Unammillerneq pillugu inatsit nutaaq – Inatsisartut inatsisaat nr. 16, 19. november 2007-imeersoq, Inatsisartunit tamarmiusunit isumaqataaffigineqarluni akuersissutigineqarpoq. Inatsit 1. marts 2008-mi atuutilerpoq. Unammillerneq pillugu inatsit inatsimmut atuussimasumut sanilliullugu sakkortusiallatsineqarpoq, tassami Kalaallit Nunaat maanna inatsimmik nutaaliaanerusumik annertu neru sumillu peqalerpoq, susassaqarfimmi tassani nunat avannarliit inatsisaat amerlanertigut assigikannilersimallugit. Inatsisip atuuffiani suliniutit nutaat imatut kinguneqarput, sunaluunniit unammillersinnaanermut – namminersortut taamatullu pisortat suliffeqarfiutaasa tungaanniit killilersuutaasumik pissusilersorneq – siunissami inerteqqutaalerpoq, tamatumunnga Unammillerneq pillugu Nakkutilliisoqarfik akuersissummik erseqqissumik atugassaqartitsilersimanngippat.


Naatsorsuutigisariaqarpoq sukaterinerup kalaallit inuussutissarsiutaasa unammillersinnaanerulernissaat kinguneriumaaraa atuisartunut inuiaqatigiillu aningaasaqarnerannut nuannaarutaasumik iluaqutaasumillu.

Taamaalilluni inatsisip malittarisassat aalajangersakkallu inuussutissarsiutinut nutaarluinnarmik inissisimalersitsisut imarai. Inatsisip atuu tilernerani angusassanik toraagalimmik paasititsiniaanissaq pisariaqarsimavoq, taannalu Unammilerneq pillugu Nakkutilliisoqarfiup ukioq manna marsi-miilli ingerlatarisimavaa, unammillerneq pillugu inatsimmi aalajangersakkat pillugit nalunaarutinik ilitsersuutinillu
ingerlaavartumik malitseqartinneqarumaarluni.

Inuussutissarsiutini iluamik ingerlasumik unammillersinnaaneq inuiaqatigiinnut pingaaruteqarpoq. Inuiaqatigiinni nutaaliaasuni, kalaallisut ittuni, inuussutissarsiutit iluamik eqaatsumillu ingerlasut anguneqarnissaannut unammilerneq sukatut tunngaviusussatut isigineqarpoq. Ilaatigut eqaannerunissaq anguneqarsinnaaqqullugu inatsimmi periaaseq allanngortinneqarpoq siusinninnerusukkut nakkutilliinermik periaseqarneq inerteqqutinik periaaseqarnermik taarserneqarluni.

Nassuiaat manna Unammillerneq pillugu Aalajangiisartuniit allaganngorlugu nassuiaataavoq siullerpaaq mannalu isumaavoq, Kalaallit Nunaanni unammillerneq pillugu ukiut tamaasa nassuiaat saqqummersinneqartalissasoq.

Atuarluarisi!
Carl-Aage Skovaa
Unammillerneq pillugu Aalajangiisartuni siulittaasoq

KAPITALI 1 – UNAMMILLERNEQ PILLUGU INATSIT NUTAAQ – UNAMMILLERNERMUT MALITTARISASSAT NUTAAT

Suliffeqarfiit akornanni unammeqatigiinneq Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiutit ineriartortinneranni sallersat ilaattut pingaaruteqarpoq. Unammillerneq pillugu inatsit nutaaq, 1. marts 2008-mi atuutilersoq, Inatsisartut 19. november 2007-mi akuersissutigaat. Taamanikkut unammilernermut malittarisassat suliarineqarnissaat kissaatigineqarpoq, taakku nunani avannarlerni allani malittarisassanut naapertuuttunngortinniarneqarput, tamannali peqatigalugu inuussutissarsiornermi pissutit immikkut ittut Kalaallit Nunaanni atuuttut eqqarsaatigineqarput.


Inuiaqatigiinni pisuussutit pitsaasumik atorneqaleriartornissaat unammillerneq pillugu inatsimmi anguniarneqartut pingaarnersaraat suliffeqarfinnut, atuisartunut pisisartunullu iluaqutissanngoqqullugu. Sunniutilimmik unammillerneq piffissat ilaanni suliffeqarfiit iluanaa rutigisartagaannut annertuunut annikillisitsiartuaartitsisarpoq. Iluanaarutaasartut ikiliartuaartartillugit namminersortut suliffeqarfiutimik pisinnaanngorsarnerunissaannut allatut ajornatumik iliuuseqarnialersittarpaat, aningaasartuutaasartut ikilisikkiartuaartinnerisigut aamma imaluunniit nioqqutissiat ineriartortinnerisigut, tamatumalu inuiqatigiit kalaallit pisuussutiminnik atorluaannerulernissaat kingunerisarlugu. Taamaatumik unammillerneq pillugu inatsisip nutaap inatsimmut atuussimasumut sanilliulugu imaraa, nakkutilliinermik periaaseqarneq inerteqquteqarnermik periaatsimik taarserneqartarluni malittarisassallu arlallit allannguuteqartinneqartarput, tamannalu tulliullugu nassuiarneqassaaq.

Inerteqquteqarnermik periaaseqarneq

Unammillerneq pillugu inatsisip ikorfartortitut periaaseraa inerteqquteqarnermik periaaseq, tamannalu ima paasisariaqarpoq, suliffeqarfiit unammillernermut killilersuutaasumik isumaqatigiissuteqarnissaat imaluunniit pisinnaaneqarnerusutut inissisimanerup atornerlunneqarnissaa inerteqqutaasarluni. Siusinnersukkut imaassimavoq, nakkutilliinermik periaaseqarnerup nalaani, isumaqatigiissutit suulluunniit isumaqatigissutiginissaat  kuersissutaasarpoq, Unammillernq pilugu Aalajangiisartut inerteqquteqalernissaasa tungaanut. 

Inatsisitigut inissisimaneq, inatsisip siusinnerusukkut atuussimasup nalaani, imaassimavoq, unammillernermut killilersuutaasumik akunnerminni isumaqatigiissuteqaraangamik, unammillerneq pillugu inatsimmik unioqqutitsinertik ilisimajuaannartarnagu. Inerteqquteqarneq pillugu inatsimmut nuunnernermi suliffeqarfiit erseqqissumik paasilerpaat, inatsisitigut qanoq inissisimanerlutik.

Unammillerneq pillugu inatsimmi inerteqqutip aappaa: unammillerneq pillugu inatsimmi pisoqqami pisinnaasaqarnerusutut inissisimanerup atornerlunnissaa aamma inerteqqutaavoq. Inerteqqut taanna imatut oqarpoq, suliffeqarfiup niuernermi pisinnaasaqarne rusutut inissisimasup, taamaanini atornerlussanngikkaa imaaliornikkut, assersuutigalugu pisinermi nioqquteqarnermiluunniit akit naammaginanngitsut pinngitsaaliissummik atortinneqalersalersarlutik imaluunniit niuernermi piumasaqaatit allat naammaginanngitsut atortin neqalersarlutik.

Unammillernermut killilersuutaasumik isumaqatigiissuteqarnissamut inerteqqut

Unammillerneq pillugu inatsimmi siunertat pingaarnerit anguneqarnissaannut sakku pingaarutilik tassaavoq inerteqquteqarnermik periaatsip atortuulersinnissaa. Inerteqquteqarnermik periaaeq imatut paasineqassaaq, taamani isumaqatigiissutit suulluunniit isu maqatigiissutiginissaat, Unammillerneq pillugu Aalajangiisartut akulerunnissaasa tungaanut ajornarsimanngilaq, ullumikkulli isumaqatigiissutit unammillernermut killilersuutaasut suulluunniit isumaqatigiissutiginissaat inatsimmik unioqqutitsinerupput, Unammillerneq pillugu Aalajangiisartut isumaqatigiissutip inerteqqummit maleruaannginnissaa immikkut akuersissutigisimanngippassuk.

Unammillernermut kililersuutaasumik isumaqatigiissutinut assersuutit:

  • Pisinermi nioqquteqarnermilu akit imaluunniit niuernermi piumasaqaatit allat annertussusilernissaat pillugu isumaqatigiissutit.
  • Tunisassiornerup, tunisaqarnerup, teknikkikkut ineriartornerup aningaasaliisarnerulluunniit killilersornissa nakkutiginissaaluunniit pillugu isumaqati giissutit.
  • Niuerfiit imaluunniit pilersuisorisat agguarnissaat pillugu isumaqatigiissutit.
  • Niueqatigisartakkat akiliutinut assigiimmik nalilinnut naligiinngitsumik piumasaqaatit atornissaat, taamaalillunilu unammillernermi ajornerusumik inissisimalernissaat pillugu isumaqatigiissutit. 
  • Isumaqatigiissutip ima ittup isumaqatigiissutiginissaanut piumasaqaasiussassatut isumaqatigiissummi, tapertatut akiliutissaq isumaqatigiissute qaqataasup akuersissutigissagaa, taakku pilersinneqaqqaarnerminni taamaanerat malillugu imaluunniit niuernermi ileqquusartoq malillugu, isumaqatigiissummi nioqqutissamut pineqartumut attuumassuteqanngikkaluarpalluunniit.
  • Peqatigiilluni ingerlatat (Joint venture) pilersinneratigut suliffeqarfiit marluk amerlanerusulluunniit ataatsimut aaqqiissuteqarfigisaannik isumaqatigiissutit.
  • Nioqqutissiat tuneqqinnissaanni akit pituttorneqaataasussat annertussusilernissaat pillugu isumaqatigiissutit allatulluunniit niueqatigisassap ataatsip amerlanerusulluunniit pissarsiarinissaannut, tunisinermi akit tunngaviusussat saneqqunnagit isumaqatigiissutit.

Suliffeqarfiit niuernermi annikitsuinnarmik peqataassutillit1 akornanni unammillernermut killilersuutaasumik aammalu kaaviiaartitat katillugit 5 mio. kr. inorlugit aningaasartallit inerteqqummi ilangunneqarnissaat pillugu isumaqatigiissutit. Isumaqatigiissutilli inerteqqutaajuartussanik ilaqarput, aamma suliffeqarfiit mikisut akornanni isumaqatigiissuteqartoqaraluarpalluunniit. Isumaqatigiissutit taamaattut unammillernermi inatsiseqarnikkut killilimmik unammillersinnaanermut isumaqatigiissutinik taaneqartarput.

Killilimmik unammillersinnaanermut isumaqatigiissutit:

  • Isumaqatigiissutit, akitigut ataatsimut aaqqiissuteqarfiusut akuersissuteqarfiusulluunniit, nioqqutissanik kiffartuussinernilluunniit tunisinermi tuniseqqinnermiluunniit
    iluanaarutit.
  • Suliffeqarfiit marluk amerlanerusulluunniit neqeroorutinik siumut iluarseriikkanik pilersitsiffiusussat pillugit isumaqatigiissutit, neqeroorutit ammarnissaannut piumasaqaatissanik aalajangersaaffiusut aalajangersaaffiginiarneqartulluunniit, neqeroorutinik kinguartitsiffiusut kinguartitsissute qarfiginiarneqartulluunniit, imminnut pisussaatittut neqeroorutit siumoortumik nalunaarutiginissaannut imaluunniit aamma neqerooruteqanngin nermi suleqatigiinnissamut imminut pisussaatittut.

Tamatuma saniatigut suliffeqarfiup isumaqatigiissut unammillernermut killilersuutaasoq Unammillerneq pillugu Aalajangiisartunut nalu naarutigisinnaavaa inerteqqummi ilanngutitaannginissaq siunertaralugu. Nalunaarutiginninnerup kingorna isumaqatigiissut unammillernermut killilersuisuusoq inerteqqummi ilanguneqatussaajunnaarsinneqassaaq, isumaatigiissut niuernerup sunniutaata annertuneru lersinnissaanut imaluunniit teknikkikkut aningaasarsiornikkulluunnit ineriartornermut siuarsaataasumik kinguneqartussatut, Unammillerneq pillugu Aalajangiisartut taama isumaqarpata. Atuisulli unammillernermut killilersutaasumik isumaqtigiissummi taamaattumi ilua qutissat peqataaffiginissaat tamatigut qulakkeertassavaat isumaqatigiissullu suliffeqarfinnut isumaqatigiissummi siunertat angunissaannut pisariqartitsinngitsunut pituttorneqaataasariaqanngilaq. Isumaqatigiissutinik nalunaarutiginninneq pisarpoq Unammillerneq pillugu Nakutilliisoqarfimmiit immersugassap immikkut ittup immersorneratigut. Inatsit 1. martsimi atuutilermalli isumaqatigiissutit unammillernermut killilersuutaasut pillugit nalunaarutiginninnermik arlalinnik Unammillerneq pillugu Nakkutilliisoqarfik tigusaqarpoq.


Pisinnaasaqarnerusutut inissisimanerup atornerlunneqarnissaanik inerteqqut
Inatsisimmi pineqarpoq, soorlu unammillernermut killilersuutaasumik isumaqatigiissutit inerteqqutaanerat tamaattoq, pisinnaasaqarnerusutut inissisimanerup atornerlunnissaanut inerteqqut. Taamaalilluni pisinnaasaqarnerusut inissisimaneq inerteqqutaanngilaq, taamaallaalli pisinnaasaqarnerusutut inissisimanerup atornerlunneqarnissaa inerteqqutaalluni. Pisinnaasaqarnerusutut inissisimasoqartarpoq suliffeqarfik aningaasatigut pissaanilittut inissisimaleraangat, soorlu niuerfimmi piviusumik unamminerup attatiinnarnissaa pinngitsoortissinnaalersimallugu, suliffeqarfik unammillertiminut pisisartuminullu tunngatillugu annertuumik kiffaanngissuseqarnerusutut pissusilersorsinnaammat naggaterpiaatigullu atuisartunut. Pisinnaasaqarneruneq ilaatigut imatut malunniussinnaasarpoq, suliffeqarfiup neqeroorutini killilersinnaalerlugu akilu qaffatsissinnaallugu imatut annertussuseqalersillugu,
niuerfimmut piviusumik unammillerfiusumut ilisarnaataalerluni, unammillertit peqataasullu nutaat niuerfimmut isersinnaajunnaar sillugit.

Pisinnaasaqarnerusutut inissisimanerup atornerlunneqarnera, assersuutigalugu imatut pisinnaavoq:

  •  Nioqquteqarnermi tunisaqarnermilu akit naammaginanngitsut toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit pinngitsaaliissummik imaluunniit niuernermi piumasaqaatit allat naammaginanngitsut pinngitsaaliissummik atuutilersillugit.
  •  Nioqqutissiorneq, tunisaqarneq teknikkikkulluunniit ineriartorneq killeqalersillugu atuisartunut ajoqqutaasumik.
  •  Niueqatigisanut tunngatillugu assigiimmik nalilimmut akiliutit naligiinngitsumik atugasaqartitsilluni atuutilersinnerisigut, taamaalillunilu unamminermi ajornerusumik inissisimalersillugit.
  •  Isumaqatigiissuteqarnissamut manna piumasaqaasiullugu, isumaqatigiissuteqaqataasup akiliutinut tapiliussat akuerisariaqalerlugit, taakku pilersin neqaqqaarnerminni taamaanerat malillugu imaluunniit niuernermi ileqquusartoq malillugu, isumaqatigiissummi nioqqutissamut pineqartumut attuumassuteqanngikkaluarpalluunniit.

Pisinnaasaqarnerusutut inissisimanerup atorneqarnissaa akiorniarlugu inerteqqummi ilanngutitaannginnissamik qinnuteqaateqartoqarsinnaatitsisoqanngilaq.

Suliffeqarfik susassaqarfiup iluani pisinnaasaqarnerusutut inissisimassaguni angisuujunissaa annertuumillu kaaviaartitaqartarnissaa pisariaqanngilaq – suliffeqarfik annikitsoq nunap suani aalajangersimasumiinnerata iluani pisinnaasaqarnerusutut inissisimasinnaavoq, assersuutigalugu suliffeqarfik taanna kisiartaalluni neqerooruteqartarpat imalunniit susassaqarfimmi tunisassiamik aalajangersimasumik
tunisassiortuuppat. Assersuutigalugu suliffeqarfik illoqarfiup iluani kranimik ataatsimik piginnittutuaasinnaavoq sissiukkamiillu angallatit qaqinnissaannut atorneqartarluni. Immaqa suliffeqarfik annertuumik kaaviaartitaqanngikkaluartoq, akerlianilli niuerfimmi pisin naasaqarnerusutut inissisimasinnaavoq, kranip illoqarfimmi kisiartaanera pissutigalugu. Tassa suliffeqarfiup taassuma pisinnaasaqanerusutut inissisimanini atornerluttariaqanngilaa, assersuutigalugu pisisartut ilaat kranimik kiffartuunneqarnissaat akueriumanagu, taamaalillunilu kranip kiffartuussineranut suliffeqarfik akinik naammaginanngitsumik immikkut qaffasissusilinnik akeqartitsisinnaannani.

Kattunnerni nalunaartussaatitaaneq

Kalaalit Nunaanni namminersortut ilisarnaatigigajuppaat suliffeqarfiit amerlasuut mikisuusarmata akunnattumillu angissuseqartarmata. Inatsimmi pineqarpoq kattussuunnerit nunani allanisut ilisimaneqartunit piviusumik nakkutigineqartanngimmata, kisianni kattunnerit, suliffeqarfinnik tigusinerit ataatsimuulersitsinerillu pillugit unammillernermut oqartussaasunut ilisimatitsinissaq pisussaaffiuvoq.

Nalunaaruteqartussaatitaaneq imatut patsiseqartinneqarpoq Kalaallit Nunaanni niuerfinni annertunerusumik katersuutitsinissaq pillugu unammilernermut oqartussaasut ilisimatinneqartartussaammata suliffeqarfiit siunissami niuernikkut pissusilersuutaasa malinnaaffiginissaat pisariaqartutut nalilerneqartarsinnaaqqullugu.
Unammillernermut oqartussasut ilisimatinneqartarnissaannut pisussaaffik atuuppoq suliffeqarfiit marluk amerlanerusullunniit kattuneranni aammalu suliffeqarfiit allamut tunniunneranni, taakkunannga suliffeqarfinni pineqartuni ikinnerpaamik ataaseq Kalaallit Nunaanni inissisimasussaalluni. Aammattaaq suliffeqarfiit, ilanngullugit ingerlatseqatigiiffiit pigisat, ingerlatseqatigiiffiit piginnittuusut il.il. ilaatinneqartut
kaaviiaartitaat minnerpaamik 20 mio. kr.-isussaapput. Nalunaaruteqartussaatitaanermi suliffeqarfiit atilequttatut pigisat aamma suliffeqarfiit piginnittut/suliffeqarfiit pigisat akornanni kattunnerit aamma suliffeqarfinnik tunniussinerit ilanngunneqanngillat.

Namminersortut pisortallu suliffeqarfiutaasa naligiissitaanerat

Kalaallit Nunaanni pisortat ingerlatsinerat, nunanut avannarlernut allanut sanilliullugu, inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut tamarmiusumut suliaqarfiuvoq annertoorujussuaq. Kalaallit Nunaanni suliffeqarfiit anginersaat arlallit  Namminersornerullutik Oqartussanit tamakkiisumik ilaannarmilluunniit pigineqarput, tassani ilanngullugit aktiaatileqatigiiffiit 18-it Kalaalit Nunaanni avataanilu suliaqarfiusut katillugillu 9 mia. kr. missaanni kaaviiaartitaqartut. Inuussutissarsiutit ineriatortinnerisa kingunerisaatut, unammillerneq pillugu inatsisip kukkunersiorneqarneranut atatillugu pisortat namminersortullu inuussutissarsiornikkut suliffeqarfiutaasa naligiissinneqartariaqarnerat  pisariaqartutut isigineqarpoq. Siusinnerusumut sanilliullugu akerlianik tamanna imatut paasisariaqarpoq, unammillerneq pillugu inatsit namminersortut pisortallu inussutissarsiornikkut suliffeqarfiutaannut atuuppoq. Taamaalilluni unammillernermut inatsit inuussutissarsiornikkut suliffeqarfinnut, niuerfimmi nioqqutissanik kiffartuussinernillu neqerooruteqartartunut pisiaqarusuttartunullu tamanut atuuppoq. 

Taamaakkaluartoq unammillernermut killilersuutit, unammillerneq pillugu inatsimmi inerteqqutitut aalajangersakkanit ilanngunneqanngissinnaapput, taakkua pisortat allatut iluarsiinerannut toqqaannartumik pisarialimmilluunniit kinguneqassappata. Taamaalilluni inatsit tunngavigalugu iluarsiinerit aalajangiinerillu pisortanit aalajangerneqartut Unammillerneq pillugu Aalajangiisartunit akuersaarneqanngin neqarsinnaanerat qulakkeerneqassaaq, iluarsiinerimmi aalajangiinerillu taamaattut unammillerneq kisiat eqqarsaatiginagu inuiaqatigiinnili mianerisassat allat eqqarsaatigineqarnissaannik tunngaveqarsinnaammata.

Tapiissutit unammillernermik sanguallatsitsisinnaasut

Unammillerneq pillugu inatsimmi aalajangersakkat ilaat ataaseq tunngavigalugu, tapiissutit unammillernermut sanguallatsitsissutaasut inatsisinillu unioqqutitsinerusut unitseqqullugit aamma/imaluunniit utertillugit akileqqullugit piumasaqarnissamut Unammillerneq pillugu Aalajangiisartut pisinnaatippaat.

Tapiissutit pillugit oqariaatsimi ataatsimut akilikkamik tapiissutit kisimik pineqangillat, aammali toqqaannanngitsumik tapiissutit pineqarlutik. Imaappoq aningaasarsiornikkut iluaqusersuutissaq sunaluunniit Kalaallit Nunaanni niuerfinni inuussutissarsiornikkut suliffeqarfinnut tunisassiornernullunniit allanut tunngatillugu periaatsit aalajangersimasunik salliutitsisuusut matumani pineqarput. Iluaqusersuutit taamaattut assersuutigalugu tassaasinnaapput erniatigut oqilisaatit, qularnaveqqusiissutit, tapiissutit, akileraarusertussatut ilanngunneqanngitsut imalunniit akisuutitigut oqilisaanerit.

Ingerlatseqatigiiffimmi suliffeqarfissuarmiluunniit susassaqarfimmiit allamut assigiinngitsuniit tapiiffigineqartarnermi tapiissutit pillugit oqariaatsimi ilanngunneqarsinnaapput. Assigiinngitsuniit tapiiffigineqartarneq imatut paasineqassaaq, suliffeqarfiup niuerfimmi ataatsimi suliamini anigaasartuutini matussuserai niuerfimmi allami isertitat atorlugit. Assigiinngitsuniit tapiiffigineqartarneruttaaq nammineq taamaanermigut unammillernermik sanguallatsitsinissap nassatarinissaa pisariaqanngilaq. Tamanna taamaallaat pisinnaavoq, susas saqarfimmi unammillerfiusussatut pineqarsinnaanngitsumiit susassaqarfimmut unammillerfiusutut pineqarsinnaasumut aningaasat atorneqarpata imatut periaasilimmut, niuerfimmi anigaasaqarnikkut aningaasalersuinermut periaatsimut naapertuutsinngitsumut.

Tapiissutit unammillernermik sanguallatsitsisinnaasut pillugit assersuutigineqarsinnaapput suliffeqarfiit tunisassiorfiusut kommunimit pigineqartut, pisortat aningaasatigut tapiissutaat tunngavigalugit tunisassianik nioqquteqartartut tuniniarneranni, tunisassiornermi aningaa sartuutinik matusissutaanngitsunik akilersillugit.

Unammillerneq pillugu Aalajangiisartut peqqussutigisinnaavaat tapiissut tamma ittoq unitsinneqasasoq imaluunniit utertillugu akilerneqassasoq. Inerteqquteqarnermut aalajangersakkatut ittumik piumasarineqartarpoq Unammillerneq pillugu Aalajangiisartut inerteqqummik atuutsitsilersinnaasut, pisortat iluarsiissutaat allat naapertorlugit tapiissut inatsisit malillugit unioqqutitsinerusoq.

Inuussutissarsiutinut aningaasaliissutit pilersaarusiornissaannut siumoortumik neriorsuutit pissarsiariniarnissaannut
kommunit pisussaaffiat

Inuussutissarsiutitigut suliaqarnermi ilaallu ilanngullugit aningaasaliisarneq aqqutigalugu inuussutissarsiutit ineriartortinnissaannut kommunit peqataasinnaanerat pillugu Inatsisartut inatsisaat malillugu inuussutissarsiutinut aningaasaliinissamik kommunit pilersaarute qartut aammattaaq aningaasaliinginnerminni, aningaasaliinissamut pilersaarutaasoq Unammillerneq pillugu Nakkutilliisoqarfimmut saqqum miuttussaavaat. Taamaaliornikkut kommunit aningaasaliinerisa kingusinnerusukkut tapiisutinik unammillernermut sanguallatsit sisutut, unitsinneqartariaqartutut aamma/imaluunniit utertillugit akilerneqartussatut Unammillerneq pillugu Aalajangiisartunit nalilerneqarnissaasa pinngitsoortinneqarnissaat qulakkeerneqassaaq. Tamatuma saniatigut aningaasaliinerup unammillernermut sunniu teqarsinnaanera aningaasaliinerup aallartinneqannginnerani kommunip naliliinissaanut ilangunneqarnissaa qulakeerneqassaaq.

Aningaasaliinissatut pilersaarummi tapiissutit unammillernermut sanguallatsitsisinnaannginnerat pillugu siumoortumik neriorsuutissap piviusunngortinnissaa Unammillerneq pillugu Aalajangiisartut nalunaarutigisinnaavaat. Siumoortumik neriorsuut aningaasaliisoqanngin nerani kommunimit oqaaseqaatitut malinneqartussatut atorneqassaaq, taamaalilluni kommuni oqartussaasunit, unammillernermut pissutsinut tunngatillugu, suliamut paasisimasalittut immikkut pisinnaatitaasunit naliliiffigineqassaaq.

Unammillerneq pillugu Aalajangiisartunit siumoortumik neriorsuut pissarsiarineqartoq malinneqartussatut isigineqassaaq, kingornali aningaasaliineq inatsisinik maleruaanerunersoq pillugu kommunit nakkutilliisoqarfiata naliliinissaanut ilangunneqassaaq. Taamaakkaluartoq siumoortumik neriorsuut, aningaasaliinerup inatsisinik malinninnera pillugu kommunip nakkutilliisoqarfiata aalajangiineranik
allanngortitsinavianngilaq.

Kommunit saqqummiussinissaannut ikorfartuutissatut immersugasamik sukumiisumik Unammillerneq pillugu Aalajangiisartut suliaqareerput, tassungalu tunngatillugu kommuni qinnuigineqarpoq siumoortumik neriorsuuteqarnissaq pillugu aalajangiinissamut paasissutissanik Unammillerneq pillugu Aalajangiisartunut saqqummiussaqaqqullugu. Taamatuttaaq immersugassaq imatut sunniuteqassaaq,
suliap ingerlanneqarnerani aningaasaliinissaq pineqartoq unammillerneq eqqarsaatigalugu siusissukkut piviusunngortinneqassanersoq/piviusunngortinneqarsinnaanersoq kommunip naliliinermini ilanngussinnaammagu.

KAPITALI 2 – NERISASSAT AKII QAFFAPPUT

Nerisassat akii piffissami kingullermi Nunatsinni annertuumik sammineqarput. Nunat allat assigalugit nerisassat arlallit akii Nunatsinni
aamma annertuumik qaffapput.

Taamatut pisoqarnera tunngavigalugu Unammillernermut Nakkutilliisoqarfiup nunatsinni ulluinnarni nioqqutissat akiini unammillerneq paasiniaavigaa. Nunatta avataani pisut assigiinngitsut, soorlu karrit nunarsuatsinni akiisa qaffariaartornerat akit qaffannerannut nassuiaatissaavoq erseqqissoq. Unamilernermulli Nakkutilliisoqarfiup naleqquttutut isigisimavaa ulluinnarni nioqqutissani annikitsumik unammillerneq
pissutigalugu akit taamatut qaffassimanersut aamma iliuutsit pissutigalugit nioqqutissat unammillissutaanerat piartuuaalersimanersoq misissussallugu.

Unammillernermut Nakkutilliisoqarfiup misissuinerata, Copenhagen Economics suleqatigalugu ingerlanneqartup ersersippaa akit qaffakkiartornerat Danmarkimit nunatsinnut eqqunneqarsimasut annikitsumk unammillerneq pissutaannani. Nunatsinni nerisassat akii ataat simut isigalugit Danmarkimi pisut malissimavaat, nerisassammi amerlanersaat Nunatta eqqussugarisarmagit. Tamatuma saniatigut
unammillersinnaanermut killilersuutaasumik pissusilersortoqarsimanersoq Unammillernermut Nakutillillisoqarfik ilisimasaqanngilaq ulluinarnilu nioqqutissanik nunatsinni iluanaaruteqartarneq pissusissamisuunngitsumik qaffasissuseqanngilaq.

Iliuutsit unamillernermik annertusititseratarsinnaasut pingasut Unammillernermut Nakkutilliisoqarfiup tikkuarpai. Ataaseq tassaavoq nerisassanit nioqqutissianik eqqussuinermi akitsuutit allanngorsimanerat. Siunnersuutip aappaa kiffartuussinermik isumaqatigiissut inuus sutissat pisariaqarnerpaanut tunngasut nunaqarfinnut isorliunerusunullu tunngasortaa ammasumik tuniniaasussarsiorlugu, taamaa lillugu kiffartuussinermik isumaqatigiissuk ataatsimik allannguuteqartillugu. Pingajuat tasaavoq nioqqutissanik eqqussuinermi assartueriaaseq unmmillerfiunerusunngortinneqarsinnaanersoq misissussallugu.

Akit qaffaataasa annertussusiat
2005 tikillugu nerisassanit nioqqutissiat akii atuisartunut akigitinneqartartut tamarmiusut assigalugit assigiikkannersumik qaffakkiartorsimapput. Januar 2005-imiilli, pingaartumillu ukiumi kingullermi, allaasimavoq.
Januar 2005-imiit juli 2007-imut nerisassanit nioqqutissiat imigassallu aalakoornartortaqangitsut akii agguaqatigiissillugu 18,7 %-imik qaffapput, nioqqutissalli kiffartuussinerillu allat atmarmik 10 procentimik qaffallutik atuisartunullu akit tamarmiusut 13,6 procentiinnarmik qaffallutik.

Piffissami tassaniinnaq Kalaallit Nunaanni nerisassanit nioqqutissiat imigassallu aalakoornartortaqangitsut akii 10,4 procentimik qaffariaa teqarput akerlianillu nioqqutissat kiffartuussinerillu tamarmik akii 5,2 %-imik qaffariaateqarlutik atuisartunullu akit tamarmiusut 8,1%-imik qaffariarlutik, takuuk Iluseq 2-1

Akitsuinerit annertunerpaasimapput naatitani imigassat aalakoornartortaqanngitsuni, pineqarlutillu sodavandit, juice assigisaallu. Imigassani aalakoornartortaqanngitsuni akitsuinerit tunuliaqutaqarpulli akileraarutit akitsuutillu nutaat 2007-imeersut. Akerlianik neqit akii annikinnerpaamik qaffaaffiusimapput, taakkunani akit juli 2008-mi januar 2005-iminngarnit 12,6%-imik qaffasinnerummata.

Akit qaffariarnerannut nassuiaat

Nerisassanit nioqqutissiat akiisa annertuumik qaffariarnerat avataani pisunit nassuiarneqarsinnaanersoq ulluinnarniluunniit nioqqutissanik niuernermi annikitsumik unammillerneq pissutaanersoq Unammillernermut Nakkutilliisoqarfiup misissuiffigaa. Misissuinerup inerneraa akit qaffannerat annikitsumik unammillernermik pissuteqanngitsoq takuneqarsinnaasoq, avataaniilli eqqussuinermik pissuteqassagunartoq,
pingaartumik Danmarkimiit.

Usit akii

Siullerpaatut Nunatsimmi nerisassanit nioqqutissiat akiisa annertuseriarnerannut usit akii qaffakkiartuinnartut pissutaaqataanersut Unam millernermut Nakkutilliisoqarfiup misissuiffigai. Nerisassanit nioqqutissiat amerlanersaat Danmarkimiit Nunatsinnut assartorne qartarput, tassa usit akii qaffakkiartuinnartut nioqqutissat akiisa qaffattarnerannut ilaatigut nassuiaataasinnaapput.

Royal Arctic Linemi usit akii qaffakkiartortut nerisassianit nioqqutissiat akiisa qaffakkiartornerannut usit akii qaffakkiartortut pissutaanersut takussutissaqanngilaq. Nerisassanit nioqqutissiat amerlanersaat Royal Arctic Linep assartortarpai, ukiunili kingullerni usit akii Nunatsinni atuisartunut akinit annikinnerusumik qaffaateqarsimapput. Containerit pisisartunut poortukkat (FCL) assartornerisa akii 2002-miit 2008-mut 5 procentimik qaffassimapput, akerlianilli usit ataasiakkaat (stykgods) ataatsimut isigalugit 2008-mi 2002-misulli qaffaseqatigiissimapput. Piffissami tassanerpiaq Nunatsinni atuisartunut akit 16 procent missaannik qaffassimapput, takuuk Iluseq 2.2

Danmarkimi nunanilu avannarlerni allani akit qaffakkiartornerat

Aappaattut akit qaffariartuutaat nunanit allanniit eqqunneqartarnersut Unammillernermut Nakkutilliisut misissuiffigaat. Kalaallit Nunaannut tunngatillugu Danmarkimi akit annertusiartornerat immikkut soqutiginarpoq Kalaallit Nunaata nerisassianit nioqqutissiat amerlanersaat Danmarkimit eqqussortarmagit.

Danmarkimi Nunallu Avannarliit sinnerini akit qaffariartornerat ersiuteqarpoq nerisassianit nioqqutissiat akiisa Kalaallit Nunaanni qaffariartornerat nioqqutissanik eqqussuinermik pissuteqartoq, pingaartumik Danmarkimiit. Januar 2005-imiilli nerisassat akii qaffassimanerat ataatsimut isigalugu Danmarkimi Kalaallillu Nunaanni assigiippoq. Akit qaffariartornerat suli Islandimi annertunerusimavoq nunanilu avannarlerni allani mikinerulaarsimalluni, takuuk Iluseq 2.3

Ulluinnarni nioqqutissanik niuernermi unammillerneq

Pingajuattut ulluinnarni nioqqutissanik niuernermi annikitsumik unammillertoqarneranik nerisassat akiisa qaffariartarnerannut pissuteqarnersoq Unamillernermut Nakkutilliisoqarfiup misissuiffigaa.

Kalaallit Nunaanni ulluinnarni nioqqutissanik niuernermi unammillerneq Unammillerneq pillugu Aalajangiisartut siusinnerusukkut nalilerpaat. Kingullermik taama pisoqarpoq 2004-mi taamani KNB (Brugsenit) Pisiffiullu akornanni unamminerup qanoq issusia pillugu SIK-miit naammagittaalliuut Unammillerneq pillugu Aalajagiisartut suliarimmassuk. Taamanikkut Unammillerneq pillugu Aalajangiisartut isumaqarput ulluinnarni nioqqutissanik niuerneq sunniutilimmik unammillernermik sunnerneqarsimasoq, aammalu ataatsimut aaqqissuussamik periaaseqarneq imaluunniit unammillernermut killilersuutaasumik isumaqatigiissutaasartut unammillerneq pillugu inatsimmut
akerliunersut ersiutinik sukumiisunik Unammillerneq pillugu Aalajangiisartut takusaqanngillat. Taamaattumik KNB Pisiffilu pillugit SIK’p naammagittaalliuutaa Unammilerneq pillugu Aalajangiisartut itigartitsissutigaat.

Unammillernermut Nakkutilliisoqarfiup nutaamik misissuinerata uppernarsarpaa sunniuteqangitsumik unammillertoqarnera sukumiisumik takussutissaqanngitsoq, ukiuni kinngullerni Kalaallit Nunaanni nerisassanit nioqqutissiat akiisa qaffariartornerannut sakkortusaataasinnaasunik. Taamatut inerniliineq pissutsinik pingasunik tunngaveqarpoq.

Siullermik sunniutilimmik unammillertoqarnera Unammillerneq pillugu Naakutilliisoqarfiup suli takussutissaqartippaa. Niuernerup aaqqissuussaanera allanngungaarsimagunanngilaq, pisiniarfissuilli pingasut (Brugsen, Pisiffik KNIlu) unammillernermut killilersuutaasumik pissusilersornersut takussutissaqanngilaq peqatigitillugulu pisiniarfissuit kioskinit arlalinniit unammillerneqarneq misigisarpaat, taakkunani nioqqutissat arlallit assigiinnginnerusut qinigassaasarmata. Kioskitut niuertut annersaraat Kamik, taanna illoqarfinni arlalinni kioskinik ingerlataqarmat. Tamatuma saniatigut illoqqarfinni assigiinngitsuni assigiinngitsunik pituttorsimasuunngitsunillu kioskeqarpoq.

Aappassaanik pisiniarfissuit taakku pingasut tamarmik aviisinik neqeroorutinik neqeroorutinillu sivikitsukkuutaamik atasartunik unammillingaatsiarput, KNI-lu pisiniarfimmik nutaamik Aasianni Pisiffimmik toqqaannartumik unammillertussamik ammaaniarluni qanittukkut aalajangerpoq. Aalajangiinerup nunatsinni ulluinnarni nioqqutissanik niuerfinni annertusisamik unammillertoqalernissaa ilimasaarutigisinnaavaalusooq.

Pingajussaanik nunatsinni ulluinnarni nioqqutissanik pisiniarfissuit isertittagaat nalinginnaasuunngitsumik qaffasissuseqarnersut takussutissaqanngilaq. Qallunaat ulluinnarni nioqqutissanik pisiniarfissuaanut sanilliullugu kalaallit ulluinani nioqqutissanik pisiniarfissuaat qallunaat pisiniarfissuaaninngarnit annikinnerulaartumik isertitaqartarnerat takutinneqarpoq. Tassani pineqarput ilanngaaseeriinnginnermi iluanaarutit,
iluanaarutit qaffasissusiisa namminerlu aningaasaatit ernialersuutaat isertitassat qaffasissusissaannut siunertatut atorneqa raangata.

Suliniutit unammillernermut siuarsaataasut

Naak ulluinnarni nioqqutissat akiisa annertuumik qaffariartarnerat annikitsumik unammillernermik pissuteqarnersoq takussutissaqanngik kaluartoq, misissussallugu naleqquttuuvoq ulluinnarni nioqqutissanik niuernermi unammillerneq siuarsarneqarsinnaanersoq. Kalaal lit Nunaanni niuernermi pissutsit immikkut ittut unammillersinnaanernut erseqqissumik killilersuisutut isikkoqarput, kisiannili tamanna tunngavigalugu unammillernerup pisariaqanngitsumik killilersorneqanginnissaa immikkut ittumik pingaaruteqarpoq.

Unammillernermut Nakkutilliisoqarfiup suliniutit pingasut Kalaallit Nunaanni nerisassanit nioqqutissianik niuernermi imaluunniit ulluinnarni nioqqutissanik niuernermi unammillernermut annertusaataasinnaasut tikkuarpai.

Nerisassanit nioqqutissianik eqqussuinermut akitsuutit

Siullermik Unammillernermut Nakkutilliisoqarfik naliliivoq, nerisassianit nioqqutissat ilaanni eqqussuinermut akit suutit unammillerneq killilersimaarsinnaagaat aammalu nerisassanit nioqqutissiani akit qaffatsissinnaagaat.

Eq qussuinermi akitsuutit Kalaallit Nunaannut erseqqissumik arlalinnik ajunngequteqarput. Eqqussuinermi akitsuutit toqqaannartumik akilersuutaasannginnerat annertuumik pitsaaqqutaavoq kalaallinillu akilerneqartarluni, nerisassianit nioqqutissiat Kalaallit Nunaannut eqqussunngippatigik. Nunatsinnut inuussutissat eqqussuinermik akitsuuteqartinnagit akitsoqqajaalernerusinnaapput. Taakku kisiisa tunngavigalugit oqassagaani taamatut killersuinikkut nerisassanit nioqqutissianik tunisassiorneq taamaalillunilu Kalaallit Nunaanni suliffissat  ingerlatiinnarsinnaasarpaat.

Kisianni unammillernikkut isuma aallaavigalugu nioqqutissanik eqqussuinermi akitsuutit iluatsitsiviunngillat. Aallaqqaamut eqqussuinermi akitsuutit nerisassanit nioqqutissat eqqussukkat Kalaallit Nunaanni akisunerulersittarpaat. Imaappoq nerisassanit nioqqutissiat ikinnerusut Kalaallit Nunaannut eqqussorneqartarput. Tamanna kalaallit tunisassiortuinut inissaqarnerulersitsisarpoq, kisianni aamma
kalaallit niuertarfiini pisiassatut qinersinnaasat killilersimaartarpaat Kalaallit Nunaanni atuisartunut iluaqutaanngitsumik.

Eqqussuinermili akitsuutit nunat allamiut nerisassianit nioqqutissiaat kisiisa mattusimaannartanngilaat. Aammattaarli nerisassianit nioqqutissat nunami namminermi tunisassiarineqartut akisunerulerseqqajaasarpaat taamaalillutillu tamanut tunngatillugu Kalaallit Nunaanni akit qaffasinnerulerseqqajaasarlugit. Naak kalaallit tunisassiortui killeqartinneqanngikaluartut, taamaattoq taakku akinik annertussusiliisarnerisa eqqussuinermi akitsuutit sunnertarpaat. Taakku akit qaffasinnerulersissinnaavaat nerisassianit nerisassianit eqqussukkanit pisin naajunnaarsitsisumik unammillerneqanngikkaluarlutik. Tamanna imaaleqqajaalersitsissaaq nerisassanit nioqqutissiat Kalaallit Nunaanni akii qaffasinnerusunngortissallugit eqqussuinermut akitsuuteqartitsinginnermit. Akit qaffasissut Kalaallit Nunaanni atuisartut tamaasa eqqorsinnaavaat, taakkulu taamaalillutik eqqussuinermi akitsuutit toqqaannanngitsumik akilissallugit.

Nunaqarfinni isorlernilu nerisassanit nioqqutissiat pingaarutillit pillugit kiffartuussinissamik isumaqatigiissut

Siullermik nunaqarfinni isorlernilu nerisassanit nioqqutissiat pingaarutillit pillugit kiffartuussinissamik isumaqatigiissutip allannguutissai
marluk Unammillernermut Nakkutilliisoqarfiup siunnersuutigai.

Siunnersuut siulleq tassaavoq kiffartuussinissamik isumaqatigiissut tamanut ammasumik neqerooruteqarfissatut nassiunneqassasoq KNI kisimiinnaanngitsoq allalli aamma neqerooruteqarsinnaatillugit. Tamatuma isumaqatigiissutip akilernissaa unammillersinnaassusilim mik qaffasissuseqartinnissaa isumannaannerulersissavaa. Siunissaq ungasinnerusoq isigalugu periarfissat allat ilagilissavaat Kalaallit Nunaanni nerisassianik nioqquteqarnermi tamarmiusumi unammillernerup annertusitinnissaa. Suliffeqarfik nutaaq, kalaallit niuerneranni ilangunnissamik isumaliuteqartoq eqqaassagaani kiffartuussinissamik isumaqatigiissut taassumunnga iseriarfissaqqissuussaaq. Suliffeqarfiit allat eqqarsaatigalugit kiffartuussinissamik isumaqatigiissuteqarnissaq pilerinarnerulersikkumallugu, isumaqatigiissutissaq arlalinngorlugu aggulullugu neqeroorutigitinneqarsinnaavoq. Ataatsimut isigalugu neqerooruteqarnissap pilersaarusiornissaani suliffeqarfiit pioreersut nutaallu akornanni naligiissumik unammillersinnaalernissap pilersinneqarnissaa pingaaruteqarluinnassaaq.
Sinnersuutit aappaat akit qanoq issusiinut kiffartuussinissamik isumaqatigiissutip iluarsissutaasarnissaanik tunngaveqarpoq. Ullumikkut nioqutissamut ataatsimut tunngatillugu akip qanoq annertutigisumik qaffatsinnissaanut killilersuuteqanngilaq, assersutigalugu sa vaaqqap neqaa kiilumut imaluunniit iffiaq qaqortoq ataaseq. Nioqqutissaqatigiiaat assigiinngitsut (soorlu nioqqutissaqatigiiaat neqinit nioqqutissiat) ataatsimoortillugit Kalaallit Nunaanni atuisartunut akigititat nioqqutissaqatigiiaannut taakkununngarpiaq 2,2 procent sinnerlugu qaffatsinnginissaannut KNI pisussaaffeqarpoq.

Nioqqutissiap ataatsip akimigut qanoq annertutigisumik qaffassinnaaneranut tapertaasumik killiliisoqarnissaa pillugu Unammillernermut Nakkutilliisoqarfik siunnersuuteqaerpoq. Ullumikkut nioqqutissat pisariaqartinneqarluinnartut qanoq akeqarnerat apeqqutaatinnagu inuit pisiarisartagaasa (nioqqutissat akimikkut sunnerneqajasuunngitsut) akiisa annertujaamik qaffaaviginissaat aningaasarsiorneq eqqarsaatigalugu KNI-mut pilerinarsinnaavoq peqatigitillugu nioqqutissaqatigiiaat iluanni nerisassianik nioqqutissiat allat akikikkaangata (akitigut sunnerneqaqqajaalluinnartut) aatsaat inunnit pisiariumaneqartartut akii appartiitigalugit. Taamatut akeqartitsineq KNI-mut iluanaarutinik annertusitsinerulersinnaavoq aamma ullumikkut kiffartuussinermik isumaqatigiissutip iluaneereerluni, KNI-p akeqartitsinermi malittarisassat maliinnarunigit nioqqutissanut tamanut.

Eqqussukkat assartorneqartarnerat

Pingajussaanik nioqqutissanik eqqussukkanik kalaallit assartueriaasiat unammillersinnaannermut piuminarnerusunngortinneqarsinnaanersoq misissorneqassasoq Unammillernermut Nakutilliisoqarfiup innersuussutigaa. Sammisassat pingasut assartueriaatsip misissornissaani paasissanut pingaaruteqarnerpaasussat Unammillernermut Nakkutilliisoqarfiup ingerlaannartumik misissuiffigai.

Siullermik eqqussukkanik assartueriaaseq Danmarkimut tungatillugu minnerusunngortillugu aaqqissuunneqarsinnaavoq nunarsuullu sinneranut annertusitinneqarsinnaalluni. Ullumikkut Danmarkimit eqqussukkat samminerullugit annertuutigut aaqqissuussisoqarpoq. Nunanit allanit annertunerusumik eqqussuilernissaq aaqqissuunneqartuuppat Danmarkimi akit qaffakkiartornerannut attuumassuteqarneq millisinneqarsinnaassaaq. Tamatuma saniatigut nunarsuup ilaani allani Kalaallit Nunaat niuerfissatut pilerinarnerulersinnaavoq, tamatumalu Kalaallit Nunaani unammillerneq annertusitissinnaavaa. 

Aappassaanik nioqqutissanik eqqussukkanik assartuinissamut akuersissutit ammasumik neqeroorutigitinnissaannut periarfissat misissussallugit naleqquttuuvoq, immaqalu arlalinnut immikkoortiterlugu aggulunneqarsinnaalluni. Akuersissutit neqerooruteqarfigitikkaani usit akiisa unamminarsisinnissaannut qularnaveeqqutissat annertunerusut inuiaqatigiit kalaallit pissarsiarisinnaavaat. Peqatigitillugu tamatuma umiarsuaatileqatigiiffiit allat piumanerulersissinnaavai taamaalillunilu Kalaallit Nunaanni unammillerneq annertusitissallugu. Neqerooruteqartitsinissamut tunngatillugu sammisassaq pingaarutilik tassaalissaaq amerlasuukkuutaanik ingerlatsinerup ajunngequtai unammillernerlu qanoq iliorluni ataatsimoortillugit pitsaannerpaamik iluaqutigineqarsinnaanerat paasiniassallugu. Sammisassaq pi ngaarutilik alla tassaavoq suliffeqarfiit pioreersut nutaallu akornanni naligiissumik unammillersinnaaneq qanoq iliorluni qulakkeerneqarsinnaa nersoq misissuataassallugu.

Pingajussaanik Kalaallit Nunaanni umiarsualivimmiinnermi akitsuutit qanoq sunniuteqartarnerat misissussallugu naleqquttuuvoq. Umiarsualivimmiinnermi akitsuutit Kalaallit Nunaat tikeraassallugu akisunerulersittarpaat, tamannalu inuiaqatigiit kalaallit nunarsuarmut ammaanneqarnissaannut mattussisinnaavoq aammalu nioqqutissat takornariallu Kalaallit Nunaanniit ingalassimatinneqarlersinnaallutik. Taama pisoqasappat umiarsualivimmiinnermi akitsuutit Kalaallit Nunaanni unammillerneq sakkukillisissinnaavaat naggataatigullu taman na kalaallinut imatut akeqaleriatarsinnaavoq, akit qaffasinnerulerlutik suliffissallu annaaneqarlutik.

KAPITALI 3 – KALAALLIT ANINGAASERIVEQARNERAT

Aningaaseriviit inuiaqatigiinni qitiusumik inissisimasarput. Inuiqatigiinni nutaaliaasuni aningaaserivimmiitsitaqarnissaq taarsigassarsitinneqarnissarluunniit, akiliutaasartutigut kiffartuunneqarnissaq, inigisamut taarsigassarsinissaq il.il. namminersortut atuisartulluunniit pinngitsoorsinnaanngilaat. Aningaaseriviit ajutooruteqarsinnaanerat nuussiffigisarpaat, aningaasanik tigoriaannarnik tunniussisarlutik aningaasaliissutinillu nuussisoqartillugu akiitsoqarfigisat pisassaqarfigisallu attaveqaqatigiissittarlugit. Aningaaseriviit aqqutigalugit akilii sarnerit tunisassiortut, pilersuisut atuisartullu akornanni niueqatigiinnerni aningaasanik nuussisarnerni aningaasartuutit ammattaaq annikillisittarpaat. Aningaasanik nuussisarnerni aningaasartuutit appasinnerugaangata inuiaqatigiit iluanaarutissaasa annertusitinnis saat aqqutissiortarpaat. Taamaattumik pitsaasunik aningaaseriveqaraani inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut tamarmiusumut pingaaruteqartarpoq.

Unammillerneq pillugu Aalajangiisartut ukiut arlalippassuit ingerlaneranni aningaaservitsigut niuernermut immikkut ittumik soqutiginnittarsimapput niuerfiillu arlaleriarlutik misissortarsimallugit. Taamatut misissuineq kingulleq 2004-mi tamanut ammasumik tusarliunneqarpoq takutillugulu aningaaserivitsigut akiliisarnerit 2001-imiilli ajunngitsumik ineriartorfiusimasut, taamanimi Unammillerneq pillugu Aalajangiisartut misissuinertik siulleq ingerlammassuk. Nunanut tamalaanut tunngatillugu aningaaserivitsigut niuerneq unam millernernut oqartussaasunut arlalinnut aamma qitiusumik inissisimasarsimavoq. Taamaalilluni nunat avannarliit unammillernernut
oqartussaasui atuisartut nalinginnaasut aningaaserivitsigut sullinneqarnerat pillugu ataatsimoorussamik nalunaarusiamik 2006-imi saqqummiussipput.

Kalaallit Nunaanni aningaaseriviit

Kalaallit niuerneranni 2000-imiilli aningaaseriviit marluussimapput, taamanimiit Sparbank imminut pilersimmat. Tamanna sioqqullugu ukiuni 3-ni Grønlandsbanken aningaaseriviup Nuna Bankimut kattunnerata kingorna kisiartaalluni aningaaseriviusimavoq.

Kalaallit aningaaserivii qallunaat aningaasaliisarnikkut periaasiannut tamakkiisumik ilaasimavoq. Susassaqarfimmi qallunaat inatsiseqartitsinerat aamma kalaallit aningaaseriviinut atuussimavoq, Finanstilsynilu kalaallit aningaaseriviinut nakkutilliisuusimalluni. Aammami Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni aningaasaatit nikerarnerat killilersuiffigineqanngilaq.

Grønlandsbanken


Grønlandsbanken 1967-mi pileesinneqarpoq. Aningaaserivik taanna Københavns Fondsbørsimi nalunaarsugaavoq. Aktianik piginnittut ullumikkut anginersaraat Danske Andelskassers Bank 14,58 %, Tryggingarfelagid Føroyar P/F 14,58 %, Namminersornerullutik Oqartussat 13,78 %, Nuna Fonden 13,33 % aammalu Investeringsforeningen Sparinvest 10,78 %-inik aktiatigut aningaasaatinik piginnittuullutik. Aktianik piginnittut sinerisa 33 % missaat pigaat aktiaatilinnut 2.800 missaanniittunut agguarsimallutik. Grønlandsbanki Finanstilsynimit aningaaserivittut gruppe 3-miittutut suussusilerneqarpoq. Kisianni taarsigassasisititsisarnermut qularnaveeqqusiussanillu pisassallit agguarnerat qiviassagaani, aningaaserivimmi taanna pisortat pisisartut namminersortullu pisisartut annertungaatsiartumik piginneqataasorimmagit, Grønlandsbanki aningaaserivittut gruppe 2-miittutullusooq eqqaannarpoq.

Finanstilsynip ingerlatseqatigiiffiit aningaasaataat sulisut annertussusii malilugit aningaasaateqarfiit agguartarpaat (aningaaserivimmiitsitat
katinneri, obligationit pilersitat, nunanit allaniit aningaasaatinut ilangussatnamminerlu aningaasaatit).

  • Gruppe 1-imi aningaaseriviit 25 mia. kr. sinnerlugit sulisitanik aningaasaateqarput.
  • Gruppe 2-mi 3 aamma 25 mia kr. akornanni sulisitanik aningaasaateqarput.
  • Gruppe 3-mi aningaaseriviit 250 mio. kr. aamma 3 mia. kr. akornanni sulisitanik aningaasaateqarput, aamma
  • Gruppe 4-mi 250 mio. kr. inorlugit sulisitanik aningaasaateqarput.

Grønlandsbanki qitiusumik allaffeqarpoq Nuummi, tassanissaaq aningaaseriviup immikkoortortaqarfiisa annersaat inissisimavoq. Aningaaserivik taanna aammattaaq illoqarfinni ukunani immikoortortaqarfeqarpoq: Ilulissat, Sisimiut, Qaqortoq aamma Maniitsoq.

Tamatuma saniatigut Grønlandsbanken 1967-imi pilersinneqarnerminiilli illoqarfinni nunaqarfinnilu, Grønlandsbankip nammineq immikkoortotaqarfiginngisaani aningaaserivittut tunngaviusumik sullissinissaq pillugu KNI-mik aamma POST Greenlandimik suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarpoq. Nutaamik aningaaserivitsigut periaaseqarnissaq pillugu 2004-mi isumaqatigiissuteqartoqarpoq, illoqarfinni mikinerusuni nunaqarfinnilu aningaasanik tisutsisit nalinginnaat atorlugit atuisut kontoini tigusinissamut ikisinissamullu atuisut periarfissaqalersillugit.

Sparbank

Sparbank, siornatigut Skive Sparekasse, 1857-imi pilersinneqarsimavoq. Aningaaserivik taanna nunap ilaani aalajangersimasumi sparekasse-nermiit nunap immikkoortuani aningaaserivinngornissani tikillugu ineriartorsimavoq. Aningaaserivik 2000-miilli Kalaallit Nunaanni niuernermi suliaqalersimavoq aningaaserivillu Københavns Fondsbørsimi nalunaarsugavoq. Sparbank suussusilerneqarpoq aningaaserivittut gruppe 2-miittutut.

Sparbank qitiusumik allaffeqarpoq Skivemi. Aningaaserivik immikkoortortaqarfeqarpoq pingaartumik Jyllandip kitaani Danmarkimilu illoqarfinni anginerni. Aningaaserivik Nuummi immikkoortortamik 2000-mi ammaavoq taamanimiillu immikkooortortaqarfiit Ilulissani Sisimiunilu ammarlugit.

Sparbankip Kalaallit Nunaanni immikkoortortaqarfii aningaaseriviit allat nalinginnaasumik immikkoortortaqafeqartarneannit allaanerusumik pissuseqarput, tassalu karseqannginnamik. Sullissineq taamaattoq POST Greenlandip allakkeriviini toqqakkani isumagineqar tarpoq. Tamatuma saniatigut aningaaserivik automatinik tigusisarfinnik ikkussuinikuuvoq ammaffiup nalaani atuisut atorsinnaasaannik, allakkerivimmi sulisoq attaveqarfigisariarnagu.

Kalaallit Nunaanni aningaaserivitsigut kiffartuussinermi unammillerneq

Kalaallit Nunaanni aningaaseriviit ikittuinnaanerat pissutaalluni soorunami eqikkartitsineq annertoqaaq.

Sanilliullugu HHI (eqikkarsimaneq) Danmarimi 2.650 missanniippoq Savalimmiunilu 3.950 missaanniilluni. Danmarkimi Savalimmiunilu aningaaserivitsigut niuerneq eqikkagaasorujussuartut isigineqarpoq. Kalaallit Nunaanni aningaaserivitsigut niuerneq katillugu 6.373 HHI-voq taamaattumillu eqikkagaalluinaqqissaartutut isigisaiaalluni. Tamaattorli Sparkankip niuernermi peqataassutaata annertusiartornerat ilutigalugu eqikkarsimaneq annikilliartorsimavoq

Herfindahlindeks (HHI): niuerfimmi eqikkaassimanermut uuttuutaavoq niuerfimmi peqataassutit kvadratiata katinneratigut. Herfindahlindeks Indeksi 0-miit 10.000-imut kisitsiseqarpoq, taakkunannga 10.000 kisermaassinermut ersersitsisuulluni aammalu 0 tulluaqqinnaamik unamminermut ersersitsisuulluni. Niuerfiit 3.000 sinnerlugit indeksillit annertoorsuarmik eqikkagaasutut isigineqarput.

Niuerfinni misissorneqartuni tamani niuerfimmi peqataassutit 50% sinnerlugit amerlassusilinni, Grønlandsbankip pisinnaasaqarneru sut inissisimanerata allanngorsimaneranik Unammillerneq pillugu Aalajangiisartut siusinnerusukkut naliliisimanera ilumoornersoq takussutissaqanngilaq.

Aningaaseriviit innuttaasunut sullissinissaannik isumaqatigiissutit

Namminersornerullutik Oqartussat Post Greenland A/S-imik, Grønlandsbankimik KNI A/S-imillu innuttaasut sullinneqarnissaat pillugu isumaqatigiissuteqarput, taamaaliornikkut illoqarfinni mikinerusuni, nunaqarfinni isorlernilu aningaaseriveqarnikkut sullissinissaq pingaarutilik isumannaarneqaqqullugu. Isumaqatigiissutit Unammillerneq pillugu Aalajangiisartunut naluaarutigineqareerput. Najugaqarfinni 61-ini 23.000 missaannik atuisulinni aningaaseriveqartitsineq pisortat tapiissuteqarfigisarpaat. Tassuunakkut inissaqartinneqalerpoq niuerutigalugu aningaaseriveqarneq illoqarfinni ukunani: Nuuk, Sisimiut, Ilulissat, Maniitsoq aamma Qaqortoq.

Isertitat misissuiffigineqarnerat

Kalaallit Nunaanni aningaaseriviit isertittagaat pillugit Unammillerneq pillugu Aalajangiisartut siusinnerusukkut misissuinikuupput. Misissuineq kingulleq 2004-mi ingerlanneqarpoq. Misissuinermi tassani Grønlandsbanki Sparbankilu sanilliunneqarput gruppe 2-mi gruppe 3-milu aningaaseriviit agguaqatigiissinneqarnerat tunngavigalugu. Tamatuma saniatigut savalimmiuni aningaaseriviit aninerit marluk aamma sanlliunneqarput.

Savalimmiuni aningaaseriviit sanilliunneqarput, savalimmiuni niuerneq kalaallit niuernerannut eqqaanarmat. Savalimmiut Kalaallit Nunaat assigalugu inuiaqatigiiupput 50.000 missaannik inuttaasullit, inuiaqatigiillu marluullutik Danmarkimiit tapiiffigineqartarput, tamannalu aningaaseriviit taarsigassarsititsisarnerannut sunniuteqartutut isumaliutigineqarsinnaavoq. Savalimmiuni niuerneq aningaa serivinnit angisuunit marlunnit sunnersimaneqarpoq: Eik Banki aamma Føroya Banki, katillutik 85% missannik niuernermi peqataassutillit.

       Kisitsisit tunngaviusut sanilliussinermik misissuinermi atorneqartut: 

  • Nammineq aningaasaatit akileraarusiinnginnermi ernialersornerat akileraarusiinnginnermi angusatut nassuiarneqarput ukiup aallartinnerani nammineq aningaasaatit ukiullu naanerani nammineq aningaasaatit agguaqatigiissinerannik agguarlugu.
  • Kronemut kaaviiaartitamut ataatsimut isertitat ileqquusumik isertitatut kursimik iluarsiissut ilanngullugu ileqquusumik aningaasartuutinik agguarlugu inerneratut nassuiarneqarpoq.
  • Patajaassutsip procentia aningaasatigut akisussaaffigisatut (nammineq aningaasaatit ilanngullugit eqqarsaatigalugit) naatsorsuutini inissitat ajunaarutaasinnaasut katinnerata procentinngortinneratut nassuiarneqarpoq. Aningaaseriviit sparekassillu pillugit inatsit tunngavigalugu patajaassutsimut procenti sukkulluunniit minnerpaamik 8 procentiussaaq.
  • Ukiumut nalikilliliinermut procenti, Piffissami aalajangersimasumi taarsigassarsititsinerni nalikilliliinerit/illuartitsinerit aammalu taarsigassarsititsinerit qularnaveeqqusiussallu procentinngorlugit.

Iluseq 3.1-imi takutinneqarpoq akileraarusiinnginnermi nammineq aningaasaatit ernialersornerat. Kalaallit Nunaanni aningaaserivinni nammineq aningaasaatit ernialersornerat aningaaserivinnit gruppe 2-miittunit gruppe 3-miittunillu nikingavallaanngillat. Savalimmiuni aningaaseriviit isertitaat 2003-mi allanit appasinnerungaatsiarput. Tamanna pissuteqarsinnaavoq, savalimmiut 2002-mi 2003-milu kalaallit aningaasaqarnerattulli ajortumik ineriartortoqarsimanera misigisimammassuk.

Koruunimut ataatsimut kaaviiaartinneqartumut isertitsissut kisitsisaavoq najoqqutassaq alla aningaaseriviit isertitaanut nassuiaataasoq. Nammineq aningaasaatit ernialersornerata akerlianik isertitat aningasaatinut ilangussanut sanilliunneqarneq ajorpoq, isertitalli pissarsiarineqarnerannut atatillugu aningaasartuutinut akilerneqartunut sanilliunneqartarluni.

Iluseq 3.2-mi koruunimut kaaviiaartitamut ataatsimut isertitsissut takutinneqarpoq. Ukiunut misissuiffigineqartunut tamanut tunngatillugu Grønlandsbanken gruppe 2-p 3-llu agguaqatigiissinneqarnerat qaangerlugu erseqqissumik inissisimavoq. Savalimmiut aningaaseriviisa isertittagaat misissuinerni allani malinneqaqqittanngillat. 2003-miit isertittakat appasinnerpaajusarsimapput Eik Bankimullu tunngatillugu gruppe 1 inorlugu inissisimasarsimalluni 2005-imi isertitaat pingaartumillu 2006-imi misissuinermi aningaaserivinniit allanit malunnartumik qaffasinnerusimallutik. Eik Banki’p isertittagai 2007-imi taamaaginnarput aningaaserivinnit allanit qaffasinnerngaatsiartumik  inissisimasarlutik.

Savalimmiormiut aningaaseriviini isertitatigut allanngorarnerit annertuut inuiaqatigiinni aningaasarsiornerup inerirtornerata aammalu aningaaseriviit isertittagaasa akornanni erseqqissumik ataqatigiittoqarnera ersersippaat. Kalaallit aningaaseriviisa isertittagaat ukiuni taakkunani taamatut ersersitsinngillat, taamaalinerani Kalaallit Nunaanni aningaasaqarneq uteriarfiusimammat. Tamannalu imatut paasiariaqarpoq Kalaallit Nunaanni aningaaseriviit inuiaqatigiit aningaasatigut ineriartornerannit sunnerneqaqqajaangaarsimanani. Sparbankimut tunngatillugu tamanna pissusissamisoorpoq, taassuma ernialesornerata ilarujussua Danmarkimi pisarmat, Grønlandsbankimulli
tunngatillugu kalaallit niuerneranni atuisartut amerlanersaat Kalaallit Nunaanni niuerfinni atuisartoqarnera eqqaraatigalugu tamanna tupigineqarsinnaavoq.

Grønlandsbankip 2004-miilli isertittakkani qaffakkiartortissinnaajuarsimavai. Taama isoqarpoq naak Spabank maanna ukiuni 8-nngulersuni kalaallit niuerneranni peqataasimagaluartoq. Unammillernermut tunngasortaa aallaavigalugu tamanna siooranartortaqarpoq, Grønlandsbankip isertittagaasa qaffasissuunerat niuerfimmi unammillernerup sunniuteqanginneranik takussutissaasinnaammat.

Grønlandsbankimi patajaasutsimut procenti (30 %) Føroya Bankimilu (47 %) piffissap atuuttup aallartinnerani aningaaseriviit allat inatsisitigullu piumasaqaatit eqqarsaatigalugit malunnartumik qaffasinnerupput. 2007 tikillugu taakku appariartorsimapput, 2007-imi patajaassutsimut procenti 17 % missaaniilluni, tamannalu aningaaserivinnut mikisunut gruppe 3-mi inissisimasunut tunngatillugu agguaqatigiissinnerannit taamaallaat annikitsumik qaffasissuseqarluni.

Nammineq aningaasaatit ernialersornerisa patajaasutsimullu procentip naatsorsornissaannut najoqqutassat ataqatigiinnerat imatut paasineqassaq, nammineq aningaasaatit ernialersornerat nalinginnaasumik appasinnerusarmat patajaasutsip annertussusia qaffasikkaangat. Qaffasissumik patajaasuseqarneq nammineq aningaasaatit annertungaatsiarnerannik nalinginnaasumik uppernarsaataasarpoq. Nammineq aningaasaatit annertuut imatut paasineqassaput qanorluunniit pisoqaraluarpat erniat annertussusiisa qaffaseqatigiis sinnissaat anguneqassappat isertitat annertuujusariaqarmata. 

Grønlandsbankimut tunngatillugu qalunaallu aningaaseriviinut sanilliullugu patajaasutsip procentia isertallu qaffasissusiat ataatsimoortikkaani koruunimut kaaviiaartitamut ataatsimut ersiutaasarmat Kalaallit Nunaanni aningaaserivinni isertitat Danmarkimi isertitanit qaffasinnerunerat.

Grønlandsbankimut tunngatillugu ukiumi atuuttumi nalikilliliinermut procenti annikinnerusarpoq qallunaat aningaaseriviinit gruppe 2 aamma 3-miittuningarnit. Aningaaserivik Grønlandsbankitut ittoq niuernermi annertuumik peqataassutilik niuerfimmi mikisumiikkaluar luni niuernermi aningaasarsiornikkut ineriartornermut nalinginnaasumit sunnerneqaqqajaasarpoq. Taamatut sunnerneqaqqajaasarneq savalimmiormiut aningaaseriviini erseqqissumik takuneqarsinnaavoq. Tamanna imatut ersiutaasinnaavoq, unammillernerup niuerfimmi ingerlanneqarsimanngineranik taamaatumillu atuisartut taarsigassarsinissamut akiitsoqarnissamullu ajornakusoortinneqarnerusarlutik, tamannalu pissutaalluni Kalaallit Nunaanni aningaaseriviit atuisartut pitsaanerpaamik akitsoqarsinnaassusillit kisiisa tigusinnaasarlugit.

Naliliineq

Unammillernermut Nakkutilliisoqarfiup nalilerpaa kalaallit aningaaseriviinni unammineq niuerfimmi sunniutilimmik unammilerfiusuni ittumik unamminermillernertut qaffasitsigingitsoq.

Taamaattoqarneranut malugissutissat amerlanersaasa ersersippaat, pingaartumik Grønlandsbanken niuerfimmit sunniutilimmik unammillerfiusuminnganit annertunerulaartumik isertitaqarfiusoq. Malugissutilli ataasiakkaat akerlianik sammivilimmik tikkuussipput. Qanorluunniillu pisoqaraluarpat isertitat imatut ittuunngillat, niuerfimmi pisinnaasaqarnerusutut inissisimanermik atornerluiffiusutut
oqaatigineqarsinnaalluni.

Pissutsit arlaliupput aningaaserivinni unamminerup pitsaaneruleriartorneranik ersersitsisut. Ilaatigut Sparbankip nuerfinni peqataassutaat qaffakkiartorput ilaatigullu avataanit unammillerneqariaruaarneq, pingaartumik qalunaat aningaaseriviiniit, pissutaallutik.

Aningaaserivimmi atuisartuussuseq suli oqinneruleriartussaaq illoqafimmi nunamiluunnit sumi anjugaqarneq apeqqutaatippallaarna gu. Internettip aningaaserivitsigut niuernissat aaqqiinnissaat ajornarunnaarsippai, aningaaseriviupet atuisartullu akornanni ungasissuseq annertugaluarpat apeqqutaatinnagu.

Naak ungasissutsit atuukkaluartut aningaaservitsigut niuernissaq ajornannginneruleraluartoq, misissuinerit arlallit takutippaat aningaa serivinni atuisartut akornanni nussorneq anertuallaangitsoq. Imaappoq atuisartut aningaaserivimminnut tunniusimagajuttuupput aningaaseriviillu pitsaanerusumik akigittallit/kiffatuussinertallit ujartortarnagit. Kalaallit Nunaanni Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit, qallunaat aningaaserivii qanoq amerlatigisut kalaallinik atuisussanik soqutigisaqarnersut pillugit 2007-imi misissuipput. Aningaaseriviit aperineqartut amerlanersaasa aningaaserivitsigut kiffartuussinitik kalaallinut atuisartunut neqerooruteqarnissartik soqutigisaraat. 

Ineternettikkut aningaaserivitsigut niuernissat aaqqinnissaannut periarfissat pitsaanerulernerisigut aammalu nunani allani aningaaseriviit kalaallinik atuisartunik kiffartuuserusussuseqarmata, aningaaserivinnik atuisartut inuiaqatigiinni nutaaliaasuni periarfissaat pillugit paasititsiniaasoqassanersoq isumaliutigisariaqarpoq.

KAPITALI 4 – UNAMMILLERNERMUT PEQATAANNGINNEQ

Unammillernermut peqataannginneq naligiinnik atugassaqartitaalluni unamillernertut nassuiarneqarsinnaavoq. Imaappoq pilersuisorisassamik toqqaaneq pisunit susassaqafiginngisanit sunnerneqassanngilaq. Pisortat namminersortullu suliffeqarfiutaasa akornanni unammillernermut peqataannginneq inuiaqatigiinni kalaallisut ittuni, inuussutissarsiutit ilaat annertuut pisortanit pigineqanngikkunik arlaaniilluunniit annertussusilimmik tapiissutinik pisortanit tigusaqartartut pingaaruteqarluinnartuupput.

Inatsisit

Unammillerneq pillugu inatsimmi nutaami 1. marts 2008-mi atuutilersumi pisortat namminersornertullu suliffeqarfiutaat naligiissitaapput. Tamatuma saniatigut aalajangersagaqalerpoq tapiissutit unammillersinnaanermut sanguallatsitsisinnaasut inatsisinik unioqqutitsinerusut unitsinneqarnissaat utertillugilluunniit akileqquneqarnissaat Unammillerneq pillugu Aalajangiisartut piumasarisinnaalerlugu. Aammattaaq kommunit inuussutissarsiutinut aningaasaliinnginnerminni siumoortumik neriorsuutinik pissarsiniaqqaartarnissamut pisussaatinneqalerput aammalu suliffeqarfiit inuussutissarsiorfiusut pillugit pisortat oqartussaasui killiliinissamut aalajanginissamulluunniit
pisussaatitaasut, aalajangiineri killilersuilerneralluunniit pillugit Unammillernermut Nakkutilliisoqarfimmut nalunaarutiginninnissamut kommunit pisussaatitaalerput.

Pisortat namminersortullu suliffeqarfiutaasa naligiissitaanerat
Unammillerneq pillugu inatsit suliffeqarfinnut inuussutissarsiorfiusunut tamanut atuuppoq, siornatigut pisortat namminersortullu suliffeqarfiutaannik avissaartitsiffiusimagaluartut. Suliffeqarfimmik inuussutissarsiorfiusumik oqariaaseq inatsimmi nutaami siamasinerusumik nassuiarneqarpoq. Taamaalilluni aningaasarsiornikkut suliniutit suulluunniit nioqqutissanik kiffartuussinernillu niuerfimmi pisartut matumani pineqarput. Iluanaarutissat pilersittarnissaat suliffeqarfiit siunertarisassagaat piumasaqaataanngilaq. Suliffeqarfiup ilusissaanik toqqaanq, assersuutigalugu aktiatigut ingerlatseqatigiiffik, piginneqatigiissutinik pigisaqarnikkut ingerlsteqatigiiffik, soqutigisaqaqatigiiffik il.il. suliffeqarfiup atugarisaa sumilluunniit pingaaruteqanngilaq.

         Pisortat inuussutissarsiutitut suliffeqarfiutaatut assersuutit:  

  •  Innaallagissap sarfaanik, imermik kiassarnermillu pilersuineq
  •  Umiarsualiveqarfeqarneq
  •  Eqqagassalerineq il.il.

Taamaalilluni pisortat suliffeqarfiutaat tassaapput pisortat pisortat ingerlataat suulluunniit nioqqutissanik kiffartuussinernilluunniit neqerooruteqartartut piumasaqartartulluunniit. Aamma assersuutigalugu oqartoqarsinnaavoq, suliffeqarfik isertittakkaminit matussuserneqartartoq pisortat suliaqarfigisaannit arlalinnit ingerlanneqartoq, tassaassimassaaq pisortat inuussutissarsiornermik sulifeqarfiutaat. Taamaalilluni oqartussaasut suliaqarfii piviusut, ingerlatsiviit pineqartut allagaataat, malittarisassanik pilersitsisarneq, malittarisassanik nassuiaasarneq, malittarisassanik malitsitsiniarneq aammalu Inatsisartunik, Naalakkersuisunik kommnalbestyrelsenillu kiffartuussineq, unammillerneq pillugu inatsisip atorfeqarfiata avataani inissisimapput.

Pisortat tapiissutaat unammillernermik sanguallatsisinnaasut

Unammilerneq pillugu inatsimmi aalajangersakkat atuutilersut tunngavigalugit, tapiissutit unammillersinnaanermut sanguallatsitsisinnaasut inatsisinik unioqqutitsinerusut unitsinneqarnissaat utertillugilluunniit akileqquneqarnissaat Unammillerneq pillugu Aalajangiisartut piumasarisinnaalerpaat. Inerteqqutit atortuulersinneqarsinnaapput, tapiissutip toqqaannartumik toqqaananngitsumilluunniit kalaallit niuerfiini nammillernerup sanguallatsinneqarnissaa siunertarippagu kingunissarippaguluunniit, imaluunniit taakkua ilaat pisortat iluarsiissuteqartarnerat naapertorlugu inatsisinik unioqqutitsineruppat.

Aalajangersagaqarlernikkut pingaartumik pisortat suliffeqarfiutaanut tapiissutit unammillersinnaanermik sanguallatsitsisinnaanerannik nakkutilliinerunissaq pingaartinneqarpoq, tassani ilanngullugit pingaartumik pisotat suliffeqarfiutaanut toqqaannanngitsumik tapiissutit, inuussutissarsiutinut suliniutit pisortat suliaanut allanut atuumassuteqartillugit suliarineqartut atorlugit suliniutaasut, ilaatigut aningaasartuutit aalaakkaasut tanakkiisuunngtsumik matussusertarlugit.

Tapiissutinut tunngatillugu tapiissutit aningasaanngorlugit toqqannartumik tapiissutaasartut kisimik pineqanngillat, kisianni aamma toqqaannanngitsumik tapiissutit pineqarput. Tapiissutit tassaapput aningaasatigut iluaqusersuutit suulluunniit suliffeqarfinnut aalajangersimasunut suliffeqarfinnut allanut kalaallilluunniit niuerneranni tunisassianut sanilliullugit salliutinneqartut. 

Pisortat iluarsiissuteqartarnerat naapertorlugu tapiissut inatsisinik unioqqutitsinerugaangat, tamanna naammattarpoq Unammillerneq pillugu Aalajangiisartut akuliunnissaannut tapiissutit unitsineqarnissaat aamma/imaluunniit utertillugit akilerneqarneqarnissaat peqqussutigalugit, tassani tapiissut pissutaalluni unammllersinnaanermik sanguallatsitsinissaq aarlerinarsippat. Taamaalilluni aalajangersagaq isumaqatigiissuti unammllernermik killilersuisuusut inerteqqutinngortinneqartarnerannut immikkooruteqarpoq. Taamaattumik tapiissutitigut aaqqissuussineq unammillernermik sanguallatsitsilluarsinnaavoq, unammillerneq killilerneqartutut oqaatiginngikkaluarlugu,
taamatullu pisoqarpat utertitsilluni akileeqquneqarnermik eqqugaasinnaalluni. Akerlianik tapiissut tunngaviatigut unammillernermut sanguatsitsisutut isigineqarnavianngilaq, tapiissut atugassarititaasut akimut ersittut, ajoqutaasussaanngitsut immikkoortitsinerunngitsullu neqeroorutigereernerisigut tunniunneqarpat.

Kommunit inuussutissarsiutinut aningaasaliissutaat

Kommunit, inuussutissarsiutitigut suliffeqarfinni aningaasaliineq aqqutigalugu inuussutissarsiutit ineriartortinnissaannut kommunit peqataanissamut periarfisaat pillugit Inatsisartut inatsisaat malillugu inuussutissarsiutinut tapiinissaq pilersaarutigippassuk, aningaasaliisoqartinnagu aningaasaliissutiginiagartik Unammllernermut Nakkutilliisoqarfimmut saqqummiuttussaavaat. Tamanna kommunit aningaasaliissutaasa kingusinnerusukkut Unammillerneq pillugu Aalajangiisartunit unammillersinnaanermut sanguallatsitsisutut unitsineqartariaqartutut aamma/imaluunniit utertillugit akilerneqartussatut nalilinernqannginnissaannut qulakkeerutaassaaq. Tamatuma
saniatigut tamanna aningaasaliinissat aallartinneqannginneranni aningaasaliissutit unammillernermut sunniuteqarsinnaannerannik kommunit naliliinissaannut ilanngullugu naliliissutigineqarnissaanut qulakkeerutaassaq.

Aningaasaliissutiginiakkami unammillersinnaanermut sanguallatsitsisinnaasumik tapiissuteqartoqannginnera pillugu siumoortumik neriorsuut Unammillernermut Nakkutilliisoqarfiup nalunaarutigisinnaavaa. Siumoortumik neriorsuut aningaasaliinissaq sioqqullugu kommuninut aqqutissiuisutut oqaaseqaataasinnaavoq, tassuunatigut kommuni oqartussaasunit imikkut ittumik pisinnaatitaasunit, unammillernermut pissutsit pillugit suliatigut nalilinnermik tunineqatussaammat.

Unammillernermut Nakkutilliisoqarfimmiit siumoortumik neriorsuut aqqutissiuisuuvoq, kingornali aningaasaliineq inatsisinik unioqqutitsisuunnginnersoq pillugu kommunit nakkutilliisuisa naliliinissaannut ilangunneqassalluni. Taamaakkaluartoq aningaasaliinerup inatsisinik malinninnera pillugu kommunit nakkutilliisuisa aalajangiinerannut allannguutaannavianngilaq.

Kommunit saqqummiussinissaannut ikiuutissatut Unammillernermut Nakkutilliisoqarfik immersugassamik sukumiisumik suliaqarsimavoq, taannalu aqqutigalugu kommuni qinnuigineqarpoq paasissutissanik siumoortumik neriorsuummik tunniussinissaq pillugu Unammillernermut Nakkutilliisoqarfiup aalajangiinissaanut atugassanik saqqummiusseqqullugu. Taamatuttaaq imersuiffissaq perorsaataasutut sunniuteqassaaq, suliap ingerlannerata siusissukkut pinerani kommunit unammillernissami mianerisassat ilannguttussaammatigik aningaasaliinissap pineqartup piviusunngortinnissaa/piviusunngortinneqarsinnaanera pillugu namminneq naliliinissaminni
tunngavigisussaammassuk.

Unammillernermut pingaarutilinnik killiliinerit aalajangiinerilluunniit pillugit nalunaaruteqartussaatitaaneq

Tamatuma saniatigut pisortat suliffeqarfimmik ingerlataqartut sinniisuutitaqartulluunniit taamatuttaarlu suliffeqarfik pillugu killiliinerit aalajangiinerilluunniit taamaattut imaluunniit Unammillerneq pillugu Aalajangiisartut aalajangiineri unammillernermut pingaaruteqarpata tamakku nalunaarutiginissaannut pisussaaffik atortuulersinneqarpoq. Nalunaaruteqartussatitaanikkut pisut pisortat oqartussaasut marloqiusanik suliaqartutut pissusilersorfii pillugit Unammillerneq pillugu Aalajangiisartut ilisimasaqalernissamut periarfissinneqarnissaat qulakkeerneqassaaq.

Isummat - Ilitsersuineq

Aamma unammillerneq pillugu inatsimmi, killilersuineit allallu unammillersinnaanermut ajoqutaasut nassaarineqarpata aalajangersakkamik, Naalakkersuisunut saaffiginninnissamik Unammillerneq pillugu Aalajangiisartunut periarfissiisumik atortuulersitsisoqarpoq.Tamatuma saniatigut Unammillerneq pillugu Aalajangiisartut allannguutissanik siunnersuuteqarsinnaapput.

Aalajangersagaq taanna atorlugu pisortat killiliineri suulluunniit, siunertaa apeqqutaatinnagu, Kalaallit Nunaanni killiliinerit unammillernermi pissutsinut tuniluuttumik sunniuteqarsinnaasut pillugit Unammillerneq pillugu Aalajangiisartut tunngavilersukkamik oqaaseqaateqarsinnaapput.

Tunngavilersukkamik oqaaseqaateqarnissaq sioqqullugu suliaq pillugu Unammillerneq pillugu Aalajangiisartut Naalakkersuisunik oqaloqateqarsinnaapput, matumani naalakkersuisunut ilaasortaq oqartussaaffimut akisussaasoq kiisalu Inuussutissarsiutinut Naalakkersuisoq. Taamaalilluni unammillernermi mianerisassat inuussutissarsiutinullu politikkimi annertunerusumi isiginiagassat pisortat killiliussaat tapiissutaalluunniit unammillernermut ajortumik sunniuteqarsinnaasut imaluunniit inuiaqatigiinni pisuussutinik sunniutilimmik atuinermut pinaveersimatitsisinnaasut isumaliutiginissaat qulakkeerneqassaaq.

Oqaaseqaat tunngavilersugaq Naalakkersuisunut tunniunneqassaaq. Tamanna suliassiisarnermut malitarisassat nalinginnaasut malillugit naalakkersuisumit oqartussaaffimmut akisussaasumit kiisalu Inuussutissarsiutinut Naalakkersuisumit suliarineqassaaq. Naalakkersuisunut ilaasortaq oqartussaaffimmut akisussaasoq, Inuussutissarsiutinut Naalakkersuiisumik isumasioqatiginnereernermigut, Unammillerneq pillugu Aalajangiisatut tunngavilersukkamik oqaaseqataannut akissuteqassaaq. Aamma naalakkersuisoq oqartussaaf fimut akisussaasoq kiisalu Inuussutissarsiutinut Naalakkersuisoq ataatsimoorussamik akissuteqarsinnaapput.

Unammillernermut Nakkutilliisoqarfik aamma Unammillerneq pillugu Aalajangiisartut unammillerneq pillugu inatsimmi malittarisassanik malitsitsinniarnerisa saniatigut niuerfimmi akuleruffigisami killilersuiffiusumilunniit piaarinani ajoqutaasumik unamminerup qanoq ilillugu pitsaaliornissaanut pisortat oqartussaasut pillugit aqqutissiuinissaminni nukiit annertuut atortarpaat. Taamaaliortoqassaaq tusarniaanermi akissutit atorlugit oqartussaasullu toqqaannartumik suleqatigalugit. Tamanna unammillernermut taamaalillunilu inuiaqatigiinnut pitsaanerussaaq aalajangiisoqannginnerani imaluunniit malitarisassap nutaap atortuulersinnginnerani unammillernermi
ajornartorsiutit isumaliutigeqqissaarnissaanni. Taamaattumik unammillerneq pillugu oqartussaasut, unammilernermi piginnaatitaaffiit pillugit apeqqummik saqqummersoqassappat, suliatigut oqartussaasut oqaloqatiginiartariaqarpaat.

KAPITALI 5 – UNAMMILLERNEQ PILLUGU AALAJANGIISARTUT / UNAMMILLERNERMUT NAKKUTILLIISOQARFIK

Unammillerneq pillugu Aalajangiisartut

Unammilerneq pillugu Aalajangiisartut arfinilinnik ilaasortaqarput siulttaasumillu, taakkulu tamarmik ukiunut sisanut atuuttussan -
ngorlugit Naalakkersuisunit toqqarneqartarlutik. Unammillerneq pillugu Aalajangiisartut ullumikkut januar 2008-mi toqqagaapput,
makkuulluutillu:

  • Carl-Aage Skovaa, Siulittaaq
  • Karsten Høy, Siulittaasup tullia (Nammineq piumassutsiminik tunuartoq)
  • Lida Skifte Lennert
  • Aviâja Helms
  • Peter Pedersen
    Peter Pedersen nammimersortut katuffiinit GA, ILIK aamma NUSUKA-mit ataatsimoorusamik inassutigineqarpoq.
  • Jacob Hinrichsen
    Jacob Hinrichsen KANUKOKA-mit.
  • Nikolaj Ludvigsen (nammineq tunuartoq)
    Nikolaj Ludvigsen Kalaallit Nunaanni Atuisartut Siunnersuisoqatigiivinit inassutigineqarpoq.
  • Ellen Mikaelsen (Nikolaj Ludvigsen taarserpaa)
    Ellen Mikaelsen Kalaallit Nunaanni Atuisartut Siunnersuisoqatigiivinit inassutigineqarpoq.

Unammillernermut Nakkutilliisoqarfik

Unammillernwq pillugu Aalajangiisartut ukioq manna 1. martsimiit allaffeqarfinnikkut Unammillerneq pillugu Aalajangiisartut aamma Kalaallit Nunaanni Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit Ataatsimoorussamik Allaffeqarfiannit sullinneqalerput. Unammillerneq pillugu inatsit nutaaq najoqqutaralugu Unammillernermut Nakkutilliisoqarfik pilersinneqarpoq, unammillerneq pillugu inatsisip ulluinnarni aqutsiviginerata isumaginissaata saniatigut Unammillerneq pillugu Aalajangiisartunut allaffittut atorneqaatigaluni. Namminersornerullutik Oqartussani aaqqissuussaanikkut katiterinermut, pisortaqarfiit 14-it 7-nut naalakkersuisoqarfinngortinnerannut atatillugu Siunnersuisoqatigiinnut Aalajagiisartunullu Aqutsisoqarfimmut Ataatsimoorussamik Allattoqarfik pilersinneqarpoq, taassumalu ataani Unammillernermut Nakkutilliisoqarfik aaqqissuussaanikkut inissisimavoq. Siunnersuisoqatigiinnut Aalajangiisartunullu Aqutsisoqarfik aaqqissuussaanikkut Inuussutissarsiutinut, Suliffeqarnermut Inuussutissarsiutinullu Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfiup ataani inissisimavoq.

Unammillerneq pillugu inatsimut nutaamut tunngatillugu Unammillernermut Nakkutilliisoqarfik suliassaasa saniatigut ukiumut su -
liaasartut nalinginik 2,5-nik suliassaqalerpoq. Taamaalilluni Unammillernermut Nakkutilliisoqarfiup 2008-mi sulisut makku sulisorilerpai:

  • Niels Peter Gundelach, Aqutsisoqarfimmi pisortaq
  • Nicolai Odgaard Jensen, Allaffimmi pisortaq
  • Ulrik Frandsen, Fuldmægtig
  • Frank P.D. Arnskjold, Fuldmægtig

Nunanik tamalaanik suleqateqarneq

Nunani Avannarlerni unammillernermut oqartussaasut ukiut tamaasa ataatsimeersuartarput, unammillerneq pillugu piginnaatitaaffiit ineriartornerat ullumikkullu unamminerup inatsiseqartinnerani ajornatorsiutit oqaluuserineqartarlutik. September 2007-mi Unammillerneq pillugu Aalajangiisartut aggersaasuupput nunani avannarlerni allani unammillernermut oqartussaasut Hotel Arcticimi Ilulissani ataatsimeersuarneranni. Ataatsimeersuarnermi 65 missaaniittut peqataapput Kalaallit Nunaanniillu peqataallutik: Naalakkersuisunut ilaasortaq Siverth K. Heilmann, Unammillerneq pillugu Aalajangiisartut siulittaasuat Carl-Aage Skovaa, siulittaasup tullia Karsten Høy, ilaasortaq Sofia Rossen, ilaasortaq Ole Rud, ilaasortaq Ole Ravn, ilaasortaq Peter Pedersen, allaffeqarfimmi pisortaq Niels Peter Gundelach, siunnersorti Jytte Boesgaard, fuldmægtig Nicolai Odgaard Jensen, fuldmægtig Ingeborg Alme Raasberg, fuldmægtig Tonni Hesselberg aamma ministerip allattaa Karen Mathiesen Vold.

        Eqimattakkaarluni sulinermi makku sammineqarput:

  • Nakorsaatilerinermut tunngasut
  • Aaqqissuussamik unammilleqatigiinniat akiorniarnerat
  • Neqeroorutit aamma Suliariumannittussarsiuussisarneq

Unammillerneq pillugu Aalajangisartut 2008-mi International Competition Networkimi (ICN), nunarsuaq tamakkerlugu unammillernermut oqartussaasut attaveqaqatigiitarfiannut ilaasortanngorpoq. Attaveqaqatigittarfimmi siunertarineqarpoq unammillernermut pginnaatitaaffiup iluani ajornartorsiutit suussusersinissaat. Tamanna pisarpoq suleriaatsit pitsaanerpaat il.il. ineriartortinnerisigut. ICN suliniutit tunngavigalugit ingerlatsivittut aaqqissuussaavoq. Unammillernermut Nakkutilliisoqarfik massakkut annikitsunik aningaasarsiorfiusuni pisinnaasaqarnerusutullu inissisimanerup atornerlunneqarfiini unammillernermut malittarisassat pillugit suliniutini peqataavoq.

Aningaasaqarneq

Ataani takussutissiaq 1-mi Unammillerneq pillugu Aaalajangiisartut 2007-imut missingersuutaat naatsorsuutaallu takuneqarsinnaapput, taakkunanilu erserpoq Unammillerneq pillugu Aalajangisartut aningaasartuutinik immikkoortitikkanik kr.427.872-nik aningaasartuuteqartut. Naatsorsuutini inissiisarnerit ataasiakkaat aningaasanillu atuineq atuarneqarsinnaapput.

Suliat

Ukiuni kingullerni tallimani Unammillerneq pillugu Aalajangiisartut suliassat 139 tiguvaat, asa ukiumut 27-it missaat. Unammillernermut inatsit nutaaq 1. marts 2008-mi atuutilersoq najoqqutaralugu suliassat amerlasiatornissaat naatsorsuutigineqarpoq, inatsisip atuutilernissaa sioqqulluguli isumaqatigiissutit unammillernermut killilersuutaasut Unammillerneq pillugu Aalajangiisartunut nalunaarutigeqqinnertussaammata, unammillernermut killilersuutaasumik isumaqatigiissuteqarnissap inerteqqutaanerannit ilangutitaanginnissaq anguniarlugu. Taamatuttaaq kattunnerit nalunaarutiginissaat pisussaaffiulerpoq kommunillu inuussutissarsiutinut aningaasaliinnginnerminni siumortumik neriorsuutit pissarsiariniarissaannut pisussaaffeqalerlutik.

Unammillerneq pillugu Aalajangiisartut piffissap sivitsulersup ingerlanerani eqqartuussivinni aalajangigassanil arlalinnik suliaqartarsimavoq. Kingulliit marluk unammillerneq pillugu inatsit pisoqaq malillugu september 2008-mi Østre Landsretimi suliarineqarput.

Nassuiaatip matuma aaqqissuunnerata naammasinnginnerani taakku qanoq inerneqarnissaat suli ilisimaneqanngilaq. Eqqartuussivimmi suliat taakku marluk tunngavigaat unammillerneq pillugu inatsimmi § 2, nr. 1, 2. pkt., imatut oqaasertalik: §§ 11-15 suliffeqarfinnut inatsit immikkut ittoq naapertorlugu pisortanit aalajangersarneqartumik akuerineqartussaasumilluunniit sulialinnut atuutinngilaq, pissuseq tassani atuuttoq pisortanit killilersorneqarnersoq apeqqutaatillugu. §§ 11-15 unammillerneq pillugu inatsimmi akulerunnissamut pisussaaffiliisuupput. Tassani Unammillerneq pillugu Aalajangiisartut isumaqatigiissutit unammillersinnaanermut killilersuutaasut isumaqatigiissutiginissaasa inerteqqutiginissaanut pisinnaasaqarnerusutullu inissisimanerup atornerlunneqanerata unitsinissaanut peqqusinissamut pisinnaatitaapput.

Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut KNI nalunaarfigaa, aalajangiisartut isumaqaitigiissutit (kontraktit) unammilleqatigiinnermut killilersuisuusut marlussunni kisermaasisunngortitsinera, tassalu Nuuk Imeq immiaaqqanik imeruarsaatit sodavand-inik siaruarsaatissinnaaneranut atatillugu kiisalu Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiat (GA) ilaasortat uuliaarniartut sinnerlugit uuliamik il.il. siammarsaanissamut. KNI isummersimavoq unammilleqatigiinnermi inatsisinik ilanngunneqarsimanatik piginneqatigiiffik Namminersornerullutik Oqartussanik tamakkiisumik pigineqarmat, taamaalilluni “pisortanik naleqqussaneqarluni”. Apeqqut tamanna Nunatta Eqqartuussiviani suliarineqarsimavoq, kingullertigullu Østre Landsret-simi tassanilu nalilerneqarluni piginneqatigiiffiup KNI-p pisortanik pigineqarnermik inissisimaneq peqqutigissallugu naammanngitsoq piginneqatigiiffiup unammilleqatigiinnermik inatsisinut ilaatinnginneqarnissamut.

Nittartagaq – www.unammineq.gl

Kalaallit Nunaanni, taamatullu nunarsuup sinnerani, ullumikkut pisortat oqartussaasut nitartagaqarnissartik piumasarpaat, taanna aqqutigalugu oqartussaasut sunik suliaqarnertik, qanoq ililluni attaveqarfigineqarsinnaanertik suliallu innuttaasunut attuumassuteqartutut isigisamik paasissutissiissutigisinnaagamikkik. 

Unammillerneq pillugu Aalajangiisartut nittartagartik namminneq eqqartuussiviillu aalajangiinitik unammillernermilu inatsisini aalajangersakkat suliffeqarfinnut innuttaasunullu paasissutissiisutigerusutatik tamanut ammasumik tusarliunnissaannut atortarpaat. 2007-ip ingerlanerani Unammillerneq pillugu Aalajangiisartut nittartagaat katillugu 1827-nit alakkarterneqarsimavoq, tassalu qaammammut 152-init.

.