullip nalaani ulapaarfiusumi atuisunut paasissutissiissut”, allakkiarlu taanna nassiussuunneqarluni Nuummi inuussutissarsiutinik ingerlataqartunut kiisalu nuna tamakkerlugu tusagassiorfinnut sisamanut KNR-radiumut tv-mullu, AG-mut Sermitsiamullu.

Paasissutissiissutitut allakkiaq inuussutissarsiutinik ingerlataqartunit tusagassiorfinnillu ilassilluarneqarsimavoq, tamatumalu kingunerisimallugu AG-mi Sermitsiamilu ilanngutassiisoqarnera, radioaviisimi ilanngutassiisoqarnera kiisalu Qanoruumi takisuumik aamma ilanngutassiisoqarnera, taakkunanilu paasiuminartumik paasissutissiissutigineqarlutik suut atuisut piginnaatitaaffigineraat, kiisalu juullimut tunissutissanik pisiniarnermut atatillugu suut sianiginiassallugit atuisunut isumatusaarnerussanersoq.

Nunat Avannarliit suleqatigiinnerat – Thorshavn-imi ataatsimiinneq

Thorshavn-imi ataatsimiinnerup kingutsiannguagut Nunat Avannarliit Killiit atuisuisa suleqatigiinnerat tusagassiuutitigut nalunaarutigineqarpoq. Nunat Avannarliit Killiit atuisunut suleqatigiiffii AG-mi tamatuma kingornagut ilanngutassiarineqarput. Aammattaaq ilanngutassiami eqqaaneqarput nioqqusianut immikkut toqqartukkanut eqqussuinermi akigitinneqartartut misissuiffigineqalernerat Kalaallit Nunaannit aqunneqartoq.

Atuisut Siunnersuisoqatigiiffiata allattoqarfia

Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap aamma Kalaallit Nunaanni Atuisut Siunnersuisoqatigiiffiata Ataatsimoorullugu allaffeqarfissaat 2002-p aallartinnerani pilersinneqarpoq. Ataatsimoorullugu allaffeqarfissamik suliniut Inuussutissarsiutinut Pisortaqarfimmit 2001-p aallartinnerani suliniutigineqalersimavoq, tamatumunngalu tunuliaqutaasimalluni kissaatigineqarmat allaffeqarfiit Naalakkersuisunut attuumassuteqannginnerisa nakussassaavigineqarnissaa, kiisalu allaffissornikkut suleqatigiinneq aqqutigalugu nukinnik atuilluarnerunissap anguneqarnissaa.

Pilersitsinerup aammattaaq malitsigisimavaa sulisut amerliallatsinneqarsimanerat, tassalu Ataatsimoorullugu allattoqarfiup 31. december 2002-mi sulisorilersimasai tallimaapput:

  • Niels Peter Gundelach, Allattoqarfimmi pisortaq
  • Morten Weigand, Fuldmægtig
  • Bo Vestergaard, Fuldmægtig
  • Anne Sofie Hardenberg, Siunnersorti
  • Kristine Lyberth, Allaffimmiuuneruneq

Iserternermut atatillugu ilasseqatigiinneq

Ataatsimoorullugu allattoqarfimmik pilersitsinerup aamma malitsigisimavaa allaffissanik ujarlerniarnissaq, tassa Atuisut Siunnersuisoqatigiivisa init allaffigisai Ataatsimoorullugu allaffeqarfissatut inissakippallaarsimammata. Init allaffissat nassaarineqarput uani Kujallerpaat 1A, 3900 Nuuk, allaffeqarfissamullu tassunga Ataatsimoorullugu allattoqarfik nutsersimalluni 15. februar 2002.

Tallimanngornermi 14. juni 2002 iserterneq Ataatsimoorullugu allattoqarfimmit nalliussineqarpoq, tassa Naligiissitaanissamut siunnersuisoqatigiit allaffeqatigineqartut peqatigalugit attaveqarfinnut ilasseqatigiissitsineqarmat, aammattaaq tusagassiuutit aammalu ”illup ikinngutai” allallu qaaqquneqarsimallutik.

Atuisut maalaaruteqartarfiata allattoqarfia

Marts 2002-mili Ataatsimoorullugu allattoqarfik aammattaaq Atuisut maalaaruteqartarfiannut timitalimmik allattoqarfinngorpoq, kingusinnerusukkullu Atuisut Siunnersuisoqatigiivi, nioqquteqarniarneq, nalunaaqutsersuineq, akit aamma atuisut maalaaruteqartarfiat pillugit inatsisartut inatsisaata allanngortitsissutaatigut Inatsisartut inatsisaatigut nr. 4-kkut 21. maj 2002-meersukkut 1. juni 2002-mit atuutilersinneqarluni.

Atuisut maalaaruteqartarfiata suliassaraa nioqqutissat kiisalu sullissinerit kiffartuussinerillu pillugit atuisunit maalaarutigineqartut suliarisarnissaat, ataatsimiititaliarlu qulingiluanik ilaasortaqarpoq. Taakkunannga sisamat Atuisut Siunnersuisoqatigiiffiata toqqagassarai, sisamallu inuussutissarsiutit kattuffiisa. Siulittaasoq inatsisilerituujusussaq Naalakkersuisut toqqagassaraat.

Atuisut maalaaruteqartarfiata allattoqarfianik Ataatsimoorullugu allattoqarfimmut inissiinermut aammattaaq siunertaavoq nukissanik atuilluarnerunissap anguneqarnissaa, kiisalu Atuisut maalaaruteqartarfiata suliaasa siunissami saqquminerulernissaasa anguneqarnissaa.