Siulequt

"2006 -ip naanerani atuisartunut siunnersuisoqatigiiusimasut piffissaq suliffigisimasaat taamaatsippoq aammalu 2007-ip aallartinnerani ullumikkut siunnersuisoqatigiu sim ass­ sut atorunnaarsinneqarlutik. Paulus Broberg, Godmand Rasmussen, Hans Kreutzmann aamma Ole Jørgen Davidsen tunuarput taakkunngalu taarsiullugit sassarlutik Emilie Olsen, Ellen Mikaelsen, Hendrik Nielsen aamma Jakob Petersen. Periarfissaq manna iluatsillugu Atuisartunut Siunersuisoqatigiinnut ilaasortaasimasut sulisimanerannut qutsavigerusuppakka - peqatigitillugulu ilaasortat nutaat sisamat ukiuni sisamani tul­ liuttuni piffissami kommunerujussuit sisamat nutaat kommunit aaqqissuuteqqineranni pilersinneqarfianni iluatsilluartussatut neriuutiginartumut tikilluaqqullugit.

Ukiut nikinneranniit kommunerujussuit sisamat pilersinneqarpata ullumikkut kommu­ nini 17-iusuni najukkani atuisartut soqutigisaat qanoq isumagineqalemissat pissangas­ sutigalugu Kalaallit Nunaanni Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit qilanaaraat. Makku Atuisartunut Siunersuisoqatigiit innersuussutigissavaat:

isorlerni, nunaqarfinni illoqarfinnilu allani mikinerusuni pisortat kommunillu allaffeqar­fiisa anginerusut katersomeqarfiginngisaanni atuisartut soqutigisaasa isumaginissaan­nut tunngavissat isumannaatsuutittuameqassapput suliffigineqamerallu annikillisinne­ qassanngilaq aammalu atuisartut pillugit inatsiseqamerup ullutsinnut naleqquttuutinnissaanik sulissutiginninneq unittuussanngilaq ingerlatiinnameqassallunilu Nunarput inatsiseqamermut tunngatillugu nunanut avannarlemut allanut sanilliullugu arlalitsigut kinguartoorsi­ mammat. Inatsisit nutarternissaannik suliaqamermi atuisartut soqutigisaqaqatigiiffiisa tusarniartamissaat aammalu inatsisiliortut inatsisinillu atuisut oqaloqatigiituartarnis­ saat pingaaruteqarpoq.

Tassunga tunngatillugu taaneqassaaq nerisassanut tunngasunik suliaqameq pillugu nalunaarummut nutaamut tunngatillugu kiisalu Nunatsinni Peqqissaaviit aaqqissuus­ saanerisa allannguutissaat pillugit Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit tusam iaaffigine­ qarsimammata, susassaqarfiit taakku marluk Nunatsinni atuisartunut ulluinnami pin­gaaruteqarluinnarlutik sunniuteqarmata.

Atuisartut piginnaatitaaffii pillugit innuttaasut annertusigaluttuinnartumik soqutigin­nikkiartuaamerat ilaatigut maluginiameqarsinnaavoq ukiup siulianut sanilliullugu Kalaallit Nunaani Unammilleqatigiinnermut Aalajangiisartut aammalu Atuisartunut Siun­nersuisoqatigiit Ataatsimoorussamik Allatoqafiata 200 7-imi atuisartunit saaffiginnissutit assigiinngitsut suugaluartulluunniit amerlatsikkaluttuinnartut tiguneqarsimammata.

Nuna tamakkerlugu najukkanilu radiokut aallakaatitsisamerit, tusagassiorfinniit soqu­ tigineqaleriartuinnameq aammalu 2006-ip aallartinnerani atuisartut piginnaatitaaffii pillugit mapersagaaqqamik nassiussuisoqamera Nunatsinni illunut tamanut agguaan­neqartut atuisartut soqutigisaqarfiisa amerlatsikkiartomerat kingunerisimavaat. Internetip augaaleriartuinnanera aammataaq malugineqarsinnaavoq tassungalu tunngatillugu oqaatigineqassaaq ataatigut atsiortoq aammalu Atuisartunut Siunnersuisoqatigiinnut ilaasortat allat atuisartuniit saaffiginnissuterpaalussuamik tigusaqatarsimammata misi­littakkat ilisimasallu tunngavigalugit aqqutissiuisuusumik akineqartarsimasunik.

Tassunga tunngatillugu oqaatigineqarsinnaavoq Atuisartunut Siunnersuisoqatigiinnut ilaasortat ullumikkut oqarasuaatit atomerannut qaammatikkaartumik tapisiaqartinne­ qartarmata sinnersuisoqatigiinnut ilaasortat allattoqarfiullu akomanni pitsaasumik at­ taveqaqatigiittuartarnissaq ingerlanneqaannarsinnaaqqullugu.

Ukiuni taakkunani nuannaarutissaasarpoq nunani tamalaani atuisartut ukiup tamaasa pisartumik - 15- martsimi - ulloqatineqartamerat alaatsinaassinnaallugu - tamannalu atuisartuni namminersortullu ilaanni malinnaaffigineqarluartalersimalluni. Nunatsinni pisniarfiit anginerit tamanna malunnartinniartalersimavaat nioqqutissanik immikkut ittumik neqerooruteqartalernikkut aamma/imaluunniit allanik aaqqissuussisarnikkut aammattaarlu atuisartut ulluanni kaffillertoqartarluni kaagillertoqartarlunilu. Ataasiartamik nunaqarfiit ilaanni ulloq malunnartinneqarpoq akerliussutsimik takutitsinermik oqalugiamertalimmillu nioqqutissat assigiinngitsut amerlanerusut pitsaanerusumik pilersutiginissaat annertusaaviginissaallu pillugu.

Namminersortut nunatsinnilu naalakkersuinikkut suliaqarfiit eqqarsaatigalugit atuisar­tut soqutigisaqarfiisa nalinginnaasut tusarniaaffigineqartameranni ilaatigut ullumikkut pingaaruteqamera ugguuna takuneqarsinnaavoq Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit Peq­qissuunermut Naalakkersuisumik Aqqrkalo Abelsenimik aamalu KNI'p siulersuisuini siulittaasumik 2007-imi ilaatigut ataatsimeeqateqamikuummata nunaqarfinnut isorler­nemullu nioqqutissanik pilersuisamerit eqqartomeqamerannut atatillugu.

Naggasiutigalugu Naalakkersuisut aammalu KANUKOKA, ilanngullugit pisortaqarfiit as­ sigiingitsut Nunatsinnilu namminersortut suleqatigiilluamerup ingerlanneqaannarsima­ neranut qutsivigaakka.

Nanortalik, ulloq 15. maj 2008

Nikolaj Ludvigsen

Atuisartunut Siunnersuisqatigiinnut siulittaasoq

Aallaqqaasiut

Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit allattoqarfiallu, Atuisartunut pisisartunullu siunner­ suisoqatigiit, tuniniaasarneq, nalunaaqutsersuisarneq, akit aamma atuisartunut pisisar­ tunullu maalaaruteqartarfittut ataatsimiititaliaat pillugit lnatsisartut inatsisaat nr. 10, 13. november 1986-imeersoq taassumalu allannguutai tunngavigalugit sulisussaap­ put, ukulu aallaavigineqartussaallutik:

  • akigititat niuemermilu piumasarisat sualuppallaartut akomuserniarnis­ saat
  • sulissussinissaq atuisartut pisisartullu ilisimasaqarnerulersinniarlugit paasititsiniaanikkut pissutsinik, atuisartut pisisartullu nioqqutissanik sullissinemillu qanoq issusersiuisinnaanissaannut pingaaruteqartunik, paasisitsiniaanikkullu atuisartut pisisartullu pisisinnaatitaanikkut inis­ sisimanerat pillugu
  • inuussutissarsiutinik ingerlatsinerup tungaatigut atuisartunut pisisar­ tunullu politikkikkut isummiussanik, pisortat oqartussaatitaannut Inatsisartunullu saqqummiussisamissaq
  • kommunini atuisartunut pisisartunullu ataatsimiititaliat siunnersort ass al­ lugit, suliarisassallugillu suliassat taakkunannga Siunnersuisoqatigiinnut saqqummiunneqartut
  • nakkutigissallugit inatsisip aalajangersagartai kapitali 7-imiittut naapertor­ lugit (tuniniaaneq, nalunaaqutsersuineq poortuisarnerlu)
  • akinik iluanaarutinillu nioqqutissat aalajangersimasut nioqquteqarfiillu aalajangersimasut iluanni misissuisarnissaq

Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit arfineq marlunnik ilaasortaqarpoq, katitigaappullu Sulinermik Inuussutissarsiutillit Kattuffiannit (SIK), Kalaallit Nunaanni Kommuneqarfiit Kattuffiannit (KANUKOKA), Amat Peqatigiit Kattuffiannit, Kalaallit Nu ­ naanni Aalisartut Piniartullu Kattuffiannit (KNAPK), kiisalu lnatsisartunit toqqakkat pingasut. Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit ilaasortai Inatsisartut In a ts is a a t nr. 10, 13. november 1986-imeers oq § 3, imm. 3 naapertorlugu ukiut sisamakkaarlugit ilaasor­ taasarput.

Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit 12.12 2006-imiit imatut katitigaavoq:

Siulittaasoq

Siulittaasup tullia Nikolaj Ludvigsen, KANUKOKA-mi t toqqarneqartoq 
Pele Jensen, lnatsisartunit toqqarneqartoq
Hendrik Nielsen, SIK-mit toqqarneqartoq
Emilie Olsen , lnatsisartunit toqqarneqartoq
Ellen Mikaelsen , Inatsisartunit toqqarneqartoq
Uthilie Heilmann, ARNAT PEQATIGIIT KATIUFFIAT-nit toqqarneqartoq
Jakob Petersen, KNAPK-mi t toqqarneqartoq

lnluinnarni aqutsisut

Siulittaasoq Nikolaj Ludvigsen
Siunn. ilaass. Emilie Olsen
Siunn. ilaass. Ellen Mikaelsen

Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit ulloq 06. marts 2007-mi ataatsimiinnerminni qulaani taaneqartutut Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit inissitsiterput. Siunnersuisoqatigiit piffissaq suliffigisassaat 2010-ip naanerata tungaanut sivisussuseqassaaq.

Allattoqarfik

Allattoqarfimmi pisortaq Niels Peter Gundelach , inatsisilerituutut eqqartuussissuserisutut ilinniagalik Ataatsimoorussamik Allattoqarfiup ulloq 1. januar 2002-imiit pilersinneqarneraniit tas­sani atorfeqarpoq.

A/ C-fuldmæ gtig Nicolai Odgaard Jensen, cand. oecon.-iuvoq 15. februar 2006-imiilli tassani atorfeqarluni.

Allatsi Johansine Poulsen 24. juli 2006-imiilli atorfimmi taart aa­ simasoq O. oktober 2006-imiit aalajangersimasumik atorfeqalerpoq.

Siunnersorti Steffen J. Lynge, politiitut ilinniagalik 26. juni 2006-imiit atuisartunut siunnersortitut aalajangersimasumik atorfeqalerpoq.

Cand. jurist Kim Pagels 1. marts 2007-imiit inatsisilerinikkut siunnersortitut atorfeqarsimasoq atorfini 26.07.2007-imiit qimap­paa.

lnatsisileritooq eqqartuussissuserisutut ilinniagalik Lars B. Bjørknæs 01. september 2007-imiit atorfinittoq - atorfini taa­maatippaa 06.02.2008-imiit suliunnaarluni.

1. januar 2002-imiitAtuisartunut Siunnersuisoqatigiit namminneq allattoqarfigisimasaat aningaasanut inatsisip allanngortinneratigut Unammilleqatigiinnermik ataatsimiititaliap allattoqarfiannut taamani Naalakkersuisut Allattoqarfianniissimasumut kattunneqarpoq. lnatsisartut inatsisaata nr, 20, 13. november 1986-imeersup (atuisartut pillugit inatsisip) allanngortinneratigut Atuisartut Maalaaruteqartarfittut Ataatsimiititaliaata allattoqarfittut atomeqarnera 1. juni 2002-mi Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit Ataatsimoorussamik Allattoqarfiannut nuunneqarpoq - taamaalillunilu Unammilleqatigiinnermik Ataatsimiititaliap aammalu Kalaallit Nunaanni Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit Ataat­ simoorussamik Allattoqarfiannut. Aamma 2004-mut Avatangiisit innarlitsaalinissaat pil­lugu Maalaaruteqartarfittut Ataatsimiititaliaq Ataatsimoorussamik Allattoqarfimmut nuunneqarpoq.

Ataatsimoorussamik Allattoqarfiup najugaraa Imaneq 27, 1. sal, 3900 Nuuk pisuinnaat aqqutaata aammalu pisiniarfiup "LENE -MI" eqqaani Brugsenip biilinut unittarfit­taata eqqaani isertarfeqarluni.
Telefon aamma telefax tulleriinneri malillugit 32 80 33 aamma 32 78 50.

Kangerlussuarmi ataatsimiinnerit

Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit ulloq 13. juni 2007-imi Kangerlussuarmi ataatsimiin­ neranni siunnersuisoqatigiit nunaqarfimmi innuttaasut (soraarnerup nalaani) ataatsi­miisippaat inuit qulit missaannaanni peqataagaluartut ataatsimiisitsineq atuisartutut peqataasunut siunnersuisoqatigiinnilu ilaasortanut pissarsiaqaataasutut nalilemeqarpoq. Ataatsimiisitsinermi erseqqissumik saqqummiuneqarpoq nioqqutissanik akuttoqati­ giikannersumik naammaginartumillu akit assigiit atorlugit pilersuinissaq qanoq ajoma­ kusoortigisoq, assersuutigalugu Sisimiut.

Paasissutissat ataatsimiisitsinermi saqqummiussuunneqartut kingoma Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit KNI Pilersuisoq A/S-imik nutaamik oqaloqatiginnittarnemi atorpaat aammalu Kangerlussuarmi atuisartut sinniisaat KNI-mik isumaqatiginninniarnerit pillugit ilisimatinneqartarlutik.

Atuisartunut Siunnersuisoqatigiinni ataatsimiittarnerit allat

Ulloq 6. martsimi inissitsiterluni ataatsimiinnerup aammalu Kangerlussuarmi ataatsi­ miinnerup saniatigut Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit ulloq 4. oktober oqarasuaatikkut ataatsimiipput aammalu ulloq 29. november ukiumi nalunaaru teqarfiusussami nagga­ taasumik ataatsimiillutik.

Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit Internetikkut nittartagaat: www.atuisoq.gl

Ukiumi 2007-imi Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit aviisiat Atuisoq internetikkut nittar­tagaqalernissamut aningaasatigut inissaqartinneqarpoq, taannalu assigiinngitsutigut arlalitsigut atuisartunut pitsaanerusumik imaqarnerusumillu aaqqissuussaalerluni. Ilusia pisoqaq nutarterneqarpoq allaaserisallu nutaat linksillu ikkunneqarput, atuisartut paasissutissanik ajornannginnerusumik sumiissusersiorlutik ujaasilersinnaanngortillugit. Assersuutigalugu timmisart unut ilaasut, sillimmasiisarnikkut apeqqutit, pisinermi ugguarsinnaatitaan eqaammalu pisineq pillugu inatsit il.il. ikkunneqarlutk. Siusinnerusukkut allaaserisimasat arlallit nalimmassaaffigineqarput aammalu Atuisartunut Siunnersuisoqatigiinni kiisalu kommunikkuutaani atuisartunut ataatsimiitialian i ilaasortat nutaat aqqi ilanngussuunneqarlutik. Nittartagaq siunissami nutarterneqartuartassaaq.

Aammattaaq nittartakkamut nutaamut links ikkunneqarpoq elektronik atorlugu ordbogi aaneqarsinnaanngorlugu, akunik sapigallit soqutiginnittullu allat iluaqutigisinnaasaat.

- Atuisartunut Siunnersorti kiisalu allaffimmi fuldmægtigi nittartakkap nutartemeqar­ nissaanut pisititsisumut pikkorissatsiarnikuupput suliniutissat allat assigiinngitsut malitseqarsinnaalersillugit. Maanna assit nittartakkamut ilanngunneqarsinnaalerput nit­ tartagaq atuisumut "uumassuseqamerulersissinnaallugu" intemetimilu angalaart oqar ­ sinnaalersillugu tassungalu tunngatillugu atuisartunut siunnersortip aamma misilippaa assit arlallit ikkunnissaat.

Ukiumi 200 7-imi alakkaasut ataasiakkaat aatsaat taama amerlatigipput 8552-iullutik nittartakkamullu isertut 10061-it tikillugit, tamannalu ima paasisariaqarpoq qaammammut agguaqatigiissillugu 712 missaat pulaarsimallutik, taamaalillunilu ullormut unnuamullu alakkaasut 24 sinneqarlutik, tassalu ukiup siulianut sanilliullugu 12 pro­centimik amerleriarsimallutik.

Taamaalillunissaaq Ataatsimoorussamik Allattoqarfimmut 437-riarluni saaffiginnitt oqar ­ simavoq. Saaffiginnissutaasartut suuneri assigiinngitsuusarput, taakku ilarpassui nit­ tartagaq alakkareersimatillugu saniatigut apeqqutissanik saaffiginnissutaasaramik taakkulu aamma ilarpassui nioqqutissanik pisinemi amigaateqamerniluunniit immikkut ittumik ajomartorsiuteqartoqartillugu siunnersomeqarnissamik ilitsers om eqamiss amil­ lu saaffiginnissutaasarlutik. Taakku tamarmik pisariaqartitsineq annertoorujussuusoq ersersippaat, soorluttaaq tusagassiuutit assigiinngitsut pissutaaqataasut atuagassiap Atuisup atuisartunut takussaanerulersissimallugu atuisartullumi aamma intemeti atu­ garillualersimallugu.

Aviisi Atuisoq 2007

Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit ulloq 13. juni 2006-imi ataatsimiinnerminni aalajan­ gerput atuagassiaq Atuisoq aviisi ataaseq 2007-ip naanissaanut saqqummersitassatut suliarineqassasoq. Taamaattorli Ataatsimoorussamik Allattoqarfik - periarfissanik ujar­ lingaatsiaraluaqaluni - kalaallimik aviisiliortumik aviisip imaata aviisiliortutut suliari­ nissaanut aaqqissuussisuuffiginissaanullu nassaarnissamik ajomartorsiuteqarpoq. Kingoma Ataatsimoorussamik Allattoqarfik allatut ajomartumik aqqiiviginiarlugu Anders Jørgensenimut Danmarkimi Informationimi aviisiliortumut saaffiginnittariaqarsimavoq.

Aviisi Atuisoq 2007 kingoma pilersaarutaasutut saqqummerpoq imarisaalu eqqarsaati­ gissagaanni atuisartut arlalippassuit kingoma ajunngitsumik qisuariaateqarfigaat sania­ tigullu apeqqutissatik Ataatsimorussamik Allattoqarfimmut ingerlateqqittarlugit.

Aviisiliortup Nuummiinnerani akit annikinnerusumik misissuiffigineqarput, pisiniarfiillu makku tallimat misissuiffigisassatut toqqartomeqarlutik: Narsami Pilers u is oq, Upemavimmi Pilersuisoq kiisalu Brugsen, Pisiffik, Kamik aammalu Spar Nuummi. Narsami Upem a ­ vimmilu misissuinerit isumaqatigiissuteqamikkut najukkani taakkunani atuisartunut ataatsimiititaliani allattuusunit isumagineqarput taamaalillutillu allattuinikkut nammi­ nerlu takkunnikkut isumagineqarlutik. Misissuinermi akit assigiinngitsorujussuungillat, kisiannili taku tinneqarluni pisiniarfeqatigiinni mikinerusuni Kamimmi aamma Sparimi akit nioqqutissanut taakkununngarpiaq allanit qaffasinerusunik akeqartitsisuusut. Pisiniarfiimmi taakku aamma sivisunerusunik ammasarfeqarput.

Siusinnerusukkut - akulikinneru sumillu - aviisip Atuisup saqqummersittarsimanerinut sanilliullugu 2007-imi aviisip saqqummersitap iluatsilluartutut missingersuunneqarpoq

- atuisunit qisuariaatit assigiinngitsut tunngavigalugit - oqarasuaatikkut aammalu e­-mailikkut. Illuatsitsilluamermut tunuliaqutaasoq immaqa takussallugu ajomapallaanngilaq, pissutaasummi arlallit ilapittuutaasinnaammata:

Atuisut inatsisitigut apeqqutinut, aviisip nalinginnaasumik pitsaassusianut aammalu 2007-imut tunngatitamik aviisimi allaasertsanut allalluagaasunut tunngatillugu Atuisar­tut tamanut tunngatillugu ilisimasaqamerulersimapput. Pissutsit allat aamma matuma­ ni pissutaaqataasinnaapput, assersuutigalugu manna, tassalu Atuisartunut Siunnersui­ soqatigiit taamatullu Atuisartunut Siunnersiuisoqatigiinnut ilaasortat aammalu Ataat­simoorussamik Allattoqarfiup radiomik tv-millu atuikulanerulemerisigut - minnerunngitsumillu nittartakkamik www.atuisog.gl-imik pissutaaqataasimapput atuisunut (inatsisitigut) sammisassat innuttaasunit soqutineqamerulersimanerannut.

TV-kkut radiokkullu aallakaatittakkat

Ukiup 2007-ip ingerlanerani Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit siulittaasuat aammalu atuisartunut siunnersorti TV-kkut radiokkullu apersorneqartarnernut arlalinnut peqa­taasarsimapput, radiokkut apersuisartut arlallit apersuinissaminnik qinnuteqartarsimal­ lutik taamatullu pisoqaraangat sammisassat oqallisigineqartarput, soorlu Kangerlussuarmi Pilersuisup pitsaanerusumik kiffartuussisalernissaa, nunaqarfinni innuttaasut nioqqutissanik amerlanerusunik qinigassaqarnerulernissaat, kujataani avannaanilu nu­naqarfinnut ilaasut imaatigut assartorneqartarnerat.

Atuisartunut Siunnersuisoqatigiinnut ilaasortaq Uthilie Heilmann aammalu atuisartunut siunnersorti aamma periarfissaqarsimapput - Ineqarnermut Attaveqarnermullu Naalakkersuisumut Kim Kielsenimut, Jan Knudsen Uummannameersoq sinnerlugu atsiortitsinerit katersat inerneri tunniutissallugit. Taassuma Kalaallit Nunaanni ilaasut angallanneqarnerannut pissutsit pillugit akerliuniarnermut nuna tamakkerlugu atsiortitsine­rit 4800 sinnilaarlugit katersorsimavai. KNR-TV pisumi tassani najuussimavoq.

2007-imi ukiakkut Ataatsimoorussamik Allattoqarfik Nuuk FM-ikkut tusarsaanerulerniarpoq radiomit tassannga kajumissaarneqarnermigut. Tamatuma inerneraa atuisartunut tungasunik toqqaannartumik aallakaatitsisarnerit amerlanerulernerat. Taamaaline­rani Ataatsimorussamik Allattoqarfimmi inatsisileritooq Lars Bjørknes aammalu atuisar­tunutsiunnersorti Steffen J. Lynge aallakaatittakkanut aaqqissuisuusarput - kalallisut qallunaatullu. Sammineqartartut assigiinngitsuusarput: Aningaaserivinniit, taarsigas­sarsisitsisarfeqatigiinniit aningaasalersueqatigiiffinniit (kredit - og finansieringsselskabi­niit) atuisartut taarsigassarsitinneqartarneri, sillimmasiisarnernut tungasut, naamma­ gittaalliuteqarnissamut piginnaatitaaffiit pillugit pisinermut inatsimmi aalajangersakkat kiisalu qularnaveqqusiisarnerit, momsi pissutsillu allat atuisartunut tunngasut. Taamatut aallakaatitsisarnerit pissutaaqataasarsimapput atuisartut eqqummaarinnerulerne­rannut ilisimasaqarnerulernerannullu.

Tusagassiuutitigut nalunaarutit

Inissitsitereernermi siunnersuisoqatigiit qanoq katitigaanerat pillugu tusagassiuutitigut nalunaaruteqarnerup saniatigut ukiup nalunaarusiorfiusup affaata aappaani Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit tusagassiuutitigut nalunaaruteqarput Kangerlussuarmi pisiniarfiup paarinerlutap takomariaqarneq ajoquseraa aammalu ukiakkut tusagassiuutiti­ gut nalunaaruteqarlutik kalaalimemgit akikinnerulersinnissaannut aammalu paarnat naatitallu akikinnerulersinnissaannut iliuuseqartoqartariaqartoq. Aammattaaq Foodlines tunisassiaani paarnaaqqani qullugiaqarneranik mianersoqqussummik tusagassiuutitigut nalunaaruteqartoqarluni. Kingoma tamanna tusagassiuutinit namminernit malinnaaffi­ gineqarpoq tunisassiat taakku pisiniarfiit ilisiviinit piaarneqareersullu.

Tuniniaanermut malittarisassanik nakkutilliineq

Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit suliassaasa ilagaat tuniniaanermut malittarisassanik nakkutilliineq, Inatsisartut inatsisaanni kapitali 4-mi peqqussutigineqartutut.

Allattoqarfiup nalinginnaasumik nakkutilliinermik isumaginnittuusup tamanna suliari­sarpaa nammineq suliniuteqarnermigut, kisiannili aamma atuisartuniit saaffiginnissutaasartut tunngavigalugit.

2007-ip ingerlanerani tuniniaanermut malttarisassat pillugit arlalinnik suliassaqarsimavoq. Matumani soqutiginaateqarnerusut nalinginnaanerusullu pingasut kisimik nas­suiaateqarfigineqassapput:

1) Ataatsimoorussamik Allattoqarfiup maluginialerpaa Nuummi pisiniarfiit ilaata aviisimi neqeroorutinik imalimmi illunut tamanut agguaanneqartartumi quppemerit kinguller­ saani akit aqqutissiuisuusut aammalu "25%-imik momsileriikkat" allaqqasut.

Tassani pisut malillugit nioqqutissani aviisimi neqeroorummi akit erseqqissumik paasissutissalemeqarsimangillat, tamannalu Inatsisartut inatsisaanni nr. 10-mi 13. november 1986-imeersumi tuniniaanermut malittarisassani § 17, imm. 1-imi pineqartumut aker­liuvoq.

Kingoma Ataatsimoorussamik Allattoqarfik pisiniarfimmut allakkatigut saaffiginnissuteqarpoq paasiumallugu pisiniarfik, Kalaallit Nunaanni momseqannginnera pissutigalugu, aviisimi neqeroorummi akit taaneqartut 20%-imik appaaffigisimanerai imaalillugu akit taamaalillutik eqqortunngorlugit naqqiivigineqarsimallutik, malugalugu, Danmarkimiit Kalaallit Nunaannut assartuinenni aningaasartuutit qallunaat momsiannut 25%­-iusumut naapertuutinngitsut.

Ataatsimoorussamik Allattoqarfik imaassorinnippoq aviisi neqeroorut Danmarkimi naqitertinneqarsimasoq tassanilu aviisit neqeroorutaasartut assigigai. Aammattaaq Ataatsimoorussamik Allattoqarfik Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit sinnerlugit piumasaqarta­riaqarsimavoq Kalaallit Nunaanni aviisinik neqeroorutinik assigisaannillu siunissami agguaassisarnissami akit eqqunngitsut imaluunniit akit pututitsisinnaasut atorneqar­tassanngitsut, tamannalu aamma Kalaallit Nunaanni pisiniarfiutilinnit allanit arlalinnit malinneqartalersimavoq Inatsisartut inatsisaanni nr. 10-mi, 13. november 1986- imeersumi tuniniaanermut malittarisassat innersuussutigereernerisigut. Ingerlatseqatigiiffiup saaffiginnissut ingerlaannaq akissuteqarfigaa nassuerutigalugulu ingerlatseqati­giiffiup aviisit neqeroorutit agguaanneqartartussat siunissami kalaallit tuniniaanermut malittarisassaannut naleqqussarneqartassasut.

2) Ataatsimoorussamik Allattoqarfiup maluginialerpaa Kalaallit Nunaanni pisiniarfeqatigiit anginerit ilaata pisisartuminut unammisitsisoq isumaqartoqalerlunilu unammisitsineq pisiat amerlassusiat tunngavigalugu makitsisarnikkut eqquisitsiniaanerusoq taamaalil­lunilu Atuisartunut siunnersuisoqatigiit, tuniniaaneq, meqqilersuineq, akit aammalu atuisartunut maalaaruteqartarfik pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 10-mi 13. november 1986-imeersumi § 10-mut akerliusoq.

Kingorna Ataatsimoorussamik Allattoqarfik ingerlatseqatigiiffimmut allakkatigut saaffi­ginnissuteqarpoq inassutigalugulu unammisitsinermut piumasaqaatit ingerlatseqatigiif­fiup massakkorpiaq unitsissagai imaluunniit unammisitsinermut piumasaqaatit allanngortissagai, pisoq tamanna tuniniaanermut malittarisassanut akerliujunnaarsilluguna­ lunaarutigiitigalugu § 10-mi aalajangersakkanik unioqqutitsineq akiliisitaanennik kin­guneqarsinnaasoq, takuuk § 36.

Ingerlatseqatigiiffik ajuusaaruteqarpoq aammalu Ataatsimoorussamik Allattoqarfiup suliaq pillugu inatsisitigut nassuiaataanut isumaqataalerluni kingornalu tuniniaanermut inatsimmi malittarisassat malillugit unammisitsineq naleqqussarumallugu.

3) Ataatsimoorussamik Allattoqarfimmut maluginiaqquneqarpoq angalatitseqatigiiffiit ilaat intemetikkut nittartakkamik nutaap takoqqusaameranut atatillugu billetsinik neqeroo­ruteqarmat. - Aamma matumani aki tamakkiisoq, akileraarutit akitsuutillu ilanngullugit taangitsoorlugit angalanissamut sumulluunniit allatsitseriaatsimi immikkoortoq 1-imi aki atuisartunut siullermeerutaasumik ilisaritinneqaraangat. Aatsaat allatsitseriaatsip immikkoortuata aappaanni billetsit akiinut akileraarutit akitsuutillu ilanngunneqartar­ put. Ataatsimoorussamik Allattoqarfiup allatsitseriaaseq atomeqartoq amigaateqartutut pututitsiniaanertullu nalilerpaa tamannami nioqqutissat piumaneqamerannut neqeroo­rutigineqamerannulluunniit sunniuteqamissamut piukkunnaateqarsinnaammat taa­maalillunilu atuisartunut siunnersuisoqatigiit, tuniniaaneq, meqqilersuineq, akit aam­malu atuisartunut maalaaruteqartarfik pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 10-mi 13. november 1986-imeersumi § 10-mut akerliulluni.

Kingoma Ataatsimoorussamik Allattoqarfik ingerlatseqatigiiffimmut allakkatigut saaffi­ ginnissuteqarpoq inassutigalugulu immikkoortoq 1-imi pineqartumik akimik tamarmiu­ sumik atuisartut ilisimatinneqassasut matumanilu allattoqarfik ajomartorsiut pillugu paasissutissanik erseqqinerusumik piumasaqarpoq paasiumallugu angalatitseqatigiiffik qanoq suliniuteqalersaamersoq angalanissanut nittartakkami neqeroorutaasut tuni­ niaanermut malittarisassanut akerliujunnaarsinnissaannut oqaatigiitigalugu § 10-mi aalajangersakkanik unioqqutitsineq akiliisitaanermik kinguneqarsinnaasoq, takuuk § 36.

Angalatitseqatigiiffiup malittarisassat taaneqartutut maleruarniarpai, kisiannili taamaa­ liomissaq sioqqullugu suliaqarfimmut nunat tamat kattuffiiniit piumasaqaatinik nutaa­nik pissarsisimanerarluni aammalu ilisimatitsinermut tunngatillugu periaatsitigut ajor­nartorsiuteqarsimallutik tuniniaanermi malittarisassanik malinninniarnissaq ajomaku­soorsitillugu. Ajomartorsiutit assigiinngitsut aaqqinnissaannut maanna suliniartoqale­reerpoq matumani ilanngullugu immikkoortoq taaneqartoq.

2007-imi atuisartunut ataatsimiititalianik pikkorissartitsisarnerit.

2006-imi pilersaarusiukkatut kommunini atuisartunut ataatsimiititalianut ilaasortat pikkorissartinneqartarnerat 2007-imi nanginneqarpoq taakkulu kujataanut tunngatillu­gu januarip naalernerani Qaqortumi, Nanortalimmi Narsamilu ingerlanneqarlutik aammalu avannaani kommuninut tunngatillugu atuisartunut inatsisinut tunngasunik fe­bruaarimi Kangerlussuarmi ingerlanneqarlutik.

Peqataasut pikkorissartitsinerit imaat pillugit soqutiginnilluarput isumaqaramik ullumikkut pisunut annertuumik tunngassuteqartut aammalu atuisartunut ataatsimiitita ­ liani suleriaqqinnissamut pingaaruteqartut. Tassaasinnaapput najukkani pissutsinut tunngasut pisinermut malittarisassat pillugit inatsisinut atatillugu, malitarisassat tassunga tunngassutillit allat imaluunniit nunarsuarmioqatigiit ammaassiffigia artuaarneranni pisorpianut ullumikkumut tunngassutillit malunniuteqarnerpaasutut aammalu niuernermut tunngatillugu takussaanerusutut nalilerneqarlutik - Internet aqqutigalugu niuernermut, kisianni aamma allatsitsinikkut niuernermut tunngatillugu atuisartunut piginnaatitaaffiit assigiinngitsut nunani assigiinngitsuni qanoq assigiinngitsigisumik allaffissuutigineqartarnerat peqataasunit soqutigineqartarujussuuvoq.

Nunat Avannarliit suleqatigiinnerat

Atuisartunut siunnersorti Steffen J. Lynge, Inuussutissarsiornermut Pisortaqafimmi siunnersorti Erik H.K. Heilmann peqatigalugu Københavnimi isumasioqatigiinnermi peqataavoq Danmarkimi Forbrugerstyrelsip aaqqissugaanut, nunat avannarliit atuisartunut kattuffiisa ulloq 26. marts 2007-imi isumasioqatigiinneranni.

Peqataapput EU-kommissariatimeersut aammalu Danmarkimi, Kalaallit Nunaanni , Sverigemi, Norgemi, Finlandimi Islandimilu atuisartunut siunnersuisoqatigiinni aammalu atuisartunut aqutsisoqarfinni atorfilittat, - sammineqarluni atuisartunut piginnaatitaaffiit EU-mut tulluarsarnissaat - oqaatsillu atorneqartut skandinaviamiusoorput (norskisut/qallunaatut/svenskisut/tuluttut).

Isumasioqatigiinneq naalisakkamik imaqarniliamilluunniit allagartalemeqangilaq tassani siunissami suliniutissat kiisalu tamatumunnga kissaatit pineqarmata, nunat avannarliit tungaanniit nunanut avannarlemut tunngasut pingaamerutissinnaallugit - aamma EU sinnerlugu susassaqarfinni assigiinngitsorpassuarni Nunat Avannarliit siuarsimasutut maligassiuisuummata. Peqatigitillugu EU-mut tusarniaassutaajumaartunut tunngatillu­ gu ataatsimut ataqatigiissaarisoqassaaq tamaaliornissamut piffissanngorpat.

Kalaallit Nunaat peqataavoq, naak EU-mut ilaasortaanngikkaluarluni tamannalu sun­ nemeqaataavoq Norgemut Islandimullu ittumik. Tamanna Kalaallit Nunaannut sunniu­ teqameruvoq Danmarkip EU-mut ilaasortaanera tunngavigalugu uagullu ullumikkut naalagaaffeqatigiinnermut ilaavugut.

Isumasioqtigiinnermi atuisartut piginnaatitaaffiisa assigiinngitsunik qaffasissuseqamerat oqaluuserineqarpoq aammalu EU-mi malittarisassanngorumaartussat tulluarsamissaat aammalu tamatumunnga nunat avannarliit qanoq ilillutik inissisimanissaat oqa­ luuserineqarluni.

Atuisartunut siunnersorti Steffen Lynge ukiup nalunaaruteqarfiusussap naalemerani Københavnimi tusagassiuutinut tunngatillugu sungiusarluni pikkorissamermut peqa­taavoq. Pikkorissamermi oqaloqatigiinnikkut tusagassiorfinnik attaveqaqatigiissinnaa­ neq aammalu tatigeqatigiinnissaq pingaamerpaatinneqarpoq nakkarfiusinnaasullu aamma misissuataameqarlutik siunissami tusagassiorfinnut attaveqartamissami ator­ neqarluarsinnaasut. Pikkorissamermut peqataaneq Ataatsimoorussamik Allattoqarfimmiit aammalu Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit tungaanniit tusagassiorfinnut qanilliar­tuaamertut paasineqassaaq.