Siulequt

Kalaallit Nunaanni Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit 2006-imi suliaat naammaginarluinnarsimapput ilaatigut kommunini atuisartunut ataatsimiititalianut aammalu nunaqarfinni aqutsisunut ilaasortat 2005-imi nutaamik qinikkat marsip qaammataani atuisartunut tunngasunik iluatsittumik isumasioqatigiissinneqarsimammata. Kommuninit 16-iusunit katillugit 35-it peqataapput. – Kommunini atuisartunut tunngasunik atuartitsineq ukiup ingerlanerani nanginneqarpoq ukiakkut pingasoriarluni pikkorissartitsisoqarmat tulleriinneri malillugit ataaseq Nuup Kommuneani, ataaseq Ammassallip Kommuneani ataaserlu Uummannami. Pikkorissartitsisarnerit 2007-imi nunatta ilaani allani arlalinnik malitseqartinnissaat pilersaarutaavoq.

Ukiup ingerlanerani Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit pingasoriarlutik ataatsimiittarput taakkulu ulluinnarni aqutsisui aamma arfinileriarlutik ataatsimiittarsimallutik. Siunnersuisoqatigiit Nuummi ataatsimiikkajunnerusarput, kisiannili 2006-imi septemberimi Maniitsumi ataatsimiittoqarpoq. Ataatsimiinnermut tunngatillugu siunnersuisoqatigiit Polar Oilimut tikeraarsarneqarput tassanilu pisortaq Jørn Rosenberg soqutiginarluinnartumik oqalugiarpoq ilaatigut nunatsinnut oliamik eqqussuineq, akinik annertussusiliisarneq aammalu nuna tamakkerlugu pilersuinermi pisussaaffinnik ingerlatseqatigiiffiup naammassinneriaasia eqqartorneqarlutik. Maniitsup Kommuniata kalaalimineerniarfik nutaaq ingerlalluaqisorlu siunnersuisoqatigiinnut ilaasortanut takuniartippaa aammalumi Aalisakkanik Tunisassiornermik Ilinniarfimmut A.T.I.-mut pulaartinneqarlutik tassanilu aqutsisunit paasissutissanik pingaarutilinnik tuniorarneqarlutik.

Ukiup ingerlanerani Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit taamatullu tassani ilaasortat ataasiakkaat allattoqarfillu allaffik sinnerlugu aammalu naalakkersuinikkut partiit marlussuit nunatsinni atuisartunut inatsisip nutartertariaqaqisup suliareqqinneqarnissaa ilungersuutigisimavaat. Tassani pineqarput atuisartunut siunnersuisoqatigiit, tuniniaasarneq, meqqilersuisarneq, akit aammalu atuisartunut maalaaruteqartarfittut ataatsimiititaliaq pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 10, 13. november 1986-imeersoq aammalu qallunaat inatsisitigut maleruagassarititaasa arlallit atuutilersinnissaannut tunngasut. Maleruagassat Danmarkimi atuutilersinneqareerput atuisartullu inuussutissarsiutinut namminersortunut inatsisitigut piginnaatitaaffii 2002-miilli pitsanngoriartissimallugit. Pitsanngoriaatsit taakku arlaannaalluunniit ajoraluartumik nunatsinnut suli atuutilersinneqanngillat.

Uanga nammineq inuttut assut eqqarsaatigisarpara kissaatiginartittarlugulu nunatsinni inuussutissianik nakkutilliineq Danmarkimisullu tamakkiisumik qaffasissuseqalissasoq aammalu Danmarkimisulli minnerpaamik taama toqqissisimanartigisunngorlugu aaqqissuunneqassasoq ilisimaneqarmammi 2006-imi inuussutissianut tunngasut arlalitsigut kusanaatsuliorfigineqartarnikuummata. Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfiup taamatullu aamma inuussutissalianut nakkutilliinermut oqartussaasut taassuma ataani inissisimasut ajoraluartumik nalunaarutigaat nerisassianik tunisassiorfiit aammalu assersuutigalugu sutorniartarfinni iggaveqarfiit nuna tamakkerlugu nakkutiginiarnerat ullumikkut annertuseriaqqinneqarsinnaanngitsoq nunatsinni uumasut nakorsaat ikippallaareersut allanik suliassaqarnerat akissaqartinneqannginnerallu pissutigalugu. Taamaattumik Inuussutissalianut nakkutilliinermut Oqartussaasunut aammalu Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfimmut ilungersortumik inassutigineqassaaq suliassap taama pingaaruteqartigisup nakussassarnissaanut kalaallit tunisassiassaannik inuussutissiaanillu kantiinani, sutorniarfiit iggaviini allanilu passunneqartarnerat akulikitsumik tamakkiisumillu nakkutilliivigisalernissaannut sunniutilimmik erniinnarluinnaq iliuuseqartoqassasoq.

Ukiuunerani erseqqinneroriarfissaqanngitsumik paasinarsivoq sinerissami ilaasunik isumaginninnerup nunaqarfiillu ilaasunik ilaasartaatinik tikinneqarsinnaannerisa annikilliserujussuarnerat illoqarfinni mikinerusuni nunaqarfinnilu innuttaasunut qanoq sutigullu ajoqutaasumik sunniuteqartarsimasoq. Taamaattumik nuannaajallannarpoq tusarlugu naalakkersuisuni kingullermik pilersinneqartuni angallannikkut pissutsit naammaginarnerusunngorteqqinnissaat soqutiginiarneqarmat.

Atuisartut ilarpassui nerisassiani ulluinarni nerisartakkatsinni akuutigineqartartunut assigiinngitsunut sapigaqartuusarput. Taamaattumik nerisassiat igariaannanngoriikkat sapigalinnut akuutilersorneqarajuttartut ullumikkornit sakkortunerusumik sammineqartariaqarsorisakka pisiniarfinni ersersinniarnerullugit peqqissaarunnerullugillu nittarsaanneqartariaqarput. 2006-imi ukiakkut taamanikkut Peqqissutsimut Naalakkersuisup pineqartoq manna soqutiginarnerarpaa taamaattumillu suliassami matumani suut Peqqissutsimut Pisortaqarfimmit suliniutiginiarneqarnersut Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit soqutigalugu utaqqimaarumavaat.

Innaallagissap sarfaanut imermullu tunngatillugu – assigiimmik akeqartitsinerup atorunnaarsinneraniilli Atuisartunut Siunnersuisoqatigiinnut annertuumik eqqarsarnartoqartitsisimapput. Ilaatigut neriulluarnartulimmik periaatsip nalilersoqqinnerani Naalakkersuisut iliuuseqarfiginiakkatut namminneq aalajangigaanni. 2007-imi upernaakkut ataatsimiinnermi Inatsisartut ataatsimiinneranni ullormi kingullermi pineqartoq pillugu nalunaarusiaq tusaatissaannartut tiguneqarpoq, tassa peqqissaarnerusumik naliliisoqarnissaanik ilimasunnerit pingaartumillu iluarsartuusseqqinnerup kingunissaanik pitsaanerusumik naatsorsuinissat Inatsisartut 2007-imi ukiakkut ataatsimiinnissaanni oqaluuserinninnissaannut utaqqissunneqartariaqarput.

Ukiuni kingullerni atuisartut paasisimasaqaleriartornerisa aammalu atuisartunut tunngasunik tusagassiuutit soqutiginnileriartornerisa kingunerisaanik atuisartunut siunnersuisoqatigiinnut ilaasortat tamarmik nalinginnaasumik pingaartumillu ataani atsiortup siulittaasutut suliassatut nammatassaat annertuseriangaatsiarsimapput. Taamaattumik siunnersuisoqatigiinnut ilaasortat akissarsiaqartitaanerat (ataatsimiinnersiaqartitaanerat) pillugu ullumikkut maleruagassat naammaginarunnaavissimapput. Siulittaasup qaammammut akissarsiai, ataani atsiortup ullut tamarluinnaasa siunnersuisoqatigiit pillugit nalunaaquttat akunnerini arlalinni sulisarneranut akissarsiai, matumani ilanngullugit sinerissamit tamarmit atuisartunut kommuninilu atuisartunut ataatsimiitialiani ilaasortanik oqarasuaatikkut oqaloqatiginnittarneri arlallit eqqarsaatigalugit akisarsiai ullormut (akileraaruseereernikkut) 70 kr.-inilluunnit ikinnerupput.

- Taamaattumik inassutigineqarpoq Naalakkersuisut akissarsiat pillugit malitarisassat malunnartumillu qaffaanissaq piaarluinnartumik misissortissagaat inuit piginnaanillit soqutigisallillu suliassanut kajungilersinnissaat attatiinnarnissaallu siunertaralugu. Taamatuttaaq atuisartunut ataatsimiititalianut ilaasortat akissarsiaqartitaanerat nalilersoqqinneqartariaqarpoq upernaaq kingullermi isumasioqatigiinnermi peqataasunit aammalu Atuisartunut Siunersuisoqatigiinnit kissaatigineqartutut.

Naggataagut periarfissaq manna atorlugu Naalakkersuisut, Kanukoka kommunillu qutsavigiumavakka isumaga malillugu ajunngitsumik sunniutilimmik peqataasimanerannut 2006-imi marsip qaammataani atuisartunut sullissisut iluatsilluartumik isumasioqatigiissinnerannut aammalu Kalaallit Nunaanni Atuisartunut Siunnersusoqatigit sulinerannut pingaartumik radiokkut TV-kullu tusagassiuutit takusassiuutillu malunnartumik soqutiginninnerannut nunatsinni atuisartut paasisimasaqaleraluttuinnartut iluaqutissinneqaatigisaannut.

Nanortalik, ulloq 15. maj 2007

Nikolaj Ludvigsen

Kalaallit Nunaanni Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit siulittaasuat

Aallaqqaasiut

Kalaallit Nunaanni Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit Atuisartunut pisisartunullu siunnersuisoqatigiit, tuniniaasarneq, nalunaaqutsersuisarneq, akit aamma atuisartunut pisisartunullu maalaaruteqartarfittut ataatsimiititaliaat pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 10, 13. november 1986-imeersoq taassumalu allannguutai tunngavigalugit sulisussaavoq, ukulu aallaavigineqartussaallutik:

  • akigititat niuernermilu piumasarisat sualuppallaartut akornuserniarnissaat 
  • sulissussinissaq atuisartut pisisartullu ilisimasaqarnerulersinniarlugit paasitsitiniaanikkut pissutsinik, atuisartut pisisartullu nioqqutissanik sullissinernillu qanoq issusersiusinnaanissaannut pingaaruteqartunik, paasisitsiniaanikkullu atuisartut pisisartullu pisisinnaatitaanikkut inissisimanerat pillugu 
  • inuutissarsiutinik ingerlatsinerup tungaanut atuisartunut pisisartunullu politikkikkut isummiussanik, pisortat oqartussaatitaannut Inatsisartunullu saqqummiussisarnikkut siunnersortassallugit 
  • kommunikkuutaartumik atuisartunut pisisartunullu tunngasumik ataatsimiititaliat, suliarisassallugillu suliassat, taakkunannga siunnersuisartoqatigiinnut saqqummiunneqartartut 
  • nakkutigissallugit inatsisip aalajangersagartai kapitali 7-imiittut naapertorlugit (tuniniaaneq, nalunaaqutsersuineq poortuisarnerlu) 
  • akinik iluanaarutinillu nioqqutissat aalajangersimasut nioqquteqarfiilluaalajangersimasut iluanni misissuisarnissaq 

Kalaallit Nunaanni Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit arfineq marlunnik ilaasortaqarpoq, katitigaappullu Sulinermik Inuussutissarsiutillit Kattuffiannit (SIK), Kalaallit Nunaanni Kommuneqarfiit Kattuffiannit (KANUKOKA), Arnat Peqatigiit Kattuffiannit, Kalaallit Nunaanni Aalisartut Piniartullu Kattuffiannit (KNAPK), kiisalu Inatsisartunit toqqakkanit pingasunit. Kalaallit Nunaanni Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit ilaasortai Inatsisartut Inatsisaat nr. 10, 13. november 1986-imeersoq § 3, imm. 3 naapertorlugu ukiut sisamakkaarlugit ilaasortaasarput.

Kalaallit Nunaanni Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit 12. december 2003-mi imatut katitigaavoq:

Siulittaasoq Nikolaj Ludvigsen, KANUKOKA-mit toqqagaasoq 
Siulittaasup tullia Pele Jensen, Inatsisartunit toqqagaasoq 
Paulus Broberg, SIK-mit toqqagaasoq 
Godmand Rasmussen, Inatsisartunit toqqagaasoq 
Hans Kreutzmann, Inatsisartunit toqqagaasoq 
Uthilie Heilmann, ARNAT PEQATIGIIT KATTUFFIANNIT toqqagaasoq 
Ole Jørgen Davidsen, KNAPK-mit toqqagaasoq

Ulluinnarni Aqutsisut Siulittaasoq Nikolaj Ludvigsen

Siulittaasup tullia Pele Jensen Siunnersuisoqatigiinni ilaasortaq Paulus Broberg

Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit ulloq 12.12. 2003-mi ataatsimiinnerminni qulaani taaneqartutut Atuisartunut Siunnersusiqatigiit inissitsiterput. Siunnersuisoqatigiit taakku piffissaq suliffigisaat 2006-ip naanerani atorunnaarpoq.

Ukiortaap kingunitsianngua ilaasortat nutaat pingasut Inatsisartut toqqarpaat aammalu Kalaallit Nunaanni Kommunit Kattuffiata KANUKOKA’p, KNAPK’p, SIK’p aammalu arnat peqatigiiffiisa tamarmik immikkut ilaasortaq ataaseq toqqarlugu. Siunnersuisoqatigiittut nutaamik toqqarneqartut piffissaq 2007-miit 2010-mut suliffigissavaat. Siunnersuisoqatigiit ulloq 6. marts 2007-imi ataatsimeerngaarnerminni imatut inissitsiterput:

Siulittaasoq Nikolaj Ludvigsen, KANUKOKA-mit toqqagaq 
Siulittaasup tullia Pele Jensen, Inatsisartunit toqqagaq 
Emilie Olsen, Inatsisartunit toqqagaq 
Ellen Mikaelsen, Inatsisartunit toqqagaq 
Hendrik Nielsen, SIK-mit toqqagaq 
Jakob Petersen, KNAPK-mit toqqagaq 
Uthilie Heilmann, ARNAT PEQATIGIIT KATTUFFIATnit toqqagaq 

Ulluinnarni aqutsisut

Siulittaasoq Nikolaj Ludvigsen 
Siunnersuisoqatigiinni ilaasortaq Emilie Olsen 
Siunnersuisoqatigiinni ilaasortaq Ellen Mikaelsen

Allattoqarfik

Allattoqarfimmi pisortaq Niels Peter Gundelach, inatsisileritooq advokatitut ilinniarsimasoq allatseqarfik ulloq 1. januar 2002- imiilli pilersinneqarmat atorfeqarsimavoq.

A/C-fuldmægtig Jannik Isidor inatsisileritooq cand. jur.-itut ilinniarsimasoq 15. marts 2005-imiilli atorfeqartoq, atorfimminit 21. juli 2006-imiit soraarpoq.

Allatsi Lydia Fisker juli 2005-imiilli taartaasimasoq 1. september 2005-imiit aalajangersimasumik atorfeqalersoq atorfimminit 30. juni 2006-imi soraarpoq.

Allatsi Johansine Poulsen 24. juli 2006-imiilli taartaasimasoq 01. oktober 2006-imiit aalajangersimasumik atorfeqalerpoq.

Siunnersorti Steen Lynge 2005-imi aggustip qiteqqunneraniit ul- lup ilaannaa atorfeqalerpoq atuisartunulli siunnersortitut atorfimminit upernaakkut soraarluni, ukiulli sinnerani suliat ilaannut avataanit siunnersortitut atuulluni.

Siunnersorti Steffen J. Lynge politiitut ilinniarsimasoq 26. juni 2006-imiit atuisartunut siunnersortitut aalajangersimasumik atorfeqalerpoq.

A/C-fuldmægtig Nicolai Odgaard Jensen aningaaserinermik cand. oecon.-itut iliniagartuujuvoq 15. februar 2006-imiilli atorfeqalerluni.

Ulloq 16. oktober 2006-imiit bach. merc. jur. Henrik Malig Larsen fuldmægtigitut piffissamut aalajangersimasumut isumaqatigiissuteqarnikkut atorfeqalerpoq 30. april 2007-ip tungaanut.

1. marts 2007-imi inatsisileritooq cand. jur. Kim Pagels inatsilerinermik siunnersortitut atorfinippoq.

1. januar 2002-imiit Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit namminneq allattoqarfigisimasaat aningaasanut inatsisip allanngortinneratigut Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap allattoqarfianut taamani Naalakkersuisut Allattoqarfianniissimasumut kattunneqarpoq. Inatsisartut inatsisaata nr, 20, 13. noember 1986-imeersup (atuisartut pillugit inatsisip) allanngortinneratigut Atuisartut Maalaaruteqartarfittut Ataatsimiititaliaata allattoqarfittut atorneqarnera 1. juni 2002-mi Kalaallit Nunaanni Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit Ataatsimoorussamik Allattoqarfiannut nuunneqarpoq – taamaalillunilu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap aammalu Kalaallit Nunaanni Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit Ataatsimoorussamik Allattoqarfiannut nuunneqarluni. Aamma 2004-mut Avatangiisit innarlitsaalinissaat pillugu Maalaaruteqartarfittut Ataatsimiititaliaq Ataatsimoorussamik Allatseqarfimmut nuunneqarpoq.

Ataatsimoorussamik Allattoqarfiup najugaraa Imaneq 27, 1. sal, 3900 Nuuk pisuinnaat aqqutaata aammalu pisiniarfiup ”LENE-MI” eqqaani Brugsenip biilinut unittarfittaata eqqaani isertarfeqarluni.

Telefon aamma telefax tulleriinneri malillugit 32 80 33 aamma 32 78 50.

2006-imi suliniutit

Nuna tamakkerlugu kommunini atuisartunut tunngasunik atuartitsineq

Ulluni 13. aamma 14. marts 2006-imi kommunini atuisartunut ataatsimiititalianut ilaasortat 2005-imi nutaamik qinigaasut nuna tamakkerlugu atuisartunut tunngasunik Nuummi isumasioqatigiissinneqarnerat iluatsippoq. Matumani isumasioqatigiinneq pi- neqarpoq tassanilu nunatsinni kommunit 16-init peqataasut 35-upput. Isumasioqatigiissitsinermi pingaarnertut siunertarineqarpoq atuisartunut siunnersuisoqatigiinnut ilaasortat atuisartut piginnaatitaaffiinut malittarisassanik pingaarnernut tunngasunik, suleqatigeeriaatsinik assersuutigalugu naammagittaalliutinik suliarinnittarnerni atuisartunut ikiorsiisarnermik paasisimasaqalersissallugit.

Isumasioqatigiissitsinermi ilaatigut Naalakkersuisunut ilaasortaq, Siverth K. Heilmann oqalugiarpoq Danmarkimilu immikkut ilisimasallit avatangiisinut tunngasunik meqqinik aammalu ”pisinerit qorsuit” pillugit oqalugiarput (civilingeniør Jan Poulsen, Force Institutternemeersoq) aammalu atuisartut piginnaatitaaffiinut malittarisassat Danmarkimi EU-milu ukiuni kingullerni ineriartornerat pillugu oqalugiartoqarluni (universitetslektor Sonny Kristoffersen). Taaneqartup kingulliup saqqummiussaa kingorna Nuuk-TV-mi aallakaatinneqarpoq. Atuisartunut tunngasunik atuartitsineq siunnersortimit Steen Lyngemit isumagineqarpoq.

Atuisartunut tunngasunik isumasioqatigiissitsineq pillugu paasissutissanut tungatillugu innersuussutigineqarpoq nittartagaq www.atuisoq.gl Aamma takukkit Naalakkersuisunut ilaasortap Siverth K. Heilmannip oqalugiaataa aammalu pisinerit qorsuit pillugit Force institutternes’ip pappiaraatai nittartakkami www.atuisoq.gl.

Kommunini atuisartunut ataatsimiititalianut ilaasortat imaluunniit nunaqarfinni aqutsisunut ilaasortat soqutiginnittut ilarpassui Nuummi atuisartunut isumasioqatigiissitsinermi assigiinngitsunik pissuteqarlutik ilaasinnaasimanngillat pikkorissartitsisarnerli ukiamut sinerissami nangillugu ingerlanneqartassaaq. Taamaalilluni Ammassallip Kommuniani isumasioqatigiissitsisoqarpoq/pikkorissartitsisoqarpoq aammalu Nuummi ataasiaqqilluni Nuup Kommuneani atuisartunut ataatsimiititalianut ilaasortanut, kommunip nunaqarfiini nunaqarfinni aqutsisunut ilaasortanut allattaanullu isumasioqatigiissitsisoqarluni/pikkorissartitsisoqarluni. Pikkorissartitsisarnerit taakku siunnersortimit avataaneersumit Steen Lyngemit aammalu atuisartunut siunnersortimit Steffen J. Lyngemit ingerlanneqartarput pikkorissartitsisarnernilu taakkunani sammineqartarput atuisartut pillugit inatsisit tamanut tunngasut kiisalu atuisartunut ataatsimiititaliat, atuisartunut siunnersuisoqatigiit allattoqarfiata allallu avataaniinnerusut akornanni suleqatigiinnermut tunngasut.

Uummannami ulluni 23. aamma 24. novemberimi pikkorissartitsisoqarpoq/isumasioqatigiissitsisoqarpoq Uummannap kommuniani aammalu Ilulissat kommuniani nunaqarfinni aqutsisunut ilaasortat kiisalu atuisartunut ataatsimiititaliat allattaat peqataatinneqarlutik. Pikkorissarnermi/isumasioqatigiissitsinermi tassani Nuup Ammassaliullu kommuniini pineqartut assingi sammitinneqarput.

Ukiup naalernerani Kujataani kommunini pingasuusuni kiisalu Avannaani Qeqqanilu kommunini allani atuisartunut ataatsimiititalianut aammalu nunaqarfinni aqutsisunut pikkorissartitsisarnissat pilersaarusiorneqarput. Taakkunannga pikkorissaanissat katillugit sisamat ukiut nikinnerisa kingunitsiannguani ingerlanneqassapput.

Atuisartunut ataatsimiititaliat aammalu nunaqarfinni aqutsisut

Kommunini atuisartunut ataatsimiititalianik suleqateqarneq atuisartut pillugit inatsimmik 1986-imeersumik inatsisitigut aalajangersaaffigineqarpoq suleqatigiinnerlu 2006-imi sakkortusitinneqarpoq ilaatigut najukkani atuisartunut ataatsimiititaliani ”nukiit nutaat” ilanngussimammata ilaatigullu Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit Nuummi Allattoqarfianneersut sinerissamut angalasimammata, takuuk qulaania).

Kommunini atuisartunut ataatsimiititaliat aammalu Siunnersuisoqatigiit kiisalu taakku allattoqarfiata akornanni suleqatigiinnerup annertusartuarneqarnissaa pitsanngorsaavigineqartuarnissaalu Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit kissaatigaat.

Pilersuisumik aammalu KNB-mik suleqateqarneq

Allatsi Lydia Fisker aammalu siunnersorti Steen Lynge Brugsenip nammineq atuisartunut ataatsimiititaliaata maajimi ileqquusumik ataatsimiinnerani peqataapput. Ataatsimiinnermi atuisartut sapigallit ajornartorsiutaat immikkut ittut aaqqiiviginiarlugit Brugsenit suut suliniutitut aallartissimaneraat – ilangullugit atuisartut taakku nioqqutissatigut immikkut amigaataat eqqartorneqarput.

Ataatsimut isigalugu Atuisartunut Siunnersuisoqatigiinnik siunissami suleqateqarnerulernissaq pillugu Brugsen piareersimalluarpoq.

Pingaartumik Pilersuisumut tunngatillugu oqaatigineqarsinnaavoq ingerlatseqatigiiffiup illoqarfinni arlalinni pisiniarfinnik akikitsunik nioqqutissaatilinnik pilersitsinissaa Atuisartunut Siunnersisoqatigiit kajumissaarutigimmassuk nioqqutissat assigiinngiiaarnerat killeqartillugu Nanortalimmi misiliutigineqartumut assingusumik.

Maniitsumi ataatsimiinnerit

Atuisartunut Pisisartunullu Siunnersuisoqatigiit september 2006-mi Maniitsumi ataatsimiinneranni Polar Oil-ip qullersaqarfia ataatsimeeqatigaa. Direktør Jørn Rosenberg suliffeqarfiup suliai annertoqisut nassuiaateqarfigai, tassalu pisiniarneq, Kalaallit Nunaanni assartuineq, aningaasat naliinik nikitsaaliuineq assigisaallu. Tullersortaatalu nassuiaatigilluarpai Kalaallit Nunaanni nassiussuisarneq pillugu. Drift- & Tekniskchef

Tage Lindegaard aamma driftassistent Morten Poulsen nassuiaateqarluarput Kalaallit Nunaanni nassiussuisarneq pillugu.

Siunnersuisoqatigiit ilaasortaasa Polar Oil-ip aqutsisui apeqquteqarfigillattaavaat akissutinillu pillutik. Ataatsimut oqaatigineqarsinnaavoq ataatsimeeqatigiinneq paasissutissiilluarnartuusoq. Siunnersuisoqatigiit paasitinneqarput, suliffeqarfiup iluatsissimagaa olie-p akia Kalaallit Nunaanni aalajaatsissimagaa, naak silarsuarmi akit ilaatigut annertoqisumik nikerartinneqartarsimagaluartut.

Atuisartunut Pisisartunullu Siunnersuisoqatigiit Maniitsumiinnertik iluatsillugu atuisartut pisisartutullu inissisimasut ammasumik ”angerlariartuutigalugu” ataatsimeeqasiuppaat. Naak peqataasut ikikkaluartut,- illoqarfimmi assigiinngitsunik aaqqissuussineq peqqutaalluni - peqataasunut pissarsiaqaataasutut nalilerneqarpoq.

Aningaaserivinni sillimmasiisarfinnilu oqaatsinik atuineq

Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit isumaqarput – isumaqartuassallutillu kalaallit oqaasiisa atorneqarnerat ilaatigut kiffartuussisoqarfiit taakku pappiaraataanni, piumasaqaasiuttagaanni tunngavigisartagaannilu annikippallaarujussuartut. Allattoqarfik aqqutigalugu nunatsinni aningaaserivittut ingerlatsivinnut marluusunut aammalu sillimasiisarfittut ingerlatseqatigiiffinnut pingasuusunut Siunnersuisoqatigiit saaffiginnissuteqarput.

Ingerlatseqatigiiffiit pingaarnerutillugu tikkuarpaat pisariaqartitsineq malillugu kalaallisut nutsikkat pigigitsik, soorluttaaq kalaallisut oqaasilinnik tamatigut sulisoqartarlutik pineqartunik itisilerisinnaasunik apeqqutinillu akisinnaasunik. Sillimmasiisarfiit ilaata ataatsip pappiaqqat kalaallisut allatanik oqaasertalersornissaannut nukinnik annertuunik atuisimanerartup maluginiaqquaa tamanna allamik aamma iliuuseqarfigissagaani nunatsinni niuerfinni assigiinngitsuni suliffeqarfinnut unammillersinnaanikkut kingunerlutsitsisinnaammat imaluunniit tamatuma kingunerisaanik akiliutigitinneqartartut (præmiat) qaffattariaqarsinnaallutik Kalaallit Nunaanni atuisartunut kisimi atuuttussanik.

Tuniniaasarnermi malittarisassanik nakkutilliineq

Atuisartunut Siunnersuisoqatigiinni suliassat ilagaat nioqqutissanik tuniniaasarnermi malittarisassanik nakkutilliinissaq Inatsisartut inatsisaanni kapitali 4-mi peqqussutaasutut.

Allattoqarfik nakkutilliinermik isumaginnittussaq ilaatigut nammineq suliniuteqarnermigut tamanna isumagisarpaa, kisianni aamma atuisartunit saaffiginnissutaasartut tunngavigisarlugit.

2006-ip ingerlanerani nioqqutissanik tuniniaasarnermut malittarisassat pillugit arlalinnik suliassaqarpoq. Matumani soqutiginarnerusut tunngaviunerusullu pingasut nasuiaatigineqassaput.

1) Saaffiginnittut marluk imminnut attuumassuteqanngitsut Ataatsimorussamik Allatoqafimmut maluginiaqquaat Tele Greenland A/S’ip ingerlatseqatigiiffiup nittartagaani attaveqaatinik sukkatsittaatit Silver (1.024/256 kbit/s) aamma Gold (2.048/256 kbit/s) pillugit neriorsuutigineqartut piseqqusaarutigineqartullu maleruarsimanngikkai. Attaveqaatinut taakkununnga akit piginnaatitaaffiillu immikkut ittut atuutinneqarput taakkunanimi marluusuni sukkassuseq 500 kbit/s missaannaani taamaallaat sukkassuserineqartoq uuttortarneqarsimammat. Aamma TELE Greenland A/S’ip aammalu atuisartut assigisaasaluunniit akornanni qarasaasiakkut ingerlaarfiit sukkassusiisa killeqarsinnaanerat ilimasaarutigineqarsimanersoq Ataatsimoorussamik Allattoqarfiup imaaliinnarlugu takusinnaasimanngilaa.

Tamatuma kingorna Ataatsimoorussamik Allattoqarfiup TELE Greenland A/S allakkatigut attaveqarfigaa Inatsisartut inatsisaanni Nr. 10, 13. nov. 1986-imeersumi nioqqutissanik tuniniaasarnermi maleruagassani § 10 innersuullugu, tassungalu tunngatillugu ingerlatseqatigiiffik akissuteqarpoq nassuerutigalugulu ingerlatseqatigiiffiullu isumaqatigigaa qarasaasiakkut ingerlaartitat atornerisa qanoq ilillugit sukkatsisinneqarsinnaanerannik erseqqissaanissaq naammattumik iliuuseqarfigineqarsimanngitsoq. Tamatuma kingorna ADSL’kkut attaveqaatit piseqqusaarutiginerat ingerlatseqatigiiffiup naleqqussaaviginiarpaa.

2) Saaffiginnissummi allami malugeqquneqarpoq Pisiffik A/S’ip piseqqusaarummi ilaanni oqaaseq ”akeqanngitsumik” atorsimammagu, tassa imaammat pisiniap ”iffiat qulingiluat pisiarippagit qulingat akeqangitsumik” pissagaa, tamannami Inatsisartut inatsisaanni nr. 10, 13. nov. 1986-imeersumi aalajangersakkanut akerliummat, taamaattumik Ataatsimoorussamik Allattoqarfik allakkatigut ingerlatseqatigiiffimmut saaffiginnippoq taamaalillunilu Pisiffik A/S’ip taamatut piseqqusaaruteqarsimanini ajuusaarutigaa kingornalu tassunga tunngatillugu oqaatsinik atuineq naleqqussarsimallugu.

3) Tassunga aamma tunngatillugu Ataatsimoorussamik Allattoqarfimmut malugeqquneqarpoq Pisiffik A/S aamma annertungaatsiartumik pisisartuminut unammisitsimmat ”Qungujugit qungujunneqassaatit”-mik qulequtalimmik. Peqataanissamut piumasarineqarpoq pisisartoq quleriarluni pisiniassasoq meqqillu qulit katersussallugit taakkulu piginnaatitsipput makitsinissamut peqataanissamut akissarsiartaqarsinnaasumik nioqqutissanik 300.000 kr.-inik nalilimmik.

Ataatsimoorussamik Allattoqarfik naliliivoq nakitsinertalimmik unammisitsineq Inatsisartut inatsisaannut nr. 10, 13. nov. 1986-imeersumut akerliusoq, taamaattumillu pisumi tassani aamma allakkatigut saaffiginnissummi tassanerpiaq qulaani imm. 2)-mi pineqartumut ilanngullugu tamanna oqaatigineqarpoq. Pisiffik A/S-ip ajuusaarutiginerarpaa unammisitsinerup aallartinnerani maleruagassani piumasaqaataasut naammassineqarsimanngimmata kingornali unammisitsinermut tunngatillugu tuniniaanermut inatsimmi maleruagassanut tulluarsaasoqarluni. Karsit eqqaanni allagartalersuisoqarpoq taakkunanilu malugeqquneqarluni qungujummik meqqit akeqanngitsumik tunniunneqarsinnaasut.

Ulluinnarni nioqqutissat akiinik misissuineq

Pisiniarfiit ataatsimut pigineqartut Brugsen, Pisiffik, Pilersuisoq, Spar aamma Kamik 2006-imi ukiakkut attaveqarfigineqarput Kalaallit Nunaanni Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit 1. november 2006-imi ulluinnarni nioqqutissat akiinik misissuisinnaanerat siunertaralugu. Pisiniarfiit ataatsimut piginnitsillit pingasut kissaatigineqartutut peqataapput, kisiannili Pilersuisoq Kamillu akissuteqaratik. Atuisartunut siunnersuisoqatigiit, tuniniaasarneq, nalunaaqutsersuisarneq, akit aamma atuisartut maalaaruteqartarfittut ataatsimiititaliaat pillugit Inatsisartut inatsisaat Nr. 10, 13. nov. 1986-imeersoq naapertorlugu ilaatigut taamatut misissuisarnissanut Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit pisussaatitaappput.

Misissuineq elektronik atorlugu ingerlanneqarpoq, tassa pisiniarfiit ataatsimut piginnitsillit immersugassanik nassinneqarput taakkulu namminneq pisiniarfimminni akit pillugit paasissutissanik immersuisimallutik. Pisiniarfiit qinnuigineqarput nioqqutissat 200 missarpiaat akii paasissutissiissutigeqqullugit. Akissutini tiguneqartuni nioqqutissat 180 missaasa akii taaneqarput taakkulu imminnut sanilliunneqarsinnaasimallutik.

Akinik misissuinerit inernerat Kalaallit Nunaanni Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit nittartagaani takuneqarsinnaapput: www.atuisoq.gl.

Aammattaaq illoqarfiit pingusut aammalu nunaqarfiit pingasut (Uummannaq, Nuuk, Nanortalik, Nuussuaq v. Upernavik, Kangaamiut v. Maniitsoq aamma Alluitsup Paa v. Nanortalik) akornanni misissuinerit aallartinneqarput taakku akornanni akit assigiinngissuteqarnersut paasisaqarfigiumallugit. Akineqanngitsoorneq aamma/imaluunniit akissutit eqqoqqissaannginnerat pissutigalugu misissuineq taanna naammassineqarsimanngilaq.

Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit innuttaasuni

2005-imi Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit alloriarput Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit atuisartunut paasissutisseeriaasiat allamik periaaseqarfigineqalermat. Taamani Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit aalajangerput TV-kkut radiokkullu tusagassiutit siornatigornit annertunerujussuarmik atorneqartalissasut. Suliniut taanna pillugu annertunerusumik paasisaqarusukkuit ataani takuuk imm. d).

Nittartagaq: www.atuisoq.gl

Nittartagaq annertusaavigineqarpoq sakkortusarneqarlunilu. Nutaarsiassat paasissutissallu tassunga akuttunngitsunik atuisunut atugassanngorlugit inissinneqartalerput. Tassa assersuutigalugu 2006-imi sillimmasiisarnikkut pisariaqartitat, timmisartut kinguaattoortarneranni piginnaatitaaffiit, momsimit utertitsisarnermut maleruagassat aammalu maalaarutaasut assartornerannut maleruagassat kiisalu nioqqutissat ilaatigut skistøvlit misilerarneqartarneri pillugit allaaserisat tassunga ikkunneqartarput.

Tamatuma kinguneraa nittartakkamut isertartut amerliartulersimallutik, soorlu tamanna ataani kisitsisit takutikkaat. Aammattaaq 2006-imi nittartakkap ilusissaa nutaaq IT- leriffimmut namminersortumut inniminnerneqarpoq aammalu tassani paasissutissat ajornannginnerusumik iserfigineqarsinnaalernissaat suliassangortinneqarluni.

Nittartagaq august 2004-mi pilersinneqarpoq ukiorlu taanna 473-it takuniaasimallutik. Imaappoq agguaqatigiissillugu qaammammut 100 missaanniittut takuniaasarput imaluunniit ullormut pingasut missaat.

2006-imi takuniaasut ataasiakkaartut 7580 missaanniipput, tassa qaammammut agguaqatigiissillugu inuit ataasiakkaartut 630 missaat taakkulu assigaat ullormut 20 sinnilaarlugit.

Nittartakkap soqutigineqarneruleranut pissutsit marluk pissutaagunarput. Siullermik atuagassiaq Atuisoq saqqummersittarunnaarneqarmat taamaattumillu atuisartunut paasissutissat tamatumunnga taarsiullugu Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit nittartagaannut takuniarneqartalerlutik. Tamanna pissutaagunarluni nittartagaq soqutigineqarnerulersimavoq. Aappassaanik internetsip periarfissarititai inuit malugileriartuaarpaat aammalumi ullutsinni nuna tamakkerlugu nittartakkat tikinneqarsinnaalerlutik.

Ilisarnaatissamik unammisitsineq

Ukiup aallartilaarnerani Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit unammisitsipput siunnersuisoqatigiit suliaat pillugit ilisarnaammik nutaamik ”oqariartuuteqarnerusumillu” pissarsinissaq siunertaralugu. Marsip qaammataani unammisitsineq aalajangiiffigineqarpoq. Nuka Dahl Kangerlussuarmeersoq ajugaatinneqarpoq nalunaarutigineqartutullu 5.000,- kr. ajugaasutut akissarsiaralugu.

Ilisarnaatissatut toqqarneqartoq – tamarmiusoq annikinnerusumik ilaqarpoq – kalaallit erfalasuannik – taamaattumillu Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit Inatsisinut allaffik Naalakkersuisut Allattoqarfianniittoq apeqquteqarfigaa ilisarnaat atorneqarsinnaanersoq erfalasoq pillugu inatsimmut kalluaatinngitsumik. Inatsisinut allaffimmiit isumaqartoqarpoq taamaattoqaqqajanngitsoq; taamaattumillu ilisarnaatip ajugaatinneqartup Kalaallit Nunaanni Atuisartunut Siunnersuisoqatigiinnit atorneqannginnissaa inassutigineqarluni. Siunnersuisoqatigiit isumaliutersuutigereerlugu inassutigineqartoq tusaatissatut tiguaat ukiullu naalernerani maannamut ilisarnaataasimasup atorneqaannarnissaa aalajangiullugu.

Radiokkut aallakaatittakkat TV-kkullu takoqqusaarutit

2006-imi ukiakkut radiokkut toqqaannartumik aallakaatitsisarnerni arlalinni Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit siulittaasuat, atuisartunut siunnersorti aammalu avataaniit siunnersortitut suleqataasartoq Steen Lynge peqataasarput KNR-radiomiit aallakaatitassiortartut assigiinngitsut arlallit apersuisarnissanik piumasaqartarnerisigut, pisunilu taamaattuni sammineqartarput pisiniarfinnut tunngatillugu sapigalinnut (astamatikere/allergikere) nioqqutissiat, nunaqarfinnut ilaasunik angallassisarnerit kiisalu assigiimmik akeqartitsinerit nunatsinni tusagassiuutit innuttaasullu ilarparujussuisa oqallissutigisartagaat.

Taakku saniatigut atuisartunut siunnersorti aamma atuisartunut tunngassutilinnik arlalinnik radiokkut aallakaatitassiortarpoq ”Atuisoq”-mik qulequtalinnik ilaatigut pulaartorisimallugu sillimmasiisarfimmi Codanimi sulisoq sillimmasersimanngikkaanni ajutoortoqartillugu ajunaartoqartilluguluunniit inunnut eqqugaasunut taarsiissutissaagaluanik pingitsoortarnerit paasissaalersinniarlugit. Taakkunanissaaq eqqartorneqarput nunatta oqaluttuarisaanerani inissiarsuarni ikuallattoortarsimanerit arlallit, soorluttaaq illut nammineq pigisat, angallatit allallu susassaqarfimmi tassani eqqartorneqarsinnaasut.

GrønlandsBANKEN A/S periarfissinneqarportaaq aningaaseriviup oqaluttuassartaanik, atuisutut tunngavigisat, sulisut atuisunullu periarfissat pillugit saqqummiussinissamut, soorluttaaq Grønlandsbanken A/S akitsuutit qanoq paasineqarnissaat pillugit oqaluttuartinneqartoq.

Avataani siunnersorti Steen Lynge aammattaaq radiokkut aallakaatitassiami ”Atuisoq”- mi pulaartorineqartarsimavoq piginnaatitaaffiit atuisunut tunngassutillit pillugit paasi- simasaqarnissap pingaaruteqassusia eqqartortarsimallugu aammalu arlalinnik assersuuteqartarluni timmisartukkut ilaasunut, pisineq pillugu inatsisinut isumaqatigiissutinullu tunngasunik, soorluttaaq kommunini atuisartunut ataatsimiititaliat attaviginissaannut periarfissat aamma taaneqartarsimallutik. 2007-imi radiokkut arlalinnik aallakaatitassiornissaq pilersaarutaavoq.

Aallakaatitassiat malitseqartinneqartarput illoqarfinni radiolinni aallakaatitassiaaqqanik tusagassaqartitsisarnikkut illoqarfinnilu aviisini ussassaaruteqartarnikkut, tassani ilanngullugit KNR-TV-mi piseqqusaarutit atuisartunut tunngasunik atuisartut soqutigisariaqagaannik ersersitsinissamik siunertalinnik allattoqafik avammut kiinnertittarlugu.

Taakku saniatigut tugassiuutit naqitat – Atuagalliutit aamma Sermitsiaq aammalu TV, tassanilu ilaallutik KNR-Qanorooq, Nuuk TV aamma Nuuk FM apeqqutinut atuisartunut tunngasunut soqutiginnikkiartuinnarnertik ersersittarpaat, allaat atuisartut piginnaatitaaffiinut tunngasut atuisartunut siunnersorti apersorneqartarluni.

Taamanimiilli tusagassiuutit atuisartunut tunngasunik nutaarsiassanik sammisaqartarnerat annertusiartuaarsimavoq aammalu naqitanik saqqummersitsinissat sioqqullugit sammineqartartut pillugit atuisartunut siunnersorti tusarniaaffigineqartarluni.

Ataatsimoorussamik Allattoqarfiup paasissutissiisarneri allat

2006-imi Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit allattoqarfiannut oqarasuaatikkut, allakkatigut namminnerlu inuttut saaffiginnittartut 250 missaanniipput. 2005-imi 190-iusunut sanilliullugu 24% missaannik qaffariartoqarpoq.

Qaffariaat ataatsimut isigalugu atuisartunut tunngasunik paasinnikkiartuaarneq pissutaasimassaaq. Aammattaaq oqaatigineqarsinnaavoq Nuup illoqarfiata qeqqanut pisuinnaat aqqutaanut nuunneq inuit namminneq saaffiginnittartut amerleriarnerannut sunniuteqarsimassaaq. 2005-imi ukiakkut Ataatsimoorussamik Allattoqarfiup najugaa nutaaq inuillu nammineerlutik saaffiginnissinnaanerat tamanut nalunaarutigineqarpoq. (Pissutsit tamakku taamatuttaaq sunniuteqarsimapput Atuisartut Maalaaruteqartarfiattut Ataatsimiititaliamut saaffiginnissutaasartut amerlerialaarnerannut). Atuisup saaffiginnissutaattut sukumiisutut ataaseq assersuutigineqarsinnaavoq:

Atuisartut ilaat Kujataani sumunnarfissat marluk akornanni inunnut marlunnut siumut utimullu helikopterimut billetsimik pisinermut atatillugu Ataatsimoorussamik Allattoqafimmut saaffiginnippoq pineqartoq Narsarsuarmi Air Greenland A/S’ip billetsileriffianiit isumaqatigiissutaareersut akileriikkallu qaavatigut akiligassat allagartaanik 7.580,00 kr.-inik aningaasartalimmik kingusinnerukkut tigusaqarsimagami. Akip ilassutaani, atuisup juullimut feeriarnermini angalanermi annaanissaa pinngitsoorumallugu ulloq taannarpiaq akerliugaluarluni akilersimasai 3.552,- kr.-inik aningaasartaqarput, ima allassimasoqarmat ”ajoraluartumik aki kukkusoq paasissutissiissutigineqarsimammat”.

Akip annertuseriaataanik nalunaarut atuisumut tuppoq akiliinerup siulliup pinerata kingorna ullut pingasut qaangiuttullu taamanilu atuisup Ataatsimoorussamik Allatoqarfik attaveqarfigaa allattoqarfiullu Air Greenland A/S allakkatigut attaveqarfigaa ingerlatseqatigiiffiup nittartagaani sumunnarfissat marluk pineqartut paasissutissiissutigineqarsimanginnerat innersuussutigalugu aammalu naggataagut akip isumaqatigiissutaareersup akileriikkallu sulisumit allangortinneqarsinnaaneranik ilitsersuutit amigaataanerat erseqqissarneqarluni – ilanngullugu tassunga tunngatillugu atuisumiit naammagittaalliuutaasinnaasup tiguneqarsinnaaneranik nalunaarut.

Nittartakkap atuisumit paasiuminaasinnaaneranik Ataatsimoorussamik Allattoqarfiup oqarnera ingerlatseqatigiiffiup isumaqatigaa, soorluttaaq ingerlatseqatigiiffiup tungaaniit kingorna kukkusoqartarsimanera nassuerutigalugu taamaattumillu akip annertuseriaataata 3.552,- kr.-nit atuisumit akilerneqarsimasut utertinnissaanut isumaqataasimalluni. Illuatungeriit tamanna pillugu paasissutisseeqatigeereernerisigut suliaq naammassineqarpoq.

Nittartakkap atuisumit paasiuminaasinnaaneranik Ataatsimoorussamik Allattoqarfiup oqarnera ingerlatseqatigiiffiup isumaqatigaa, soorluttaaq ingerlatseqatigiiffiup tungaaniit kingorna kukkusoqartarsimasoq nassuerutigaa. Tamatuma kingorna ingerlatseqatigiiffiup nalunaarutigaa akip 3.552,- kr.-inik annertuseriaataa atuisumut utertillugu akilerneqassasoq.

Nerisaqarnermut Siunnersuisoqatigiinnik suleqateqarneq

Nerisaqarnermut Siunersuisoqatigiit pilersinneqarmatali Ataatsimoorussamik Allattoqarfik siunnersuisoqatigiinni taakkunani ataatsimik sinniisuutitaqarpoq. Siullermik Bo Vestergaard siunnersuisoqatigiit siulittaasoraat. 2004-mi Ataatsimoorussamik Allattoqarfimmi atorfigisimasani qimammagu siusinnerusukkut fuldmægtigiusup Troels Linderoth Lolckip ileqquusumik ilaasortatut sinniisuuneq tiguaa. 2005-imi ukiamiit 2006-ip aasaaneranut fuldmægtig Jannik Isidor Nerisaqarnermut Siunnersuisoqatigiinni sinniisuulerpoq. 2006-imi ukiamiit Nicolai Odgaard Jensenip tassani Ataatsimorussamik Allatoqarfik sinniisuuffigilerpaa.

Nunani avannarlerni suleqatigiinneq

Nunani avannarlerni atuisartut ukiorpassuarni suleqatigiinnerat 2006-imi nanginneqarpoq. 2006-imi Norge Nordisk Ministerrådimi siulittaasuutitaqarpoq.

Nunani avannarlerni atuisartut kattuffiini siuttut (pisortat) attaveqatigiinnikkut 2005- imi suleqatigiilerput. Taakku ataatsimeeqatigiittarneri Nordisk Ministerrådimit akilerneqartarput. Ataatsimiittarnerani ilaatigut eqqartorneqartarput ataatsimut immikkullu ataasiakkaanut aaqqissuussaanermut aningaasaliisarnermullu tunngasut, nunanut avannarlernut periarfissat immikkut ittut, tassani aamma ilanngullugit nunani avannarlerni killerni atuisartunut suliniutit immikkut ittut, saqquminerulersitsinissamut aammalu sunniiniarnermut atugassat periaatsit assigiinngitsut assersuutigalugu nunat tamat atuisartunut ulloqartitsinerat aammalu atuisartunut tunngasunik ilisimatusartarnerni avatangiisinut nunat attuumassutaat aammalu nunat tamat atuisartunut kattuffiinut nunat avannarliit angisuut peqataasarnerat.

2006-imi attaveqaatit pillugit marloriarluni ataatsimiittoqartarpoq. Ataasiarluni Stockholmimi ulloq 14. junimi aammalu – maannamuugallartoq – Københavnimi ulloq

19. december 2006-imi inaarutaasumik ataatsimiinneq. Tassani ima pisoqarpoq, Nordisk Ministerrådip attaveqaatitigut suleqatigiinnerup aningaasalersorneqarnerata maanna- muugallartoq unitsinneqarnissaa aalajangiuppaat. Attaveqaatit pillugit suleqatigiissitat suliaq ingerlateqqinniarpaat ukiumut ataasiarluni ataatsimiittarnikkut taannalu nunat avannarliit atuisartuisa isumasioqatigiittarnerisa aningaasalersorneqartartut nanginneqartartullu ingerlanneqartarnerannut atatillugu pisassaaq aamma ilanngullugit susassaqarfimmi tassani ilisimatusartut suliniutaat tunngavigalugit ataatsimiittarnissat iluatsinniarneqartassallutik.

2005-imi upernaakkut Kalaallit Nunaanni Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit aamma nunat tamat atuisartut kattuffiannut ICRT-mut – International Consumer Research & Testingimut ilaasortaalerpoq. Taanna nunarsuarmi tamarmi atuisartunut kattuffiit suleqatigiiffigaat.

Ilaasortaanikkut misissuinerit assigiinngitsut nunatsinnut soqutiginaatillit atornissaat periarfissaavoq nammineq akilertussaanagit namminerlu misissuisuusussaanani. 2006- imi Ataatsimoorussamik Allattoqarfiup nittartakkamini ICRT-miit aammalu qallunaat atuisartunut atuagassiaanniit ”Tænk”-imiit misissuinerit tamanut ammasumik takusas- siarisinnaalerpai.

A/C fuldmægtig Jannik Isidor maj 2006-imi ICRT’p ukiumoortumik ataatsimeersuarnerani peqataavoq Romimi Italiamiittumi ingerlanneqartumi. Ataatsimeersuarnermi atuisartut kattuffiinut allanut attaveqaatit pilersinneqarput suleqatigiinnermilu periafissanik paasisimassat pissarsiarineqarlutik. Jannik Isidorip aammattaaq Kalaallit Nunaanni Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit taakkulu suliaat naatsumik ilisaritippai tamannalu aallartitaniit tigulluarneqarpoq.

Aamma ICRT’p saniatigut nunani avannarlerni misissuisartoqatigeeqarpoq Kalaallit Nunaani Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit ilaasortaaffigisaannik. Taanna aqqutigalugu nunat avannarliit atuisartunut tunngasunik immikkut pisinnaasaqarfigisaat, ilisimasaat misissuinerilu nunatta iluaqutiginiarsinnaavai.

Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit aammalu Ataatsimoorussamik allattoqarfiup 2006-imut naatsorsuutaat

  Missingersuutit 2006 Naatsorsuutin. allattukkat 2006
Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit (1) 892.630 kr. 811.226 kr.
Ataatsimiittarnerit 300.000 kr. 319.331 kr.
Nunat Avannarliit Suleqatigiinnerat (2) 80.000 kr. 5.918 kr.
Europamiut atuisunut tunngasunik suleqatigiinnerat Akinik misissuisarnerit 30.000 kr. 1.875 kr.
Akinik misissuisarnerit 40.000 kr. 1.171 kr.
Kommunini atuisartunut ataatsimiitital. atuartitsineq  100.000 kr. 82.302 kr.
Atuisartut pillugit isumasioqatigiinneq (3)  300.000 kr. -21.773 kr.
Atuisartunut Siunnersuisoqat. paasititsiniaasarnerat  0 kr. 344.396 kr.
Siulittaasup allaffiata ingerlanneqarnera 0 kr. 35.417 kr.
Siulitaasup akissarsiai 42.630 kr. 42.630 kr.
     
Ataatsimoorussamik Allattoqarfik 2.567.732 kr. 2.772.185 kr.
     
Unamilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq 497.630 kr. 282.708 kr.
     
Atuisartut Maalaaruteqartarfittut ataatsimiitital. 92.630 kr. 44.538 kr.
     
Avatangiisit innarlats. Naammagitt.Ataatsimiit. 50.000 kr. 0 kr.
     
KATILLUGIT 4.100.622 kr. 3.890.696 kr.
Aningaasanut inatsit  4.100.000 kr.  
Sinneruttut -622 kr.  

Naatsorsuutinut allattukkat

(1) Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit aningaasartuutaat tamarmiusut: kr. 1.079.851,- isertitaat tamarmiusut: kr. 268.585,- angusat: kr. 811.266,-
(2) Nordiskrådip atuisartunut tunngasuni nunat avannarliit suleqatigiinnerannut allattoqarfiup aningaasartuutaasa ilaat utertippai
(3) Atuisartunut tunngasunik isumasioqatiginnermi peqataasut akiliutaanit isertinneqarput 256.000,-