2009-mi inuussutissarsiutinut taperiaatsinut assigiinngitsunut 500 mio. kr. missaat imaluunniit pisortat aningaasartuutaasa tamarmiusut 8,4%-iisa missaat Nunatta atorsimavai. Taamaattumik aningaasat taakku qanoq atorneqarsimanerat paasissallugu inuiaqatigiinnut kalaallinut pingaarutilerujussuuvoq. Tamatuma saniatigut pisortat tapiissutaasa unammillernermik qiputitsisarnermut sunniutigisinnaasaannik ilitsersuinermut misissuinermullu Unammillerneq pillugu Aalajangiisartut aamma Unammillernermik Nakkutilliisoqarfiup nukippassuit atortarpaat. Taamaalilluni unammillerneq pillugu suliat pisortat tapiissutaannut tunngassutillit 2009-mi 39%-iupput.

Taamaattumik tapiissutit pitsaanerpaamik atorneqarnissaat qanoq iliorluni qulakkeerneqassanersoq ukioq manna unammillerneq pillugu nassuiaammi kapitali 1-imi sammineqarpoq, inuussutissarsiutinut tapiissutit sunniutaat iluaqutaasut assersuutigalugu sunniutaanerluttunit soorlu unammillernermut qiputitsinernit, naammassisinnaasanit nutaanngorsaanernillu annaasanit, nalinginnaasoq qaangerlugu iluanaaruteqartarnernit akissarsititsisarnernillu taallerneqaqqunagit.

Kapitali 2-mi suliffeqarfinnik kattuttunik nakkutilliineq eqqartorneqarpoq. Nunarput unammillernermik malittarisassaqarfiusutut suliffeqarfinnik kattuttunik nakkutilliinermik atuutilersitsisimanngitsut nunat kisiartat ilagaat. Nunatsinni suliffeqarfinnik kattuttoqartillugu, suliffeqarfinnik tigusisoqartoqartillugu imaluunniit suliffeqarfinnik ataatsimuulersitsisoqartillugu suliffeqarfiit Unammillernermik Nakkutilliisoqarfik ilisimatitsissuteqarfigisartussaavaat. Ilisimatitsissutit taamaattut pingasut Nakkutilliisoqarfiup 2009-mi pissarsiarai 2010-milu ulloq manna tikillugu kattunnerit sisamat nakkutilliisoqarfimmut ilisimatitssutigineqarsimapput. Nunatsinni kattuttunik nakkutilliinermi sunniutaasartut kapitalimi misissoqqissaarneqarput nakkutilliinerlu qanoq aaqqissuunneqarsinnaanersoq tassani innersuussutigineqarpoq nakkutilliineq annertunerpaamik sunniuteqarsinnaaqqullugu, aqutseriaatsinilli pisariaqanngitsunik suliffeqarfiit tamatuma peqatigisaanik nammatassinngikkaluarlugit.

Unammillernermut pisortatut oqartussat suliffeqarfinnit unammillernermut inatsit malillugu misissorneqartunitpaasissutissanik pissarsisinnaalersugut Nunatta Eqqartuussiviata 2009-mi nalunaarfigaatigut. Nuannaarutigaara unammillernermut pisortatut oqartussat sulinerminni paasissutissanik pisariaqartinneqartunik siammasissumik naliliisinnaasut eqqartuussiveqarfiup isumaqarfigimmagit. Sulianut atatillugu paasissutissanik pissarsiniarsinnaanerput unammillernermut pisortatut oqartussat sulinerannut pingaaruteqarpoq. Taamaattumik eqqartuussivimmi aalajangiineq Unammillerneq pillugu Aalajangiisartut naammagisimaarpaat.

Unammillerneq pillugu inatsisip atuutinneqalernerata kingorna 2009-mi ukiakkut nakkutilliinermik suliat siulliit ingerlanneqarput. Pineqaatissiinerup sakkukillisinnissaanik unammillernerup millisinnissaanut suleqatigiinni peqataasoq qinnuteqaateqarmat misissuinissaq pissutissaqalersinneqarpoq. Unammillerneq millisinniarlugu suleqatigiinneq aningaasarsiornikkut pinerlunniarneruvoq sakkortooq taamaattumillu pineqaatissiinernik sakkukillisitseriaatsip sunniuteqarsimanera nuannaarutigaara. Taamatut maligassiuineq pitsaasoq allanit atorneqalissasoq aamma inatsisinik unioqqutitsilluni unammillernermik peqatigiinnikkut millisitsiniaasarneq pillugu ilisimasat unammillernermut pisortatut oqartussat ilisimasaannut ilassutaassasoq neriuutigineqaannarsinnaavoq inatsisinik unioqqutitsisumik suliniutit unitsissinnaaniassagatsigik taamaalillutalu inuiaqatigiit suliffeqarfiillu inatsisinik maleruaallutik niuernerminnik ingerlatsisut iluaqutissillugit.

Ataatsimut isigalugu 2009 unammillernermut pitsaasumik angusaqarfiuvoq.
Atuarluarisi!

Carl-Aage Skovaa
Unammillerneq pillugu Aalajangiisartut siulittaasuat

Inuussutissartinut tapiissutit
pitsaanerusumik atortalernissaannut aqqut

1. Aallaaqqaasiut inerniliinerillu

2009-mi Kalaallit Nunaata aningaasaatai tamarmiusut 8 %-ii inuussutissarsiutinut tapiisarnermut atorneqarput, tassa Danmarkip inuussutissarsiutinut tapiissutigisartagaasa inuttussusermut saniullillugu tallimariaataat qaangerlugit.(1) Imaappoq inuussutissarsiutinut tapiissutit kinguneqarluarnissaat Kalaallit Nunaata aningaasaqarneranut pingaaruteqarpoq. Piviusorli unaavoq, tassalu tapiissuterpassuit sunniutaat ilisimasaqarfigineqaqqalaarmata.

Kalaallit Nunaata tapiissuteqartarnermut nutaamik politikkeqalernissaa Unammillernermut Nakkutilliisoqarfimmit kapitalimi uani siunnersuutigineqarpoq. Tassuuna inuussutissarsiutinut tapiissuterpassuit inuiaqatigiinnut kalaallinut siunissami pissarsiaqaataanerusalernissat qulakkeerniarneqarpoq.

Siunnersuut pingaarnernik marlunnik siunertaqarpoq, tassalu Kalaallit Nunaata tapissuteqariaasia Danmarkimi EUmilu tapiissuteqariaatsinut qanillattortinniarneqarmat. Kingulliit taaneqartut marluk katillutik inuussutissarsiutinut tapiissutigisartagaasa sunniutaat ukiuni kingullerni isiginiarneqarnerulersimapput.

Siullermik tapiissutit pioreersut nutaallu siunertaat sunniutaallu Namminersorlutik Oqartussat kommunillu aaqqissuussaasumik misissussagaat Unammillernermut Nakkutilliisoqarfiup innersuussutigaa. Siunniussat anguniarnerinut tapiissutit qanoq annertutigisumik sunniuteqartarnersut nalilerneqartariaqarpoq. Tamatuma saniatigut unammillernermut naammassisaqarsinnaassutsimullu tapiissutit sunniuteqarnerluttarnersut tamakkiisumik ilaannarmilluunniit iluaqutaanersut nalilerneqartariaqarput. Tamanna tunngavigalugu tapiissutit inuiaqatigiinnut iluaqutaassusiat aamma Kalaallit Nunaata tapiissutinut politikkia eqqarsaatigalugit pitsanngoriaatissat pisortat nalilissavaat.

Aappaassaanik kalaallit tapiissuteqariaasiat siunertaqarnerulersinniarlugu malittarisassanik nutaanik Unammilernermut Nakkutiliisoqarfik siunnersuuteqarpoq. Malittarisassat nutaat malinneqarpata iluaqusikkat amerlanerulissapput, tassa tapiissutit inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut iluaallatsitsisussat ullumikkornit sunniuteqarnerulissammata. Aammataaq unammillernernut naammasisaqarnerunissamullu malittarisassat nutaat sunniuteqarnerluutinik ikilisitsissammata pissutigalugu tapiissutit pitsaanerusumik atorneqartalissammata naligiinnerusumillu agguarneqartalissammata, aamma kalaallit suliffeqarfiutaannut tapiissutit annertuut pillugit malittarisassat nutaat erseqqinnerulissammata.

Innersuussutit taakku marluk tamarmik tapiissuteqartarnerup pitsaanerulersinnissaanut Unammillernermut Nakkutilliisoqarfiup siunnersuutaanut tunngaviusut tunuliaqutaat pitsaaqutaallu titarnertaani tullermi nassuiarneqassapput.

(1) Tak. Namminersorlutik Oqartussat (2010), Økonomi- og Erhvervsministeriet (2009) aamma Finansministeriet (2009).

2. Inuussutissarsiutinut tapiissutit sunniutaat misissorneqartariaqarput
Inuussutissartinut tapiisssutit pitsaan erusumik atortal ernissaannut aqqut Unammillernermut Nakkutilliisoqarfiup innersuussutaa siulleq unaavoq, tassalu tapiissutit sunniutaat Unammillernermut Nakkutilliisoqarfiup kommunillu siunissami misissortalissagaat. Kapitalimi uani innersuussutip taassuma tunuliaqutaa suunersoq siulliullugu nassiuarneqassaq. Misissuinissani taakkunani suut isiginiarneqartariaqarnersut tulliullugit nassuiarneqassapput.

2.1. Sunniutit misissortariaqarput
Pingaartumik Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiutinut tapiissutit qanoq ilillutik sunniuteqartarnersut isiginiarneqarnerunerannut iluaqutissat marluupput.

Siullermik inuussutissarsiutinut tapiissutit Kalaallit Nunaanni pingaartinneqarluinnarput. Namminesorlutik Oqartussat 2009-mi aningaasartuutaasa tamarmiusut 8%-ii sullissinissamik isumagatigiissutinut imaluunniit inuussutissarsiutinut tapiissutinut allanut atorneqarput. Danmarkimi taamaaqataanut kisitsit 1% sinnilaaqqavaa, tak. Tabel 1.

Inuussutissarsiutinut tapiissutit Kalaallit Nunaanni pingaartinneqarnerat nalinginnaavoq. Kalaallit Nunaanni niuerfiit amerlasuut niuernikkut atugaat akilersinnaasumik ingerlannissaannut annikippallaartarput. Nioqqutissat sullissinerillu amerlasuut tapiiffiineqanngikkunik nunami tassani inoqarfiunerpaani kisimi neqeroorutigineqarsinnaapput. Assersuutigineqassapput timmisartukkut angallassineq, allakkanik poortukkanillu assartuineq, innaallagissap sarfaa aamma nerisassanit nioqqutissiat il.il.

Aappassaanik tapiissutit sumut atorneqartarnersut qanorlu sunniuteqartarnersut ilisimaneqanngilaq. Inuussutissarsiutinut tapiissutit atuuffissaminnut pingaaruteqarnerugaangata taakku sunniutaat siunertamut tulluartuunersut isiginiaqqiissaassallugu pingaarnerusarpoq. Imaammammi tapiissutit tamakkiisumik iluaqutissaanngitsut tunniunneqaraangata oqaatigilluaannarlugu pisortat aningaasaliiffigisartagaat allat aningaasassakinnerulersarput, ilinniartitaaneq, napparsimmaviit, meeqqanik paaqqinnittarfit utoqqarnillu paaqqutarinninneq ilanngullugit eqqarsaatigalugit. Naggaterpiaatigut inuiaqatigiit kalaallit atugarissaarutissaat
ikinnerulersarput.

Ilisimaneqartorli unaavoq, tassalu Kalaallit Nunaanni tapiissutit tunniunneqartartut amerlammata taakkualu annertussusaat imaluunniit sunniutaat innuttaasunit ilisimaneqartaratik. Inuussutissarsiutit sorliit tapiiffigineqarnerusarnersut sapernannginnerusumik eqqoriarneqarsinnaasut qularutissaanngilaq. Tapiissutilli qanoq annertutigisarnersut suliffeqarfiillu tapiissutisisartut sunik piumasaqarfigineqartarnersut ikittuinnaat
ilisimasaqarfigaat.

Ilaatigut Royal Greenlandimut aamma Great Greenlandimut Namminersorlutik Oqartussat tapiissutigisartagaat ajornartorsiummi uani assersuutissaqqissuupput, imaammammi tapiissutaasartut annertussusaat sunniuteqartarnerallu erseqqinngimmat. Royal Greenlandimut atatillugu aningaasaatinut ilassutissiissut aamma Namminersorlutik Oqartussanit 500 mio. kr. taarsigassarsiarititat immikkut maluginiagassaapput. Niuernermi aningaasatigut naammattusaarineq imaaliallaannarlugu takulertugassaanngilaq, aningaasarliornermi tassani anigaasatigut iluaqutissat naliliiffiginerat Namminersorlutik Oqartussat saqqummiussimanngimmassuk. Great Greenlandimut atatillugu soqutiginarpoq sullissinissamik isumaqatigiissutit aqqutigalugit ingerlatseqatigiiffik suliassanut pineqartunut nassuiaasersukkanut ingerlaavartumik tapiiffigineqartarmat tassalu puisit amiinik tulaassuisitsineq piniartunullu tapiissutit allaffissuutiginissaat Great Greenlandimut isumagisassanngortinneqartarmat. Sullissinissamik tapiissutit taakku aqqutigalugit tapiissutit saniatigut Great Greenland aammattaaq arlaleriarluni aningaasakilliortarneranut tapiissutinik2 qaavatigut arlaleriarluni aningaasaliiffigineqartarsimavoq. Kingullermik 2008-mi aamma 2009-mi, ingerlatseqatigiiffik 8 mio. kr.-inik aningaasaatinut ilassutissanik marloriarluni Ilaatigut Royal Greenlandimut aamma Great Greenlandimut Namminersorlutik Oqartussat tapiissutigisartagaat ajornartorsiummi uani assersuutissaqqissuupput, imaammammi tapiissutaasartut annertussusaat sunniuteqartarnerallu erseqqinngimmat. Royal Greenlandimut atatillugu aningaasaatinut ilassutissiissut aamma Namminersorlutik Oqartussanit 500 mio. kr. taarsigassarsiarititat immikkut maluginiagassaapput. Niuernermi aningaasatigut naammattusaarineq imaaliallaannarlugu takulertugassaanngilaq, aningaasarliornermi tassani anigaasatigut iluaqutissat naliliiffiginerat Namminersorlutik Oqartussat saqqummiussimanngimmassuk. Great Greenlandimut atatillugu soqutiginarpoq sullissinissamik isumaqatigiissutit aqqutigalugit ingerlatseqatigiiffik suliassanut pineqartunut nassuiaasersukkanut ingerlaavartumik tapiiffigineqartarmat tassalu puisit amiinik tulaassuisitsineq piniartunullu tapiissutit allaffissuutiginissaat Great Greenlandimut isumagisassanngortinneqartarmat. Sullissinissamik tapiissutit taakku aqqutigalugit tapiissutit saniatigut Great Greenland aammattaaq arlaleriarluni aningaasakilliortarneranut tapiissutinik(2) qaavatigut arlaleriarluni aningaasaliiffigineqartarsimavoq. Kingullermik 2008-mi aamma 2009-mi, ingerlatseqatigiiffik 8 mio. kr.-inik aningaasaatinut ilassutissanik marloriarluni tapiiffigineqarmat Great Greenland saniatigut suliaqarnissaanik pisuni taakkunani piumasaqaatinik saqqummiussiffigineqanngilaq, tak. Boks 1.1.tapiiffigineqarmat Great Greenland saniatigut suliaqarnissaanik pisuni taakkunani piumasaqaatinik saqqummiussiffigineqanngilaq, tak. Boks 1.1.



Boks 1.1 Namminersorlutik Oqartussat Great Greenlandimut tapiissutaasa erseqqarlunnerat

Namminersorlutik Oqartussat Great Greenlandimut sullinneqarnissamik isumaqatigiissuteqarput. Isumaqatigiissummi pineqarput puisit amii tunisaatinnissaat aammalu piniartunut tapiissutit allaffissuutiginissaat. Suliassap taassuma Namminersorlutik Oqartussat sinnerlugit isumaginissaanut Great Greenland 2010-mi 8,8 mio. kr.-inik pissarsivoq.

Erseqqippoq tapiissutit taakku pillugit Great Greenland sulerissanersoq. Great Greenland imminut pisussaatippoq Kalaallit Nunaanni tunitsiveqarfiit 70 missaanniittut ingerlatarissallugit. Tamatuma saniatigut tapiissutitut sinaakkusiussat 17,1 mio. kr.-nit piniartunut agguaanneqartussat Great Greenlandip allaffissuutigissavai.

Akerlianik qularnarpoq tapiissutit naammannersut imaluunniit Namminersorlutik Oqaartussat suliassamut akiliivallaarsimanersut. Aki unammilliutaasoq qulakkeerneqassappat aqqutissaq una nalinginnaasoq atorneqanngilaq, tassalu Sullissinissamik Isumaqatigiissut tamanut ammasumik suliariumannittussarsiuunneqanngimmat. Suliap tamakkuninnga suliaqartartunit allanit akikinnerusumik suliarineqarsinnaanersoq Namminersorlutik Oqartussat aaamma allatigut misissunngilaat, immaqa suliaritinniagaq allatut nassuiaasersorneqarsinnaagaluartoq.

Aammattaaq sullissinissamik isumaqatigiissummi tapiissutit Namminersorlutik Oqartussat Great Greenlandimut tapiissutigisartagaasa aappaannaraat. Namminersorlutik Oqartussat Great Greenlandimik piginnittutut sullissinissamik isumaqatigiissut avaqqullugu suliffeqarfik arlaleriarluni saniatigut aningaasaliiffigisarpaa. Kingullermik 2008-mi Great Greenland aningaasarliornermut 8. mio.kr.-inik tapiiffigineqarpoq. Taamatuma saniatigut tapiissuteqarnerup Namminersorlutik Oqartussat tulaassuisitsinermut qanorpiaq akiliisimanersut ersernerlussisippaa.

Aamma aningaasarliornermut tapiissutit taakku illua’tungilerniarlugit Great Greenland sunik suliaqassanersoq ersernerluppoq. Taakku soorlu imatut isikkoqalersut tapiissutit siunertaat taamaallaat tassaalersoq suliffeqarfiup ajornartorsiummit ipititaannginnissaa. Iluaqutit suli ersernerlunnerupput. Salliutillugu sullissinermut isumaqatigiissut aqqutigalugu suliffeqarfimmut akileriikkat saniatigut
akiliisoqaannarsimannginnersoq apeqqutigineqarsinnaavoq.

Issuagaq: Unammillernermut Nakkutilliisoqarfik Naalakkersuisut tunuliaqutaralugit (2009), Naalakkersuisut (2008) aamma Naalakkersuisut (2009). 
(2) Royal Greenland A/S-imit Unammillernermut Nakkutilliisoqarfimmut paasissutissiissutit.

2.2. Iluaqutit ajoqutillu isiginiarneri
Tapiissutit sunniutaat nalilersussagaanni pineqartoq pillugu misissuisarneq nalinginnaasarpoq. Iluaqutit ajoqutillu annertussusaannut pineqartumi oqaasertaliussat suunerat taamaalillunilu pisumiit pisumut assigiinngittarnerat
matumani pissutavoq.

Ukiut qulit matuma siorna taamatut misissuisarnerit Kalaallit Nunaanni kisimi qaqutigoortuunngillat. Danmarkimi EU-llu sinnerani misissuisoqartarpoq. Taamanili pingaartumik EU-kommissionip tapiissutit sunniutaat isiginiarnerusalerpai. Naalagaaffiit tapiissutinik aaqqissuussineri EU-mi unammillernermut inatsisinut sanilliunneqarsinnaanerat pillugu EU-kommissioni 2006-imi ilitsersuummik saqqummiussaqarpoq. Ilitsersuummi “oqimaaqatigiissitsinermut uuttuut” ilanngunneqarpoq, tassani tapiissutinik aaqqissuussinerit iluaqutaat ajoqutaallu imminnut sanilliunneqarput.(3)

Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiutinut tapiissutit sunniutaat tulluassusiallu nalilersinnaajumallugu uuttuut taanna Naalakkersuisut kommunillu aallaavigisassagaat Unammillernermut Nakkutilliisoqarfiup kajumissaarutigaa. EU’p
naalagaaffinnut tapiisarnermi malittarisassaasa allaanerunerat aamma unammillernermi inatsimmi4 pisortat tapiissutaat pillugit malittarisassanit malinnaanerutitsinerat erseqqippoq, pingaarnerusorli tunngavigalugu inatsisitigut assigiinngissutsit apeqqutaanngillat tapiissutit sunniuteqarsimanersut nalilerneqassappat. Taamaattumik EU-kommissionip ilitsersuutaa tamakkununnga assingusunik Kalaallit Nunaanni misissuinernut aallaavigissallugu
iluaqutaasumik atorneqarsinnaavoq.

EU-kommissionip oqimaaqatigiissitsinermut misiliutaanut ilaatillugu tapiissutit sunniutaat pingaarnernut pingasunut immikkoortulerlugit misissornissaat innersuussutigineqarpoq. Immikkoortumi siullermi tapiissutit iluaqusiinerisa nalilernissaat pineqarpoq. Immikkoortut aappaanni ajoqutit nalilernissaat pineqarpoq. Immikkoortullu pingajuanni iluaqutit ajoqutillu uuttortarnissaat pineqarpoq taamaalilluni iluaqutit ajoqutinut naapertuunersut nalilersinnaajumallugu, tak. Takussutissiaq 1.1.

Iluaqutit
Pisortat tapiissutaasa sunniutaat nalilerneranni immikkoortumi siullermi iluaqutit pineqarput. Tapiissutit iluaqutaasa nalilernerat pingasunik pingaarnernik immikkoortortaqarpoq:

1. Tapiissutit uunga sammitinneqarnerlutik: siunertamut nassuiarluakkamut inuiaqatigiinnut soqutiginartumut?
2. Siunertap angunissaannut tapiissutit sakkussaappat piukkunnartut?
3. Ajornartorsiut iluarsiniagaq pillugu tapiissutit ingerlaqatigitinneqarsinnaappat?

Immikkoortoq siulleq: tassani tapiissutit siunertaat sunniutaallu inissinniarneqarpoq. Taakku inuiaqatigiit soqutigisaannut sammitinneqartariaqarput inuuniarnikkut imaluunniit aningaasaqarnikkut ineriartornissaq siunertaralugu. Tapiissutit sunniutaat nalilerneqassappat aammattaaq tapiinerup pineqartumut suliassamullu siunertaa siumoortumik oqaasertalerneqarnissaa pisariaqarpoq, sunniut naammaginartoq suunersoq erseqqinngippat iluaqutit nalileruminaassinnaammata. 

 (3) EU-kommissionen (2006).
(4) TFEU-mi isumaqatigiissummi aalajangersagaq 107, imm. 1 malillugu, naalagaaffiup tapiissutai, unammillernermi atugassarititaasunik sanguallatsitsisuusut imaluunniit sanguallatsitsisinnaasut naalagaaffiit ilaasortat akornanni niueqatigiinnermut sunniuteqarnissaat inerteqqutaavoq. Inuussutissarsiornermik suliaqarnermi suliffeqarfinnut aalajangersimasunut pisortat tapiissutaat atorlugit iluaqusiiniarluni tapiissuteqarnissamut inerteqqummik Kalaallit Nunaanni Unam-millernermut Nakkutilliisoqarfik pilersitsisinnaavoq, atorunnaarsitsisinnaalluni imaluunniit uter-titsilluni akileeqqusisinnaalluni. Inerteqqulli atuutilersinneqarsinnaanngilaq pisortat killilersuin-erat naapertorlugu tapiissut inatsimmik unioqqutitsinngippat, tak. unammillerneq pillugu inatsimmi § 12.


Tapiinerup pineqartumut suliassamullu siunertaa siunissamut qanittumut ungasissumulluunniit siunniunneqarnersoq isiginiassallugu pingaaruteqarpoq.

Siunissaq qanittoq eqqarsaatigalugu siunertaq unaasinnaavoq, ajornartorsiutaagallartup kingunissai annikillisissallugit. Assersuutigalugu suliffeqarfik imaluunniit inuussutissarsiut aningaasarliornermit, pilersuisup pilersuinnginneranik, pinngortitap piliaanik ajunaarnermit imaluunniit pisunit avataaneersunit eqqugaasoq annaaniassallugu. Pingaaruteqartoq unaavoq, tassalu pisut avataaneersut aamma ajornartorsiutit aqqusaartut ajornartorsiulernermut pissutaanersut paasiniassallugu. Massakkut ajornartorsiutaasut aaqqissuussaanikkut ajornartorsiutinik pissuteqarsimappata, assersuutigalugu aningaasartuutit qaffasippallaarneri imaluunniit pitsaassusikinneq taava tapiissutit ajornartorsiummut aaqqiissutaasinnaanngillat, annernartuali annernarneruliinnassaaq.

Siunissaq ungasinnerusoq isigalugu inuiaqatigiit iluaqutissinneqassappata inuiaqatigiit soqutigisaata suliaralugu naammassiniarneqarnera tapiissutit sukkanerulersittariaqarpaat. Kalaallit Nunaanni illoqarfinni mikisuni nunaqarfinnilu nioqqutissanik pilersuineq kiffartuussinerlu tapiiffigineqarnikkunik aningaasatigut imminut akilersinnaanngitsumik ingerlatsiviusunut tapiissutit ilarparujussui tapiissutigineqartarput. Tassa illoqarfiit mikisut nunaqarfiillu piujuarnissaat Kalaallit Nunaanni naalakkersuinikkut anguniarneqartuartillugu tamanna inuiaqatigiit ataatsimut soqutigisaatut isigineqassaaq. Nunat allat eqqarsaatigalugit tapiissutit taama ittut pingaruteqannginnerusutut isigineqartarput taakkunanimi niuerfiit anginerusarmata aningaasatigullu imminnut napatissinnaanerusarlutik. Tamatumunngali taarsiullugu inuiaqatigiinni iluaqutissat allat iluaqutiginiarneqarnerusinnaapput, pingaartumik avatangiisit illersorneranni pitsanngoriaatit, nutarsaaneq ilinniartitaanerlu suliffeqarfinnut aningaasaliiffigineqartartunut sanilliulliullugit takkunani iluaqutissat sivisunerusumik atasarmata. Inuiaqatigiinnut iluaqutit taama ittut aammattaaq Kalaallit Nunaanni tapiissutinit arlalinnit iluaquserneqartarput, soorlu aalisariutinut mingutsitsinngerusunut tapiissutit eqqarsaatigalugit.

Siunissaq qanittoq ungasissorlu isigalugit tapiissutit siunertamut sunniutaat uuttortarneqarsinnaapput najoqqutassat malussarniutit atorlugit. Malussarniutit pineqartut pitsaaqutigaat tapiissutit sunniutaannik uuttortaasinnaagamik. Ajornartorsiornermut tapiissut eqqarssaatigalugu siunertaq unaasinnaavoq, tassalu suliffeqarfiup ajutoornissaanit annaanneqarnissaa imaluunniit sulisut sulisuuginnarnissaat. Siunissaq ungasissoq isigalugu inuiaqatigiit siunissami ineriartornissaannut malussarniutit tamatumunnga sammitinneqartut isiginiarneqarsinnaapput. Assersuutigalugu siunissaq ungasinnerusoq isigalugu ilinniartitaanermut tapiissutini kalaallit aalajangersimasunik amerlassusillit ilinniakkamut aalajangersimasumut ilinniartarnerat ukiuni tulliuttuni qulini 2 %-imik amerlisinnissaat siunniunneqarsinnaavoq.

Erseqqikkaluamilluunniit siunertaqarnikkut iluaqutit eqqoqqissaartumik nalilernissaat ajornakusoortaannarpoq. Niuerfik tapiissutertaqanngitsumik qanoq iliorluni ineriartortinneqarsinnaasimanersoq arlalitsigut nalilerneqartariaqartarpoq. Soorluttaaq pineqartoq aalajangersimasoq allatigut qanoq sunnerneqarsimanersoq nalileruminaassinnaavoq, tamannali iluaqutit nalilinngiinnarnissaannut tunngavigineqarsinnaanngilaq, qalliinnakkulluunniit naliliinissaq tunngaviginiarneqassagaluarpat.

Immikkoortut aappaat unaavoq, tassalu angorusutap angunissaanut tapiissutit sakkussaqqinnerpaanersut nalilissallugu. Taamaanngippat sakku alla atorlugu tamanna isumaliutigineqartariaqarpoq. Ilaatigut killilersuineq, naalagaaffimmit toqqaannartumik pilersorneqarneq akileraarutilluunniit isumaliutigineqarsinnaapput. Naliliinermi tassani tapiissutit atorlugit siunertap angunissaanut suliffeqarfiit tapiissutisisut pilertornerusumik iliuuseqartinniarneqarnersut paasissallugu pingaaruteqarpoq. Taamaanngippat tapiissutit sakkussaqqinnerpaajunavianngillat.

Immikkoortut pingajuanni tapiissutit annertussusiat pineqarpoq tassani siunertaq pineqartoq anguneqassappat tapiissutit annertussusissaat nalilerneqassammat. Tapiissutit mikinerit atorlugit sunniutigitinniagaq anguneqarsinnaappat tapiissutit annikinnerusariaqarput. Tapiissutit atorlugit qaangerniagassat pingarnerpaat qaangerneqarniariarpata inuiaqatigiit iluaqutissinneqarnavianngillat tamatumunngalu taarsiullugu tapiissutit inuiaqatigiit iluanni allanut atorniarneqartariaqarput. Inuussutissartinut tapiisssutit pitsaan erusumik atortal ernissaannut aqqut


Ajoqutit
Tapiissutit sunniutaasa nalilernissaannut immikkoortut aappaanni sunniunnerluutit imaluunniit ajoqutit pineqarput. Pingaartumik ajoqutaasinnaasut marluk maluginiagassaapput: unammillernermik sangutitsineq aamma naammassisaqarsinnaassusikinnerulerneq.(5)

Niuerfinni pineqartuni unammillernermik sangutitsineq pisortat tapiissutaannut ajoqutaanerpaasinnaavoq. Tapiissutit unammillernermik sangutitseriaatsit pingaartumik marluk pilersissinnaavaat.

Siullermik niuerfimmi tapiiffigineqartumi unammillerneq tapiissutit pissutaallutik sangutinneqarsinnaavoq. Suliffeqarfiit arlariit pisisartut assigiit unammissutigippatigik, suliffeqarfimmut ataatsimut arlalinnulluunniit tapiissutit suliffeqarfik taanna suliffeqarfiilluunniit arlallit suliffeqarfinnut allanut unammillernera imaluunniit unammillernerat iluaqusersinnaavaat. Ilumoortoq unaavoq, tassalu suliffeqarfik tapiissutisisoq unammillertinut allanut sanilliullugu pisisartunut pitsaanerusunik akikinnerusunillu atugassaqartitsilersinnaammat. Tamanna siunissamut imatut kinguneqarajuttarpoq suliffeqarfiit tapiissutisisut unammillertimik pisisartui pisisartorisarlerlugit.

Aappassaanik nioqqutissanik pilersuisut unammilleqatigiinnerat tapiissutit sangutissinnaavaat. Tamanna pisinnaavoq nioqqutissiat immikkut ittut, assersuutigalugu atortut maskiinalluunniit tapiissutit pissutaallutik atorneqarnerulerpata

(5) Tak. assersuutigalugu Unammillernermut Nakkutilliisoqarfik (2002).

Assersuutigalugu Namminersorlutik Oqartussat inuussutissanit nioqqutit orsumik aalajangerimasumik akullit tapiis-suteqarfigippatigik orsumik taassuminnga pilersuisut orsunik allanik pilersuisunit unammillernerusinnaangortissinnaavaat.

Namminersorlutik Oqartussat tapiissutit unammillernermik sangutitsisarnerat nalilertariaqarpaat, imaalillugu unammillertit, pilersuisorisat atuisullu atugaannik tapiissutit qanoq sunniuteqartarnersut misissorlugu. Tapiissutit unammillertunut, pilersuisunut atuisunullu malunnartumik allannguuteqartitsisut Namminersorlutik Oqartussat nalilerpassuk nioqqutissanik pisisarfiit sumiiffinnilu niuerfiit allaniittut tapiissutinit eqqugaasut killilernissaat pisariaqassaaq. Uani Namminersorlutik Oqartussat unammillerneq pillugu inatsit malillugu suliat suliarineqartarnerat assigalugu sassarsinnaapput oqarlutillu pisiarerusutat allat neqeroorutillu allat unammillertullu allat aallaavigalugit niuerneq pineqartoq ingerlanneqassasoq.(6)

Tapiissutit niuerfinni pineqartuni naammassisaqarsinnaassuseq aamma ajornerulersissinnaavaat. Naammassisaqarsinnaassuseq ajornerulerpat tunisassiorsinnaaneq sukkaanerulersinneqarajuttarpoq, iluanaarutit nalinginnaasumit qaffasinnerulerlutik aamma/imaluunniit suliffeqarfiit akissarsiaritittagaat nalinginnaanngitsumik qaffasissuseqalersinnaallutik.

Ajornartorsiutit matuminnga pissuteqartinneqarsinnaapput, pisortat tapiissutaat ‘nukatsitsinertut’ sunniuteqartarnerarlugit, tapiissutimmi suliffeqarfik niuerneq eqqarsaatigalugu aniguisissinnaavaat suliffeqarfillu toqqissisimanerusutullusooq misigisimalersissinnaallugu. ‘Nukatsitsinerli’ una aqqutigalugu aningaasartuutit annikillisinnissaat, imminut nutarterneq naammassisaqarsinnaanerullu annikillisinnissaa pilertornerusumik anguneqarsinnaapput. Ilaanni suliffimmi naammassisakinnerulerneq annertusiartortoq takuneqartarpoq. Allani suliffiup iluanaarutai aamma/imaluunniit sulisut aningaasarsiaat qaffakkiartortarput.

Aamma tapiissutit akeqanngitsumik pineqarsinnaannginnerat isiginiassallugu pingaaruteqarpoq. Namminersorlutik Oqartussat aningaasaataat killeqarput, pisumi ataatsimi tapiissuteqaranni aningaasat allani atugassat peerneqartarput, assersuutigalugu ilinniartitaanermi, peqqinnissaqarfimmi il.il. Aammattaaq tapiissutit suliffimmi periaaseq pisoqalisoq tunisassiakissuserlu allanngutsaalisissinnaavaat taamallillutillu inuiaqatigiit kalaallit aningaasarsiornikkut iluaqutaanerpaamik allanngornissaraluat pinngitsoorsinnaallugu. Unammillernernik sangutitsineq, iluanaarutit nalinginnaasumik iluanaarutaasartunik qaangiinerat akissarsiallu qaffasissut una kingunerigajuttarpaat, tassalu suliffeqarfiit inuussutissarsiutillu tapiiffigineqartut aningaasat sulisullu amerlavallaat atugarilertarpaat. Imaappoq suliffiit nutaat naammassisaqarfiunerusullu tapiissutisisanngitsut aningaasat sillimmatissat sulisullu pillugit akiliinerusariaqalissapput. Tassa eqqartorneqartoq una tunngavigalugu tapiissutit sunniuteqanngitsut taamaalillutik aningaasaliinissat nutaat angisuut pingitsoortissinnaavaat taakkununnga ilaallutik aluminiuliorfeqarneq takornariaqarnerlu.

(6) Tak. unammillerneq pillugu inatsimmi § 5.

Oqimaalutaaneq
Tapiissutit sunniutaat nalilernissaannut immikkoortut pingajuat kingullersaallu unaavoq, iluaqutit ajoqutillu imminnut oqimaalutarnissaat. Taamatut oqimaalutaasagaanni iluaqutit ajoqutillu pillugit siusinnerusukkut naliliinermi angusat soorunami tunngavigineqartariaqarput. Eqqartorneqartoq una tunngavigalugu assersuutigaluguuna oqimaalutarneqarsinnaavoq, tassalu suliffiit 200-it piujuartiinnarnissaat illuanillu unammillernermi, tunisassiorsinnaassutsimi, nutaanngorsaanermi, iluanaarutini akissarsianilu sunniuteqarnerluutit oqimaalutarlugit, takuuk Takussutissiaq 1.2.

Oqimaalutaanermi uani ilaatinneqallattaassapput minnerusumik annerusumilluunniit missingersersuinerit. Piviusoq tunngavigalugu misileraaneq pivallaarnagu eqqarsariaaseq pineqarnerussaaq. Ajornartorsiut unaavoq, tassalu tapiissutit iluaqusiineri amerlasuut ajoqutinut unammillernermi sangutitsinertut ittunut, nioqqutissiakinnernut, iluanaarutit nalinginnaasut qaangerlugit iluanaaruteqarneq, akissarsiat qaffasissut il.il. nallersuukkuminaannerat. Assersuutigalugu Kalaallit Nunaanni 200-nik sulisulimmik tunisassiorneq piujuaannartinniarlugu unammillernermik sangutitsineq qanoq annertutigisoq akuerineqarsinnaannersutut isigissallugu nalileruminaassinnaavoq.

Oqimaalutaanermi EU-mi(7) naalagaaffiit tapiissutaanut ilitsersuut EU-kommissionip saqqummiussaani najoqqutassat qissimigaassallugit iluaqutaassaaq. EU-kommissionip tikkuarpaa tapiissut unammillernermik sangutitsinermik annertuumik ataavartumillu kinguneqarpat tapiissutillu suliffeqarfimmut sunniuteqarnerusumut tapiissutigineqarpata oqimaalutaanermi ajoqut amerlanertigut ersersinneqartassammat. Akerlianik EUkommissionip oqimaalutaanera tapiissutip iluaqutaassusianik amerlanertigut ersersitsisassaaq, atuisut eqqarsaatigalugit ajunngitsunik erseqqissunik sunniutillit aamma unammillernermi ajortumik sunniutit amerlanngitsut, tak. Boks 1.2.

(7) Tak. EU-kommissionen (2006).

Boks 1.2 Naalagaaffiup tapiissutaasa iluaqutaanik ajoqutaanillu EU-kommissionip oqimaalutaanera

Tapiissuteqartarnermik aaqqissuussinerit naalagaaffiit tapiisarnerannut EU’p malittarisassai malillugit unioqqutitsinnerunnginnersut nalilernissaannut ‘Oqimaaqatigiinnermik uuttuut’-mik taaneqartartoq 2005-imiilli EU-kommissionip atorneruleriartorsimavaa. Oqimaaqatigiinnermik uuttut naatsumik oqaatigalugu unaavoq naalagaaffiup tapiissutai taanna atorlugu nalilerneqartassammata sunniutit ajortut ajunngitsullu nalilerneqartarnerat aallaavigalugu.


Naalagaaffiit tapiissutaasa sunniutaat ajortut ajunngitsullu oqimaalutartarnissaannut periaaseq EU-kommissionip itisilerinermi qulaajaanermilu atortagaa pillugu ilitsersuut EU-kommissionip 2006-imi tamanut ammasumik nalunaarutigaa. Ilitsersuummi suliassat unamminartut taaneqarput, tassaagajuttut taamatut uuttuisoqassatillugu pilersartut. Tamatumunnga peqatigitillugu naalagaaffiit tapiissutaasa ajoqutaat iluaqutaallu oqimaalutarnissaannut najoqqutassat arlallit ilitsersuummi pineqarput. Uani pineqartoq tunngavigalugu naalagaaffiup tapiissutaasa akuersissutiginerat itigartitsisssutiginerallu tusassallugu qaqugu naatsorsuutigineqarsinnaannersut nassuiarneqarput.

Allassimavoq itigartitaaneq naatsorsuutigineqarsinnaasoq ima pisoqarpat:

  •  Unammillernermik sangutitsisoqarnissaa qularutissaanngingajappat aamma naalagaaffiup tapiissutai tapiissutisisumut iluaqutaanerulissasut.
  •  Tapiissutit ingerlatsinermut atugassat pineqarpata, tunisassiorneq imaluunniit akit pillugit immikkoortumut aalajangersimasumut kisimik tapiissutaappata.
  •  Tapiissutit aningaasartaat erseqqissorujussuuppata sunniutillu ajunngitsut tapiissutip tapiissutiginerani aningaasartuutinut sanilliullugit killilerujussuuppata.
  •  Sunniutit ajunngitsut naalagaaffimmut ilaasortamut tapiissuteqartumut kisimi iluaqutaasussaappata illuatungaanillu tapiissutit taakku naalagaaffinnut allanut ilaasortanut annertuunik sunniuteqarnerluttussanngorpata.
     Tapiissutit inuuniarnermi aamma/imaluunniit nunat immikkoortuini assigiingissutsinut annertuumik assigiinnginnerulersitsisussaappata aamma/imaluunniit avatangiisinik ajoqusiinermik mingutsitsinermilluunniit kinguneqassappata.
  •  Tapiissutit unammillernerup sangutinneranut annertuumik ataavartumillu kinguneqassappata aamma tapiissutisisoq suliffeqarfiuppat allanit sunniuteqarnerusoq taamaalillunilu niuernermi inissisimanera suli nukittunerulersinneqassappat.


Akerlianik akuerineqarnissamik neriorsorneqarnissaq naatsorsuutigineqarsinnaavoq, ima pisoqarpat:

  •  Sunniutit ajunngitsut qularutissaanngingajappata (assersuutigalugu tapiissutit ilusilernerat pissutigalugu), akerlianilli sunniutaanerluttut ilimagisassaannginneruppata.
  •  Sunniutit ajunngitsut pingaarutillit (pingaartumillu tapiissutit aningaasartaanit amerlanerusut) angunissaannut tapiissutit pisariaqarput naalagaaffinnut ilaasortanut amerlasuunut iluaqusiisappata aamma europamiut ataatsimut soqutigisaannut periaatsit eqqarsaatigalugit pingaaruteqartutut takutitsippata.
  •  Tapiissutit siunnerfiligaappata iluaqutaallu anguneqassappata nunat immikkoortuini ineriartortitani imaluunniit inunnit ataatsimoortukkuutaannit inuuniarnikkut atugarissaanngitsuni aamma inuuniarnikkut/nunat immikkoortuini ajoqutit uuttortarnissaannut ilanngaaseereernikkut saniatigut aningaasartuutit matussusernissaannut tapiissutit amigartut Kommissionip paasisimappagu.
  •  Tapiissutit nioqqutissianik niuerfinni pineqartuniinnaanngitsoq aammali nioqqutissanik niuerfinni allani ajunngitsumik annertuumik tuniluuttumik sunniuteqarsimappata allaat niuerfinni taakkunani unammillertit atuisullu aamma tuniluuttumik sunniutip ajunngequtaanik iluaquserneqarsinnaasimappata.
  •  Tapiissutit nammineq ilumi niuernermut ingerlalluartumut aporfissaqartitsingaanngippata aamma suliffeqarfiit nunani ilaasortani assigiinngitsuni ingerlallualersimasut akornanni assigiingissutsinut annertunerusumik assigiinngilersitsisimanngippata aamma/imaluunniit tunisassiornermi peqataasut EU-mi inissisimaneranni annertunerusumik assigiinngilersitsisimanngippata.
  •  Tapiissutit innuttaasunut ajunngitsunik erseqqissunillu sunniuteqarpata, siunissaq ungasinnerusoq isigalugu sunniutaanerluttut killeqarpata aamma unammilleqatigiinneq malunnartumik ajoquserneqanngippat.

Issuagaq: EU-kommissionen (2006).

Iluaqutit ajoqutillu misissornissaannut oqimaalutarnissaannullu Namminersorlutik Oqartussat Great Greenlandimut tapiissutaat assersuutissaqqissuupput. Tamannattaaq assersuutissaqqippoq tapiissutit inuiaqatigiinnut ullumikkut annertunerpaamik iluaqutaanersut Unammillernermut Nakkutilliisoqarfik qularuteqartillugu. Taamaakkaluartormi Namminersorlutik Oqartussat 2007-imi allannguinermikkut Unammillernermut Nakkutilliisoqarfiup siusinnerusukkut isorinnissutaannik ilaatigut tusaaniarsimapput, sulili allannguisoqarsinnaaneranik Unammillernermut Nakkutilliisoqarfik periarfissanik isiginiagaqarpoqunammillernerup naammassisaqarsinnaassutsillu annertusitinnissaannut siunissami tunngavissanik pilersitsisinnaasunik, tak. Boks 1.3.

Boks 1.3 Puisit amiisa tunisaanerannut Namminersorlutik Oqartussat tapiissutaat sunniuteqarnerusunngortinneqarsinnaapput

Puisit amiisa tunisaanerat eqqarsaatigalugu Great Greenland Kalaallit Nunaanni tamatuminnga suliallit sunniuteqarnersaraat, aamma ukiut ingerlaneranni Naalakkersuisut marlunnik periaaseqarlutik ammerivimmut tapiissuteqartarsimapput. Siullermik Great Greenland sullissinissamik isumaqatigiissuteqarfigineratigut toqqaannartumik tapiissuteqartarnikkut. Aappassaanik Great Greenland aningaasarliuleraangat aningaasaatinut saniatigut ilassutitut ilusilikkanik ajornartoornermi tapiissuteqarnikkut. Tapiissutit taakkua siusinnerusukkut eqqartorneqarput Boks 1.1-mi.

Illua’tungaani erseqqippoq Great Greenlandimut tapiissutit Kalaallit Nunaannut iluaqutaasinnaasut. Sullissinissamik isumaqatigiissut aqqutigalugu tapiissutit pisariaqarput kalaallit piniartut najukkaminni tunitsiveqartinnissaannik naalakkersuinikkut kissaatigeqartuartillugu. Tamatuma assinganik ajornartoornermi tapiissutit isumatusaarnerusumik ingerlanneqarsinnaapput Great Greenland ajornartorsiorallartoq pineqarpat.

Illua’tungaanissaaq erseqqippoq puisit amii tunisaaneranni ullumikkut unammillerneq pitsaanerusinnaasoq. Ajornartorsiut pingaarneq unaavoq, tassalu puisit ameeruteqartarneq oqaluttuarisaanermit isigalugu tamakkuninnga sulialinnut allanut mattussiffiusimammat taamaattumillu tamanna Great Greenlandimut unammillernermik mattussisuusimalluni. Tamatuma inuiaqatigiit kalaallit Great Greenlandimik isumalluuteqarpallaalersissimavai taamaattumillu aamma Great Greenland ajornartoornermi taperneqarnissamik qinugaangat Naminersorlutik Oqartussat allatut iliuuseqarsinnaasarsimanngillat.

Taamaattormi puisit ameerniarneq ammaassiffiginiartutut ittumik Namminersorlutik Oqartussat 2007-imi siullermeerutaasumik iliuuseqarsimapput. 2007-imiilli Great Greenlandiinaanngitsoq allalli ameerutinut tapiissutinik tunniussisalernissaminnut allat periarfissaqalersimapput. Tamatumunnga peqatigitillugu Great Greenlandiinnaanngitsoq allalli ameerniarnermi sullissinissamik isumaqatigiissuteqarnissamut piukkunnaateqarsinnaalersimapput aamma sullissinissamik isumaqatigiissut tamanut ammasumik suliariumannittussarsiuunneqarsinnaalerpoq. 2007 sioqqullugu periarfissat taakku marluk Great Greenlandiunngitsunut mattussaalluinnarsimapput.

Alloriarnerilli taakku marluk Great Greenlandimut taartaasinnaasut unammillernermik pilersitsiviunissaannut naammassinnissimanngillat. Allannguisoqassappat unammillerneq siuarsaaffiginiarlugu Namminersorlutik Oqartussat allanik iliuuseqartariaqarput.

Siullermik puisit amiinik tunisaqarnermut tapiissutinik tunniussisartut saniatigut allat tunniussisinnaasalernissaannut Namminersorlutik Oqartussat ammaassisariaqarput. Malittarisassat 2007-imeersut malillugit puisit amii Kalaallit Nunaanni suliarineqaqqaarsimanngippata tapiissutit tunniunneqarsinnaanngillat, taamaanngippat Kalaallit Nunaanni suliffissat annaaneqartussaammata. Unammillerneq eqqarsaatigalugu piumasaqaat taama ittoq ajuusaarnarpoq niuernermut tassunga iserniarnissamut aporfissat anginerulersinneqaannarmata: Unammillertit nutaat ameerniarnermi atortunut aningaasaliissuteqaannaratik aammali amernik suliareqqiinermut atortunik aningaasaliissuteqartariaqarput. Taamalilluni Great Greenlandimut unammillernissaq pinngitsoortinneqartarunarpoq. Tamatumunnga peqatigitillugu inuiaqatigiit aningaasaqarnerat eqqarsaatigalugu Kalaallit Nunaanni puisit amiinik suliarinneqqaartarnerup ingerlatiinnarnissaa niuernerlunnerussaaq, amernik suliarinneqqaartarneq nunani allani naammassisaqarnarnerusumik isumagineqarsinnaappat. Tamanna pissutaalluni suliaqarfinni allani sulisussaqarniarneq annikillisinneqassaaq taamaalillunilu Kalaallit Nunaata aningaasaqarnera pitsaanerusumut aallariarnissaralua pinngitsoortinneqarsinnaalluni, assersuutigalugu aluminiuliorneq takorniaqarnerluunniit eqqarsaatigalugit.

Aappasaanik suliffeqarfimmik ataatsimik puisit amiinik tunitsiviusumik kisimi sullinneqarnissamik isumaqatigiissuteqartarneq pillugu ullumikkut piumasaqaateqartarneq Namminersorlutik Oqartussat unitsiinnartariaqaraluarpaat. Taamaaliortoqarpat unammillerneq siuarsarneqassaaq sullissinermik isumaqatigiissut suliassanut mikinernut arlalinnut agguarneqarpat taamaalilluni aningaasaliisariaqarnerit peqataanikkullu annaasaqarsinnaaneq annikinnerulersinneqassammata. Unammillerneq suli siuarsarneqarsinnaavoq tamatuma qaavatigut Namminersorlutik Oqartussat amilerinermik suliallit allat soqutiginnilersinnissaannut pimoorussamik iliuuseqarpata. Ilaatigut timmisartuussisarnermi misilittakkat takutippaat nunat aningaasakitsut Kalaallit Nunaannisut ittut nunaminni timmisartuussisarnermik aallutaqalersinnaasut akunnerminni unammillissutigisaraat. Taammaattumik Namminersorlutik Oqartussat unammillerneq nammineq takutissaqqaartoq issiavimmi qiviimmiinnarlutik utaqqiinnartariaqanngilaat, tak. Unammillernermut Nakkutilliisoqarfik (2009). Sullissinermut isumaqatigiissutip aggulunnissaanut Namminersorlutik Oqartussat tunngavilersuutaat unaasimavoq sullissinissamik isumaqatigiissutit amerlagaangata aningaasat aqunnissaannut aningaasartuutit amerlanerusartut tamaalillunilu piniartunut tapiissutit mangiarneqassallutik. Namminersorlutilli Oqartussat una nassuianngilaat, tassalu tapiissutit tunniunneqartarnerat sooq paasiuminaanerulissasoq aamma allaffissornermut aningaasartuutit sooq amerlanerulissasut. Suliariumannittussarsiuussineq ilusilerluagaappat susassaqarfinni tamani tunitsiveqarneq assigiiaarnerussasoq piumasarineqarsinnaavoq suliffeqarfiit assigiinngitsut tamatuminnga suliaqarnersut apeqqutaatinnagu. Tamatumunnga peqatigitillugu sunniutilimmik unammillertoqarneratigut piniartunut tapiissutinik nutaanik pitsaanerusunillu ineriartortitsisinnaasunik pitsaanerusunik atugassaqartitsinikkut pitsaassutsip allanngortinneqarsinnaanera Namminersorlutik Oqartussat takunngitsoorpaat. Unammillernerup annertusisinneratigut pitsaaqutit taakku allaffissornermut saniatigut aningaasartuutaasinnaasut oqimaaqatigiississinnaaneruaat.

Pingajussaanik sullissinissamut isumaqatigiissut avaqqullugu Namminersorlutik Oqartussat Great Greenlandimut tapiissuteqartarunnaartariaqarput. Tapiisarnermi periaaseq 2007-imi ammarneqarmalli unammillerneq naligiimmik peqqusersuitsumillu ingerlanneqassasoq Namminersorlutik Oqartussat piumasaraat. Tamanna qulakkeerumallugu atugassarititat piumasaqaatillu Great Greenlandimut atuutinneqartut assinginik suliffeqarfiit nutaat atugassaqatitaanissaat Namminersorlutik Oqartussat pingaartippaat. Unammillernerli naligiimmik peqqusersuitsumillu ingerlanneqassasoq piumasaqaat ukioq ataaseq qaangiummat naleqqukkunnaarpoq aningaasarliornermut tapiissutinik Great Greenland 2008’p naalernerani immikkut 8 mio. kr.-inik tapiiffigineqarmat. Siullermiinngilarlumi Great Greenland saniatigut tapiiffigineqarmat. Saniatigut tapiissuteqaqqittarnerit aaqqissuussaanikkut ajornartorsiuteqartoqartoq malunnarsisippaat ajornartoornermi tapiissutit ikiorsersinnaanngisaannik. Ilumullimi tapiissutit unammillernermik sangutsitsisut Namminersorlutik Oqartussat pisumi uani pissarsissutiginngisaat matumani pineqarput. Akerlianilli inuiaqatigiit kalaallit Great Greenlandimik isumalluuteqarnerata ingerlatiinnarnissaannut tamanna pissutaaqataasinnaavoq.

Issuagaq: Unammillernermut Nakkutilliisoqarfik, imaqarniliaq Naalakkersuisuneersoq (2007) aamma Unammillernermut Nakkulliisoqarfimmeersoq (2009) tunngavigalugit.

3. Kalaallit tapiisarnermut nutaamik politikkeqalernissaat pillugu unammillernermut nakkutilliisoqarfiup siunnersuutaa

Unammillernermut Nakkutilliisoqarfiup innersuussutaasa aappaat unaavoq, tassalu tapiissuterpassuit inuussutissarsiutinut tunniunneqartartut inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut iluaqutaasinnaassusiisa annertunerulernissaat pillugu malittarisassat aallaavigalugit Namminersorlutik Oqartussat tapiissuteqartarlernissartik siunniutissagaat. Malittarisassat nutaat kapitalimi matumani allaaserineqartut taamaalillutik inuiaqatigiit kalaallit aningaasaqarnerata annertusarnissaannut siuarsaaqataasinnaassapput.

Malittarisassat nutaat tamanna pillugu pingasunik innersuussutertaqarput. Innersuussutit pingasut tamarmik ilaatigut EU-kommissionimit Danmarkimilu Unammillernermut Nakkutilliisoqarfimmit siusinnerusukkut saqqummiunneqarsimapput. Innersuussutit pingasut tassaapput tapiissutit siunertaat, suliffeqarfiit tapiiffigineqarsinnaanerat aamma tapiissutit annertussusiisa siunertaasalu erseqqissuunissaat.

3.1. Tapiissutit siunertaat
Ullumikkut Kalaallit Nunaanni inuuussutissarsiutinut tapiissutaasartunut siunertat pingaarnerit Namminersorlutik Oqartussat oqaasertaliorsimanngilaat. Tamanna pissutaalluni imaaratarsinnaavoq inuiaqatigiinni sulianut allanut iluaqutaasinnaanerusunut Namminersorlutik Oqartussat tapiissutisititsisalissasut.

Tamanna tunngavigalugu Unammillernermut Nakkutilliisoqarfiup innersuussutigaa inuussutissarsiutinut tapiissutaasartut Namminersorlutik Oqartussat siunnerfilissagaat inuiaqatigiit kalaallit ataatsimut soqutigisaat pingaarnerutillugit iluaquserneqartussanngorlugit inuuniarnermik aningaasarsiornermillu siuaallatsitsisussamik. Tassunga makku assersuusiunneqarsinnaapput:

  •  Nutaanngorsaaneq ilinniartitaanerlu
  •  Avatangiisit illersornissaannut pitsanngoriaatit
  •  Tunisassioriaatsit pitsaasut aningaasaliiffiginerat
  •  Illoqarfiit mikisut nunaqarfiillu pilersugaanerat isumannaallisillugu
  •  Ilisimatusarnermut ineriartortitsinermullu suliniutit
  •  Suliffissat qulakkeernissaat pilersinnissaallu
  •  Aningaasaliinissamut nunat allat soqutiginnilersillugit

Tamatuma saniatigut Unammillernermut Nakkutilliisoqarfiup innersuussutigaa siunissaq qanittoq ungasissorlu immikkoortillugit Namminersorlutik Oqartussat tapiissuteqartalissasut.

Ajornartorsiutaagallartut
Ilaannikkut inuiaqatigiit soqutigisarpaat Ajornartorsiutaagallartup pinngitsoortinnissaanut imaluunniit tamatuma kingunissaa annikillisinniarlugu suliffeqarfimmut imaluunniit inuussutissarsiummut Namminersorlutik Oqartussat tapiissuteqassasut.

Illua’tungaatigut erseqqissuusariaqarpoq suliffeqarfiit ingerlanerliortut matuneqartarnerat pissusissamisoormat. Niuerfik aningaaasagissaarallartillugu ajornartoornermi pisortat annaatissagaatik suliffeqarfiit naatsorsuutigisariaqanngilaat. Ajornartorsiutit aaqqissuusaanerlunnermik pissuteqarpata, assersuutigalugu suliffeqarfiup tunisassiornera ingerlanerliormat tamatuma annernartua tapiissutit kinguartikkallaannartarpat: Tapiissutit nungukkaangata ajornartorsiut taannaaqqilertarpoq suliffeqarfillu piujuassappat nutaamik tapiisoqartariaqassaaq.

Aappatigut ajornartorsiutit qaangernissaannut tapiissutit inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut iluaqutaasinnaavoq ajornartorsiut qaangerneqarsinnaasoq pineqartillugu, assersuutigalugu aningaasaqarnermi ajornartorsiut aqqusaarallartoq, pilersuineq pinngitsoortoq imaluunniit pinngortitap piliaanik ajunaarnersuit. Tamakku ilaannikkut inuiaqatigiinnut annertuunik kingunerlutsitsisinnaapput suliffeqarfik angisooq inuussutissarsiulluunniit matuneqarpat. Taama pisoqartillugu inuiaqatigiit ikiorsiinerat imminut akilersinnaasinnaavoq, assersuutigalugu nunani amerlasuuni aningaasarliorneq aningaaseriveqarnermi pisimammat.

Niuernermi angusarliorneq
Ajornartorsiutit qaangerneqarsinnaasut eqqaassanngikkaani niuernermi ajalusoorutinik taaneqartartut, tassa anigaasarsiornermi angusaqarnerliornermik nalaassinerit akiorniarlugit inuussutissarsiutinut tapiissutit Namminersorlutik Oqartussat siunnerfilertariaqarpaat.

Niuernermi ajalusoorutit ilaatigut pilersarput tunisassiorneq sullissinerluunniit avataanit sunnerneqaraangat. Taama pisoqartarpoq tunisassiornerup suliffeqarfik kisimi sunnikkaangagu inuiaqatigiinnili allat aamma. Nutaanngorsaaneq mingutsitsinerlu assersuutaagajupput. Nutaanngorsaaneq avammut ajunngitsumik sunniuteqarnerusarpoq nutaanngorsaaneq inuiaqatigiinnut siammarnerusarmat allanillu nutaanngorsaasuinnaanngitsunit atorneqartarmat. Akerlianilli mingutsitsineq avammut sunniuteqarnerluttarpoq mingutsitsineq mingutsitsisuninngarnit allanut ajoqusiigajunnarusarmat. Avammut sunniutit ajunngitsut ajortullu tamarmik niuernermut ajalusoortitsisarput niuernermi periaatsit nalinginnaasut suliffeqarfiit aalajangiinerminni ilanngutinngitsoortarmatigit, tak. Tabel 1.2.

Aamma amerlasuukkuutaanik pisisarnermi pitsaaqutit kisermaassineq imaluunniit pisisussaaleqilerneq kingunerigaangassuk niuernermi ajalusoortoqartarpoq. Niuernermi ajalusoornerup sullissineq aalajangersimasoq imminut akilersinnaasumik akeqartissinnaajunnaarsittarpaa. Tamatuma atuisut inuiqatigiillu aningaasaqarnerat tamaat ajoqusersinnaavai. Kalaallit Nunaanni innuttakitsumi siamasissumillu inoqarfiusumi amerlasuukkuutaanik pisisarneq niuernermik ajalusoortitsigajuttarpoq. Tamanna pingaartumik pisarpoq pilersuiffinni soorlu teletut ittuni, assartuinermi allakkerinermilu, tak. Tabel 1.2.

Niuernermi ajalusoornermut pissutaasinnaasut allat tassaapput niuerneq pillugu paasissutissiisarneq tamakkiisuunngikkaangat, pisortat ajunngequtissiigangata niuerfinnilu ataqatigiissaarinerluttoqaraangat. Tamakku erseqqinnerusumik nassuiarneqarput Tabel 1.2.

3.2. Tapiissutisisinnaanneq

Aappassaanik suliffeqarfiit tamarmik naligiissillugit tapiissutisisinnaanissaat Namminersorlutik Oqartussat qulakkeertariaqarpaat. Unammillernermik sangutitsisarneq naligiimmik tapiissutisisitsisarnerup tunngaviatigut pinngitsoortittarpaa tamatumunngalu peqatigitillugu tapiissutit suliffeqarfinnut tapiissutinik atorfissaqartitsinerusunut taamaalillutillu tapiissutinik pitsaanerpaamik iluaquserneqarsinnaasunut tunniunneqartarnissaat qulakkeerneqassalluni.

Pisartut taakku marluk Namminersorlutik Oqartussat ileqquliullugu immikkoortittassagaat Unammillernermut
Nakkutilliisoqarfiup innersuussutigaa.

Pisartut aappaat unaavoq, tassalu suliffeqarfinnut arlalinnut assigiimmik niuerfilinnut Namminersorlutik Oqartussat tapiissuteqartarnerat, assersuutigalugu aalisartut. Matumani niuerfimmi tassani tapiissutit unammillernermik sangutsitsinnginnissaat qulakkiissallugu pingaaruteqarpoq. Taamaattumik aaqqissuussinerit taakku naligiimmik pineqartumuinnarlu piumasaqaatitalimmik Namminersorlutik Oqartussat pingaannginnerusutut ilusilertariaqarpaat.

Pineqartoq manna tunngavigalugu tapiissutinik aaqqissuussinerit suliffeqarfinnut tamanut siumut nalunaareersimasunut piumasaqaatinillu naammassinnissimasunut ammatinneqassapput. Uani piumasaqaatit amerlasinnaapput ikittuusinnaallutilluunniit. Taakku tamanut naligiissinnissaat pineqartumullu kisimi sammitinnissaa pingaaruteqarpoq. Assersuutigalugu piumasaqaatit marluk naligiissut pineqartumullu kisimi sammititaasut tassaassinnaapput suliffeqarfik akuersissummik aalajangersimasumik peqassasoq aamma suliffeqarfik akiliisinnaajunnaartutut massakkut suliarineqassanngitsoq.

Pisoq alla unaavoq, tassalu suliffeqarfimmut ataatsimut imaluunniit suliffeqarfinnut ikittunut Namminersorlutik Oqartussat tapiissuteqatarnerat. Assersuutigalugu sullissinissamik isumaqatigissummik ataatsimik arlalinnilluunniit
isumaqatigiissuteqarnikkut.

Suliffeqarfiit tapiissutinik pitsaanerpaamik atuisinnaasut imaluunniit suliffeqarfiit tapiissutit ikinnerpaat atorlugit suliamik aaqqiissuteqarusuttut qulakkeertarnissaat Namminersorlutik Oqartussat sulissutigisariaqarpaat. Tamanna pisortat tamanut ammasumik suliarinnittussarsiuussinerat atorlugu ingerlanneqartariaqarpoq suliffeqarfiit periarfissillugit suliap suliarinissaanut piukkunnarnerpaanertik takutissallugu.

Tassani suliarinnittussarsiuussineq aqqutigalugu suliffeqarfiit nittarsaassisinnaasariaqarput tapiissummi pineqartumi kina sullissilluarsinnaanerunersoq imaluunniit sulissinissap pineqartup isumaiginissaanut tapiissutit ikinnerpaat atorlugit kina pisinnaanersoq nalilerneqarsinnaangorlugu. Tamatumunnga peqatigitillugu suliarinnuttassarsiuussinermi unamminermut peqataanissaq Namminersorlutik Oqartussat pimoorussillutik soqutiginartuutinniartariaqarpaat. Tamanna ilaatigut pisinnaavoq tusagassiuutinut naleqquttunut ussassaaruteqarnikkut imaluunniit neqerooruteqarsinnaasut pulaarnerisigut.

3.3 Tapiissutit paasiuminassusiat
Pingajussaanik suliffeqarfiit pisortanit tapiissutisisut qanorlu annertutigisumik tapiiffigineqarnersut Namminersorlutik Oqaartussat paasiuminarnerusumik nalunaarutigigunikku iluaqutaassaaq. Ullumikkut Namminersorlutik Oqartussat inuussutissarsiutinut qanoq angissusilinnik tapiissuteqartarnersut inuit ikinnerpaat tamakkiisumik ataatsimut isigininnillutik ilisimasarpaat tamannalu pissutaalluni Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiutinut tapiissutit iluaqutaat ajoqutaallu nalilersornissaannut kalaallit periarfissaqarpiartanngillat.

Tapiissutit pillugit nutaamik paasiuminarnerusumillu nalunaarsuiffiliortoqassasoq Unammillernermut Nakkutilliisoqarfiup siunnersuutigaa. Tamanna ataatsimut isigalugu annikitsumik immikkut saniatigut suliniuteqarnikkut anguneqarsinnaavoq Kalaallit Nunaanni tapiissutinik aaqqissuussinerit arlallit Unammillernermut Nakkutilliisoqarfiup paasissutissat pigereermagit. Unammillerneq pillugu inatsimmi § 13 malillugu kommunit inuussutissarsiummut aningaasaliilersaartut tapiissuteqarneq pisinnagu tamanna Unammillernermut Nakkutilliisoqarfimmut kommunit nalunaarutigisussaavaat. Tamatuma saniatigut Unammillerneq pillugu inatsimmi § 6 naapertorlugu sullissinissamik isumaqatigiissutit nalunaarutigineqartussaapput. Inuussutissarsiutinut tapiissutit allat pillugit tamatumunnga assingusumik malittarisassaqartitsinikkut tapiissutinut nalunaarsuiffik tamakkiinerusunngortinneqarsinnaavoq.

Nalunaarsuiffik tamanit takuneqarsinnaangorlugu nittartakkami inissinneqassasoq Unammillernermut Nakkutilliisoqarfiup siunnersuutigaa. Tassunga assingusumik EU-mut atuuttumik pisortat nalunaarsuiffeqarnerat ilisimaneqareerpoq. EU-kommissionip nittartagaani nunani inuussutissarsiutinilu assiginngitsuni tapiissutit 2007-imiilli ujaarlerfigineqarsinnaalerput.

Kalaallit nunaanni suliffeqarfiit kattuttut aningaasatigut iluaquserneqarsinnaanerat pillugu nakkutilliineq

Kattuttunik nakkutilliineq imaappoq qaqugu qanorlu kattunnissamut malittarisassat nunani killerni amerlanerni unammillerneq pillugu inatsisinut ilaapput. Kalaallit Nunaanni unammillerneq pillugu inatsit kattunneq pillugu nakkutiliinermik ilaqartinneqassanngitsoq Kalaallit Nunaata ulloq manna tikillugu qinersimavaa.

Kalaallit Nunaanni suliffeqarfiit kattuttut nakkutiginerisigut aningaasat iluaqutissat Unammillernermik Nakkutilliisut Copenhagen Economics suleqatigalugu misissorpaat tassungalu atatillugu Kalaallit Nunaanni suliffeqarfiit kattuttut aaqqissuunnissaat pillugu siunnersuuteqarlutik.

Unammillernermik inatsisikkut suliffeqarfiit kattuttut nakkutigineranni iluaqutaasinnaasut marlunnut avinneqarsinnaapput:
1) Toqqaannartumik sunniutit
2) Toqqannanngitsumik sunniutit


1-imut) Toqqaannartumik sunniutit
Kattunnerit nakkutigineranni iluaqutaasinnaanerpaat tassaapput kattunnernut akuliunnerit toqqaannartumik sunniutaat. Toqqaannartumik sunniutit ersertarput kattunnerit sunniutaat unammillernermut killiliisussaagaluit nakkutilliinerup pinngitsoortikkaangagit tamannalu atuisartunut innuttaasullu atugarissaartinnerannut tamarmiusumut iluaqutaavoq.

Qaffasinnerusumik inissisimanerup atornerlunneqartarnera akiorniarlugu inerteqqummut Kalaallit Nunaanni unammillerneq pillugu inatsimmi atuuttumut kattunnermi iluaqutissat attuumassuteqarput. Kattunnermik nakkutilliinerup iluaqutaa unaavoq, tassalu suliffeqarfiup qaffasinnerusumik inissisimanerminik atornerluilinnginnerani akuliunnikkut unammillerneq pillugu inatsisip unioqqutinneqarnissaa Unammillernermut Nakkutilliisoqarfiup pinngitsoortissinnaammagu. Qaffasinnerusumik inissisimanerup atornerlunneqartarnera akiorniarlugu inerteqqut tunngavigalugu ajoquseereernermi aamma suliffeqarfiup kattuttup qaffasinnerusumik inissisimanerminik atornerluereerneratigut aatsaaat ullumikkut akuliuttoqarsinnaavoq. Unammillernermik killiliilluni pissusilersorneq akiorniarlugu akulerunnikkut pitsaaliuineq amerlanertigut atuisartunut suliffeqarfinnullu iluaqutaasarpoq. Atuisartunut tunngatillugu iluaqut unaavoq, tassalu qaffasinnerusumik inissisimaneq assersuutigalugu akisutitsineruneq kingusinnerusukkut immaqa atornerlunneqarpat tassani ajoqusiinissaq pinngitsoortinneqartarpoq. Amerlasuutigut akuliunnissaq pisinnagu piffissaq sivisooq ingerlasinnaasarpoq piffissallu taassuma iluani atornerluinermi atuisartut pilliuteqarajuttarput. Qaffasinnerusumik inissisimanerup atornerlunneqarnera pillugu suliami inummut suliffeqarfimmulluunniit akuusunut tunngatillugu oqaatigineqarsinnaavoq pitsaaliuilluni akulerunneq aamma iluaqutaasinnaammat misilittakkammi malillugit atornerluineq pillugu sulianik suliarinninneq sivisusinnaammat  pisariusinnaallunilu taamaattumillu suliffeqarfiit akuusut nammatassiisaqalutik.


Kattunnerit nakkutigineranni aningaasat tunngaviusut amerlanerugaangata ilumut iluaqutissaq annertunerusartoq erseqqippoq. Imaappoq nunani aningaasaqarnerusuni iluaqutaasartunit Kalaallit Nunaanni piffissami atuuttumi  iluaqutissat soorunami mikinerusarput. Taamaattorli atuisut ataasiakkaat eqqarsaatigalugit ajoqusiinerit suuneri assigiinngissuteqanngillat: atuisut ataasiakkaat eqqarsaatigalugit Kalaallit Nunaani kisermaassineq nunani allani kisermaassinertulli atuisunut assigiimmik akeqassaaq. Tamatuma saniatigut kattuttunik nakkutilliineq aqqutigalugu qaffasinnerusumik inissisimanermik atornerluineq pillugu suliat sivisuut pisariusullu nunani allanisulli atuisunut ataasiakkaanut aamma suliffeqarfinnut ataasiakkaanut tunngatillugu assigiimmik annertussuseqassaaq.

Suliat kattunnernut tunngasut eqqarsaatigalugit unammillernermut oqartussat periaatsit marluk atorlugit toqqaannartumik akulerussinnaapput. Kattunnissamut inerteqquteqarnikkut imaluunniit kattunnissaq akuerisaassasoq neriorsuuteqarnikkut, suliffeqarfiup kattuttup ilaatigut unammillernerunissamik suliniuteqarnissaa kattunnissaq akuerineqassasoq neriorsuutigalugu imaluunniit kattunnermi atugassaqartitsisoqassasoq piumasaqaasiullugu.

Kattunnernik nakkutilliineq toqqaannartumik iluaqutissartaqartartoq misissuinerit arlallit uppernarsarpaat. Tuluit Nunaanni Hollandimilu misissuinerit kattunnermi toqqaannartumik sunniutit nunat taakku marluk nakkutilliinermi aningaasartuutaannit arlaleriaammik amerlanerusut takutippaat, tak. Tabel 2.1.

Misissuinerit allat uppernarsarpaat kattunnerni piumasaqaatit toqqaannartumik iluaqutaasinnaasut misissuinerilli aamma tikkuarpaat kattunnermi piumasaqaatit tamarmiunngitsut naligiimmik sunniuteqartartut. Kattunnermi piumasaqaatit sunniutaat misissoraani ilaatigut unammillernermi ajornartorsiutissaagaluit nakkutilliinerup pinngitsoortissimagai takussutissaqartoq qallunaat misissuisut Unammillernermut Nakkutilliisoqarfimmit tusarsimavaat, tak. Tabel 2.1.

2-mut) Toqqaannanngitsumik iluaqutit
Kattunnernik nakkutilliineq aamma toqqaannanngitsumik iluaqutinik takussaarpianngitsunik nakkutilliinerup pinngitsoortitaanik taaneqartartunik takussutissaqarsinnaasarpoq. Pinngitsoortitsineq imatut paasineqassaaq, tassalu nakkutilliisoqarfiup piuneratigut taassumalu malitsigisaanik kattunnissamik inerteqquteqalersinnaaneq imaluunniit akulerussinnaaneq pissutaalluni kattunnissat unammillernermik killilersuinerpaasussaagaluit sioqqutisumik unitsiinnarneqartarsimapput.

Pinaveersaartitsinerup kingunerisaanik kattunnernik nakkutilliineq ajunngitsunik annertuunillu sunniuteqarsinnaavoq naak suliffeqarfiit kattunnerat pillugu Unammillernermik Nakkutilliisoqarfik ataasiinnarmilluunniit suliaqarsimanngikkaluartoq. Tassunga sanilliullugu assersuutigineqallattaartartoq eqqaaneqarsinnaavoq, tassalu sukkassutsinik killilersuinerit sukkassutsimillu nakkutilliinerit biilertumik sukkavallaartumik ataasiinnarmilluunniit tigusaasoqanngikkaluartoq tamanna angisuumik pitsaasumillu sunniuteqarsinnaasarmat.

Pinaveersaartitsinerup sunniutaa akiliisinneqarsinnaanerlu biilertut malinniaqqissaarsimappatigik sukkassutsimik killilersuinerit siunertaq malillugu sunniuteqartarsimassaaq aamma akiliisitsisoqanngikkaluartorluunniit.
Pitsaaliunerup sunniutaa eqqarsaatigalugu Kalaallit Nunaata aamma nunat aningaasaatillit akornanni assigiinngittoqanngilluinnarpoq. Suliffeqarfiit kattunnerinik nakkutilliinikkut suliffeqarfiit angisuut marluk kattunnissaat tamatumalu kingunerisaanik unammillernermut ajoqqutaasumik kisermaassilernissaat pinngitsoortinneqarpat tamanna atuisartunut iluaqutaassaaq aningaasat angissusiat apeqqutaatinnagu. Aamma tassani aningaasat amerlaneruppata aamma iluaqut soorunami anginerussaaq.

Kattunnernik nakkutilliinerup sunniutaasa takussutissartaat takussallugit ajornarnerusarput. Kattunnerit amerlassusii suussusiilu nakkutilgineqanngitsut ilisimasaqarfigilernissaat piumasarineqartarmat tassani
pissutaavoq. Tamanna missingersuineruvoq taamaattumillu qularnaatsumik oqaatigineqarsinnaanani.

Hollandimi Tuluillu Nunaanni apersuinikkut unammillernermik oqartussat ajornartorsiutaanissaat ilimagiinnarlugu suliffeqarfiit kattunnissartik unitsiinnartarsimagaat allanngortiinnartarsimagaalluunniit misissuinerit takutippaat. Pisoq suunersoq pinaveersaartitsinerullu sunniutaa unammillernermi politikkip immikkoortuisa pingaarutillit ilaagigaat inerniliisoqarpoq, tak. Tabel 2.2. Aammattaaq Fornyings- og administrasjonsdepartementet Norgemiittoq sinnerlugu Copenhagen Economicsip misissuinerata  nakkutilliinerup pinaveersaartitsinera aalajangiinerit sunniutaannit pingaarnerusinnaasoq tikkuarpaa, tak.
Tabel 2.2.

Kattunnerit pissarsiffiusumik nakkutiginissaat
Kalaallit Nunaanni kattunnerit pissarsiffiussappata ilaatigut kattunerit kingunissalimmik nakkutiginissaat pisariaqarpoq nakkutilliinikkut oqartussaaneq tunngavigalugu nukinnik atuivallaarnertaqanngitsumik kattunnerit unammillernikinnerulissutaasussat akuleruffigisinnaangorlugit.

Kattunnerit ajoqusiisinnaasut suuneri paasiniarneqassaaq
Nakkutilliinermi oqartussaaneq tunngavigalugu kattunnerit unammillernikinnerulersitsisut kisiisa akuleruffigisarnissaat uani erseqqippoq. Kattunnerit allat ajoqusiinngitsut akuleruffigissagaanni iluaqutaannavianngilaq
kingunerlutsitsisoqassappalli unammillerneq inuiaqatigiillu ajoquserneqarsinnaapput.

Kattunnerit ajoqutaasut iluaqutaasullu avissaartikkuminaattarnerat nukinnillu atuiffiusarnerat ajornartorsiutaavoq. Malugisat missingersuinerillu tunngavigalugit ajoqusiinerit iluaqusiinerillu sunniutaat uuttortarneqartarpoq tassanilu kukkunerit pilersinnaapput. Kukkunikkut kattunnerit iluaqutaasussat inerteqqutaalersinnaapput ajoqusiisullu akuerineqarsinnaasarlutik. Taakku tamarmik atuisartunut inuiaqatigiinnullu ajoqusiisinnaapput. Tamanut tunngatillugu misissuinerit annertuut nukinnillu atuiffiunerusut kukkussutaasinnasut ikinnerulersissavaat tamatumattaaq kingunerisaanik ajoqutaasinnaasut ilanngullugit.

Kattunnerit ajoqutaat iluaqutaallu avissaartikkuminaanerat misissuinerni arlalinni sammineqartarsimavoq taakkunanilu inerniliinerit assigiinngilaartarsimapput, tak. Tabel 2.3. Kattunnerit kingunissaat ilaatigut paasiuminaatsinnerisigut unammillernermut oqartussat kukkusumik tunngavilimmik aalajangiisarsimasut misissuinerit ilaanni paasineqarpoq.

Unammillernermut oqartussat aalajangiisarneri amerlanerit eqqortumik aalajangiinerusartut aamma inuiaqatigiit aningaasatigut atugarissaarnissaannut taakku iluaqutaasartut misissuisut allat tunngavilersuutinik saqqummiussaqartarsimapput.

Unammilleqatigiinnerup killeqarlernissaa sapinngisamik annertunerpaamik pinngitsoortinniarlugu kattunnermi pitsaaqutit ajoqutillu immikkoortinnissaat pingaaruteqarpoq. Siulittuisinnaaneq pingaaruteqarpoq. Siulittuisinnaasoqanngippat kattunnerup nakkutiginerani unammilernerup killeqalersinnaveersaarnerata sunniutai annertuallaalersinnaapput. Suliffeqarfiit tunuarsimaarpallaalernerisigut kattunnissaq akuersissutigineqartussaagaluaq aamma unitsiinnarpassuk sunniut annertuallaalersimassaaq. Kattunnissat sorliit oqartussanit saassunneqarsinnaaneri suliffeqarfiit siulittuutigisinnaagunikkit kattunnissat ajoqusiisinnaasut kisiisa unitsissinnaassavaat taamallillutillu saassutarineqassallutik.

Nukissanik atuineq
Kattunnerit ajoqusiisussat suussusersiuminaatsinneqartarnerat pilertortumik sapinngissamillu nukissanik atuivallaanngitsumik kingunissalimmillu nakkutilliisariaqarnerup qulakkeernissaanut attuumassuteqarpoq. Kattunnerit nakkutigineranni allaffissornermut saniatigut aningaasartuutit atuisartunut inuiaqatigiinnulluunniit iluaqutaanavianngillat. Kattunnermik nakkutilliineq sivisooq akisoorlu kattunnermi iluaqutit matussusersinnaavaat imaluunniit qaangersinnaavaat, tassalu ataatsimut isigalugu inuiaqatigiit nakkutillineq pinngikkaluarlugu inissisimalluarnerusinnaagaluarput.

Aappaatigut aalajangiisoqartinnagu kattunnerit sunniutaannik misissuinermi nukiit amerlanerit atorneqarpata kukkusumik aalajangiinissamut periarfissat annikinnerussapput. Peqqissaarnerusumik misissuisoqassatillugu kattunnerit sunniutaasa misissornerinut periaatsit atorneqartut amerlanertigut nukinnik atuiffiunerusarput sivisunerusarlutillu. Mianerisassat taakku marluk ataatsimuulersinnissaat uani suliassat unamminartortaraat.

Kalaallit nunaannut tunngatillugu aaqqiissutissatut siunnersuut
Suliffeqarfiit kattunneri kingunissalimmik nakkutiginissaat pillugit suliassaq unamminartoq unaavoq, tassalu misissueriaaseq pitsaasoq qulakkeeriarlugu kattunnerit ajoqutaat iluarsisassartaalu suliarissallugit, kattunnerit allat akuerineqartarnerat ingerlatiinnarlugu. Taamatut misissuisarnerni suliap aaqqiiffiginissaanut nunat amerlanerit unammillernermut oqartussaasui pissutsinut nutaanut ikaarsaariarnermi kattunnerit iluatinnartortaat ajoqutaallu
ingerlaqatigiissillugit misissortarpaat.

Pissutsinut nutaanut ikaarsaariarnermi kattunnermi ajoqutissaanngitsutut isikkullit avissaartinneqassapput taakku nukinnik atuiffioqqunagit. Misissueqqissaarnermili avissaartitassat allat avissaartinneqassapput ajoqutaanngitsut
ingerlaannartillugit nukiillu allanut atorlugit. 

Nunani allani periaatsit misissornerannut tunngatillugu Kalaallit Nunaanni suliffeqarfiit kattunnerinik nakkutilliinermi pissutsinut nutaanut ikaarsaariarnermi najoqqutassaq imatoorsuusariaqanngitsoq kalaallilli   aningaasaqarnerannut sanilliullugu qaffasinnerungatsiartumik inissillugu najoqqutarineqartariaqartoq paasineqarpoq.

Pissutsinut nutaanut ikaarsaariarnermi naleqartitat
Pissutsinut nutaanut ikaarsaariarnermi naleqartitat kattunnerup annertussusianut attuumassuteqarajuttarpoq kattunnerillu taanna ataallugu annertussusillit oqartussanit akuersissutigineqartussaanngillat.

EU-mi nunat imminnut napatissinnaasunik aningaasallit amerlanerit ikaarsaariarnermi naleqartitaat marluk ingerlaqatigiissillugit atortarpaat. Ikaarsaariarnermi naleqartitat kattuttut kaaviiaartitaat nalinginnaasumik attuumassuteqarfigisarpaat. Naleqartitap aappaa tassaavoq nakkutilliineq oqartussanut nalunaarutigineqarsinnaassappat kattuttut ukiumut katillugit kaaviiaartitaasa annertussusissaannut killigititaq pingaarneq. Aappaalu tassalluni nakkutilliineq oqartussanut nalunaarutigineqarsinnaassappat suliffeqarfiit ataasiakkaat ukiumut katillugit kaaviiaartitaasa annertussusissaannut killigitaq pingaannginneq. Kattunnermut nakkutilliineq aallartitsinnagu naleqartitat taakku marluk nalinginnaasumik naammassineqarsimasussaapput. Taamaattumik kattunnermi naleqartitat killigitaq ataassimappassuk oqartussanit akuersissutigineqassanngilaq.

EU-mi ikaarsaariarnermi naleqartitat taakku marluk naalagaaffiup ukiumut isertitai tamarmiusut (BNP) uuttuutigalugit naalagaaffik aningaasaqarnerugaangat ikaarsaariarnermi naleqartitaq qaffasinnerusumut inissinneqarnerusarpoq. EU-mi killigitaq pingaannginneq BNP’mi 0,01 aamma 0,19 promillit akornanni inissisimanerusarpoq, killigititarli pingaarneq BNP’mi 0,03 aamma 2,4 promillip akornanni inissisimanerusarluni, tak. Tabel 2.4.

Nunat aningaasakitsut soorlu Kalaallit Nunaat, innuttakitsut kattunnernik nakkutilliineq eqqarsaatigalugu allaanerulaartumik periaaseqartarput ikaarsaariarnermi naleqartitaq ataasituaq atornerusarmassuk. Tamatumunnga peqatigitillugu nunat aningaasakitsut amerlanerit ikaarsaariarnermi naleqartitaat nunat aningaasaqarnerusut periaasiannit allaanerusumik annertussusilerneqartarput, assersuutigalugu kattuttut niuernermi ataatsimut peqataassutaat aallaavigalugit, tak. Tabel 2.5.

Savalimmiormiut kattunnerit pillugit nakkutilleeriaasiat Kalaallit Nunaannut immikkut soqutiginaateqarsinnaavoq taakku inuttussusiat assigiikkannermat aamma taakkunani kattuttunik nakkutilliineq aatsaat qanittukkut atulermat (2007). Savalimmiormiut ikaarsaariarnermi pingaartitaq pingasunut avitaq atorpaat, Unammillerneq pillugu Siunnersuisoqatigiit kattunnernik pisortat nakkutilliineranni peqataasut kaaviiaartitaat aallaaviusarmat. Savalimmiormiuttaaq nunat allat aningaasakitsut assiginagit ikaarsaariarnermi naleqartitat qaffasinnerungaatsiartut atorpaat, tak. Tabel 2.5.

Savalimmiormiut periaasiat Kalaallit Nunaata atorsinnaavaa Kalaallit Nunaata aningaasaqassusia tamakkiisoq najoqqutaralugu ikaarsaariarnermi nali qaffasinneq inissikkaani ukiumut kaaviiaartitat 70 mio. kr. missaanniittariaqarput. Kattunnermili aningaasat amerlanerit pineqartillugit eqaannerusumik periaaseqarnissaq pissusissamisoorsinnaavoq, savalimmiormiummi periaasiat malikkaani kattuttut aningaasartaqarnerusut eqqarsaatigalugit Unammillernermik Nakkutilliisoqarfik nukissanik ajornaquteqanngitsumik atuisariaqassaaq.


Misissueqqissaarneq (Screening)
Kattunnerit sunniutilimmik misissorneranni kattunneq ajornartoorfiussanersoq aallaqaammut misissoqqissaarneqassaaq. Misissueqqissaarneq immikkoortunik arlalinnik imaqarsinnaavoq. Aallaqqaammut kattunnerup kingunerisaanik unamminermi ajornartorsiulersinnaanerit ersiutaat paasiniarlugit Herfindahl-Hirschmann Indeximik (HHI) taaneqartartumi qaffasissutsit allannguutillu misissuutaat nunani arlalinni atorneqartarpoq. HHI tassaavoq suliffeqarfiit niuerfii tunngavigalugit eqiterisitsinikkut paasiniaanermi najoqqutassaq. Tamatuma saniatigut misissueqqissaarnermi siullermi unammillernerup ersiutai allat arlallit atorneqarsinnaapput, niuerfinnut iserniarnermi
aporfissat, isertitat il.il. pillugit malussarniutit ilanngullugit.

Tamatuma kingorna unammillernermi sakkut itinerusumik misissorneqassapput. Misissuinerit taamaattut pisariusaqaat nukissanillu atuinartorujussuusarlutik. Kattunnerit misissoqqissaarneranni amerlasuukkuutaanik pisisarnermi pitsaaqutit Kalaallit Nunaannut tunngatillugu misissornissaat immikkut naleqquttuusinnaavoq. Nunami aningaasartuujunngitsumi niuerfiit ilaat eqqarsaatigalugit suliaqarfik ataasiinnaq misissuiffigissallugu naleqquttuusinnaavoq, suliaqarfimmi taama ittumi amerlasuukuuttaanik pisisarnermi pitsaaqutit tunngavigalugit unammillerneqannginneq pissutaalluni annaasat uuttortaruminarnerusarmata. Kalaallit Nunaanni kattunnernik misissuisarneq pillugu allaffissornermi tamanna isiginiaqqissaassallugu pingaaruteqarpoq.

Aammattaaq kattunnerit sunniutilimmik misissortarnissaat Unammillernermik Nakkutilliisoqarfimmut amerlanerusunik suliassaqartitsisilersinnaavoq. Suliassalli qanoq amerlanerutiginissaat nalileruminaappoq aappaatigummi
kattunnerit pillugit suliassat Unammillernermik  Nakkutilliisoqarfiup suliassai amerlanerulissasut naatsorsuutigineqarsinnaammat aappaatigullu qaffasinnerusumik inissisimanerup atornerlunneqarneranik sulianik nakkutillineq  pissutaalluni ikinneruleratarsinnaapput taamaalillunilu suliat ataatsimut isigalugit amerlanerulernissaat erseqqarlulluni.

Kattunnerilli kingunissalimmik nakkutigissagaanni  ajoqutit sukumiisumik paasiniarneqarsinnaaqqullugit nakkutigineqarsinnaaqqullugillu ajoqutaanngitsullu akuerilertorneqarsinnaaqqullugit Unammillernermik Nakkutilliisoqarfik kattunnerit pilertortumik sunniutissalimmillu suliarissagai qularnanngitsumik piumaffigineqassaaq. Aningaasaqarneq inatsisilerinerlu eqqarsaatigalugit Unammillernermik Nakkutilliisoqarfik nukissanik pisinnaasassanillu pilliuteqartariaqassaaq.


Inerniliineq
Kalaallit Nunaanni suliffeqarfiit kattunnerisa nakkutiginerat aningaasarsiornikkut iluaqutissartaqarsinnaavoq nunallu aningaasaqarnera annertunngimmat tassungalu tunngatillugu tamanna akimmiffissaqarani.

Kattunnernik nakkutilliineq ikaarsaariarnermi nalikitsoq Kalaallit Nunaata aningaasaqarnerata annertussusianut sanilliullugu annertunerusutut isikkoqarsinnaagaluartoq Kalaallit Nunaata nakkutilliinermini taanna toqqartariaqaraa nalilerneqarpoq. Suliffeqarfiit kattunnerinik nakkutilliineq atorneqalerpat Unammillernermik Nakkutilliisoqarfik suliassiissutinik suliaqarnerulissaaq. Iluaqutaasumik nakkutilliisoqassappat inatsisilerinikkut aningaasaqarnikkullu pisinnaassuseqarnissaq Unammillernermut Nakkutilliisoqarfimmi suliffeqarfinnilu sakkortusarneqartariaqalersinnaavoq.

Unammillerneq pillugu Aalajangiisartut aamma Unammillernermik Nakkutilliisoqarfik

Unammillerneq aqqutigalugu inuiaqatigiit pisuussutaasa atorluarneqarnissaannik tapersersuinissaq unammilerneq pillugu pisortatut oqartussat suliassaraat. Unammillerneq pillugu inatsisip maleruartinneqarnissaa aamma pisortat namminersortullu susassaqarfiini unammillernerup pingaartinneqarnissaa suliassat pingaarnersaraat.

Unammillerneq pillugu Aalajangiisartut
Unammillerneq pillugu Aalajangiisartut arfinilinnik siulittaasumillu ilaasortallit tamarmik ukiut sisamat tikillugit atuuttussat Naalakkkersuisut toqqartarpaat. Siulittaasoq aalajangiisartunilu ilaasortat pingasut inuussutissarsiortutut atuisartutullu inissisimanermi soqutigisanit pituttugaassanngillat. Ilaasortat sinneri pingasut inuussutissarsiortut kattuffiinit Sulisitsisut Peqatigiiffiannit NUSUKA-millu peqatigiinikkut, Atuisartut Siunnersuisoqatigiivinit aamma KANUKUKA-mit inassutigineqartutut toqqagaassapput. Ullumikkut Unammillerneq pillugu Aalajangiisartut januar 2008-mi toqqagaapput makkuninngalu inuttaqarlutik:

  •  Carl-Aage Skovaa, siulittaasoq
  •  Carsten Petersen, siulittaasup tullia
  •  Lida Skifte Lennert
  •  Aviâja Helms
  •  Peter Pedersen, NUSUKA
  •  Jacob Hinrichsen, KANUKOKA
  •  Ellen Mikaelsen, Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit


Unammillernermik Nakkutilliisoqarfik
Unammillernermik Nakkutilliisoqarfik 1. marts 2008-mi pilersinneqarpoq. Unammillerneq pillugu inatsisip atortinnerata aqunneqarnera Nakkutilliisoqarfiup isumagisaraa aamma Unammillerneq pillugu Aalajangiisartunut allattoqarfittut atuuffeqarluni. Unammillerneq pillugu Aalajangiisartut oqartussaaffeqarfiat Inuussutissarsiornermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup ataani Siunnersuisoqatigiinnut Aalajangiisartunullu Aqutsisoqarfimmi inissisimavoq.

Siunnersuisoqatigiinnut Aalajangiisartunullu Aqutsisoqarfiup Unammillernermut Nakkutilliisoqarfiup suliassaasa isumaginerata saniatigut aamma Atuisartunut Siunnersuisoqatigiinnut, Atuisartut Naammagittaalliuuteqartarfiannut, Pinngortitamut Tunngasunik Naammagittaalliuuteqartarfimmut, Ineqarneq pillugu Naammagittaalliuuteqartarfimmut, Isumaginninnikkut Naammagittaaliuuteqartarfimmut aamma Avatangiisit Illersorneqarnissaat pillugu Nammagittaalliuutinut Inatsisartut Ataatsimiititaliaannut kiisalu Nalunaarasuartaaserinermut Aqutsisoqarfiup Radiomillu Ingerlatsiveqarfiup suliassaannut allattoqarfittut aamma sullissiviuvoq.

Suliat
Unammillernermut Nakkutilliisoqarfik ukiut kingulliit tallimat ingerlaneranni suliassanik 251-inik tigusaqarpoq ukiumut 50-it missigisaannik. Unammillerneq pillugu inatsit 2008-mi atuutilermat suliassat malunnartumik amerleriarput, tak. Takussutissaq 3.1. 2009-mi suliassat ikinnerulaartut tiguneqarput ukiumullu suliassat 50-60 missaannik aalaakkaanerusumik amerlassuseqalernissaat naatsorsuutigineqarpoq.

Takussutissaq 3.1-mi suliassat Unammillernermut Nakkutilliisoqarfiup 2009-mi tigusaa agguataarnerat takuneqarsinnaavoq. Pisortat tapiissutaat pillugit suliassat amerlasuut Nunatsinni unammillernermut oqartussat tigusarmatigik nalinginnaasuuvoq.


Eqqartuussivinni suliat

Greenland Venture A/S illua’tungeralugu Unammillernermut Nakkutilliisoqarfik
Unammillernermut Nakkutilliisoqarfiup 2008-mi Greenland Venture A/S qinnuigaa suliffeqarfiit sorliit Greenland Venture A/S-ip nammineq aaqqissuussaminik aningaasaliiffigisimanerai kiisalu aningaasat taarsigassarsiatut akisussaaffigisat aalajangiinermut tunngavik taallugu atugassiissutigisimanerai nassuiaateqarfigeqqullugit.

Paasissutissat Unammillernermut Nakkutilliisoqarfiup piumasai Greenland Venture A/S-ip tunniukkusussimanngilai, taamaattumillu atortunik tunniussinissamik nakkutilliisoqarfik piumasaqarnissamut pisussaaffeqanngitsoq uppernarsartinniarlugu Unammillernermut Nakkutilliisoqarfik eqqartuussivimmut unnerluutigineqarpoq. Eqqartuussivik ulloq 24. november 2009-mi aalajangiivoq. Eqqartuussissut Unammillernermut Nakkutilliisoqarfiup ajugaassutigaa allagaatillu kissaatigisani pissarsiaralugit.

Suliassanngorteqqaagaq Unammillernermut Nakkutilliisoqarfimmi suli suliarineqarpoq.


.