Siulequt

Kalaallit Nunaanni atuisartut Siunnersuisoqatigiivisa sulinerat 2005-imi ukioq taanna kommunimut qinersisoqarfiusumi ingerlateqqinneqarpoq Atuisartunullu Siunnersuisoqatigiit kissaatiginartissimavaat siornatigut pisartutuulli atuisartnut ataatsimiititalianut ilaasortanut qinigaarlaannut atuisartut pillugit isumasioqatigiissitsisoqassasoq. Pissutsit atuuttut aningaasaliisarnermullu tunngasut pissutigalugit isumaqasioqatigiissitsinissaagaluaq 2005-imi ingerlanneqanngilaq.

Ukiup taassuma ingerlanerani Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit pingasoriarlutik ataatsimiipput ulluinnarnilu aqutsisut saniatigut arfinileriariarlutik ataatsimiillutik.

2005-imi aasaaneraniilli Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit ernumassuteqarlutik umiarsuit ilaasartaatit angallannerat Kitaani innuutaasut ilarparujussuinut ajoqutaasup allanngortinnera malittarisimavaat. Taamaaqataanik Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit annilaangassutigaat kommunit susassaqarfiini aaqqissuussaanikkut iluarsartuusseqqinnissaq ullumikkut atuisartunut ataatsimiititaliaasunut qanoq kinguneqassanersoq taakkumi Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit kiisami qaninnerusumik suleqatigilersimammatigik.

Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit arlaleriaqalutik Naalakkersuisunut uparuaatigisarsimavaat ajoqutaammat kommunini atuisartunut ataatsimiititalianut ilaasortanut aaqqissuussaanikkut toqqajaasunut ataatsimiinnersiaqartitsinissaq inatsini inatsisitigut tunngavissaqartinneqanngimmat. Ataatsimiititaliat pingasunik ilaasortaqarput kommuninit toqqagaanngitsunik, kisiannili KNAPK'p SIK'llu immikkoortortaqarfiinit kiisalu arnat peqatigiinnit toqqagaasunik. - Ukiup naanerani tassuunaatigut pissutsit pitsaanerulersinneqassanersut isummerfigineqarsimanngilaq.

Nunatta Karsia aqqutigalugu KNI kiffartuussinissamut isumaqatigiissummi 50 mio. kr. missaannik pissarsisarpoq suliassanut inuiaqatigiinnut akisussaaffigisanut akiliutitut (nunaqarfiit kiffartuunneqarnerannut). Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit 2006-imi paasiniarniarpaat aningaasat taakku illoqarfinni mikinerusuni nunaqarfinnilu innuttaasunut qanoq ilillutik iluaqutaasarnersut.

Uanga atuisartutut paasisimavara pisiniarfiit akikitsunik nioqqutissaatillit pisarnermit ajornerusumik nioqqutissat tungaatigut qinigassaateqartartut, Pilersuisullu misiliutigalugu Nanortalimmi pilersissimasaa pitsaalluinnartuuvoq pisiniarfiit allat nioqqutissanik allanik qinigassaqartillugit ajunngitsumik periarfissinneqarsimammata. Taamaattumik suliniut taanna tikilluaqqunaqaaq neriuutigaaralu Pilersuisut allalluunniit illoqarfinni allani aamma pisiniarfinni taamattuni pilersitsiumaartut.

Naggataagut piffissaq manna iluatsillugu Naalakkersuisut Kanukokalu qutsavigiumavakkasuleqatigiinnermut pitsaanerulersinneqarsimasumut isumaqarama ukiup kingulliup ingerelanerani suleqatigiinneq pitsaanerulersimsoq.

Nuuk, ulloq 29. juni 2006

Nikolaj Ludvigsen

Kalaallit Nunaanni Atuisartunut Siunnersuisoqatigiinni siulittaasoq

Aallaqqaasiut

Kalaallit Nunaanni Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit Atuisartunut pisisartunullu siunnersuisoqatigiit, tuniniaasarneq, nalunaaqutsersuisarneq, akit aamma atuisartunut pisisartunullu maalaaruteqartarfittut ataatsimiititaliaat pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 10, 13. november 1986-imeersoq taassumalu allannguutai tunngavigalugit sulisussaavoq, ukulu aallaavigineqartussaallutik:

  • akigititat niuernermilu piumasarisat sualuppallaartut akornuserniarnissaat
  • sulissussinissaq atuisartut pisisartullu ilisimasaqarnerulersinniarlugit paasitsitiniaanikkut pissutsinik, atuisartut pisisartullu nioqqutissanik sullissinernillu qanoq issusersiusinnaanissaannut pingaaruteqartunik, paasisitsiniaanikkullu atuisartut pisisartullu pisisinnaatitaanikkut inissisimanerat pillugu
  • inuutissarsiutinik ingerlatsinerup tungaanut atuisartunut pisisartunullu politikkikkut isummiussanik, pisortat oqartussaatitaannut Inatsisartunullu saqqummiussisarnikkut
  • siunnersortassallugit kommunikkuutaartumik atuisartunut pisisartunullu tunngasumik ataatsimiititaliat, suliarisassallugillu suliassat, taakkunannga siunnersusartoqatigiinnut saqqummiunneqartartut
  • nakkutigissallugit inatsisip aalajangersagartai kapitali 7 naapertorlugit (tuniniaaneq, nalunaaqutsersuineq poortuisarnerlu)
  • akinik iluanaarutinillu nioqqutissat aalajangersimasut nioqquteqarfiillu aalajangersimasut iluanni misissuisarnissaq

Kalaallit Nunaanni Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit arfineq marlunnik ilaasortaqarpoq, katitigaappullu Sulinermik Inuussutissarsiutillit Kattuffiannit (SIK), Kalaallit Nunaanni Kommuneqarfiit Kattuffiannit (KANUKOKA), Arnat Peqatigiit Kattufiannit, Kalaallit Nunaanni Aalisartut Piniartullu Kattuffiannit (KNAPK), kiisalu Inatsisartunit toqqakkanit pingasunit. Kalaallit Nunaanni Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit ilaasortai Inatsisartut Inatsisaat nr. 10, 13. november 1986-imeersoq § 3, imm. 3 naapertorlugu ukiut sisamakkaarlugit ilaasortaasarput.

Kalaallit Nunaanni Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit 2003-mi dissimparip aqqaneq aappaanit ukunanit katitigaavoq:

Siulittaasoq Nikolaj Ludvigsen, KANUKOKA-mit toqqagaasoq
Siulittaasup tullia Pele Jensen, Inatsisartunit toqqagaasoq
Paulus Broberg, SIK-mit toqqagaasoq
Godmand Rasmussen, Inatsisartunit toqqagaasoq
Hans Kreutzmann, Inatsisartunit toqqagaasoq
Uthilie Heilmann, ARNAT PEQATIGIIT KATTUFFIANNIT toqqagaasoq
Ole Jørgen Davidsen, KNAPK-mit toqqagaasoq

Ulluinnarni Aqutsisut
Siulittaasoq Nikolaj Ludvigsen
Siulittaasup tullia Pele Jensen
Siunnersuisoqatigiinni ilaasortaq Paulus Broberg

Kalaallit Nunaanni Atuisartunut Siunnersuisoqatigiinni toqqagaaffiup aallartinnerani siulittaasuusimasoq, Olga Poulsen (maanna Berthelsen) 2003-mi ukiaanerani siulittaasuunerminit tunuarpoq, kingornatigullu 2003-mi dissimparip aqqaneq aapaanni Kalaallit Nunaanni Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit ataatsimiinneranni siuliani taaneqartut Kalaallit Nunaanni Atuisartunut Siunnersuisoqatigiittut inissitsiterput.

Allatseqarfik

Allatseqarfimmi pisortaq Niels Peter Gundelach inatsisileritooq advokatitut ilinniarsimasoq ataatsimoorussamik allatseqarfik ulloq 1. januar 2002-imiilli pilersinneqarmat atorfeqarsimavoq.

A/C-fuldmægtig Jannik Isidor inatsisileritooq cand. jur.-itut ilinniarsimasoq 15. marts 2005-imiilli atorfeqarsimavoq.

Allatsi Lydia Fisker juli 2005-imiilli taartaasutut atorfeqarsimavoq 1. septemberimiillu aalajangersimasimasumik atorfeqalerluni.

Siunnersorti Steen Lynge august qiteqqummalli atuisartunut siunnersortitut ullup affaanut atorfiliusimavoq.

A/C-fuldmægtig Nicolai Odgaard Jensen aningaasaleritooq cand. oecon.-itut ilinniarsimavoq 23. dec. 2005-ili 15, februar 2006-imi sulilertussatut atorfinissimalluni.

A/C-fuldmægtigiusimasoq Troels Linderoth Lolck, 1. feb. 2004-imiilli atorfinittoq 21. september 2005-imi soraartussatut atorfini tunuarniuteqarfigaa .

Ane-Marie Geråe 1. december 2004.imiit atuisartunut siunnersortitut atorfinippoq atorfillu qimallugu ulloq 15. juni 2005.

1. januar 2002-imi Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit namminneq allatseqarifigisimasaat aningaasanut inatsisip allanngortinneratigut Unammillersinnaanermut Aalajangiisartut allatseqarfiannut taamani Naalakkersuisut Allatseqarfianniissimasumut kattunneqarpoq. Inatsisartut inatsisaata nr. 20, 13. november 1986-imeersup (atuisartut pillugit inatsisip) allanngortinneratigut Atuisartut Naammagittaalliornermut Ataatsimiititaliaata allatesqarfittut atorneqarnera 1. juni 2002-mi Kalaallit Nunaanni Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit allatseqarfiannut nuunneqarpoq – taamaalillunilu Unammillersinnaannermut Aalajangiisartut aammalu Kalaallit Nunaanni Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit Ataatsimoorussamik Allatseqarfiannut nuunneqarluni. Aamma 2004-mi Avatangiisit Illersorneqarnissaat pillugu Naammagittaalliornermut Ataatsimiititaliaq Ataatsimoorussamik Allatseqarfimmut nuunneqarpoq.

Ulloq 7. juni 2005-imi Ataatsimoorussamik Allatseqarfik najugarisimasaminit, Kujallerpaat 1 A-mit najukkamut Imaneq 27, 1. sal, 3900 Nuuk-mut pisuinnaat aqqutaata eqqaanut pisiniarfiup ”In House”-p illutaanut nuunneqarpoq Brugsenip saniani biilit unittarfiata eqqaatigut isertarfeqalerluni.

Telefon aamma telefax allannguuteqanngillat tulleriinneri malillugit 32 80 33 aamma 32 78 50.

2005-imi suliniutit

Pilersuisoq A/S-imik suleqateqarneq

Allatseqarfiup Pilersuisoq A/S-imik suleqateqarnera oqaloqateqartuartarneralu januar 2003-mi tuniniaanermut pisortamik Frederik Olsenimik ataatsimeeqateqareernikkut aallartinneqartoq ajunngitsumik angusaqarfiusarluni suli ingerlavoq. Suleqatigiinneq 2005- imi ingerlatiinnarneqarpoq.

Atuisartunut siunnersorti Ane-Marie Geråe marts 2005-imi Aasianniippoq ilaatigut Pilersuisup Avannaani immikkoortortaqarfimmi pisortamik Peter Fleischerimik sikusartuni nioqqutissanik pilersuineq ullulersuisarnerlu naammaginanngitsoq oqaloqatiginnissutigisussallugu.

Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit ukiup ingerlanerani kingusinnerusukkut isumaqalerput nioqqutissanik pilersuinermi ingerlatseqatigiiffik annertuunik pitsanngoriaateqartitsisimasoq matumani aamma illoqarfinni mikinerusuni nunaqarfinnilu naatitanik nutaanik pilersuineq ilanngullugu.

Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit Pilersuisoq A/S-imik oqaloqateqartuartarnermigut tikkuarnikuuaa periarfissatut allatut pisiniarfinni nioqqutissat sukkoqanngitsut tamaasa ataatsimoortillugit inissinneqartalernissaat isumaliutigineqarsinnaasoq kiisalu gasit puuinik puiaasaasanik utertitseriaaseq piffissap ilaani naammaginanngitsutut isikkoqarsinnaasartoq.

Atuisartunut Ataatsimiititaliat nunaqarfinnilu aqutsisut

Suleqatigiinneq atuisartunut inatsimmik 1986-imeersumik tunngaveqartoq ingerlatiinnarneqarpoq; ajornartorsiulli ataaseq suli atuuppoq tassalu allatseqarfik kommunit atuisartunut ataatsimiititaliaanit akisassanik allakkanik nassiussaqaraangat akissutissallu Atuisartunut Siunnersuisoqatigiinnut pingaaruteqarluinnartillugit amerlanertigut kommunit akissuteqartanngillat ikittuinnaalluunniit akissuteqartarlutik. Taamaalilluni ajornartorsiutit assigiinngitsut ulluinnarni sulinermi aaqqiiviginiartarnerat ajornakusoorsisarpoq.

Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit kommunini atuisartunut ataatsimiititalianik suleqateqarnertik sapinngisamik annertusartuarniarpaat pitsaanerulersinniarlugu. Taamaattumik neriuutigineqarsimagaluarpoq 2005-mi upnernaakkut kommuninut qinersinerup kingorna kommunini ilaasortat qinigaarlaat atuisartut pillugit isumasioqatigiissinnissaat ingerlanneqarsinnaasimagaluarpoq. Aamma ukiup ingerlanrani paasinarsisimavoq tamanna aningaasaqarnikkut suliatigulluunniit ajornarsisimasoq. – Taamaattorli susassaqarfinni taakkunani marluusuni ukiup ingerlanerani ima siuariartoqarsimatigaaq 2005-imi ukiakkut nuna tamakkerlugu atuisartut pillugit Nuummi isumasioqatigiissitsinissamut peqataaussanik aggersaanissasoqarsinnaalersoq 2006-imi martsip qaammataani ingerlanneqartussanngorlugu.

2005-imi martsip naalernerani atuisartunut siunnersorti Ane-Marie Geråe allamut tunngatillugu Avannaaniippoq Aasianni atuisartunut ataatsimiititaliat tikeraarsinnaasimallugit ilaatigut nioqqutissanik pilersuineq atuisartunullu paasissutissiinissaq oqaloqatiginnissutigalugu.

Inatsisit malillugit kommunini atuisartunut ataatsimiititaliani ilaasortanut marlunnut kommunalbestyrelsemit toqqagaasunut ataatsimiinnersiassat tunniunnissaannut inatsisitigut tunngavissaqarpoq. Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit isumagiuartarsimavaat Naalakkersuisut peqquniassallugit atuisartunut ataatsimiititalianut ilaasortat kattuffinnit toqqagaasut pingasut ataatsimiinnersiutinik tunisalersinnaanissaat inatsisitigut tunngavissioqqullugit. 2004’p naalernerani Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit inatsisitigut tunngavissap amigaataasup pilersinniarneqarnissaanut suliniuteqaqqipput.

Motorit aquuteralaat niuerutiginerisa misissuiffiginerat

Allatseqarfiup Atuisartunut Siunnersuisoqatigiinnit peqquneqarmisut motorit aquuteralaat niuerutiginerisa misissuiffiginerat november 2004-mi aallartippaa akit, meqqit, qularnaveeqqusiiissutit il.il. paasisaqarfigiumallugit.

Tamakkuninnga tuniniaasartut arlalippassuit akissuteqanngitsuuittarnerat naammaginanngitsumillu akissuteqaraluartarnerat pissutigalugu misissuineq naammassivinneqarsinnaasimanngilaq.

Innaallagissap sarfaanik atuinermut uuttottaatit ukiumoortumik akilersinneqartarnerat

Ukiup aallartinnerani atuisartut arlallit Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit allatseqarfiannut saaffiginnipput isumaqaramik Nukissiorfinniit sarfamut akiligassat allagartaat kukkunillit tigusarsimallugit. Taamaattumik Ataatsimoorussamik Allatseqarfiup atuisartut taakku qanoq pisoqarsimaneranik paasiniaanermut ikiorpai.

Matumani pineqarpoq ukiumoortumik akiligassat naatsorsuutigisamit annerungaatsiartut tigusarlugit atuisartut pineqartut isumaqarmata taamaalillutillu Nukissiorfinnut aningaasarpaalussuarnik akiliuteqartariaqartarsimallutik.

Taamaattumik Nukissiorfiit attveqarfigineqarput Nukissiorfinnit oqaaseqaatit pissarsi- arinissaat siunertaralugu. Tassunga atatillugu Nukissorfiit atuisartut kalluarneqartut ilaasa uuttortaataat saniatigut uuttuiffigisalerpaat. Taamaattorli paasinarsivoq taak- kunani kuukusoqarsimanngitsoq.

Akerlianilli paasinarsivoq aningaasat annertunerannut imaluunniit akiligassat allagartaasa immikkoortiterlugit nalunaarsornerannut atuisartut paasinnilluartarsimannginnerannut pissutaasoq tassaasoq ukiup ingerlanerani akiliisarsimannginneq kiisalu Nukissiorfiit akiligassat allagartaanik ”paasissaalluanngitsunik” ilusilersuisarsimanerat.

Taamaattumik Kalaallit Nunaanni Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit allatseqarfitsik aqqutigalugu Nukissiorfiit kajumissaarpaat ukiumoortumik akiligassat allagartaat siunissami atuisartunut paasiuminarnerulerseqqqullugit atuaruminarnerulerseqqullugillu.

Nioqqutissanik nittarsaanermut maleruaqqusanik nakkutilliineq

Atuisartunut Siunnersuisoqatigiinni suliassat ilagaat nioqqutissanik nittarsaanermut maleruaqqusanik nakkutilliinissaq Inatsisartut inatsisaanni kapitali 4-mi pequssutaasutut.

Allatseqarfik nakkutilliinermik isumaginnittussaq ilaatigut nammineq suliniuteqarnermigut tamanna isumagisaraa, kisianni aamma atuisartuniit saaffiginnissutaasartut tunngavigalugit.

2005-ip ingerlanerani nioqqutissanik nittarsaanermut maleruagassat pillugit arlalinnik suliassaqarpoq, Matumani soutiginarusut tunngaviunerusullu pingasut kisimik nassuiarneqassapput.

Optikeri

Suliassami tassani optikeri nittarsaariaatsimik atuisimavoq neqeroorummik tamakkiisumik taasaqarani. Atuisartut ilaata tamanna Ataatsimoorussamik Allatseqarfimmut maluginiaqqusimavaa taamaattumillu pisiniarfimmut saaffiginnittoqarluni.

Matumani pineqarpoq piseqqusaarineq isarussat sinitaanik pisisoqarsinnaalluni pisisup ukianut naapertuuttumik procentimik akikilliliilluni. Neqeroorummi maluginiaqquneqanngitsoq tassaavoq isarussat sinitaanik pisissagaanni peqatigitillugu isarussat isitaanik pisinissaq piumasaqaataammat. Tamanna aatsaat oqaatsit atorlugit oqaatigineqarpoq pisiniarfimmi namminermi isersimanermi.

Ataatsimoorussamik Allatseqarfimmit optikerimut erseqqissaatigineqarpoq neqeroorutip imaa tamakkiisoq piseqqusaarummi allassimasussaasoq taamaattoqanngimmallu nittarsaariaaseq pineqartoq atuisartunut inatsimmi kapitali 4-mi uukkapaatitsinissamik inerteqqummut akerliuvoq.

Pisiniarfiup oqaatigaa periaaseq pineqartoq siunissami atorneqaqqissanngitsoq imaluunniit imatut aaqqissuunneqassasoq nioqqutissanik nittarsaanermut maleruagassanik malinnittussanngorlugu.

Akileraarutit akitsuutillu

Suliami tassanissaaq atuisartut ilaat eqeersimaartuusimavoq taassuma Kalaallit Nunaanni Atuisartnut Siunnersuisoqatigiinnut maluginiaqqummagu nittarsaaneq maleruagassanut akerliummat.

Matumani pineqarpoq Air Greenlandip ilaatigut nuna tamakkerlugu aviisimi piseqqusaa- rutaa. Tassani piseqqusaarutigineqarput timmisartumik aallarfissat assigiinngitsut aala- jangersimasumik akilersillugit. Akinili taakkunani akileraarutit akitsutillu ilanngunne- qanngillat.

Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit siusinnersukkut Air Greenlandimut attaveqarsimapput timmisartumik angalanermi akileraarutit akitsuutillu ilanngunnissaannik/ilanngutinngissaannik piseqqutaarutaanut tunngatillugu. Taamanikkut timmisartuutileqatigiiffiup oqaatigaa ingerlatseqatigiiffiup siunissami aki tamakkiisoq piseqqusaarutigisalissagaa. Tassa akileraarutit akitsuutillu ilanngullugit.

Air Greenlandip nammineq oqaatigisani malippaa pisimasorlu ajuusaarutigalugu peqatigitillugulu qularnaarlugu suli siunertarigamiuk akileraarutit akitsuutillu akimut ilanngullugit piseqqusaarutigisarnissaat.

"Akeqanngitsumik"

Taanna Air Greenlandip nioqqutissanik akitsuuteqanngitsunik tuniniaasarneranut tunngasuuvoq. Atuagassiami nioqqutissat akitsuuteqanngitsut ilaannik piseqqusaarisumi ajornanngilaq eau du toilettemik pisinermi tipigissaammik puiaasaaqqamik qaavatigut ”akeqanngitsumik” pisoqarsinnaasoq.

Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit allatseqarfiata maluginiarpaa piseqqusaarummi siunertarineqanngimmat tipigissaat puiaasaaqqamiittoq tunniunneqassanngimmat peqatitigitillugu eau du toilettemik tunisaqannginnermi. Taamatut isumaqarneq eqqortuuvoq. Taamaattorli ima pisoqarpoq oqaaseq ”akeqanngitsoq” atorneqassappat aamma ajornassanngimmat puiaasaaqqap pineqartup akeqanngivissumik pinissaa. Tassa pisiaqaqqaarnissaq piumasaqaatigiitiginagu.

Air Greenland tamatuminnga erseqqissaavigineqarpoq tamannalu tunngavigalugu ilumoornerarlugu ingerlatseqatigiiffiup siunissami oqaaseq ”akeqanngitsumik” eqqunngitsumik atoqqissanngikkaa.

Ulluinnarni nioqqutissat akiinik misissuineq

Aasarunnaalernerata ingerlanerani Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit allatseqarfitsik aqqutigalugu ulluinarni nioqqutissat akiinik pisussaaffigisaq malillugu misissuivoq. Niuertarfissuit sisamat attavigineqarput; Brugsen, Pisiffik/Spar, Pilersuisoq aamma Kamik Nuummiittoq.

Ajoraluartumik pisiniarfissuit marluinnaat akissuteqarput. Pisiniarfissuaatileqatigiit ataatsit akinngillat, allalli Ataatsimoorussamik Allatseqarfimmiit atortunik tigusaqarsimanani.

Taamaattumik tamanna tamakkiissuunngitsumik misissuineruvoq 2005-mi novemberip aallartinnerani tamanut ammasumik tusarliunneqartoq. Taamaattormi misissuineq Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit nittartagaani uani takuneqarsinnaavoq: www.atuisoq.gl toqqorsiviup ataani.

Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit innuttaasuni

2005-imi Atuisartnut Siunnersuisqatigiit pingaarutilimmik iliuuseqarpoq nutaamik periaasertaarami tassalu Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit paasissutissiisarnermini atuisartunut annguseriaasia. Atuisartunut Siunnersuisqatigiit septemberimi ataatsimiinnerminni aalajangerpaat atuisartut aviisiat maannamut – misiliutitut – saqqummersarunnaassasoq. Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit kissaatigaat atuisartut ulapillullutik ulluinnaat atugaat naalaarneqassasoq atuisartullu aviisiata Atusoq’p soqutigineqarunnaariartuinnarnerata kingunerisassai tusaatissatut tigussallugu. Ataatsimiinnermi tassanissaaq Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit aalajangerpaat siunissami paasissutissiisarnissaq pisassasoq TV-spots aqqutigalugit radiukkullu aallakaatitsisarnermut peqataassassalluni.

Nittartagaq www.atuisoq.gl

Septemberimiit nittartagaq malunnaartumik annertusaavigineqarpoq nutaarsiassat paasissutissallu atuisartut atugassaattut akuttunngitsunik nittartakkamut ilanngunneqartalerlutik. Nittartakkap taassuma takuniarneqartarnerata amerlassusiinit soqutigineqarnera paasinarsivoq.

Nittartagaq august 2004-mi pilersinneqarpoq ukiorlu taanna 473 takuniaasimallutik. Imaappoq agguaqatigiissillugu qaammammut 100 missaanniittut takuniaasarput imaluunniit ullormut pingasut missaat.

2005-mi takuniaasut tamakkiisut 2.300 missaanniipput, tassa qaammammut agguaqatigiissillugu takuniaasartut 190 missaanniillutik taakkulu amerlaqatigaat ullormut takuniaasartut arfinillit sinnilaarlugit. Tamanna imaaliallaannarluni takuneqarsinnaasutut annertuumik qaffariaateqanngilaq, ukiulli inmgerlanerani ineriartorneq qiviassagaanni amerliartornerat malugineqarsinnaavoq.

Tassa novemberimi takuniaasut ataasiakkaat 259-iupput decemberimili amerlassusii qaavatigut 308-nut qaffassimallutik. Imaappoq novemberimi agguaqatigiissillugu takuniaasut ataasiakkaat 8,5 sinneqalaarput nittartagarli decemberip qaammataani ullormut internetsimik atuisunit ataasiakkaanit qulinit takuniarneqarsimalluni.

Nittartakkamik soqutiginninnerulerneq pissutsinik marlunnik pissuteqarunarpoq, Siullermik atuisartut aviisiat Atuisoq saqqummersinneqartarunnaarmat taamaattumillu taarsiullugu Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit nittartagaat atuisartunut paasissutissanik allagarsiissutigineqartalerluni. Tassa taamaaliornikkut nittartagaq soqutigineqarnerulersimavoq. Pissutsit aappaat tassaavoq inuit internetsip periarfissarititaanik soqutiginninnerulersimapput peqatigitillugu nuna tamakkerlugu maanna tassunga isertoqarsinnaalermat.

Nittartakkap takuniarneqarnerulernera qulanarnngitsumik 2006-imi ingerlateqqinneqassaaq.

Dankortinut akitsuutit atorunnaartut

Ukiumut 2005-imut appakaannermi Dankortinut akitsuutit atulerseqqammersut pillugit atuisartunit ima sammineqartigipput allaat Danmarkimi Forbrugerrådip nittartagaq www.fbr.dk pilertortumik pilersippaa tassani allattugaatigalugit pisiniarfiit Dankortimut akitsuummik 50 øremik atuisartunut akiliisitsiniartanngitsut pillugit. Allattuiffik taama ittoq Kalaallit Nunaanni Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit taamatuttaaq pilersikkumallerpaat, kisiannili Nuummi pisiniarfiit misissuiffiginerat suliluunniit naammassineqanngitsoq akitsuut ataatsimut isigalugu atorunnaarsinneqarpoq.

Atuisartut aviisiat Atuisoq

Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit nammineq aviisiat ”Atuisoq” ukiuni kingullerni ukiumut 2 – 3-riarluni saqqummersarpoq. 2005-imi aviisi ataasiarluni majip qaammataani saqqummerpoq.

Siuliani oqaatigineqareersutut Kalaallit Nunaanni Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit isumaqarsimapput aviisimut soqutiginninneq – pingaartumik sinerissami – killeqaqisoq taamaattumillu siunnersuisoqatigiit 2005-imi septemberimi ataatsimiinnerminni aalajangerput aviisi – maannamiit – saqqummeqqissanngitsoq. Siunnersuisoqatigiit taakkulu atuisartunut paasissutissiisarnerat siunissami radiokkut TV-kkullu takussaanerulersinniarneqartalissaaq.

Radiokkut aallakaatitsisarnerit aamma TV-spots

Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit siulittaasoq Nikolaj Ludvigsen aqqutigalugu peqataapput akit iluanaarutillu qaffakkiartornerisa unitsikkallarnissaat pillugu inatsisip atuutilerseqqissinnaanerata misissornernissaanik Naalakkersuisunut ilaasortap Johan Lund Olsenip ilimasaarutaa pillugu oqallinnermi. Kingusinnerusukkut Ataatsimoorussamik Allatseqarfik Atuisartunut Siunnersuisoqatigiinnit peqqunneqarnermigut angusaqarfiunngitsumilli Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfik misissuinissamik ilimasaarutip inerneranik apeqquteqaraluarpoq.

Nioqqutissat pisiareriikkat utertinneqarsinnaanerat pillugu annertuumik paasititsiniaasoqarnissaa pillugu decemberip aallartinnerani KNR’kkut Go’ Morgen Grønlandimi toqqaannartumik aallakaatitami atuisartunut siunnersorti oqallinnermi peqataavoq atuisartut piginnaatitaaffii – pingaartumik pisiarisimasat utertinneqarnerat – oqallisigineqarluni tamannalu iluatsillugu juullimut niunermut atatillugu pisianik utertitsisinnaanneq pillugu KNR’imi Innuttaasunut paasissutissiinermi TV-spot siulleq Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit takussutissiaraat.

Ataatsimoorussamik Allatseqarfiup paasititsiniaasarneri allat

2005-imi oqarasuaatikkut, allakkatigut namminerlu ornigulluni Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit allatseqarfiannut 200 saaffiginnipput. Ukiunut marlunnut siuliinut sanilliullugu 33% missaannik amerleriaateqarput.

Qaffariaat ataatsimut isigalugu atuisartut qaammaasaqaleriartornerata kingunerisaatut ilimagisaariaqarpoq. Aammattaaq oqaatigineqarsinnaavoq Nuup qeqqanut pisuinnaat aqquseqarngata eqqaanut nuunneq inuit namminneerlutik ornigullutik saaffigiinnittartut annertuumik amerliariarnerannut sunniuteqarsimassaaq. 2005-imi ukiakkut Ataatsimoorussamik Allatseqarfiup najugaa nutaaq inuillu namminneerlutik saaffiginnittalersinnaanerat ussassaarutigineqarpoq. (Taamatuttaaq pissutsit tamakku pissutaaqataapput Atuisartut naammagittaalliutaanut Ataatsimiititaliamut naammagittaalliutigineqartartut amerleriarnerannut.)

Aammattaaq 2005-imi ukiakkut Ataatsimoorussamik Allatseqarfik saaffiginnippoq Nuummi nangitsisumik ilinniagaqarfinnut arlalinnut kiisalu kommunip qitisumik atuarfeqarfinnut ingerlatsiviannut illoqarfimmilu kommunip atuarfiutaanut atuisartut pillugit akeqanngitsumik atuartitsisarnissaq neqeroorutigalugu kommunimi atuarfinni atuartut annerit eqqarsaatigalugit.

Nerisaqarnermut Siunnersuisoqatigiinnik suleqateqarneq

Nerisaqarnermut Siunnersuisoqatigiit pilersinneqarmatali Ataatsimoorussamik Allatseqarfik siunnersuisoqatigiinni taakkunani ataatsimik sinniisuutitaqarpoq. Siullermik Bo Vetsergaard siunnersuisoqatigiit siulittaasoraat. 2004-mi Ataatsimoorussamik Allatseqarfimmi atorfigisimasani qimammagu fuldmægtig Troels Linderoth Lolckip ileqquusumik ilaasortatut sinniisuuneq tiguaa.

2005-imi ukiamiit fuldmægtig Jannik Isidor Nerisaqarnermut Siunnersuisoqatigiinniilerpoq.

Nunani Avannarlerni suleqatigiinneq

Ukiuni amerlasuuni nunani avannarlerni atuisartut suleqatigiinnerat 2005-imi ingerlatiinnarneqarpoq. 2005-imi Danmark Nordisk Ministerrådimi siulittaasuutillugu Danmarkimi Forbrugerstyrelsep suliniutigaa ataatsimeersuarnissamut Københavnimi ulloq

29. september 2005-imi ingerlanneqartussamut aggersaanissaq. Ataatsimeersuarnermi sammisassat assigiinngitsut marluupput piareersarneqartut oqallisigineqartullu. Sammineqartup aappaa tassaavoq meeqqat inuusutuaqqallu atuisartutut pissusilersuutigisartagaat, taakku niuernikkut alliartornerat kiisalu meeqqat inuusuttuaqqallu tuniniaanermut paasititsiniaanermullu siunnerfigineqarnerat. Tamanna pillugu suleqatigiikkuutaarnermi allataseqarfimmi pisortaq Niels Peter Gundelach peqataavoq. Samminedqartut aappaat tassaavoq Nunani Avannarlerni atuisartut atugarisaat qanoq iliorluni nukittorsarneqarsinnaanersoq niuernerup nakkutigineqartarnera ilisimasanillu katersisarneq pillugit suleqatigiinnikkut. Tamanna pillugu suleqatigiikkuutaarnermi fuldmægtig Jannik Isidor peqataavoq.

Ataatsimeersuarnissap qulaani pineqartup pinissaa ullormik ataatsimik sioqqullugu pisortat attveqatigiittarneq pillugu taaneqartartup siusinnerusukkut ingerlanneqartareersumut Niels Peter Gundelach peqataavoq (nunat avannaarliit atuisartunut kattuffiisa direktøriisa naapisimaarnerannut), taannalu taamatuttaaq ulloq 13. maj 2005-imi Københavnimi ingerlanneqarpoq. Attaveqatigiittarnikkut suleqatigiinneq 2005-imi aallartinneqarpoq taakkununngalu atatillugu angalasarneq Nordisk Ministerrådimit akilerneqartarpoq.

2005-imi upernaakkut Kalaallit Nunaanni Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit nunat tamat atuisartuisa kattuffissuannut ICRT-mut – International Consumer Research &

Testingimut ilaasortanngorpoq. Taanna nunarsuarmi tamarmi atuisartut kattuffiisa suleqatigiiffigaat.

Ilaasortaanermi periarfissarititaavoq misiliisarnerit assigiinngitsut Kalaallit Nunaannut soqutiginarsinnaasut iluaqutigisarnissaat nammineq akiliuteqarani misiliisarnerillu ingerlatarissanagit.

Taamatuma saniatigut ICRT-mi nunani avannarlerni misleraasartoqatigeeqqarpoq Kalaallit Nunaanni Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit ilaasortaaffigisaannik. Taanna aqqutigalugu nunat avannarliit allat atuisartunut tunngatillugu immikut ittumik pisinnaasaannut, ilisimasaannut misiliisarnerannullu Kalaallit Nunaat iluaquteqarsinnaavoq.

Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit aammalu Ataatsimoorussamik Allatseqarfiup 2005-imut naatsorsuutaat

Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit:

 

Ataatsimiittarnerit

Nunani Avannarlerni suleqatigiinneq

Naatsors. kr

212.543

kr 58.670

Missingers. kr

300.000

kr 80.000

ICRT

kr 15.332

kr 40.000

Atuartitsineq

kr 128.783

kr 100.000

Aviisi Atuisoq + paasissutissiisarnerit

allat

 

kr 293.198

 

kr 300.000

Nutserisitsisarneq

kr 11.088

kr 0

Nittartagaq

kr 41.271

kr 25.000

Ilaasortaanermut akiliutit

kr 115

kr 0

Allaff. Aningaasart. Siulittaasoq

kr 19.147

kr 0

Pisiat mikinerit

kr 1.085

kr 0

 

Katillugit

 

kr 781.232

 

kr 845.000

 

Ataatsimoorussamik Allaatseqarfik:

 

 

Naatsors.

 

 

Missingers.

Ataatsim. Allaatseqarfik

kr 2.231.556

kr 2.274.000

Unamm. Aalajangiisartut

kr 296.752

kr 467.000

Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit

kr 781.232

kr 845.000

Nammigitt. Ataatsimiititaliaq

kr 21.627

kr 100.000

 

Katillugit

 

kr 3.331.167

 

kr 3.686.000