Siulequt

Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit ilaasortaasalu piffissaq iluatsillugu ukiumut qaangiuttumut 2008-mut qujaniarput ukiortaamullu 2009-mut tikilluaqqusillutik. Siunnersuisoqatigiinni ilaasortaq Emilie Olsen siunnersuisoqatigiinnit tunuarpoq Inatsisartuni sulinini pissutigalugu, Knud Kristiansen-imillu taarserneqarluni.

Piffissaq iluatsillugu Emilie Olsen-ip Atuisartunut Siunnersuisoqatigiinni sulisimaneranut qutsaviginiarpara – Knud Kristiansen-ilu tikilluaqqullugu.

Kommuninik aaqqissuusseqqinnerup kingunerisaanik kommuneqarfiit immikkoortiternerat ukioq 2008-p naanerani naammassinneqarpoq. Nalunngisatsitut maannakkut sisamanik kommunerujussuaqarpoq siornatigut 18-iusimallutik minnerusut. Kommunit marluk annertussutsimikkut silarsuarmi annersaapput, Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit atuisartut soqutigisaat illoqarfinni 18-iusuni qanoq ingerlanneqassanersut pissangasuutigaat. Pilersaarusiornerit aqqusaarumaakkat annertuut kommuneqarfiit allattoqarfiini aammalumi atuisartut ataatsimiititaliaanni nutaani ingerlanneqassapput, tassami ilaasortat siusinnerusumiit avinngarusimanerulissagamik.

Atuisartumut Siunnersuisoqatigiit maluginiarpaat tunngaviusumik atuisartut soqutigisaat kommunerujussuit allattoqarfiini ataatsimut katersuuffiini suli naammassineqarsimanngimmata. 2008-llu naanerani suli atuisartut ataatsimiititaliaannut ilaasortassanik toqqaasoqarsimanngitsoq.

Kommuninik iluarsaaqqinnerup 2007-imi 2008-milu aallartisarneqarneranni atuisartunut inatsisip, kommunini atuisartut ataatsimiititaliaannut tunngasoq, allanngortinneqarnissaa aaqqiivigineqarnisaaluunniit pisariaqartinneqarsimanngilaq. Atuisartunut ataatsimiititaliat nalinginnaasumik attaveqarfiit tusagassiuinerlu aqqutigalugit sapinngisamik paasitinneqartarsimapput. Maannakkut nalunngilarput kommunit peqatigiiffiillu immikkoortoqarfiini ataatsimiititaliat inuttalersorneqalersut.

Kommuneqarfinni atuisartunut ataatsimiititaliarpassuit kommuninut pingaaruteqarluarsimapput. Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit nammineq suliniutinik assigiinngitsunik isumassarsisimavoq, atuisartunut ataatsimiititaliat ineriartortitsinermi peqataasimanerisigut.

Assersuutigineqarsinnaavoq Maniitsumi Kalaaliaqqap ineriartortinneqarnera, peqqinnissamut allanullu tunngasut atuisunut iluaqutaasinnaasunik pitsanngorsaanermi. Soorlu maannakkut Dankort aamma Akiliut atorlugit pisisoqarsinnaavoq, taamaammallu pisinermut uppernarsaat pineqarsinnaalerluni.

Taanna misilittagaq Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit allattoqarfianiit kommunini atuisartut ataatsimiititaliaannut ingerlateqqinneqarpoq, neriuutigalugu innuttaasut politikerillu assingusumik siuariartortitsinissamik tuaviuussinissaannut sunnersinnaallugit.

Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit 2008-p naanera tikillugu ataatsimiititaliani ilaasortaasimasut suleqataalluarsimanerannut qutsaviginiarpai.

Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit nuannaarutigalugu maluginiarpaa, Kalaallit Nunaanni niuertut akikilliliinerit akinillu millisaanerit atorlugit unammillertut amerliartortut, atuisartut nuannaarutigeqisaannik.

Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit tusagassiorfiit soqutiginninnerisa paasinninnerisalu annertusiartornerat nuannaarutigaa. Tamakkunani apeqqutit atuinermut tunngasut asuliunngitsumik pineqartalerput. Suleqatigisat atuisullu pisinermut atuisartunullu inatsisinut tunngasunik pisinnaatitaaffimminnut paasinninnerat annertusiartorpoq.

Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit siulittaasua siunnersortilu Steffen J. Lynge ukiumi qaangiuttumi nuna tamakkerlugu immikkoortoqarfinnilu TV, radio naqitikkallu aqqutigalugit apersorneqartarsimapput.

Naggataatigut Naalakkersuisut, KANUKOKA, allattoqarfiit aqutsisoqarfiillu assigiinngitsut aammalu Kalaallit Nunaanni suliffeqarfiit suleqataalluarsimanerannut qutsaviginiarpakka.

Nanortalik, ulloq 12. marts 2009

Nikolaj Ludvigsen

Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit siulittaasua

Aallaqqaasiut

Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit allattoqarfiallu, atuisartunut pisisartunullu siunnersuisoqatigiit, atuisartunut pisisartunut ataatsimiititaliat, tuniniaaneq, akit nalunaaqutsersuineq, aamma atuisartunut pisisartunullu maalaaruteqarfittut ataatsimiititaliaat pillugit Inatsisartut Inatsisaat 10, 13. november 1986-imeersoq taassumalu allannguutai tunngavigalugit sulisussaapput.

Aallaavigineqartuussappullu:

  • Akigititat niuernermilu piumasarisat sualuppallaartut akornuserniarnissaat
  • Sulissussinissaq atuisartut pisisartullu ilisimasaqarnerulersinniarlugit paasititsiniaanikkut pissutsinik, atuisartut pisisartullu nioqqutissanik sullissinernillu qanoq pingaaruteqartunik, paasisitsiniaanikkullu atuisartut pisisartullu pisisinnaatitaanikkut inissisimanerat pillugu
  • Inuussutissarsiutinik ingerlatsinerup tungaatigut atuisartunut pisisartunullu politikikkut isummiussanik, pisortat oqartussaatitaannut Inatsisartunullu saqqummiussisarneq
  • Kommunini atuisartunut pisisartunullu ataatsimiititaliat siunnersortassallugit, suliarisassallugillu suliassat taakkunannga Siunnersioqatigiinnut saqqummiunneqartut
  • Nakkutigissallugit inatsisip aalajangersagartai kapitali 7-imiittut naapertorlugit (tuniniaaneq, nalunaaqutsersuineq poortuisarnerlu)
  • Akinik iluanaarutinillu nioqqutissat aalajangersimasut nioqquteqarfiillu aalajangersimasut iluanni misissuisarnissaq

Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit

Atuisartunut siunnersuisoqatigiit arfineq marlunnik ilaasortaqarpoq, katitigaappullu sulinermik Inuussutissarsiutillit Kattuffiannit (SIK), Kalaallit Nunaanni Kommuneqarfiit Kattuffiannit (KANUKOKA), Arnat Peqatigiit kattuffiannit, Kalaallit Nunaanni Aalisartut Piniartullu Kattuffiannit (KNAPK) kiisalu Inatsisartunit toqqakkat pingasut. Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit ilaasortai Inatsisartut Inatsisaat nr. 10, 13. november 1986-imeersoq § 3, imm. 3 naapertorlugu ukiut sisamakkaarlugit ilaasortaasarput.

Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit 12.12 2006-imiit imatut katitigaavoq;

Siulittaasoq Nikolaj Ludvigsen
Siulittaasup tullia Pele Jensen, Inatsisartunit toqqarneqartoq
Hendrik Nielsen, SIK-mit toqqarneqartoq
Emilie Olsen, Inatsisartunit toqqarneqartoq, 1/9-08 taarserneqarluni Knud Kristiansen-imit, Inatsisartunit toqqarneqartoq
Ellen Mikaelsen, Inatsisartunit toqqarneqartoq
Uthilie Heilmann, ARNAT PEQATIGIIT KATTUFFIAT-nit toqqarneqartoq
Jakob Petersen, KNAPK-mit toqqarneqartoq

Ulluinnarni aqutsisut

Siulittaasoq Nikolaj Ludvigsen
Siunn. ilaas. Emilie Olsen – kingorna taarserneqartoq Siulittaasup tullia Pele Jensen
Siunn. ilaas. Ellen Mikaelsen

Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit ulloq 06. marts 2007-mi ataatsimiinnerminni qulaani taaneqartutut Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit inissitsiterput.

Siunnersuisoqatigiit piffissaq suliffigisassaat 2010-p naanerata tungaanut sivisussuseqassaaq.

Allattoqarfik Allattoqarfimmi pisortaq Niels Peter Gundelach, inatsisilerituutut eqqartuussissuserisutut ilinniagalik Ataatsimoorussamik Allattoqarfiup ulloq 1. januar 2002-miit pilersinneqarneranit tassani atorfeqarpoq.

A/C-fuldmægtig Nicolai Odgaard Jensen, cand.oecon.- niuvoq 15. februar 2006-imiilli tassani atorfeqarluni.

Allatsi Johansine Poulsen 24. juli 2006-imiilli atorfimmi taartaasimasoq 01. oktober 2006-imiit aalajangersimasumik atorfeqalerpoq.

Siunnersorti Steffen J. Lynge, politiitut ilinniagalik 26. juuni 2006-imiit atuisartunut siunnnersortitut aalajangersimasumik atorfeqalerpoq.

Inatsisileritooq eqqartuussissuserisutut ilinniagalik Lars B. Bjørknæs 01. september 1997-imiit atorfinittoq – atorfini taamaatippaa 06.02.2008-mi suliunnaarluni.

Frank Arnskjold, Cand.scient.pol.-iuvoq 15. juuni 2008-miit atorfeqarluni.

Mark Larsen, Cand.jur.-itut ilinniagalik atorfinippoq 1. August 2008.

Siunnersorti kontorfuldmægtig-ilu kisimik Siunnersuisoqatigiinnut sullissisuupput. Sulisut allat Isumalioqatigiissitat Ataatsimiititalianullu Aqutsisoqarfimmi 1.2.2008-mi pilersinneqartumi sullissisuupput.

1. januar 2002-miit Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit namminneq allattoqarfigisimasaat aningaasanut inatsisip allanngortinneratigut Unammilleqatigiinnermik Ataatsimiititaliap allattoqarfiannut, siornatigut Naalakkersuisut Allattoqarfianniissimasumut, kattunneqarpoq. Inatsisartut inatsisaata nr. 20, 13. november 1986-imeersup (atuisartut pillugit inatsisip) allanngortinneratigut Atuisartut Maalaaruteqarfittut Ataatsimiititaliaata allattoqarfittut atorneqarnera 1. juuni 2002-mi Atuisartut Siunnersuisoqatigiit Ataatsimoorussamik Allattoqarfiannut nuunneqarpoq – taamaalillunilu Unammilleqatigiinnermik Ataatsimiititaliap aammalu Kalaallit Nunaanni Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit Ataatsimoorussamik Allattoqarfiannut. Aamma 2004-mut Avatangiisit innarlitsaalinissaat pillugit Maalaaruteqarfittut Ataatsimiititaliaq ataatsimoorussamik Allattoqarfimmut nuunneqarpoq.

Ataatsimoorussamik allattoqarfik 1. januar 2008 Isumaginninnermut naammagittaalliortarfik, Sulitilluni ajoqusernermi Aqutsisoqarfik, Nalunaarasuartaatitigut attaveqarneq aamma radioqarnermik Ingerlatsivik aammalu Ineqarnermut tunngasunik maalaartarfik kattunneqarput, taamaalillunilu Ataatsimoorussamik Allattoqarfik nutaamik taaguuteqalerluni, tassa: Isumalioqatigiissitat Ataatsimiititalianullu Aqutsisoqarfik. Taamaalilluni Aqutsisoqarfik 23-nik atorfinitsitaqalerpoq. Aqutsisoqarfik marlunnik allaffimmi pisortaqarpoq, Nicolai Odgaard Jensen Kristina Nordby-Rachliz-ilu. Atuisartunut allattoqarfimmi Nicolai Odgaard Jensen pisortaavoq.

Unammilleqatigiinnermut inatsisip – Inatsit nr. 16, 19.november 2007-imeersoq – Isumalioqatigiissitat Ataatsimiititalianullu Aqutsisoqarfik nutaamik immikkoortortaqalerneranik kinguneqarpoq, tassa Unammilleqatigiinnermut nakkutilliisoqarfik.

Isumalioqatigiissitat Ataatsimiititalianullu Aqutsisoqarfiup najugaraa Imaneq 27, 1.sal, 3900 Nuuk, pisuinnaat aqqutaata aammalu pisiniarfiup “LENE-MI” eqqaani Brugsenip biliinut unittarfittaata eqqaani isaariaqarluni.

Telefoni aamma telefax tulleriinneri malillugit 32 80 33 aamma 32 78 50.

Københavnimi ataatsimiinnerit

Isumalioqatigiissitat Ataatsimiititalianullu Aqutsisoqarfiup matumuuna

isumalioqatigiissitanut ilaasortaasa “tunuliaqutai” Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit ataatsimiinnerani Københavnimi pisumi ulloq 14.9.2008 paasissutissiissutiginiarpai.

Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit Danmarkimi ukiakkut ataatsimiinnerata siunertaraa atuisartut pisinnaatitaaffiisa periarfissaannik annertunerusumik paasitinneqarnissaminnut, paasissutissiinermut ataatsimiinnerit oqartussaasoqarfiit assigiinngitsut, sulliviit imaluunniit pisortat suliffiutaat Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit Kalaallit Nunaanni sulineranut isummersuinissaat.

Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit Hotel Kong Arthurip ataatsimiittarfiisa ilaanni ulloq 14. september 2008 ataatsimiipput, tassanilu assigiingitsut ataatsimiissutigineqarlutik suliarineqarlutillu.

Ajoraluartumik Forbrugerstyrelsi Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit ataatsimiinneranni peqataasinnaasimanngilaq.

Folketingimiit Folketingimut ilaasortap Lars Emil Johansenip allattoqarfimmilu pisortap Hans Jakob Helms-ip Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit tikilluaqquaat, malitsiinnaarlugulu LEJ-ip Folketingimi inatsisilerinermut tunngasut soqutiginartut eqqartorlugit. Isumalioqatigiissitat siulittaasuata iluatsillugu ilaatigut naleqqussakkat maleruagassat nutaat Kalaallit Nunaanni pisinermut inatsisip allallu inatsisit inatsisilerinerup kinguaattoornera eqqartorneqarpoq. Inatsisit pineqartut kunngimit peqqussutit atuutilernissaminnut amigaatigaat. Folketingimut ilaasortaq Lars Emil Johansen allattoqarfimmilu pisortap Hans Jakob Helms-ip ataatsimeeqatiginerat tamanut paasissutissaqarfiullunilu pissanganarpoq.

Fødevarestyrelsen, Mørkhøj Bygade 19, Søborgimiittoq Atuisartunut Siunnersuisoqatigiinnut oqalugiarpoq isumaqatigiissimaneq naapertorlugu, suliffiullu annertuup suliarisaminnik Danmarkimi Kalaallit Nunaannullu akulerunnerminnik nassuiaateqarluni. Taamatut Fødevarestyrelsip ukiumut Kalaallit Nunaanni ullut sulliviit/mandedage 140-t angallatini nunamilu nioqqutissiorfinni atortarpaat. Nalinginnaasumik Kalaallit Nunaanni neriniartarfinni assigiinngitsuni nerisassianik nakkutilliineq Namminersornerullutik Oqartussat uumasunut immikkoortortaqarfimmiit aqunneqarpoq ingerlanneqartussaallunilu.

Inatsisilerinermut suliniutissanik annertunerusumillu suleqatigiilernissamut periarfissaasinnaasut eqqartorneqarput.

Fødevarestyrelsip ataatsimeeqatiginera soqutiginarpoq, tassami nioqqutissiornermi nakkutilliineq imatut inississimagami malittarisassat atuisunut immikkoortut iluarsartuussiffigineqarsinnaasoq. Taamaalilluni Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit allattoqarfillu paasissutissat nutaat suliarissallugit nerisassiornermut nakkutilliinerup nutaamik pitsaasumillu ingerlanissaannut aqqutissiuunneqarpoq.

Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfia, Strandgade 91, 3.sal, Københavnimiitoq pulaarneqarportaaq. Sinniisoqarfimmi qullersaq Tove Søvndahl Petersen siunnersuisuunerlu Adam Worm annertuumik pissanganartumillu Naalakkersuisunut, Inatsisartunut, allattoqarfimmut Namminersorullutillu Oqartussat suliffeqarfiutaannut kommuneqarfinnullu tunngasunik sulinerminnik oqalugiarput. Sinniisoqarfiup Danmarkimi Danmarkimiillu suliassat, soorlu kulturimut eqqumiitsulialiornermullu tunngasut pisimasullu suliaraat.

Arctic Green Foods-ip pisiniarfia, (KNI-p pisiniarfikua) Strandgade, Københavnimiittoq aamma pulaarneqarpoq. Pisortaq Albert Jakobsen tikilluaqqusivoq kingornalu pisiniarfiup iluani Atuisartunut Siunnersuisoqatigiinni ilaasortat angallallugit. Albert Jakobsenip pisiniarfiup Danmarkimi kalaallinut qanoq atorneqarneranik isumaqarneranillu nassuiaavoq. Arctic Green Foods-ip pisiniarfiata ulluinnarni ingerlanera ajunngilaq. Aalisakkanik neqinillu qerisunik pisiniartorpassuarnut tuniniaasarpoq, aamma innuttanut allanut kalaaliunngitsunut. Pisiniarfik aamma kalaaliminernut allanut, soorlu umimmak, sava, tuttu saattuat, raajat qaleralinnullu “saqqummersitsivittut” atorneqalersimavoq. Pisiassanut ilaapputtaaq kalaallit sanalugaat, atuakkat allallu tunisassiat.

Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit siusinnerusukkut Nuummi ataatsimiittarsimavoq, kisiannili ukiuni kingullerni marluni minnerpaamik ataatsimiinneq ataaseq Kalaallit Nunaanni illoqarfinnut/kommuninut inissinneqartalersimavoq, ulluinnarni atuisartut illoqarfianni paasinninnerulernissaq siunertaralugu. Taaneqarsinnaavoq ukioq 2006- imi Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit Maniitsumi Kalaaliaqqap atoqqaarfissiornerata nalaani ataatsimiipput. Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit kalaaliaraq alakkarpaat, kingornalu kommuninut allanut atuisartut ataatsimiititaliaannut innersuussutigalugu atuisut allallu attuumassutillit kalaaliaqqat nutarternissaannut, eqqiluisaarnermut tunngasut aammalu “Akiliut” allallu akiliutit atulernissaannut oqallisigeqqullugit.

Maniitsumi siullermeerluni “angerlariartuutaa ataatsimiittoqarpoq”. Ataatsimiinneq ingerlalluarpoq, kisiannili aavarneq allallu pisut akornutaalaarsimallutik. Aamma periarfissaqarfigineqarsimavoq KNI Polar Oil-i ataatsimeeqatiginissaanut, Atuisartunut Siunnersuisoqatiinnut allattoqarfimmullu pissarsiaqarfiulluarpoq.

Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit allattoqarfiullu - taakku ataatsimiissimanerit marluk eqqarsaatigalugit –Danmarkiliarsimaneq peqqutissaqarluartoraa pissarsiffigilluarlugulu.

Ataatsimiinnerit allat

Inissitsiterluni ataatsimiinneq 13. marts 2008-mi pisup saniatigut oqarasuartaat aqqutigalugu marloriarluni ataatsimiittoqarpoq, taakku pipput ullut 19. juuni aamma

28. novemberi.

Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit Internetikkut nittartagaa: www.atuisoq.gl

Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit internetikkut nittartagaa atuisoq.gl-ip ukioq 2008 naavaa nukittunerulluni ataavartumillu nutaanik malinnaatinneqarluni.

Nittartakkami nittartakkanut allanut linkeqarpoq soqutiginnittut toorsinnaasaannik. Naluneqanngitsutut assiliartalersorneqarsinnaavoq taamaalilluni atuisunut angalaartunullu “uumaninngorluni”. Tassunga atatillugu atuisartunut siunnersuisup assit ikkussuunnikuuai.

Pulaartut amerlassusii

Ukioq 2008-mi alakkaasut ataasiakkaat 10.308-asimapput, alakkaasullu katillugit 13.597-iusimapput, taamaalilluni agguaqatigiissillugu qaammammut 1.133-it imaluunniit ullormut 37-it alakkartarsimapput. Ukiumut kingullermut naleqqiullugu 35 %-mik amerleriarsimapput. 2007-mi 13%-iinnarmik amerleriarsimallutik, taamaalilluni oqaatigineqarsinnaavoq atuisut ilumut Atuisartunut Siunnersuisoqarfiup nittartagaqalersimanera takusimagaat.

Assilissap takutippaa 2008-mi nittartakkap alakkarneqarnerata amerlassusiata immikkoortiterneri.

Ukiup ingerlanerani allattoqarfimmut 440-riarluni saaffiginnittoqartarsimavoq. Saaffiginnissutaasartut suuneri assigiinngeqaat. Amerlasuut nittartagaq alakkariarlugu annertunerusunik paasiniaasarsimapput. Saaffiginnissutsit arlallit siunnersorneqarnissaminnik kissaateqartarsimapput, soorlu kukkunilinnik amigaatilinnilluunniit pisinerup kingunerisaanik. Internetimik atuinerup Atuisullu saqqumillualernerata atuisartut internetimik atuisut siunnersorneqarnissamik pisariaqartitsinerunerisa kinguneraa.

2008-mi pisimasut allat

Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit allattoqarfillu 2008-mi pisimasunik allanik malinnaajuarsimapput suliffeqarfiillu peqataasut attavigineqartarsimapput.

25 øre-p atorunnaarnera

Nationalbankip aningaasaq 25 oori 1. oktober 2008-mi akiliutitut atorunnaarsippaa. Katillugit 25 oorit 75 mio.-it kaaviiaarsimapput – 18,75 mio. koruunit naligalugit. Kingullermik Nationalbankip aningaasat atorunnaarsimmagit pivoq 1. juuli 1989, 5 oori 10 oorilu atorunnaarmata. Atuisartunut siunnersortip atuisartullu KNR- radiukkut 28. marts 2008-mili 25 oorip atorunnaarnissaa oqaaseqarfigaat.

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap akinik misissuinera

2008-mi immunnik karrinillu tunisassiat, taakkunanngalu tunisassiat allat, akissakilliulernerup karrinillu nunani tunisassiortuni katersuinerlunnerup kingunerisaannik akinik qaffaanissaq ilimasaarutigineqarpoq.

Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap akinik misissuinissaq pisariaqartissimavaa – ilaatigut Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit piumasaqarneratigut – Kalaallit Nunaata nunat allat ilutigalugit nerisassat akiisa qaffarujussuarneri misigisimammagu.

Unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliap paasivaa akit qaffanneri Danmarkimiit “tikisinneqarsimasut” taamalu Kalaallit Nunaanni unammillernerup ajornerunera peqqutaanani. Kalaallit Nunaanni Danmarkimi akit allanngoriartornerat malissimavaa. Danmarkimiit nerisassat tikisinneqartartut amerlanerupput.

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap unamilleqatigiinnerlunnermik paasisaqanngilaq pisiniarfinnilu isertitaqarneq nalinginnaasoq paasineqarpoq.

2005-ip tungaanut nerisassat akiisa siuariartornerat akiusut ingiaqatigisimavai. Kisianni januar 2005-miit, ingammik ukiuni kingullerni, allannguuteqarsimavoq.

Januar 2005-miit juuli 2007 tikillugu nerisassat imeruersaatillu aalakoornartortaqanngitsut akii agguaqatigiissillugu 18,7%-mik qaffassimapput, nioqqutissallu allat kiffartuussinerillu 10%-mik qaffassimallutik. Nioqqutissanut akit ataatsimut 13,6%-iinnarmik qaffassimapput.

Kalaallit Nunaanni ukiumi kingullermi piffissami taaneqartumi nerisassat imeruersaatillu aalakoornartortaqanngitsut akii 10,4%-mik qaffassimapput, nioqqutissat allat kiffartuussinerillu 5,2%mik qaffassimapput, nioqqutissallu ataatsimut 8,1%-mik qaffassimallutik.

Kalaallit Nunaanni uuliap akia

Råuuliap akia nunarsuaq tamakkerlugu 2008-mi annertuumik milleriarsimavoq. Akisunerpaagami nappartaq ataaseq 150 dollar angusimavaa, kisiannili ukiup naanerani nappartaq ataaseq 39 dollariinnarnik naleqarsimalluni.

Polar Oil-ip ukiuni arlalinni uuliap akianik killiliinermik isumaqatigiissuteqarsimanerata kinguneranik Kalaallit Nunaanni atuisartut allanngorarnermik eqqorneqanngillat. Ukiulli 2009-p naanerani isumaqatigiissut atorunnaassaaq.

Royal Arctic Line tusagassiuutitigut nalunaarummi nalunaarutigaa uuliap aningaasallu naligisa allanngorarnerat pissutigalugu atuisartut eqqorneqarneranik kinguneqassasoq. Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit siulittaasuata Royal Arctic Line saaffigeqquaa, suliffeqarfiullu akinik aaqqiinerit råuuliap niuernermi akia uuliallu akuiarnerata akitsornerat tunuliaqutaralugu itisilerpaa. Taamaalilluni Royal Arctic Line procentinngorlugu qaffaaneq atorlugu akimik qaavatigut qaffaallutik. 12. marts 2009 tikillugu 12%-mik akit qaffassimapput. Taamaalilluni Royal Arctic Line-p uulia ikummatissarlu umiarsuaateqarfiup angallataataanut nunarsuarmi akit malillugit niuerpoq, Kalaallit Nunaanni akit malinnagit.

Kalaallit Nunaanni atuisunut Tv-kkut radiukkullu aallakaatittakkat

Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit atuisartut pisinnaatitaaffiinik paasititsiniaanissami saqquminerulernissaq politikeraa. Atuisartunut Siunnersuisoqatigiiffiata naqitikkatigut, radiukkut tv-kkullu qanittumik suleqatigilersimavai. Attaveqarfiit arlallit inississimapput, suleqatigiinnerillu allat aamma aallartinneqarsimallutik.

2008-mi KNR-radio, illoqarfinni radio KNR-TV-kkullu apersorneqarnerit arlallit piffissaqarfigineqarsimapput. Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit siulittaasua arlaleriarluni peqataasarsimavoq, namminerlu nuna tamakkerlugu saqqummertartunut ilanngussassanik ilanngussisarsimalluni.

Allattoqarfiup atuisartunut siunneersortaa 2008-mi ilaatigut Niuernermut Ilinniarfimmi, Tusagassiuutitigut Ilinniarfimmi Saviminilerinermut Ilinniarfimmilu oqalugiartarsimavoq. Atuisartunut paasissutissiisarneq naammaginarsilerpoq.

Atuisup nittartagaa www.atuisoq.gl paasissutissarsiffiulluarpoq.

Allattoqarfiup saaffiginnissutsit 440-t suliarisimavai, allakkatigut, nammineq saaffiginninnikkut oqarasuaatitigullu. Saaffiginnissutit assigiinngissimaqaat.

Atuisartut allattoqarfiat ukiut aappassaat siusinnerusumut naleqqiullugu amerlaneroqisunik saaffigineqartarsimavoq. Taassuma takutippaa Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit siunertaa politikialu atuisartunut annertunerusumik saaffiginnittarnissaq eqqortikkaa. 2005-mi taamaallaat 200-t saaffiginnissimapput, 2006-mi 250-siusimallutik 2007-milu saaffiginninnerit 437-iusimallutik.

Kalaallit Nunaata Naatsorsueqqissaartarfiata Kalaallit Nunaanni innuttat 2005-imi 56.969-iunerarpai 2008-milu 57.370-iullutik.

Tusagassiuutitigut nalunaarutit

Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit atuisartut assigalugit ukioq 2007 naajartornerani 2008-llu aallartinnerani nioqqutissat assigiinngitsut akii qaffassimasut maluginiarpaat. Siunnersuisoqatigiit siulittaasuata Nikolaj Ludvigsenip

tusagassiuutitigut nalunaarutikkut oqaatigaa, Naalakkersuisut siulittaasuata Hans Enoksenip Siumut ataatsimeersuarnerani erseqqissaatigisaa Namminersornerullutik Oqartussat tapiissutaat 50 mio. koruunit sullissinermut isumaqatigiissut aqqutigalugu Pilersuisup nunaqarfinni sullissinerannut nunaqarfinni nioqqutissat pisariaqarnerit akikinnerulissasut iluarisimaarlugu. – Periuseq taanna Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit ukiuni arlaqalersuni Naalakkersuisunut KNI A/S-mullu erseqqissaatigisarsimavaa.

Tuniniaanermut malittarisassanik nakkutilliineq

Inatsisartut inatsisaanni kap. 4-mi allassimasoq malillugu Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit tuniniaanermut malittarisassanik nakkutilliineq ilaatigut suliassaraa.

Allattoqarfik, nakkutilliinermik suliaqartoq, namminerisaminik atuisartunillu saaffiginnissutsit tunuliaqutaralugit nakkutilliineq ingerlattarpaa.

Ukioq 2008-p ingerlanerani tuniniaanermut malittarisassanut tunngasut suliassat arlaqarsimapput. Uani suliat pingasut soqutiginarnerit pingaarnerillu eqqaaneqassapput:

1) Atuisartunut Siunnersuisoqarfiup allattoqarfia saaffigineqarpoq pisiniarfeqatigiit aviisianni tuniniaanermi malittarisassat neqeroorummi unioqqutinneqarunartut. Tassani neqeroorummi tunissutissat allagartaannik katillugit 101.500,00 koruuninik nalilimmik eqqugassaqartoq, pisinermilu ilaasortaanermut allagartaq atoraanni eqquiniaanermut peqataasinnaalluni.

Pisiniarfeqatigiit tamanna pillugu nassuiaaqquneqarpoq, taama iliorneq akiliisitaanermik kinguneqarsinnaammat, tuniniaanermut malittarisassaq Inatsisartut inatsisaanni nr. 10, 13. novembari 1986-imeersumi § 10, imm. 2 malillugu. Pisiniarfeqartigiit saaffiginnissut akissuteqarfigaat, nassuiaallutik kikkulluunniit unamminermut peqataasinnaasut peqataanerminnut nalunaarunik. Allattoqarfik annertunerusumik oqaaseqanngilaq, taamaallaat pisariaqarnersoq peqataanermi ilaasortaanermut allagartaq piumasaqaateqarnersoq piumasaqaataannginnersorluunniit.

2) Atuisartunut Siunnersuisoqarfiup allattoqarfia paasitinneqarpoq aappariit Nuummi pisiniarfimmi errorsivimmik pisisimasut oqaatsimik paasinartumik atornissaanut ilitsersuutitaqanngitsumik. Pisinerup kingorna paasitinneqarsimanngillat errorsiviup angallanneqarnerani qinnillit peerneqarnikuunngitsut. Kingusinnerusukkut taakku kallerup innilerisumik peerneqarput. Kinguneraa errorsiviup aallarumajunnaarnera. Allattoqarfiup erseqqissaatigaa “ ........... ” Inatsisartut inatsisaat nr. 10, 13.novembari 1986-immeersoq kapitali 4, tuniniaanermut tunngasoq § 11, imm. 2- mi allassimammat.

Allattoqarfiup aappariit saaffiginninnerat malillugu, pisinermi ilitsersuummik paasinartumik tunniussaqarsimanngitsut, taamaammallu innersuussutigalugu aappariit errorsivimmik ikiorneqassasut pisinermut malittarisassaq malillugu.

3) Atuisartunut allattoqarfiata maluginiarpaa Air Greenland ukiami 2007-mi bilitinik pisinermi allannguut pillugu allagarsiisoq, kisiannili nittartakkami – qaammatit arfineq pingasut qaangiummata – allannguut suli atuuttungorsimanngitsoq.

Suliffeqarfiup akiliinermut periusissaq suli sulissutigigaa. Allattoqarfiup erseqqissaatigaa tuniniaanermi malittarisassat ” Inatsisartut inatsisaat nr. 10, 13.novembari 1986-immeersoq kapitali 4, tuniniaanermut tunngasoq § 10, itinerusumik nassuiaateqaqqullugu. Ukioq 2008-p naanerani allannguuteqarsimanngilaq.

Aningaasartuutit naatsorsorneqarneri 2008

Atuisartunut

Siunnersuisoqatigiit

 

Atorneqartussat

 

Atorneqarsimasut

 

kr 757.000

kr 473.077

Ataatsimiinnerit

kr 300.000

kr 301.479

Nunanut allanut suleqateqarneq

kr 20.000

kr 15.206

Akinik misissuisarnerit

kr 15.000

kr 0

Pikkorissarnerit

kr 200.000

kr 53.200

Atuisartunut paasissutissiisarnerit

 

kr 150.000

 

kr 24.818

Siulittaasup akissarsiai allaffimmilu aningaasartuutit

 

kr 72.000

 

kr 78.375