UAGUT MARGRTHE AAPPAT, Guutip saammaanneragut Danmarkip Dronninngia, nalunaarpugut:


Inatsit nr. 451 9. juni 2004-meersoq atuisutut isumaqatigiissutit ilaannut tunngasumi § 33-p malitsigisaanik aalajangerneqarpoq inatsit Kalaallit Nunaannut atuutilersinneqassasoq imatut oqaasertaqarluni:


Kapitali 1

Inatsisip atuuffii aamma nassuiaatit


§ 1. Inatsit atuutissaaq atuisutut isumaqatigiissutini, tak. § 3 aamma inuussutissatsiutinik ingerlatsisut saaffiginnissutaanni, taamaattunik isumaqatigiissuteqarnissanik siunertaqartuni.

§ 2. Inatsit atuutinngilaq 1) sillimmasiinernik isumaqatigiissutinut, inatsimmi ilaatinneqartunut sillimmasiissutinut isumaqatigiissutini aamma saaffiginnissutini, tamakku pillugit isumaqatigiissuteqarnissamik siunertaqartuni, taamaattoq takuuk § 6, imm.2, nr. 3, 2) isumaqatigiissutinut, nioqqutissanik nammineerluni tigooraaffiusinnaasunik atuilluni isumaqatigiissuteqarfiusinnaasuni imaluunniit nammineerluni tigooraaffiusinnaasunut assingusuni. 3) telefonit innuttaasunit atorneqarsinnaasut pillugit isumaqatigiissutini imaluunniit nalunaarasuartaateqarneq atorlugu attaveqarnerni, nalunaarasuartaateqarnikkut attaveqarnernik neqerooruteqartumik isumaqatigiissuteqarneq attaveqaataasup atorneqarnerisigut isumaqatigiissutini aamma 4) akitsorterussilluni tuniniaanerni, imatut piareersarneqarsimasuni, neqerooruteqartut amerlanersaasa akitsorterussivimmi najuunnerisigut pisuni, imaanngippat pisineq isumaqatigiissutigineqarsimasoq aalajangersimasumik nioqquteqarfiusup avataani, pisuni imm.2, nr. 2, litra a aamma b-mi taaneqartut atuuffiini. Imm. 2. Inatsisip kapitalii 3 aamma 4 atuupput 1) ungasianit tunisinerni isumaqatigiissutini, tak. § 4 aamma 2) isumaqatigiissutit, aalajangersimasumik nioqquteqarfiusup avataani pisut, nioqqutissanik pisinermut, kiffartuussinernut imaluunniit nioqqutissat ataavartumik tunniunneqartarnerinik imaluunniit kiffartuussinernik isumaqatigiissuteqareernerni imaluunniit atuisartup neqerooruteqareerneratigut isumaqatigiissuteqarnerni, a) inuussutissarsiummik ingerlataqartup atuisup najugaani, suliffiani imaluunniit sumiiffimmi allami pulaarneranut tunngatillugu nalinginnaasumik taakkununnnga iserfigineqarsinnaanngitsuni, imaanngippat isumaqatigiissut nioqqutissamut imaluunniit
kiffartuussinermut tunngasoq matumanngalu patsiseqartoq atuisup paatsuugassaanngitsumik inuussutissarsiummik ingerlaqartoq aggeqqullugu qinnuigisimappagu, b) asiarnermi, katerisimaarnermi, isiginnaartitsinermi il.il. inuussutissarsiummik ingerlataqartumit aaqqissuunneqartuni, c) sumiiffimmi tamanit tikinneqarsinnaasuni imaluunniit saqqummersitsinerni, takutitsinerni il.il. imaanngippat nioqqutissamik pisisoqarsimasoq aamma pisiassaq aamma pisiarinerani akia peqatigalugu eqqartorneqarsimasoq isumaqatigiissuteqarnermi, imaluunniit d) inuussutissarsiummik ingerlataqartup atuisartup najugaanut, suliffianut imaluunniit sumiiffimmi allami pulaarneranut atatillugu, naliginnaasumik taakkununnga iserfigeqqusaanngitsuni, pulaarnissaq litra b imaluunniit c-mi taaneqartutut ataatsimiinnermi isumaqatigiissutaasimappat. Imm. 3. Isumaqatigiissutini ungasianit tunisinerni isumaqatigiissutaasimasuni inatsisip kapitalii 6 aamma 8 atuupput, tak. § 4.

§ 3. Inatsimmi matumani atuisutut isumaqatigiissut paasineqassaaq tassaasoq isumaqatigiissut, inuussutissarsiummik ingerlatsisup isumaqatigiissutaa, inuutissarsiumminut atasumik aappaasoq (atuisoq) inuutissarsiummi avataatigut annertunerusumik niuerpat. Imm.2. Inuussutissarsiummik ingerlatsisoq uppernarsaasussaavoq, isumaqatigiissut, pineqartup isumaqatigiissutigisimasaa, atuisutut isumaqatigiissutaanngitsoq. Imm.3. Imm. 1-mi taaneqartut piumasaqaatit assigisaanik aammattaaq inatsit atuuppoq, nioqqutissanut aamma kiffartuussinernut inuussutissatsiutinik ingerlataqartuunngitsunut isumaqatigiissutini, isumaqatigiissut pisimappat imaluunniit tunisisussamut isumagineqarsimappat imaluunniit inuussutissarsiummik ingerlataqartumit kiffartuussinermik tuniussisimasumit taamatullu inuussutissarsiummik ingerlatsisup saaffiginnissutaasigut taamaattunik isumaqatigiissuteqarnissaanik siunertaqartunik.

§ 4. Ungasianit nioqquteqarnermi pineqarput, isumaqatigiissut nioqqutissanik, kiffartuussinernik imaluunniit nioqqutissanik ataavartumik tunniussineq imaluunniit kiffartuussinernik, isumaqatigiissut 1) ungasissumit attaveqaqatigiinneq atorlugu isumaqatigiissutigineqarpat, imaappoq attaveqaqatigiinneq ima pisoq, atuisoq aamma inuussutissarsiummik ingerlatsisoq inuttut imminnut naapinngikkaluarlutik aamma 2) ungasianit tunisinermi periutsinut ilaasutut isumaqatigiissutaappat, inuussutissarsiummik ingerlatsisumit ingerlanneqartoq. § 5. Aningaasalersuinikkut kiffartuussineq paasineqassaaq sunaluunniit kiffartuussineq aningaaseriveqarnermik-, taarsigassarsiniarnermik-, sillimmasiinermik-, inuit ataasiakkaat akornanni soraarnerussutissanut-, aningaasaliinernik- imaluunniit akiliilluni kiffartuussinernik ingerlataqarneq.


Kapitali 2

Piumasaqaataanngitsumik saffiginninnermut il.il inerteqqut


§ 6. Inuussutissarsiummik ingerlataqartut siumut piumaffigineqartigatik namminneerlutik imaluunniit telefonikkut atuisartumut, taassuma najugaani, suliffiani imaluunniit sumiiffimmi allami naliginnaasumik taakkununnga iserfigeqqusaanngitsuni, siunertaralugu piaarnerpaamik imaluunniit kingusinnerusukkut neqeroorummik pissarsinissaq imaluunniit isumaqatigiissuteqarnissamik neqeroorummik akuersilluni isumaqatigiissuteqarnissaq. Imm. 2. Imm.1 telefonikkut makkuninnga saaffiginnissutinut atuutinngilaq 1) atuakkanik inniminniinermi, 2) aviisinik, sap.akunnikkaartunik aviisinik aamma atuagassianik pisartagassatut inniminniinerni, 3) sillimmasiinermik isumaqatigiissutit isumaginerini aamma 4) annaassiniarnerit imaluunniit napparsimasunik angallassinernut tunngasuni, suliffeqarfimmik, taassuma kommunimik imaluunniit kommuninik arlalinnik annaassiniarnerit- aamma ikuallattoqartillugu qatserinermik ingerlatsisunik isumaqatigiissuteqarsimasunik kiffartuuneqarnissamik isumaqatigiissuteqarnerni.

§ 7. Inuussutissarsiummik ingerlataqartumit saaffiginnissut § 6-mut akerliusoq atuisartumit tunniunneqarsimasoq malinneqartussiaanngilaq.

§ 8. Inuussutissarsiummik ingerlataqartup nioqqusiaq atuisartumut nassiuppagu imaluunniit tunniuppagu, taassumap siumoortumik piumasaqaatiginngisaanik, tamannalu kukkunermik patsiseqanngippat atuisartup nioqqutissaq akiliuteqarnani tigummiinnarsinnaavaa. Inuussutissarsiummik ingerlataqartup atuisartoq kiffartuukkuniuk, taanna sioqqutsisumik piumasaqanngikkaluatoq, atuisartoq akiliuteqarnissaminut pisussaaffilerneqarsinnaanngilaq.


Kapitali 3 Paasissutissiisussaatitaaneq

Paasissutissiisussaatitaaffiit


§ 9. Inuussutissarsiummik ingerlataqartoq pisussaavoq atuisartoq paasissutississallugu, kapitalimi matumani malittarisassat malillugit ungasianit niuernermik isumaqatigiissuteqarnerni aamma isumaqatigiissutini aalajangersimasumik niuerfeqarnerup avataaniittuni, § 2, imm. 2, nr. 2-mi taaneqartutut. Imm. 2. Kapitalimi matumani malittarisassat makkunani atuutinngillat 1) inuussutissanik aamma nioqqutissanik allanik pisinerni, nalinginnaasumik angerlarsimaffinni atugassanik, kikkulluunniit niuerfigisinnaasaanni, katersuuffinni aamma tuniniaavinni pisiarineqartunik imaluunniit atuisartup najugaani tunniunneqartussanik imaluunniit suliffiani aaqqissuussamik aamma ingerlaavartumik nioqqutissanik pajuttuinermut atatillugu, 2) najugaqarnissamik, angallassinermut, nerisaqartitsinermik isumaqatigiissummi, ilanngullugu sassaalliinerni aamma pilersuinermi aamma sunngiffimmi sammisassani pilerinartuni ilanngullugu aliikkusersuinerni-, timersuutini- aamma kulturimut tunngasunut assigusuni, imaappat a) isumaqatigiissummi takuneqarsinnaappat, ulloq suna imaluunnit piffissap aalajangersimasup suup iluani kiffartuussineq pineqartoq suliarineqassanersoq, aamma b) isumaqatigiissut aalajangersumik niuerfiup avataani pisimanngippat, § 2, imm.2, nr. 2 litra a aamma b-mi taaneqartut tunngavigalugit, 3) sanaartugassanik sananissamik isumaqatigiissutit,
4) isumaqatigiissutit illuutinik aalaakkaasunik atuisinnaatitaanermut tunngasut aamma atuisartut isumaqatigiissutaat pillugit inatsimmut ilaasut illuutinik aalaakkaasunik attartortinneqarsinnaasunik atuisinnaatitsisunik aamma 5) illuutinik aalaakkaasunik allanut piginnaatitsisunik isumaqatigiissutini ilanngunnagit ungasissumit tuniniaanermik isumaqatigiissutit aningaasalersuinermik kiffartuussinernut tunngasut imaluunniit illuutinik aalaakkaasunik attartortitsinermut tunngasuni.


Isumaqatigiissutit aalajangersimasumik niuerfiup avataani isumaqatigiissutigineqartut

§ 10. Isumaqatigiissutini, aalajangersimasumik nioqquteqarfiup avataani isumaqatigiissutigineqartuni § 2, imm. 2, nr.2-mut ilaatinneqartumi, inuussutissarsiummik ingerlataqartup atuisartumik ataatsimeeqateqarnermini erseqqissumik allakkatigut ilisimatitsissutigissavaa peqqissimilernissamut piginnaatitaanermut tunngasoq aamma inuup aqqa aamma najugaa imaluunniit suliffeqarfik peqqissimilernissamut piginnaatitaanerup atuutsinneqarfigisinnaasaa, taamaattoq tak. imm.2. Imm. 2. Pisuni imaattuni paasissutissaq tunniunneqassaaq nioqqusiap tunniunneqarnerani imaluunniit atuisartumik siullerpaamik tunniussinermi: 1) Nioqqutissanik pisinermi, taamaallaat nioqqutissat sananeqartussat imaluunniit atuisartup pisariaqartitaa malillugu naleqqussarneqartussat pinnagit, imaluunniit 2) aviisit, sapaatip akunneranut saqqummersartut, aamma naqitat pisartagarinissaanni isumaqatigiissutit imaluunniit ingerlaavartumik atuakkanik saqqummersitsinerit amerlassusissaat siumut isumaqatigiissutaareernikuunngitsunik.


Ungasianit niuernermi isumaqatigiissutit aamma aningaasalersuinerunngitsumik kiffartuussinerit

§ 11. Nioqqusiamik ungasianit niuernermi isumaqatigiissutissanik isumaqatigiissuteqartoqartinnagu imaluunniit aningaasalersuinerunngitsumik, kiffartuussisoqartinnagu inuussutissarsiummik ingerlataqartup atuisartoq makkununga tunngasunik ilisimatissavaa 1) inuussutissarsiummik ingerlataqartup aqqa, inuutissarsiummini pingaarnertut ingerlataa, ingerlatap najugaa, inuussutissarsiummik ingerlataqartoq nunami allamiuuppat nunami maani sinniisulik imaluunniit nioqquteqartoq allamik sinniisoqarpat, sinniisumut tunngasut paasissutissat, ilanngullugu taassuma ingerlatsiviata najugaa, 2) nioqqutissap imaluunniit kiffartuussinerup qanoq ittuunera aamma piginnaassusai pingaarnerit, 3) nioqqutissap tamakkerluni akia imaluunniit kiffartuussinerup ilanngullugit akiliutit, aningaasartuutit, ilanngullugit nioqqutissap tunniunnerini aningaasartuutit, akitsuutit aamma akitsuutit allat ilanngullugit akitsuutit imaluunniit aningaasartuutit inuussutissarsiummik ingerlatalimmit akilerneqartanngitsut imaluunniit taassumap akileqqusarinngisai imaluunniit akissaviusoq nalunaarutigineqarsinnaanngippat, akip naatsorsorneqarnerani tunngaviusimasoq, 4) akiliinermi atugassarititaasut, tunniussineq, imaluunniit isumaqatigiissummik naammassinninneq alla, atorunnaarsitsiviusinnaanngitsoq piffissaq taamatullu illuatungeriit isumaqatigiissummik piffissaq sioqqullugu atorunnaarsitsisinnaanerat imaluunniit illuatungerisaq ilanngullugu tamatumunnga piumasaqaataasinnaasut, 5) inatsit manna malillugu peqqissiminissamut pisinnaatitaaffeqarnersoq,
6) attaveqatigiinnermi teknikki pineqartoq atorlugu atuisartumut immikkut aningaasartuutaasinnaasut immikkut ittut, taamatut immikkut aningaasartuutinik akileeqqusisoqarneratigut aamma 7) paasissutissat qanoq sivisutigisumik atuunersut, ilanngullugu qanoq sivisutigisumik nioqqutissiaq imaluunniit kiffartuussineq aki taaneqartoq atorlugu neqeroorutigineqarnersoq. Imm. 2. Oqalulluni telefonikkut attaveqarneq ungasissumit attaveqaqatigiinnertut ilanngullugu atorneqarpat, taamatuttaaq atuisartoq, inuussutissarsiummik ingerlataqartup oqaluussiniarnerini aallartinneqartuni tamani, paasitinneqassaaq kinaaneranik taamatullu atuisartup attavigisaata aqqa aamma taassumap inuussutissarsiummik ingerlataqartumut attaveqarneranik taamatullu saaffiginninnerup aningaasarsiutitut siunertaata suuneranik. Imm.3. Paasissutissat imm. 1-mi taaneqartut piffissaalluartillugu tunniunneqassapput, isumaqatigiissuteqartoqannginnerani aamma paasissutissat piuminartuussapput, ersarissut aamma paasiuminartut. Erseqqissumik takuneqarsinnaassapput paasissutissat tunniunneqartut isumaqatigiissuteqarnissaq siunertaralugu aamma paasissutissat imatut tunniunneqassapput attaveqaqatigiinnermi teknikki atorneqartoq naleqquttoq eqqarsaatigalugu aamma inuit nammineersinnaanngitsut immikkut eqqarsaatigalugit.

§ 12. Nioqqutissamik imaluunniit aningaasalersuinerunngitsumik kiffartuussinermik ungasianit niuernermik isumaqatigiissuteqartoqarpat paasissutissat § 11, imm. 1, nr. 1-5-mi taaneqartut atuisartumut pappialakkut imaluunniit nalunaarsuutikkut ataavartukkut atuisartup iserfigisinnaasaatigut nalunaarfigineqassaaq, imaanngippat atuisartup paasissutissat taamatut iliuuseqarnikkut pereersimagai. Imm.2. Aammattaaq inuussutissarsiummik ingerlatsisoq imm. 1-mi taaneqartutut iliuutsini paasissutissiissaaq, makkununnga 1) qularnaaveeqqusiinermi neriorsuutinut maanna pineqartunut aamma iluarsaassinernut aamma aserfallatsaaliinermik kiffartuussinerit atornerini piumasaqaatinut aamma 2) inatsit manna malillugu peqqissimissutaaratarsinnaasut aamma peqqissimilernissamut piffissarititaasup aallartiffissaa piffissaq aamma sivisussusia taamatullu peqqissimilersinnaatitaanerup atornerani piumasaqaatit aamma periuserineqartut, matumani ilanngullugu peqqissimilerneq najukkamut sumut nalunaarutigineqassanersoq aammalu pisariaqartinneqarpat § 18, imm.4, 1.pkt., aamma § 20, imm.3-mi malittarisassat. Imm. 3. Imm. 1 aamma 2-mi taaneqartut paasissutissat isumaqatigiissuteqareernermit sapinngisamik piaarnerpaamik tunniunneqassapput. Nioqqutissamik pisinermi, atuisartumut tunniunneqartussanik, paasissutissat tunniunneqassapput kingusinnerpaamik tunniussinermi. Imm. 4. Imm. 1 aamma 2 atuutinngillat kiffartuussinermik isumaqatigiissutini inniminnerneqartuni aamma naammassineqartuni, ungasianit attaveqatigiinnermi teknikkip assingata atorneqarneratigut, imaattoqarpat 1) kiffartuussineq tamarmiusoq ataatsikkut tunniunneqarpat, 2) kiffartuussinermut akiliut, attaveqatigiinnermik atortuutinik atuisumit tiguniarneqarpat, 3) kiffartuussinermi akigitinneqartup 75 kr. qaangersimanngippagu aamma 4) kiffartuussinermut akigitinneqartoq aamma peqqissimisinnaatitaaneq atuisartup ilisimappagit Imm. 5. Taamaattoq imm. 4-mi pisuni taaneqartuni atuisartoq qinnuteqarnermigut najugarivigineqartup sumiinneranik paasitinneqassaaq, atuisartoq naammagittaalliuuteqassaguni saaffigisinnaasaanik.




Aningaasalersuinermik kiffartuussinerit pillugit ungasianit tunisaqarnissamik isumaqatigiissutit

§ 13. Aningaasalersuinermik kiffartuussinermut tunngasumik ungasianit tunisaqarnissamik isumaqatigiissuteqannginnermi, inuussutissarsiummik ingerlataqartup § 11, imm. 1-mi taaneqartut paasissutissat atuisartumut nalunaarutigissavai. Tamatuma saniatigut makku paasissutissat tunniunneqassapput 1) GER-normu, inuussutissarsiummik ingerlataqartoq Det Grønlandske Erhvervsregisterimi nalunaarsorsimappat imaluunniit niuernermi ilisarnaatitut normu pigineqartoq imaluunniit pisortani nalunaarsuiffik taakkununnga assingusoq, inuussutissarsiummik ingerlataqartup nalunaarsorneqarfigisinnaasaa taamatullu akuerineqassagaanni sunut atasuunermi kiap nakkutilliisuunera pillugu paasissutissat, 2) naammagittaalliorfissaqarnersoq aamma taamaattoqarpat naammagittaalliornermi qanoq iliuusissat, ilanngullugu najugarineqavissup sumiinneranik paasissutissaq atuisartup naammagittaalliuuteqassuni ingerlatitsivissaa, 3) peqqissimilersinnaanermut killissarititaasup aallartiffissaa aamma sivisussusia aamma piumasaqaataasut aamma peqqissimilersinnaatitaanerup atorneqarnerani periutsit, ilanngullugu peqqissimilernermik nalunaarut najukkamut sumut nassiunneqassanersoq. 4) kiffartuussinermi aarlerinaataasinnaasut immikkut ittut, kiffartuussinerup immikkut ittuuneranik patsiseqartut imaluunniit suliarinninnernik patsiseqartut aamma ingerlanneqartussat, aammalu paasissutissiissutaasussat, kiffartuussinerup akianut apeqqutaappat aningaasalersuinermik ingerlatsiviit aamma oqaluttuarisaanikkut iluanaarutissat, siunissami iluanaarutissatut naatsorsuutigineqarsinaasutut atorneqarsinnaanngippata, 5) § 22, imm. 1 naapertorlugu aningaasat atuisartumut akileqquneqarsinnaasut, 6) isumaqatigiissummi inatsisit toqqarneqarsinnaasut- imaluunniit illersuisinnaatitaanermi toqqarneqarsinnaasunut piumasaqaatit, 7) isumaqatigiissuteqarnermi atugassaatitaasut aamma siumut ilisimatitsissutit oqaatsit suut atorlugit pineqarsinnaanersut aamma oqaatsit suut atorlugit nioqquteqartoq isumaqatigiissuteqarnerup nalanni attaveqartassanersoq aamma 8) qularnaveeqqusiinermut aningaasaateqarfeqarnersoq imaluunniit allatut qularnaveeqqusiinermut aaqqissuussisoqarsimanersoq. Imm.2. Oqalulluni telefonersinnaaneq ungasianit attaveqatigiissinnanermi teknikkimut ilaappat atuisartoq inuussutissarsiummik ingerlataqartumit oqaluussinerit aallartinneri tamaasa, ilisimatinneqassaaq inuussutissarsiummik ingerlatsisup ilisarnaataanik aamma inuup atuisartup attavigisaata aqqa aamma taassuma inuussutissarsiummik ingerlataqartumut attuumassutaa saaffiginninnerup aningaasarsiutigineqarnissaata siunertaanik. Tamatuma saniatigut inuussutissarsiummik ingerlataqartoq, atuisartup akuersineratigut, § 11, imm. 1, nr. 2,3 aamma 5 aamma § 13, imm.1, nr. 3-5-mi taaneqartut paasissutissat taamaallaat tunniunneqarsinnaapput. Inuussutissarsiummik ingerlaqartup atuisartoq ilisimatissavaa paasissutissanik amerlanerusunik pisoqarsinnaasoq aamma paasissutissat qanoq ituunersut. Imm. 1 malillugu tamakkiisumik pasissutissiisussaatitaaneq naammassineqassaaq ataavartumik tusagassiinermut atatillugu § 14 naapertorlugu. Imm.3. § 11, imm. 3 taamaaqqataanik atuutissaaq. Imm.4. Inuussutissarsiummik ingerlataqartup ukiut kingullit ingerlanerini, atuisartoq ataasiarluni imaluunniit arlaleriarluni isumaqatigiissuteqarfigisimaguniuk pissuseqataanik, imm. 1-3 taamaallaat isumaqatigiissummut siullermut tunngasutigut atuuppoq.

§ 14. Aningaasalersuinermik kiffartuussinissamik isumaqatigiissuteqartoqannginnerani § 13, imm.1-mi taaneqartut paasissutissat atuisartumut nalunaarutigineqarsimassapput pappiaqqatigut
imaluunniit allatut ataavartumik nutaarsiassaqarfittut, atuisartup iserfigisinnaasaani. Peqatigitillugu taaneqartutut atuisartup isumaqatigiissummi atugassaatitaasunut paasissutissat pereersimassavai. Imm.2. Atuisartup piumasaqarneratigut isumaqatigiissuteqartoqarpat ungasianit attaveqatigiissinnaanermi teknikki atorlugu, imm. 1-mi taaneqartutut periutsit atorlugit paasissutissanik tunniussinissamik isumaqatigiissuteqartoqannginnerani periarfissaqanngitsumi, pisussaaffik erngiinnaartumik naammassineqassaaq isumaqatigiissuteqartoqarniariarpat. Imm.3. § 13, imm. 1-mi taaneqartut paasissutissat atuisartumut nalunaarutigineqarsimappata, siusinnerusukkut isumaqatigiissutaasimasumut, assigisaatut pissuseqartumut tunngatillugu, tak. § 13, imm. 4, inuussutissarsiummik ingerlataqartup imm. 1 aamma 2 malillugu paasissutissiisussaatitaanera eqquutsinneqassaaq, inuussutissarsiummik ingerlataqartup qularnaarsimappagu atuisartup pissarsiarisinnaagai paasissutissat aamma isumaqatigiissuteqarnermi atugassaatitaasut pappialakkut imaluunniit allatut ataavartumik nutaarsiassaqarnertut.


Ungasianit niuernermi ataatsimut malittarisassat


§ 15. Isumaqatigiissuteqarnerup nalaani sukkuugaluartorluunniit atuisartoq piginnaatitaavoq, qinnuteqartoqarneratigut, isumaqatigiissuteqarnermi piumasaqaatit pappiaranngorlugit tunniunneqarnissaannut. Taamatuttaaq atuisartup ungasianit niuernermi teknikki atorneqartoq allanngortissinnaavaa imaanngippat isumaqatigiissutaasimasumut imaluunniit kiffartuussinermut tunniunneqartup qanoq ittuuneranut sanilliunneqarsinnaanngitsoq.


Aqutsinermi najoqqutassanik akuersissuteqarnissamik piginnaatitsissutit


§ 16. §§ 10-15-p malitsigisaanik paasissutissiinissamut pisussaaffiit imarisai aamma ilusissai pillugit justitsministeri malittarisassanik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaavoq. Taamatuttaaq paasissutissat amerlanerusut, inuussutissarsiummik ingerlatsisup tunniutassai pillugit justitsministeri malittarisassanik aalajangersaasinnaavoq.



Kapitali 4

Peqqissimisinnaatitaaneq

Peqqissimisinnaatitaanerup atuffii

§ 17. Atuisartoq isumaqatigiissummit tunuarsinnaavoq kapitalimi matumani aalajangersakkat naapertorlugit (peqqissimisinnaatitaaneq) isumaqatigiissutini ungasianit tunisinernut tunngasuni aamma isumaqatigiissutini aalajangersumik nioqquteqarfiup avataaniittunik isumaqatigiissuteqarfiusimasuni, § 2, imm. 2, nr.2-mi taaneqartuni. Imm.2. Kapitalimi matumani malittarisassat atuutinngillat 1) § 9, imm.2-mi taaneqartuni pisuni, 2) aningaasalersuinermik kiffartuussinerit realkreditlån aamma realkreditobligationit il.il. pillugit inatsimmi ilaatinneqartut,
3) pappialat aningaasanik nalillit imaluunniit aningaasalersuinermik kiffartuussinerit, pappialat aningaasanik nalillit imaluunniit kiffartuussinerup akianut apeqqutaappat aningaasatigut niuerfinni allanngorarnerit tuniniaasup sunniuteqarfigisinnaanngisai aamma piffissami peqqissimiffiusinnaasumi saqqummersinnaasut aamma 4) pinnguaatit aamma eqquiniutit Imm.3. Taamaattoq kapitali atuuppoq imm.2, nr. 3 aamma 4-mi taaneqartuni isumaqatigiissutini, isumaqatigiissut aalajangersumik niuerfiusartup avataani isumaqatigiissutigineqarsimappat, § 2, imm. 2, nr. 2 litra a aamma b-mi taaneqartuni pisut atuunerini.


Peqqissimisinnaanerup piffissaa aamma taassuma naatsorsornera

§ 18. Atuisartup peqqissimisinnaatitaaneq atorusukkuniuk, atuisartup § 19, imm. 1 aamma 2-mi iliuuserineqartartut atussavai, ulluni 14-ni piffissarititaasup iluani ataasiakkaanut soraarnerussuteqarnissamik aaqqissuussinerni isumaqatigiissutini, taamaattoq ulluni 30-ni piffissarititaasup iluani. Imm. 2. Killissaritinneqartoq naatsorsorneqassaaq piffissani tulliuttuni kingusinnerpaaffiini: 1) Ulloq isumaqatigiissuteqarfiusoq, isumaqatigiissut kiffartuussinermut imaluunniit nioqqutissamut nioqqusiarineqartussamut tunngappat imaluunniit atuisartup immikkut pisariaqartitaanut naleqqussarneqarpat aamma pisuni allani ulloq atuisartup pisiarineqartunik tigusiffia imaluunniit tunniussiffik siulleq, imaluunniit 2) ulloq, atuisartup paasissutissanik tigusiffia, § 13 malillugu inuussutissarsiummik ingerlataqartup pappialanngorlugit imaluunniit allatut ataavartumik nalunaarutikkut tunniunnissaannut pisussaaffigisaani. Imm. 3. Nioqqutissanik ungasianit niuernermi killissaritinneqartoq naassaaq kingusinnerpaamik qaammatit pingasut qaangiuppata ullormi atuisartup nioqqutissamik tigusiffiani, taakkunannga tunniutat siulliit imaluunniit tunniutat siulliit tigunerini. Aningaasalersuinerunngitsumik kiffartuussinerni ungasianit niuernermi killissaritinneqartoq naassaaq kingusinnerpaamik isumaqatigiissuteqarnermit qaammatit pingasut qaangiuppata. Imm.4. Isumaqatigiissut, aningaasalersuinerunngitsumik kiffartuussinermut tunngappat imaluunniit nioqqutissamut nioqqutissiarineqartussamut imaluunniit atuisartup immikkut pisariaqartitaanut naleqqussarneqarpat, peqqissimisinnaatitaaneq taamaallaat atuutissammat suliarineqarnerani, nioqqutissiarinerani imaluunniit naleqqussaanerup aallartinnerani, atuisartoq tamanna sioqqullugu akuersisimappat atuisartup suliarineqarnera il.il. aallartissinnaagaa peqqissimisinnaatitaanermut piffissaritinneqartup qaangiutinnginnerani. Peqqissimisinnaatitaanermi killiliineq taamaattoq atuutinngilaq, isumaqatigiissut pineqartoq ingerlaavartumik tunniussinernut tunngasuuppat aamma isumaqatigiissutigineqarsimappat inuussutissarsiummik ingerlataqartup atuisartumut telefonikkut saaffiginninneranut atatillugu, taanna sioqqutsisumik saaffiginnissuteqanngikkaluartoq. Imm.5. Isumaqatigiissut aningaasalersuinermik kifffartuussinermik ungasianit niuernermut tunngasuuppat peqqissimisinnaatitaaneq taamaallaat atuutissaaq atuisartup ersarissumik akuersineratigut isumaqatigiissut illuatungeriit tamarmik tamakkiisumik akuerippassuk. Imm. 6. § 17, imm. 1, tak. § 2, imm.2, nr. 2, litra a malillugu atuisartoq peqqissimisinnaatitaappat aamma isumaqatigiissut kiffartuussinermut imaluunniit nioqqutissamut nioqqutissiarineqartussamut imaluunniit atuisartup immikkut pisariaqartitaanut naleqqussarneqarpat, isumaqatigiissutigineqarsinnaavoq inuussutissarsiummik ingerlaqartup akiliinissaaa aallartissinnaasoq erseqqinnerusumik piffissami taaneqartumi isumaqatigiissuteqarnermit ullut 14-t qaangiutinnginnerani aamma peqqissimisinnaatitaaneq pisariaqarpat aallartinnginnerani
atorneqassaaq. Taamaattoq tamanna taamaallaat atuuppoq, atuisartup inuussutissarsiummik ingerlataqartoq aggeqqullugu qinnuigingamiuk ilisimareermagu imaluunniit ilisimareertariaqarmagu kiffartuussineq pineqartoq imaluunniit nioqqusiaq inuussutissarsiummik ingerlataqartup ingerlatsiviata najugaata iluaniittoq. Atuisartup peqqissimisinnaatitaaneq atorusukkuniuk, tamanna pillugu ilisimatitsineq inuussutissarsiummik ingerlatsisumut anngutereersimassaaq, imm. 1-mi piffissaq taaneqartoq nallertinnagu. Imm.7. Peqqissimisinnaatitaanerup atornissaata ullua kingulleq nalliuttumi, arfininngornermi, inatsisitaarfimmi, ullormi 24. december imaluunniit ullormi 31. decemberimi pippat, killissaritinneqartoq ulluinnarmi tullermi naassaaq.


Peqqissimisinnaatitaanerup atorneqarnerani periuseq

§ 19. Atuisartup peqqissimisinnaatitaanerup killissarititaa § 18-p malitsigisaanik, nallinnginnerani inuussutissarsiummik ingerlatsisoq ilisimatissavaa atuisartup peqqissimisinnaatitaaneq atorniaraa, taamaattoq tak. imm. 2. Killissaritinneqartup eqquutsinnissaanut naammappoq ilisimatitsineq, pappiaqqakkut imaluunniit allatut ataavartumik nutaarsiassatut alakkarneqarsinnaasutut pippat, tigusisussap iserfigisinnaasaatut, killissaritinneqartup qaangiutinnginnerani nassiunneqarsimappat. Imm.2. Nioqqutissiamik ungasianit tunisinermi, inuussutissarsiummik ingerlatsisoq atuisartumit nioqqutissamik aallersussaatinnagu, taassumap peqqissimisinnaatitaanini atorpagu atuisartup peqqissimisinnaatitaanermut killisarititaasup qaangiutinnginnerani, tigusimasani utertillugit nassiutissavai imaluunniit utertissavai inuussutissarsiummik ingerlatsisumut. Naammappoq, atuisartup killissaritinneqartup qaangiutinnginnerani tigusimasani nassiussanik ingerlatsisartumut isumagisassanngortissimappagit, inuussutissarsiummik ingerlatsisumut nassiunneqarnissaannik isumaginnikkumasumut. Nioqqutissamik inuussutissarsiummik ingerlatsisumut utertitsinermi aningaasartuutit atuisartup akilissavai. Inuussutissarsiummik ingerlatsisup, isumaqatigiissut naapertorlugu, nioqqusiamut taarsiunneqartussaq tunniussimappagu, nioqqutissiaq pineqartoq tamarmiutillugu tunniunneqarsinnaanngimmat, utertitsinermi aningaasartuutit taamaattoq inuussutissarsiummik ingerlatsisumit akilerneqassapput. Imm.3. Taamatuttaaq atuisartup peqqissimisinnaatitaaneq atorsinnaavaa, inuussutissarsiummik ingerlatsisup nassiussaa tigunngitsoorpagu imaluunniit tigunerani akiliuteqanngitsoorpat.



Nioqqutissianik pisinermi isumaqatigiissutini peqqissimisinnaatitaanerup atornerani piumasaqaatit

§ 20. Peqqissimisinnaatitaaneq atorneqassappat piumasaqaataavoq, tiguneqarsimasut inuussutissarsiummik ingerlatsisumut tunniunneqarsimassasut taassuma niuernermik ingerlatsiviani, allanngortinneqartinnagu aamma amerlassusai allangorsimatinnagit, atuisartup tiguneraninngaanniit. Nioqqutissianik ungasianit nioqquteqarnermi, inuussutissarsiummik ingerlatsisup nioqqusiap atuisartumit aanissanut isumaginnittussaasup, taassumallu peqqissimisinnaatitaanini atorpagu aamma nioqqutissianik pisinermi, aalajangersimasumik nioqquteqarfiup avataaniittumik, peqqissimisinnaatitaanermi piumasaqaataavoq, atuisartup nioqqusiat tiguneqarsimasut inuussutissarsiummik ingerlataqartumut atorneqarsinnaatissavai, atuisartup taakku tigunerini pissuserissaatut aamma amerlassussaatut ittillugit.
Imm.2. Nioqqusiaq innarlerneqarsimappat imaluunniit nalikillisimappat, innarliineq imaluunniit nalikillineq mianersuaalliornermik imaluunniit paarsinerlunnermik patsiseqanngippat, atuisartup peqqissimisinnaatitaanini pigiinnassavaa. Imm.3. Naatsorsuutigalugu atuisartoq paatsugassaanngitsumik paasitinneqarsimasoq peqqissimisinnaatitaaneq atuutinngilaq 1) nioqqutissiat, atorneqalereersut, nioqqutissiap qanoq ittuussusaata nalunaallippagu atuinerup kingunerissagaa nioqqusiap tuninerani nalingata annikillinera aamma 2) ammatsaalillugit naqissusikkat, nipit imaluunniit assilisat imaluunniit edb-programmit, atuisartup ammatsaalisatut naqissutaat ammarsimappagit.


Peqqissimisinnaatitaanerup atornerani inatsisitigut kingunerisassat


§ 21. § 2, imm.2, nr. 2-mut ilaasumi isumaqatigiissummit tunuarnermi imaluunniit ungasianit tunisinermi isumaqatigiissummit nioqqutissiamut tunngasumi imaluunniit aningaasalersuinermik kiffartuussinerunngitsumi inuussutissarsiummik ingerlataqartoq atuisartumut isumaqatigiissut naapertorlugu piumasaqaateqarsinnaanngilaq. Imm.2. Atuisartup nioqqutissiaq imaluunniit kiffartuussineq tamakkerlugu imaluunniit ilaannakorlugu akilersimappagu, inuussutissarsiummik ingerlataqartup tiguneqarsimasut utertillugit akilissavai, isumaqatigiissummit atuisartoq tunuarpat. Imm.3. Nioqqutissianik ungasianit tunisinermi, inuussutissarsiummik ingerlataqartup nioqqutissiap atuisartumit aaneqarnissaanik pisussaaffiginngissani, taassumap peqqissimisinnaatitaanini atorpagu, utertillugu akiliineq piaarnerpaamik pissaaq aamma kingusinnerpaamik ullut 30-t qaangiunnerini, inuussutissarsiummik ingerlataqartup nioqqutissamik tigusineranit aamma taassuma misissornissaanut periarfissaqareerneranit. Imm.4. Pisuni allani utertillugu akiliineq piaarnerpaamik pisassaaq aamma atuisartup tunuarnerminut nalunaarutaata kingusinnerpaamik inuussutissarsiummik ingerlataqartumut anngunneranit ullut 30-t qaangiunneranni. Isumaqatigiissut nioqqutissiamut tunngappat aamma nioqquteqartup nioqqutissiaq qaammatit pingasut qaangiunneranni aasimanngippagu, pineqartup pisisumit isumaqatigiissummit tunuarnerminut nalunaarutaata tiguneranit, nioqqusiaq pisisup akeqanngitsumik pissavaa. Tuniniaasoq aamma pisisussaq nammineq kommuniminni immikkoortuni najugaqarpata, taamaattoq tunisisup aallernissaanut piffissaq qaammatinut arfinilinnut killeqarpoq. Atuisartup tigusimasani tigummigallarsinnaavai, akiliutissap imaluunniit taakkunannga akilerneqarsimasut ilaat utertillugit akilerneqarserlugit.

§ 22. Ungasianit nioqquteqarnissamik isumaqatigiissummit aningaasalersuinikkut kiffartuussinermut tunngasumi tunuarnermi atuisartoq kiffartuussinermi tunniunneqareersimasunut, ungasianit niuernermi isumaqatigiissut naapertorlugu atuisartoq akiliisussanngortinneqarsinnaavoq, 1) isumaqatigiissutip naammassineqarnera atuisartup paatsuugassaanngitsumik piumasaqarneratigut aallartinneqareersimassaaq peqqissimisinnaatitaanerup killissaata qaangiutinnginnerani aamma 2) inuussutissarsiummik ingerlatsisup uppernarsarpagu, atuisartoq peqqissimisinnaatitaaneq pillugu aamma aningaasat akilerneqartussat pillugit ilisimatinneqarsimasoq, tak. § 13, imm. 1, nr. 5. Imm. 2. Aningaasat atuisartumut imm. 1 malillugu akiligassanngortinneqarsinnaasut, tunniunneqareersimasut annertussusiinut naapertuutissapput ungasianit tunisinermi isumaqatigiissutip naammassineqarneranut sanilliullugit.
Imm.3. Atuisartup kiffartuussineq tamakkiisumik imaluunniit ilaannakortumik akilersimappagu, inuussutissarsiummik ingerlataqartup imm. 1 malillugu ilanngaataasinnaassut ilanngaatigalugit, tiguneqarsimasut utertillugit akilissavai, atuisartoq isumaqatigiissummit tunuarpat. Utertillugit akiliineq piaarnerpaamik pissaaq aamma kingusinnerpaamik atuisartup tunuarnermut nalunaarutaata inutissarsiummik ingerlataqartumut apuunneranit ullut 30-t qaangiunnerini. Imm. 4. Atuisartup piaarnerpaamik aamma tunuarnermik nalunaarutip nassiunneranit kingusinnerpaamik ullut 30-t qaangiunneranni aningaasat imaluunniit pigisanit pisassamaatit utertissavai, atuisartup inuussutissarsiummik ingerlatsisumit pisimasai.

Kapitali 5

Isumaqatigiissutinut attuumassuteqartut atorunnaarneri

§ 23. Inatsit manna malillugu atuisartoq isumaqatigiissummit tunuarpat, akiligassarsititsinissamut isumaqatigiissut atuisartup inuussutissarsiummik ingerlatsisumik isumaqatigiissutigisimasaa atorunnaassaaq imaluunniit inummik pingajuusumit aamma inuussutissarsiummik ingerlatsisumit isumaqatigiissutaasimasumik, akiliinissaq isumaqatigiissutigineqarsimasoq tamakkiisumik imaluunniit ilaannakortumik akilissavaa. Imm.2. Ungasianit nioqquteqarnermi isumaqatigiissummit aningaasalersuinermik kiffartuussinermut tunngasumit tunuarnermi taamatuttaaq atorunnaassaaq ungasianit nioqquteqarnermi isumaqatigiissut tamatumunnga attuumassuteqartoq kiffartuussinernut inuussutissarsiummik ingerlatsisumit tunniunneqartussanut tunngasoq imaluunniit pingajuusumit, tunngavigalugu isumaqatigiissut pingajuusup aamma inuussutissarsiummik ingerlataqartup akornanni. Imm.3. Imm. 1 imaluunniit imm.2–p nassatarisaanik isumaqatigiissummut attuumassuteqartoq atorunnaarpat, tamanna tunngavigalugu atuisartoq isumaqatigiissuteqarfigisimasaminut akitsuutinik imaluunniit taarsiissutinik akiliisussanngortinneqarsinnaanngilaq.


Kapitali 6

Nioqqusianik aamma aningaasalersuinerunngitsunik kiffartuussinernik ungasianit tunisinerni isumaqatigiissutinik inuussutissarsiummik ingerlatsisup naammassinninnera

§ 24. Allamik isumaqatigiissuteqartoqarsimanngippat, nioqqutissianik aamma aningaasalersuinerunngitsumik kiffartuussinernik inuussutissarsiummik ingerlataqartoq ungasianit tunisinermik isumaqatigiissuteqarpat tunisassani tunniutissavai kingusinnerpaamik, atuisartup ullormi inniminniineranit imaluunniit neqerooruteqarneranit ullut 30-t qaangiutsinnagit. Imm.2. Inuussutissarsiummik ingerlataqartup isumaqatigiissut sumiginnarpagu, tunniunneqartussap isumaqatigiissutaasimasup tamakkerlugu tunniunneqarsinnaannginneranik patsiseqartumik, atuisartup isumaqatigiissut atorunnaarsissinnaavaa, kinguaattoorneq atuisartumut misinnartumik pingaaruteqaraluarpalluunniit aamma inuussutissarsiummik ingerlataqartup tamanna atuisartumut nalunnaarutigissavaa. Isumaqatigiissummi atugassarititaasut, kingunerisinnaallugulu atuisartup nioqqutissiaq imaluunniit kiffartuussineq tamakkerlugu tunniunneqarsinnaanani, malitassatut tunngaviunngillat. Imm.3. Imm. 2 naapertorlugu atuisartup isumaqatigiissut atorunnaarsippagu, inuussutissarsiummik ingerlataqartup siumut akilerneqarsimasut utertillugit akilissavai
piaarnerpaamik aamma inuussutissarsiummik ingerlataqartup atorunnaarsitsinermik atuisartup nalunaarutaata tiguneranit kingusinnerpaamik ullut 30-t qaangiutsinnagit. Imm. 4. § 9, imm. 2, nr. 1-3 aamma 5-mi taaneqartuni isumaqatigiissutini imm. 1 atuutinngilaq. § 9, imm. 2, nr. 3 aamma 5-mi taaneqartuni isumaqatigiissutini imm. 2 aamma 3 atuutinngillat.


Kapitali 7

Ataavartumik kiffartuussinerit il.il. pillugit isumaqatigiissutinik atorunnaarsitsisinnaaneq

§ 25. Nioqqutissianik ataavartumik tunniussinissamik imaluunniit kiffartuussinernik isumaqatigiissut atuisartup atorunnaarsissinnaavaa qaammammik ataatsimik siumut nalunaarutigereerlugu, qaammatip naaneranut, isumaqatigiissuteqarnermit qaammatit 5-t ingerlareerneranni, taamaattoq tak. imm. 2 aamma 4. Imm.2. Imm.1 aamma 4 atorneqassanngillat atorunnaarsitsinissami ilimasaarut imaluunniit isumaqatigiissummut pisussaaneq sivisuneq inatsimmi allami naleqqussarneqarsimappat imaluunniit taassumap nassatarisimappagu. Aammattaaq imm. 1 atuutinngilaq isumaqatigiisutini taamaallaat nioqqusiat imaluunniit kiffartuussinerit pillugit isumaqatigiissutini, isumaqatigiissuteqarnermit kingusinnerpaamik ukiup ataatsip qaangiunnerani tunniunneqartussani, nioqqutissiat imaluunniit kiffartuussinerit akiata tamarmiusup 2.000 kr. qaangersimanngippagu aamma akiliineq tamarmiusoq pissaaq isumaqatigiissuteqarnermit kingusinnerpaamik ullut 14-t qaangiunneranni. Imm.3. Isumaqatigiissut imm.1 imaluunniit 4-mi ilaasoq, immersugassat aalajangersimasut atorlugit isumaqatigiissutigineqarsimasoq, aalajangersakkanik imaqassaaq, erseqqissunik nalunaartunik, siumut ilimasaarutit suut aamma piffissami suminngaanniit isumaqatigiissutip atuisartumit atorunnaarsinneqarsinnaaneranik nalunaarutinik. Aalajangersagaq imm.1 aamma 4 malillugu atuisartup atorunnaarsitsisinnaatitaaneranik allaanerussanngilaq. Imm.4. Ataavartumik nioqqusianik imaluunniit kiffartuussinernik tunniussinerni akigitinneqartup tamarmiusup isumaqatigiissut malillugu akilerneqartussap ukiumut 20.000 kr. qaangersimappagit, tunniusinerullu aallartinnissaata pisariaqartippagu inuussutissarsiummik ingerlataqartup ataasiaannartumik aningaasartuutit akilertariaqarai, qaammatini 6-ni ataavartumik tunniussinerit malillugit agguaqatigiisillugu akia qaangerneqarsimappat imaluunniit, inuussutissarsiummik ingerlatsisumut kinguneqartumik naligitinneqartut annikillinerannik, taava atuisartup isumaqatigiissut atorunnaarsissinnaavaa qaammammik ataatsimik sioqqutsisumik nalunaaruteqarluni, qaammatit tulliuttup naaneranut, isumaqatigiissuteqarnermit qaammatit 11-t qaangiutereersimappata.

§ 26. Piffissami atorunnarsitsiffiusumi atuisartup akilersimappagu piffissaq, isumaqatigiissummik atorunnarsitsiffiup kingornaniittoq, atorunnaarsitsineq naapertorlugu, piffissami tassani akiliutaasussaq erngiinnaq utertillugu akilerneqassaaq. Imm.2. Atuisartup imm. 1 malillugu utertillugit pisassaasa naatsorsornerini piffissap qanoq ilinera malillugu kiffartuussinerup ataavartup nalingata allanngorarsinnaanera eqqarsaatigineqarsinnaavoq.






Kapitali 8

Inatsisit ilaasa qinersinnaanerinik isumaqatigiissutit

§ 27. Isumaqatigiissummi aalajangerneqarsimappat, inatsiseqarneq nunami Kalaallit Nunaata aamma Det Europæiske Økonomiske Samarbejdsområdep avataaniittumi isumaqatigiissummi atorneqassasoq, atuisartup apeqqutini ungasianit nioqquteqarnermut tunngasuni, inatsimmi matumani iluarsineqarsimasuni ilanngullugu malugeqqusinnaavai tamakku pillugit Kalaallit Nunaanni inatsiseqarnermi aalajangersakkat saneqqunneqarsinnaanngitsut, inatsisinik qinersinnaasanik isumaqatigiissuteqarani, isumaqatigiissummi atuuttunik imaluunniit nunami Det Europæiske Økonomiske Samarbejdsområdep iluaniittuni, inatsisinik qinersinnaasanik isumaqatigiissuteqarani, nunap matumap inatsisai tassaassasut isumaqatigiissummi atuuttut.

Kapitali 9


Aalajangersakkat allat

§ 28. Inatsit atuisartumut ajoqutaasussanngorlugu sanioqqunneqarsinnaanngilaq.

§ 29. § 6, imm.1 aamma § 25, imm.3 inuussutissarsiummik ingerlataqartup unioqqutippagu pinerluttulerineq pillugu inatsimmi aalajangersakkat malillugit pineqaatissiissutinik eqqartuunneqarsinnaavoq. Taamatuttaaq inuk pineqaatissillugu eqqartuunneqarsinnaavoq peqqarniittumik imaluunniit akulikitsumik nangeqqittartumik makkuninnga unioqqutitsisoq 1) kapitali 3 malillugu peqqissimisinnaatitaanermut tunngasumik paasissutissiinissamik pisussaaffimmik 2) § 13, imm.1, nr.4, § 13, imm.2, tak. § 13, imm.1, nr.4 aamma § 14, imm.1, tak. § 13, imm.1, nr. 4 malillugit paasissutissiinissamut pisussaaffeqarneq. Imm.2. Ingerlatseqatigiiffiit il.il. (inuit inatsisitigut akisussaasut) pinerluttulerinermi inatsisitigut akisussaaffimmik pisussaaffilerneqarsinnaapput, pinerluttulerineq pillugu inatsimmi kapitali 5-mi malittarisassat malillugit.

§ 30. Peqqussut manna atuutilerpoq ulloq 1. november 2011. Imm.2. Peqqussut atuutissaaq atuisartut pillugit isumaqatigiissutini, peqqussutip atuutilernerata kingorna isumaqatigiissutaasimasuni. Imm.3. Atuisutut isumaqatigiissutit ilaat pillugit inatsit, tak. inatsit nr. 139, 29. marts 1978meersoq, peqqussut nr. 350 14. juni 1980-meersukkut atuutilersinneqartoq atorunnaarpoq. Taamaattorli inatsit suli atuuppoq atuisartutut isumaqatigiissutini, matumap peqqussutip atuutilersinneqannginnerani isumaqatigiissutigineqarsimasuni.


Tunniunneqarput Christiansborg Slot-mi, ulloq14. oktober 2011

Kunngiussutsitsinnik Atsiorpugut Naqissusiillutalu

MARGRETHE R.

/ Morten Bødskov