Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartuniit saaffiginnissut

Unammilleqatigiinnermut inatsimmi § 2, imm. 4 naapertorlugu Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartuniit Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisumut ilaasortamut saaffiginnissut.

Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut ulloq 6. juni 2019-imi ataatsimiipput, tassanilu aalajangiisartut suliaralugu Atuisartoqarnermut Unammilleqatigiinnermullu Aqutsisoqarfiup misissueqqissaarnera unammilleqatigiinnermi pissutsinik aalisarnermi. Misissueqqissaarneq tunuliaqutaralugu Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut aalajangerput Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisumut ilaasortamut saaffiginninniarlutik unammilleqatigiinnermut inatsimmi § 2, imm. 4 naapertorlugu.

Eqikkaaneq

Atuisartoqarnermut Unammilleqatigiinnermullu Aqutsisoqarfiup 2019-imi upernaakkut misissueqqissaarsimapput unammilleqatigiinnerup pissusaanik Kalaallit Nunaanni aalisarnermut. Misissueqqissaarnerup sammisimavaa arlallit unammilleqatigiinnermut tunngassutillit aalisarnermi akunnattoorfiit. Una saaffiginnissut misissueqqissaarnermiit aallaaveqarpoq aammalu imaqarluni unammilleqatigiinnermut tunngassutillit ajornartorsiutit, Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartuniillu kissaatigineqarluni Naalakkersuisut eqqumaffigissagaat ulluinnarni allaffissornermut atatillugu malittarisassaliornikkut, kiisalu nutaanik malittarisassanik suliaqartilluni.

Misissueqqissaarneq aallaaveqarpoq raajarniarnermut aammalu qaleralinnik aalisarnermut, taakkuami marluullutik aningaasaqarnermut pingaaruteqarluinnartuummata Kalaallit Nunaanni aalisarnermut. Niuerfiit annertuumik ineriartornikuupput assigiinngeqisumik assigiinngitsut malittarisassaliornerit atulersinneqarneri malittaralugit, taakkua marluk aalisarneqarnerat eqqarsaatigalugu.

Raajarniarneq 1990-ikkunniilli atungaqarnikuuvoq annertuumik isumannaallisaanermik aammalu sunniuteqarluartuulluni. Aalisartoqarpoq aningaasaqarnermut sakkortuumik aammalu annertuut nalillit aalisarneqartarput ikittuinnarnik sulisoqarluni. Tunisinerup tungaatigut raajaleriffiit pigineqarput marlunnik angisuunik ingerlatsivinnik. Tunisinermut niuerfik taamaattumik aamma aallunneqarluarpoq.

Taanna annertuumik niuernermut aallussineq aammalu taakkua nierfimmut iserniarnissamut akimmiffiit aningaasaliinissamut pisariaqartut pisassarititat agguaanneratigut, taakkua inuutissarsiutaasinnaappata kiisalu raajarniarnermut kilisaatit navianartoqartikkaat unammilleqatigiinnermut killiliinermik suliffeqarfiit pissusilersornissaannut.

Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut siunnersuutigaat takuneqassasoq niuerfik ataasiinnarmik aallussilersimanersoq sunniuteqarluartumik niuerfimmik atatitsiinnarnissamut naleqqiullugu. Tamanna immikkuullarissumik sunniuteqarput taakkununnga ”aalisartunut namminersortunut” pingaarnertut sinerissap eqqaani aalisartunut.

Naleqqutissaaq takussallugu assigiinngissutaa tulaassinermut pisussaassusermut sinerissap aammalu avataasiorluni aalisarnerup akornanni, pissutigalugu pisassarititat agguarneqarneri nioqqutigineqartarmata taakkunani malittarisassaliorfinni piffinni marluusuni.

Aammattaaq naleqqutissaaq takussallugu pisassarititat agguarneqarnerata agguarnera. Ingerlatsiviit anginerit pisassarititat agguarneqarnerat toqqaannartumik aqutarivaat imaluunniit ingerlatsiviit kattuffiisa 43 %-ia tikillugu avataasiorluni aalisarnermi aammalu sinerissap eqqaani aalisarluni 44 %-ia. Uani pingaaruteqarpoq angussallugu pitsaasoq oqimaaqati-giinneq ingerlatsivinnut pisassarititat agguarneqarnerata aammalu periarfissiinerup sunniuteqarluartumik niuerfimmik isumannaarinninnissamut. Aammattaaq immikkut takuneqassaaq raajarniarneq aningaasaatinut annertuumik sakkortussuseqarnera, taamaattumillu umiarsuaatinut aningaasaliinerit isumaliutiginninnermi isiginiarneqartariaqarlutik pisassarititat agguarnerat nutaamik agguarneqassappata.

Sinerissap eqqaani qaleralinnik aalisarneq ilisarnaateqarpoq amerlasuunik aalisartoqarnikkut umiatsiaararsortuniit imaluunniit kutterilinnit. Aalisarneq taamaalilluni suliaqarnermut sakkortuujuvoq aammalu raajarniarnertuut sunniuteqarluartuutiginani. Tunisinissamut periarfissat eqqarsaatigalugit arfineq-marluupput ingerlatsiviit qaleralinnik tunisisut. Royal Greenland tunisisuni anginersaavoq illuuteqarlunilu kitaa tamakkerlugu aammalu niuernermut agguagarsisarluni 60 %-inik.

Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut nalilerpaat niuerfiit aalisarnerup iluani qaleralinniarnermut ima aallunneqartiginngitsigisut unammilleqatigiinnermut ajornartorsiutinik peqquteqalersinnaallutik. Kisianni navianartoqarpoq aalisarnerup sunniuteqassusaa killeqarsinnaammat taakkua angallatit angisuut amerlassusaannik. Taamaattumik naleqquttuuvoq takussallugu qassit angallatit sinerissap eqqaani qaleralinnik aalisarnerata isumannaarsinnaaneraa sunniuteqarluartumik inuiaqatigiinnut isumalluutitut atungassaanissaa. Aalisarneq isumannaallisarneqarpat ikinnerusunik angallatinik taamaasilluni isumannaarneqarsinnaassangaluarpoq pitsaanerusumik sunniuteqarluarnera aalisarnermi, taamaasillunilu isumaqassalluni pitsaanerusumik aalisartunut iluanaaruteqarnissaq aammalu inuiaqatigiinnut.

Qaleralinnik tunisinermi niuerfik annertuumik aallunneqarpoq Royal Greenland-imik, taannalu annerpaajulluni qaleralinnik tunisassiisoq niuernermut agguangarsiaqarluni 60 %-iinik. Allanik tunitsivinnik periarfissaqarneratigut niuernermi akinut sunniuteqarsinnaanera pingaaruteqarpoq.

Umiarsuit tunisisut atulersinneqarneri sukkasuumik sunniuteqarluarput unammilleqatigiinnerup pissusaanut niuerfiusuni. Umiarsuaq tunisisoq ingerlaannaq annertuumik niuernermut agguagarsiaqalissaaq aammalu akia tunisinermi qaffalluni. Kisianni umiarsuup piffimmiit qimaguteqqippat niuerfik sukkasuumik kisermaassinermi uteqqissaaq. Tamannalu uparuarneqarsinnaalluni umiarsuit tunisisut atulersinneqarneri nunap ilaani unammilleqatigiiffiunngitsumi siumut isigalugu ineriartornermut ajoqutaanersut nunami illuutit unammillertunut. Nunami illuliamut aningaasaliinissamut piumassuseeruttoqarsinnaavoq, tassani nunap ilaa umiarsuarmiit tunisisumiit alakkakulaneqarpat.

Unammilleqatigiinnnermi aalajangiisartut taamaattumik siunnersuutigaat sukumiinerusumik umiarsuit tunisisut unammillertut nunap ilaani atulersinneqarnerat misissorneqassasoq, taassumalu ataani umiarsuit atulersinneqarneranut aallaaviunersoq amingartumik nunami piginnaaneqartoqarneranik imaluunniit eqqartorneqarnersoq cherry picking, tassanilu ingerlatsivik aqutsisoq periarfissamik takunnissimanersoq sukkasuumik iluanaaruteqarnissaminik.

Unammilleqatigiinnnerup sunniuteqarluarnera nutaanik tunitsivinnik pilersitsisoqarneranik sivisuujussaaq. Misissueqqissaarnermi Atuisartoqarnermut Unammilleqatigiinnermullu Aqutsisoqarfiup piviusumik pisoq Uummannameersoq misissorsimavaa. Tassani unammilleqatigiinneq ataavartumik pitsanngortinneqarpoq unammilleqatigiinnerup pilersinneqarneranik tunisisut ingerlatsiviit akornanni.

Nunami illulianut aningaasaliinerit tunisisunut umiarsuarnut sanilliullugit navianarsinnaanerupput. Kissaateqartoqassappat nunami illuliat amerlisinnissaanut naleqqussinnaassaaq takussallugu qanoq aalisarnermut malittarisassaliornikkut taakkua aningaasaliinerit taperserneqarsinnaanersut. Assersuutigalugu tunisisut umiarsuit inissinneqassanngillat taakkunani nunap ilaanni nioqqutissiornermut piginnaasat amigartut paasineqarsimanngippata.

Aallaqqaasiut

Aalisarnerup 2016-imi inuit 4.700 miss. suliaqartippai imaluunniit sulisut tamarmik 15 %-i. Tassani 2.800 miss (9%) aalisarnermik suliaqarsimapput aammalu umiarsuarnut ilaallutik suliarinnissimasullutik, kiisalu 1.900 miss. (6%) suliaqarsimallutik nioqqutissanik suliarinninnermik nunami.

Aalisarnermut immikkuullarissoq 2014-imi Kalaallit Nunaanni nalitusaarineranut 22 %-iusimavoq. Tassanilu aalisarneq 16 %-iaasimalluni, nunami suliarinninneq 3 %-iusimalluni aammalu aalisakkanik nioqqutissanik tunisineq 3 %-iusimalluni.

Allat

18%

Takussutissiaq 1 Kalaallit Nunaanni inuutisssarsiutit naleqarnerulersitsinerisa agguataarnera, 2014

Aningaasaliineq aammalu niuernermik sullissineq 14 %
Assartuineq allakkerinerlu aammalu tele

11 %

Pisortat

27%

Sanaartornq

8%

Aalisarneq

16%

Nunami suliarinniinneq

3%

Aalisakkanik nioqqutissanik niuerneq

3%

NALUNAARSUGAQ: INUUTISSARSIUTIT NALEQARNERULERSITSINERA KATILLUGU 15.382 MILLIONER KR.-INIUVOQ. 2014-IMI ”ALLAT” ILANNGUPPAAT IMERMIK NUKISSIORFINNIT NUKISSAMIK NIOQQUTISSIORNEQ, AATSITASSANUT PIIAANERMUT NUNALERINERMULLU, AALISARNEQ PINIARNERLU, EQQAAVILERINEQ, MINGUTSERINEQ, KULTURI IL.IL. ALLAT NIUERNERIT AAMMALU ALLA INDUSTRI. 2014-IMI MISISSUEQQISSAARNERUP SULIARINEQARNERANI UKIUMI KINGULLERMI INAARUMMIK NAATSORSUEQQISSAARNERIT

KILDE: KALAALLIT NUNAANNI NAATSORSUEQQISSAARTARFIK.

Inuutissarsiutigalugu naleqarnerulersitsinera aalisarnermut taamaallaat pisortanit qaangerneqarpoq, taassumami 28 %-ia inuutissarsiutigalugu naleqarnerulersitsineraniissimammat.

Aalisarneq marlunnut pingaarnernut agguarneqarsinnaavoq: Nunami suliarinninnissamut tunisineq aammalu toqqaannartumik avammut tunisineq. 2017-imi 1.160 mio.kr.-ininut tunisisoqarsimavoq Kalaallit Nunaanni nunami illulianut, aalisakkallu qaleruallillu toqqaannartumik avammut tunineqarsimallutik 2.000 mio.kr.-init nalingi.

Kalaallit Nunaata avammut tunisaasa 92%-ia Danmark-imukartarpoq. Maani suliareqqinneqartarput aammalu nioqqutissatut poortoqqinneqartarlutik nunarsuup sinneranut nassiunneqarnissaat sioqqullugu.
Nunami suliarinninneq

Aammalu aalisakkanik nioqqutissiornermi tunisineq

Tunisineq

Takussutissiaq 2 Kalaallit Nunaanni aalisarnermi nalingisa ingerlaarneri, 2017

Avammut tunisineq
Avammut tunisineq
Aalisarneq

(angallatini suliarineqarnera ilanngulluguI

Nalunaarsugaq: Kisitsit nammineq atuinermut tunngasut 2013-imiit 2017-imut allanneqarnikuupput tunisinermi ineriartorneq malittaralugu. aalisarnermi suliarinninneq aammalu niuertunik pilersuineq naatsorsorneqarnikuuvoq bvt- pissarsiassaq atorlugu, taannalu nioqquteqarfiit namminneq naatsorsuutaaniillu. avammut tunisineq suliarininnermiit sinneruttuuvoq katillugu nunanut allanut tunisineranik 2013-imi, tassanilu aalisakkat qaleruallillu katillutik dkk 2,5 mia. miss.

tingulaariffik: Kalaallit nunaanni naatsorsueqqissaartarfik

Atuisartoqarnermut Unammilleqatigiinnermullu Aqutsisoqarfiup toqqarsimavaa sammissallugu misissueqqissaarneq Kalaallit Nunaanni tunisinermut tunngasoq aammalu taakkua niuerfiit tassunga attuumassutillit. Niuerfiik toqqaannartumik avammut tunisisut umiarsuarniit suliarineqartarput taamaallaat toqqaannanngitsumik pisassaritat agguarneqarnerat tunniunneqarnerat aalisarnermut atatillugu.

Raajat qalerallillu katillugit 77%-i Kalaallit Nunaanni tunisaanerata naleqassusaaniipput. Saarulliit nipisaap suaat aammalu allat aalisakkat 23 %-i sinneruttut kalaallit nunaanni tunitsivinnut tunineqartarput.

Misissueqqissaarnermi sammineqassaaq raajat aammalu qalerallit tunisaanerat. Aalisarnerup malittarisassaliorneqarnera taakkununnga marlunnut assigiinngissuseqarpoq, tamannalu isumaqarluni niuerfiit assigiinngitsumik ineriartorsimallutik

Takussutissiaq 3 Kalaallit Nunaanni tunisineq, 2017

Katillugit
Saarullik
Qaleralik
Allat
Raajat

Unammilleqatigiinnermut inatsimmi § 2, imm. 4

Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut tunngavilersukkamik oqaaseqaateqarlutik Naalakkersuisunut saaffiginnissinnaapput, aalajangiisartut nassaarsinnaagunik pisortatigut malittarisassaliuussineq imaluunniit ikiorsiinissamut aaqqiineq unammilleqatigiinnermut ajoqutaasumik sunniuteqarsinnaappaat imaluunniit arlaatigulluunniit inuiaqatigiinnut isumalluutitut sunniuteqarluarnissaanut akornusiisinnaappat.

Naliginnaasut malittarissanut sinniisit naapertorlugit Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut oqaaseqaataat suliarineqassaaq Naalakkersuisumiit ilaasortamiit akisussaasumiit.

Tassani tunngavilersorluakkami oqaaseqaammi Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut tikkuassavaat unammillernermut ajoqutaasut sunniutit aammalu siunnersuutinik tunniussisinnaalluni qanoq unammilleqatigiinnerup siuarsarneqarsinnaanersoq.

Naalakkersuisut pisussaaffeqarput Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut oqaaseqaataat akissallugu. Aalajangiisartut oqaaseqaataanut tinguneraniit akissut kingusinnerpaamik  tunniunneqassaaq qaammatit sisamat iluanni. Akissutissamut tunniussiffissaq Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartuniit sivitsorneqarsinnaavoq.

Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut tunngavilersukkamik oqaaseqaataat aammalu Naalakkersuisut akissutaat saqqummiunneqassaaq, tak. § 24, imm. 2. Saqqummiussineq Atuisartoqarnermut Unammilleqatigiinnermullu Aqutsisoqarfiup nittartagaatiguussaaq.

Paasisat

Misissueqqissaarnerup ilaa aallaveqarpoq Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiata paasissutissaataaniit, taassumalu ataani Nuna tamakkerlugu naatsorsuutit aammalu Suliffeqarnermi kisitsisit. Misissueqqissaarnerup atorpai nutaajunerpaat inaarutaasumik naatsorsueqqissaarnerit. Utaqqiisaasumik kisitsisinik atuisoqanngilaq misissueqqissaarnermi.

Raajat

Kalaallit Nunaata pingaarnersaa avammut tunisinermut inuutissarsiutaa tassaavoq raajarniarneq. 2017-imi Kalaallit Nunaanniit avammut tunineqarsimapput 54.000 tonsit raajat nalillit DKK 1.620 mio. imaluunniit 45 %-ia avammut tunisinermi aalisakkanik qalerualinnillu. Raajanik aalisarneq suliaqartitsivoq 590-it miss. inuup ataatsip ukiumut suliarisinnaasaata naatsorsorneranut.

Pisassarititat

Raajanik aalisarneq malittarisassaliuunneqarnera agguarneqarnikuuvoq avataasiorluni aalisarnermut aammalu sinerissap qanittuani aalisarnermut sømili pingasut aallaavigisap silataaniipput. Taakkua piffiit akornanni katillugu akuerineqartoq pisassaq (TAX) agguarneqarpoq (57 % / 43%), taamaasillunilu 2018-imi pisarineqarsinnaasimallutik 58.000 tonsit avataasiorluni aalisarnermi aammalu 44.000 tonsit sinerissap qanittuani aalisarnermi.

Tabel 1 Malittarisaliorneq, raajarniarnermi sulineq isertitallu

  Avataasiorluni Sinerissap qanittuani
Malittarisassaq

 

IOK IOK
Annerpaamik piginnittuuneq
(pisassarititat killigat)
33,3% 15,0%
Umiarsuarnut killiliinerit

 

soqanngilaq Annerpaamik 75 BRT/120BT
Tunisinermut pisussaaffik 25% 100%
(pinngitsoqarluni)
Akuersissutit (2018)

 

5 16
Umiarsuit ingerlaartut

 

5 16
Inuup ataatsip ukiumut suliarisinnaasaata naatsorsorneqarnera (2011) 330 miss. 260 miss.
Agguaqatigiisillugu ukiumut aalisarnermiit isertitat, DKK (2011) 680.000 500.000

TINGULAARIFFIK:  AALISARNERMUT INATSIT, PAASISSUTISSAT GFLK-IMIIT AAMMALU COPENHAGEN ECONOMICS (2013): ‘ET EFFEKTIVT FISKERI GENNEM GOD REGULERING’

Avataasiortunut aammalu sinerissap qanittuani raajarniartunut assigiimmik malittarisassamik atuuttoqartarpoq. Ataasiakkaat tunineqarsinnaasut pisassarititat atorneqartarput (IOK). Taassuma saniatigut assigiinngitsunik piumasaqartoqartarpoq qanoq annertutigisut ataasiakkaat umiarsuaateqarfiit pigisinnaaneraat katillugu pisassarititamiit, kiisalu qanoq annertutigisut pisami aalisartup pisussaaffigitigigaa tunissallugu.

Immikkut taakku ataasiakkaat tunineqarsinnaasut pisassarititat sunniuteqarsimapput raajarniarluni niuernerup aallunneqarnerata ineriartorneranut. Taanna niuernermut atatillugu raajarniarnerup malittarisassaliornera ataasiakkaat tunineqarsinnaasut pisassarititat aqqutigalugit, periarfissippaat aalisartut pisassarititami agguagarsiaat tunissallugit, aammalu inuutissarsiorneq qimassallugu, tamannalu isumaqarluni raajarniarneq aallunneqarnerulersimasoq aalisartunik angallatinillu amerlanngitsunik.

1990-imiit tassani 200-init angallateqarallarmat raajarniartunik katillugu bruttotonsit 45.000 BRT/BT ullumikkumut 21-inik angallateqartoq imaluunniit 30.000 BRT/BT miss. Taanna ineriartorneq isumaqarpoq angallatinik anginerulersimasut aammalu sunniuteqarluarnerulerlutik, tamannalu katillugu sunniuteqarluassusaa pitsanngortissimallugu raajarniarnermi.

Raajarniarnermi suliffeqarfiit angisuut marluupput; Royal Greenland aammalu Polar Seafood. Taakkua suliffeqarfiit marluullutik pisassarititat 72%-ii aqutarivaat. Suliffeqarfiit avataasiorlutillu sinerissallu eqqaani aalisarneq ingerlappaat.

Tabel 2 Kitaani raajarniarnermut peqataasut 2018

  Avataasiorluni Sinerissap qanittuani
Royal Greenland
aammalu niuernikkut ingerlatseqatigisat*
Akuersissutit marluk
Angallatit marluk
Pisassarititat 46%-ia
Pisat 56%-ia
Akuersissutit sisamat
Angallatit sisamat
Pisassarititat 28%-ia
Pisat 28%-ia
Polar Seafood
aammalu niuernikkut ingerlatseqatigisat**
Akuersissutit marluk
Angallatit marluk
Pisassarititat 42%-ia
Pisat 34%-ia
Akuersissutit tallimat
Angallatit tallimat
Pisassarititat 31%-ia
Pisat 33%-ia
Niisa Trawl & Sikuaq Trawl Akuersissut ataaseq
Angallat ataaseq***
Pisassarititat 15%-ia
Pisat 3%-ia
Akuersissut ataaseq
Angallat ataaseq
Pisassarititat 17%-ia
Pisat 16%-ia
Allat Akuersissut ataaseq
Angallat ataaseq (nunami allameersoq)
Pisassarititat 0%-ia
Pisat 7%-ia
Akuersissutit arfinillit
Angallatit arfinillit
Pisassarititat 24%-ia
Pisat 23%-ia
Katillugit 58.000 tons pisassarititat
50.000 tons pisarisat
44.000 tons pisassarititat
39.000 tons pisarisat

NALUNAARSUGAQ:  * ICE TRAWL GREENLAND, GAIA FISH A/S ANGUNNQUAQ, FRANS PETER APS OG SAVIK APS. ** QAJAQ TRAWL A/S, SIGGUK GREENLAND A/S, IMARTUNEQ TRAWL A/S, MANIITSOQ RAAJAT APS, UILOQ TRAWL A/S OG BRDR. SIEGSTAD APS. *** MARTS 2018-imiit: REYKTAL AKTSIASELTS A/S (NUNAMI ALLAMEERSOQ). AVATAASIORNERMUT AAMMALU SINERISSAP QANITTUANUT PISASSARITITAT KISITSISAAT AALLAAVEQARPUT 2016-IMIIT AAMMALU 2018-IMIIT.

TINGULAARIFFIK: SULIFFEQARFIIT UKIUMUT NALUNAARUSIAAT, GLFK, NAALAKKERSUISUT AAMMALU  CVR-REGISTRET

Avataasiorluni aalisarnermi taamaallaat akuersissutilik ataasiinnaavoq pisassarititat agguaanneqarneranik atussuseqartumik, taannalu taakkunannga ingerlatsivinniit marluusuniit pigineqanngilaq. Sinerissap qanittuani raajarniarnermi taakkua ingerlatsiviit angisuut marluk ingerlappaat 16-usuni akuersissutini qulingiluat.

Pisassarititanik niuerneq

Uani immikkoortumi misissussavarput Royal Greenland aammalu Polar Seafood-i aalisartunik suleqatigiinnissamut isumaqatigiissutinik isumaqateqarsimanersoq, tassanilu aalisartup ukiumut pisassarititat atugassanngortitsisimasoq akilertinnikkut Royal Greenland-imi imaluunniit Polar Seafood-imi tunisisinnaaniarluni. Tamanna pisinnaavoq assersuutigalugu Polar Seafood-ip nuussinnaavai imaluunniit tunisinnaavai 1.000 tonsit pisassarititat suleqatigisamut, suleqatigisallu akiliutitut taakku 1.000 tonsit tunisinnaavai aammalu nammineq 2.000 tonsiutini Polar Seafood-ip fabrikkiutaanut.

Takussutissiaq 4 Ukiumut pisassaritit katillugit niuerneri, 2016-2018

Raajat

Nalunaarsugaq: Tunisinerit toqqaannartut suliffeqarfiup iluani ilanngunneqarnikuunngillat. tunisinerit suliffeqarfissuup aammalu niuernermut suleqatigisat akornanni ilanngunneqanngillat.

tingulaariffik: gflk

Tamarmik arfineq-marluk ”namminersortut aalisartut” sinerissap qanittuani raajarniartut (ilanngaassereerluni) pisiarisimavaat imaluunniit tigusimavaat ukiumut pisassarititat Polar Seafood-imiit imalunniit Royal Greenland-imiit – aamma illuatungaaniinngitsorlu. Isumaqatigiissutit tamatumuunakkut ilisarnaateqarput sivisuujusarlutik; taakkua ”namminersortut aalisartut” nikinneq ajorput unammillertaanut kisiannili ”tatiginartuullutik”.  Takussutissiaq 5 Ilanngaassareerluni tunisineq ukiumoortunik pisassarititanik raajarniarnermi 2016-imiit 2018-imut takutippaa taakkua marluk eqimattat suliffeqarfiit raajarniarnermi.

Taakku pisiarineqartut imaluunniit tiguneqartut ukiumut pisassarititat Polar Seafood-imiit aammalu Royal Greenland-imiit annertuumik immikkoortortaqarput agguaqatigiisillugu 22 %-ia taakkua ”namminersortut aalisartuniit” katillugu tiguneqarsinnaasoq pisassarititat annertussusaat. Taamaattumik navianartoqassaaq taakkua ”namminersortut aalisartut” angallataatitik akilersinnaajunnaarnissaanut immikkut ukiumut pisassarititat ingerlatsivinniit angisuuniit peqqaartinnatik.

Taakkua arfinillit ”namminersorlutik aalisartut” sinerissap qanittuani pisatik tamaasa tunisarpaat ingerlatsivimmut ukiumoortumik pisassarititanik tigusiffigisartakkaminnut imaluunnit pisiffigisartakkaminnut – illuatungaaniittumut tunisineq ajorput. Misissueqqissaarnerup aammattaaq takutippaa taakkua ” namminersorlutik aalisartut” tatiginartuusut ingerlatsvimmut ukiumoortumik pisassarititanik pisartagaqarfimminnut. Taamaattumik eqimattanik marlunnik raajarniarnermi pilersitsisoqarnikuuvoq. Eqimattat ataatsimoortut taakkununnga ingerlatsivinnut angisuunut marlunnut tassaasunut Royal Greenland aammalu Polar

Seafood.

Takussutissiaq 5 Raajarniarnermi ukiumoortumik pisassarititanik ilaanngaassereerluni tunisineq 2016-imiit 2018-imut

Sinerissap qanittuani aalisarneq
Avataasiorluni aalisarneq

Nalunaarsugaq: takussutissiap taamaallaat takutippai ilanngaassereerluni tunisinerit aammalu eqimattanut agguarneqarnikuullutik. takussutissiami angallatit eqimattaliuunneqarnikuupput royal Greenland aammalu polar seafodd ataani, kisiannili aatsaat royal greenland imaluunniit polar seafood piginneqataasuuppata pineqartumut angallammut. polar seafood-imiit royal greenland-imut tunisinerup pivaa 2018-imi tunisineq 2.000 tonsinik ice trawl greenland-imut, taannalu ilaannakortumik royal greenland-imiit pigineqarluni.

tingulaariffik: akuersissutit nalunaarsuutaat 2013-imiit 2015-imut. 

Niuernikkut ingerlatseqatigisat tamarmik tamakkiisumik imaluunniit ilaannakortumik Royal Greenland-imiit aammalu Polar Seafood-imiit pigineqartut pisiarisarpaat imaluunniit tigusarpaat ukiumoortumik pisassarititat aammalu pisarisap annertussusaa tamaat tunisarlugu Royal Greenland-imut aammalu Polar Seafood-imut.

Misissueqqissaarnerup paasinarsisippaa raajarniarnermi suleqatigiinnermut isumaqatigiissutinik atuuttoqartoq ”namminersorlutik aalisartut” ukiut tamaasa Royal Greenland-imut aammalu Polar Seafood-imut ukiumoortumik pisassarititatik atugassanngortittaraat, taamaasiornikkullu aalisartut ukiumoortumik pisassarititatik aammalu nammineq pisassarititatik tunisinnaavaat tassunga pineqartumut ingerlatsivimmut akiliinikkut aammalu unammillertumuunngitsoq. 2016-2018-imiit tamarmik ”namminersorlutik aalisartut” raajarniarnermi tigusinikuupput annertuumik namminneq katillugu pisassarititaminniit Royal Greenland-imiit imaluunniit Polar Seafood-imiit, aammalu aalisartut tamarmik pisassarititaq tamaat tunivaat tassunga pineqartumut ingerlatsivimmut.

Misissueqqissaarneq nammineerluni uppernarsaataanngilaq erseqqissuliamik isumaqatigiissutit piumasaqaataasa atorneqarneranut Royal Greenland-imi aammalu Polar Seafood-imi tunisinermi. Pisassarititat iserfiginissaanut isumannaarnissaata saniatigut arlalinnik peqquteqarsinnaavoq ukiumoortumik pisassarititat niuerneqarnerannut. Niuernerup aalisarnermut sungiussiassusaanut qaffatsitsisinnaavoq, taamaasillunilu isumannaarlugu imarisinnaasaq ingerlatsivinni tamani tamakkiisumik atorluarneqarluni.

Aalisartut aammalu taakku angisuut ingerlatsiviit illugiittumik isumaqatigiissutiniit iluanaaruteqarfiusinnaapput: Royal Greenland aammalu Polar Seafood isumannaattumik annertunerusumillu aalisarnerup isumalluutinut isersinnaatitaalissapput fabrikkinut taanna pisassarititaq nammineq pingisami saniatigut, tak. piginnittuunermut killigititat, aammalu aalisartut isersinnaatitaalissapput annertunerusumik pisassarititat ilaanut nammineq pigisami saniatigut isumannaattunut naatsorsuusiornermut akinut. Peqataasunut tamanut taamaasiornerup malittarisinnaavaa pitsaanerusumik atorluaaneq nioqqutissiornermik piginnaanermut atuuttumik (nunami suliffiit annertussusaat taama malittariillutik kutterit), tamanna inuiaqatigiit aningaasaqarniarnerannut pitsaasuulluni.

Isumaqatigiissutit kisianni unammilleqatigiinnermut killiliisinnaapput tunisinerup tungaatigut. Tamatigut aalisartoq nammineerluni aalajangeruni suleqatigiinnermik isumaqatigiissusiussalluni, tassanilu imaqaruni piumasaqarnermik ingerlatsivimmut aalajangersimasumut tunisinissamik, tamanna ingerlatsivimmut kingunerissavaa aningaasartuuteqarnerulerneq unammilleqatigiinnermik millisitsinikkut taakkununnga allanut aalisartunut. Taakkua aalisartut allat ajornakusoornerussapput tunisinermi akinut isumaqatigiinniarnissamut aammalu pissutsinut, pissutigalugu unammillertoqanngimmat nioqqutissiassanut Royal Greenland-ip aammalu Polar Seafood-ip akornanni, aammalu maannakkut aammalu nutaajusinnaasut piginnittut tunitsiviit akornanni.

Tunisineq

Tunitsiviit/fabrikkit sisamaapput raajanik tingusisartut Kalaallit Nunaanni. Royal Greenland-ip raajaleriffiit marluk Ilulissani Sisimiunilu pingivai. Polar Seafood-ip raajaleriffiit Aasianni aammalu Nuummi pingivai. Taamaasillutik taakkua suliffeqarfiit marluk raajanik tunisineq tamaat Kalaallit

Nunaanni tigummivaat.

Sinerissap qanittuani raajarniartut pisussaatitaapput 100%-imik tunisissallutik. Saniatigut avataasiorluni aalisarneq pisussaaffeqarpoq pisami 25 %-ia tunissallugu.

Polar Seafood-ip aammalu Royal Greenland-ip umiarsuaataat namminneq fabrikkiminnut tunisisarput. Tunisinerup agguarneqarnera namminersorlutik raajarniartuniit agguarneqarpoq 2016-2018-imi 73 %-imik Royal Greenland-imut tunisinermi aammalu 27 %-iullu Polar Seafood-imut.

Naliliineq

Tamaat isingalugu niuerfiit nalilerneqarput raajarniarnermi aallunneqarluartutut. Tamanna raajarniarnermut aammalu fabrikkinut nunami atuuppoq.

Taanna qaffasissoq niuernermik aallussineq aammalu taakku qaffasissut niuerfinnut isernissamut aporfissat annertuunik aningaasaleqqaarnerup pisariaqarnera pisassarititat agguarneqarneranut, taakkualu inuutissarsiutaasinnaassappata, kiisalu kilisaatit raajarniarnermut navianartoqartippaat unammilleqatigiinnermut killiliinermik suliffeqarfinniit pissusilersortoqarnissaa.

Taamaattumik naleqquttuussaaq takussallugu niuerfiit aalluppallaarneqalersimanersut sunniuteqarluartut niuerfiit atatiinnarnissaanut naleqqiullugu. Tamanna immikkuullarissumik pingaaruteqarpoq taakkununnga ”namminersorlutik aalisartunut” annerusumik sinerissap qanittuani aalisartunut.

Aalisartut raajarniarnermi eqimattanut marlunnut ataatsimoortinneqarnikuupput taakkua ingerlatsiviit angisuut marluk Royal Greenland aammalu Polar Seafood akornanni.

Naleqquttuussaaq takussallugu assigiinngissutaa tulaassinissamut pisussaaffimmi sinerissap qanittuani aammalu avataasiorluni aalisarnerup akornanni, pissutigalugu pisassarititat agguarneqarnerat taakkunani marlunni malittarisassaliuuffiusuni pineqartarmat.

Aammattaaq naleqquttuussaaq takussallugu pisassarititat pissarsiassat agguarneqarnerat. Taakkua angisuut ingerlatsiviit annertuut pisassarititat pissarsiassat pisiarinikuuaat aammalu taassuma saniatigut niuernermut ingerlatseqatigisakkut aqutaralugit aammalu attuumassutilinnut ingerlatsivinnut pisassarititat 38 %-iat tikillugu. Taakkua aalisartut immikkut ukiumut ingerlatsivinniit pisassalerneqartut naliliinermi ilanngukkaanni, taamaasilluni ataatsimoortillugu pisassarititanik pineqartussaq eqimattumat suli qaffaqqinnerussaaq.

Qaleralik

Qaleralik tassaavoq Kalaallit Nunaanni tulliulluni avammut tunisinermi nioqqutissat pingaarnersaat. 2017-imi Kalaallit Nunaanni avammut tunineqarsimapput 30.000 tonsit nalillit DKK 840 mio. imaluunniit 23%-ia aalisakkat qaleruallillu avammut tunineqarnerata. Qaleralinnik aalisarneq suliaqartitsivoq 1.130-it inuup ataatsip ukiumut suliarisinnaasaata naatsorsorneranut.

Pisassarititat

Qaleralinnik aalisarneq malittarisassaliuunnikkut pingasunut immikkoortortanut agguarneqarnikuuvoq: Avataasiorluni aalisarneq, umiatsianik 6 meterit sinnerlugu sinerissap qanittuani aalisarneq aammalu Sinerissap qanittuani umiatsiaararsorluni aalisarneq.

Assigiinngitsut pingasut malittarisassaliornerit qaleralinniarluni aalisarnerup iluani atorneqartarput. Avataasiorluni aalisarnermut atorneqartarput ataasiakkaat pisassarititat (IK), ukiumut ataatsimut atuuttut aammalu pisiarineqarsinnaanngitsut tunineqarsinnaanatillu, sinerissap qanittuani aalisarnermut umiatsianiit 6 meterit sinnerlugit angissusilinniit atorneqartarput ataasiakkaat tunineqarsinnaasut pisassarititat (IOK) aammalu umiatsiaararsorluni aalisartunut atorneqartarput olympiskimik aalisarneq. Olympiskimik aalisarnermi pisassarititaq aalisartunut tamanut ataatsimoorussaasarpoq. Uani atuuppoq siulliuniuunnissaq. Pisassarititaq tamakkerneqarpat aalisartoqaqqusaajunnaassaaq.

Olympiskimik aalisarneq aammalu taakku ataasiakkaat pisassarititat sinerissap qanittuani aalisarnermi isumaqarsimapput assiganik isumannaallisaasoqarsimanngitsoq aammalu qaleralinnik aalisarneq naammassiuminarsarneqarsimanngitsoq, tamannali raajarniarnermi pisimalluni. Taamaasilluni assiganik ajornartorsiuteqanngilaq aalisarnermi niuernerup aallunneqarneranut.

Avataasiorluni aalisarneq TAC-ip 36 %-iata miss. Royal Greenland aammalu Polar Seafood marluullutik ingerlaarput. Katillugu taakkua ingerlatsiviit pisarisarpaat 66 %-ia avataasiorluni aalisarluni qaleralinniit pisarineqartut.

Tabel 3 Malittarisaliorneq, qaleralinniarnermi sulineq isertitallu

  Avataasiorluni Sinerissap qanittuani
6m+
Sinerissap qanittuani
(umiatsiaararsortut)
Malittarisassaq

 

IK IOK Olympisk
Annerpaamik piginnittuuneq
(pisassarititat killigat)
5,0%
Umiarsuarnut killiliinerit

 

Soqanngilaq Annerpaamik 75 BRT/120BT <6m
Tunisinermut pisussaaffik Kitaa: 25%
Tunu: soqanngilaq
100% 100%
Akuersissutit (2018)

 

11 200 miss. 1.300 miss.
Umiarsuit ingerlaartut

 

6 190 miss. 1250 miss.
Inuup ataatsip ukiumut suliarisinnaasaata naatsorsorneqarnera (2011) 210 miss. 220 miss. 700 miss.
Agguaqatigiisillugu ukiumut aalisarnermiit isertitat, DKK (2011) 780.000 170.000 230.000

TINGULAARIFFIK:  AALISARNERMUT INATSIT, PAASISSUTISSAT GFLK-IMIIT AAMMALU COPENHAGEN ECONOMICS (2013): ‘ET EFFEKTIVT FISKERI GENNEM GOD REGULERING’

Tunisineq

Atuisartoqarnermut Unammilleqatigiinnermullu Aqutsisoqarfiup misissorsimavaa unammilleqatigiinnermut pissuseq qaleralinnik tunisinermi niuerfik sinerissap qanittuani aalisarfimmiit (kutterit 6 meteriniit takinerusut aammalu umiatsiaaqqaniit).

Takuarput sinerissap qanittuani qaleralinnik aalisarneq ilisarnaateqartoq arlalinnik ataasiakkaartunik aalisartunik ingerlatsivinniit tunitsivinnik piginnittunik pigineqanngittunik. Taamaattumik eqqartorneqarpoq niuerfik amerlasuunik nuussinerit, tassanilu akimik ikkussisoqartarluni (akerlianik assersuutigalugu raajarniarnermi amerlasuuniit nuussinertalinnik suliffeqarfiup iluani).

Tunisinermut tunngatillugu maannakkoqqissaaq arfineq-marluupput ingerlatsiviit qaleralinnik tunisisut. Royal Greenland tunitsiveqarput kitaa tamakkerlugu inissisimasunik, allallu tunisillutik ingerlatsiviit inissisimallutik ataatsimi imaluunniit amerlanngitsuni nunap piffiini.

Tamakkiisumik Royal Greenland-i agguagarsisarpoq 60 %-imik qaleralinnik tunisinermut niuerfimmut. Qaninnerpaaq unammillertoq tassaavoq Halibut Greenland niuernermut agguagarsialik 16 %-imik. Taava ilaapput Polar Seafood aammalu Avannaa Seafood immikkut niuernermik agguagarsiaqarlutik 5 %-imik. Taamaattumik eqqartorneqarpoq niuerfik amerlasuunik assigiinngitsunik tuniniaasulik (aalisartut), amerlanngitsut assigiinngitsut pisisut (tunitsiviit) aammalu qaffasissoq niuernermik aallussineq pisisartut tungaaniit.

Takussitissiaq 6  Qaleralinnik tunisineq tunitsiviit aammalu umiarsuit tunisisut piginnittui malillugit

Allat

14%

NALUNAARSUGAQ:  ALLAT IMARAI KITAA SEAFOOD, NUUSSUAQ FISH, ARCTIC PRIME PRODUCTION, UUMMANNAQ SEAFOOD, ARSUK FOOD AAMMALU UMIARSUIT TUNITSIVIIT, ROYAL GREENLAND-IMIIT, HALIBUT-IMIIT, POLAR SEAFOOD-IMIIT IMALUUNIIT AVANNAA SEAFOOD-IMIIT AQUNNEQANNGITSUT,

TINGULAARIFFIK: GFLK.

Tunitsiviit iluanni isorartussuseq

Atuisartoqarnermut Unammilleqatigiinnermullu Aqutsisoqarfiup misissorsimavaa kutterit aammalu umiatsiaaqqat amerlanerit assigiinngittut unammillertut tunisisut ingerlatsiviit angusinnaaneraat piniarfimmiit, aammalu tunisinermi akit appasinnerunersut piffinni amerlanngitsunik unammillertunik tunisisunik ingerlatsiveqartoqartillugu.

Paasissutissat aallaavigalugit GLFK-miit 2016-imiit 2018-imut Atuisartoqarnermut Unammilleqatigiinnermullu Aqutsisoqarfiup naatsorsorsimavaa umiatsiaararsortoq agguaqatigiisillugu 45 km-init angalaartartoq pisaqarfimmiit tunitsivimmut. Kutterinut 6 meterit sinnerlugu angissusilinnut agguaqatigiisinnera 42 km-iuvoq. Takugaanni qanoq ungasitsigisumik taanna ataaseq aalisartoq annerpaamik angalaarsimanersoq pisani nassarlugu piffissami 2016-imiit 2018-imut isorartussusaa agguaqatigiisillugu 76-iuvoq aammalu kutterit 6 meterit sinneraat agguaqatigiisillugu 117 km-iulluni.

Tamanna isumaqarpoq umiatsiaararsortut 67 %-i aammalu kutterit 6 meterit sinneraat 80 %-i periarfissaqarput marlunnut imaluunniit amerlanernut assigiinngitsunut unammilleqatunut tunisissallutik (assigiinngitsunik piginnitsillit).

Annertuumik nunap ilaanut assigiinngissuseqarpoq qanoq amerlatigisut tunisisut ingerlatsiviit aalisartuniit pisaqarfimmiit anguneqarsinnaanersut.

Qeqertarsuup Tunuani, Upernavimmi aammalu Uummannami 81 %-i qalerallit pisarineqartarfianni annertunerpaartaat aalisartut toqqaasinnaapput marlunnik imaluunniit amerlanernik unammillertunik tunisisunik ingerlatsivinnik toqqaassallutik.

Aalisartut avannaaniinnerusut, tassanilu pisarineqarput 2 %-ia tulaassorneqartuni, taamaallaat Royal Greenland tunitsivissatut aalisartuniit periarfissarineqarpoq.

Kujataani qaleraliit 8 %-i tulaassorneqartarput. Uani aalisartut amerlanerupput taamaallaat tunisisumik ingerlatsivimmik ataatsimik pisaqarfimmiit anngussisinnaasut.

Nuup eqqaani 9 %-ia pisarineqartup tulaassorneqartarpoq, tassanilu unammillerneq annertulluni tunisisuni ingerlatsiviit akornanni. Tamanna isumaqarpoq aalisartut tamangajammik tunisisoq ingerlatsivik ataasiinnaanngitsoq pisaqarfimminniit angusinnaajuaannarpaat.

Takussutissiaq 7 Sinerissap qanittuani qaleralinniarnermi akit tunitsivinnut agguarlugu 2018

Uummannap Kangerlua
Qeqertarsuup Tunua

TINGULAARIFFIK: GFLK.

Tunitsiviit akornanni unammilleqatigiinneq aalisakkat akiinut annertuumik sunniuteqarpoq. Tunitsiviit unammilleqatigiittut amerlaneruppata taamaasilluni pisarisat akii qaffasinnerutittarpaat.

Takussutissiaq 8 pisanut agguaqatigiisillugit tunisinermi akii ataatsimut, marlunnut pingasunullu unammillertunut tunitsivinnut isersinnaasunut 2018

NALUNAARSUGAQ: TUNISISINNAANERMUT PERIARFISSAT (PIGINNITTUT) AMERLASSUSAAT  ANNERPAAMIK ISORARTUSSUTSIP ILUANIITTUT.

Umiarsuit tunitsiviit

Atuisartoqarnermut Unammilleqatigiinnermullu Aqutsisoqarfiup misissorsimavaa akit sunniuteqarnerat umiarsuaq tunitsivissaq unammillertumiit ingerlatsivimmiit nunap ilaanut inissinneqarpat aammalu unammilleqatigiinnermut aalisakkat pisarinissaanut ilaalerluni.

Utaqqiisaasumik tunitsivinnik umiarsualiisoqarsinnaavoq aalisakkanik tunisiniarluni aalajangersimasumi piffimmi. Aalisakkat umiarsuarmut usilersorneqassapput, tassanilu umiarsuarmi suliarineqassallutik imaluunniit assartorneqassallutik suliarineqarnissaanut sumiiffimmi allami.

Tunitsivinnik umiarsualiisarput tunisinermi akit pitsanngortinniarlugit aammalu aalisartunut periarfissat pitsanngortinniarlugit[1].

Taamaalisukkut kisianni anguniangaavoq umiarsuit tunitsiviit niuernermut tunngaviusut piissanngikkaat nunamut tunngatillugu atortussiorneq: Pisariaqarpoq uppernarsarneqarsinnaasumik amingaateqarneq nunamut tunisinermut periarsfissaqarnissamik akuersissummik pissangaanni tunitsivimmik umiarsuarsualiinissamik[2]. Saniatigut Departementip qajassuuppaa tunitsivinnut aningaasaliinissani, taamaallaallu ingerlatsivinnut akuersissummik nalunaaruteqarluni tunitsivimmik umiarsualiisoqarnissaanik tunitsiveqartumik. Aammattaaq allaaserineqarpoq kissaatigineqartoq unammilleqatigiinnermik tunisinermi akinut ammaassinikkut utaqqiisaasumik akuersissummik tunisisoqarsinnaasoq qaleralinnut tunitsivinnik umiarsualiinissamik Upernaviup Uummannallu ingerlatsiffiiniTamanna taamaallaat siunertaassappat nutaamik tunitsivimmik aningaasaliinissaq[3].

Piffissami 2016-imiit 2018-imut tunitsivinnik umiarsualiisoqarsimasoq 77-eriarluni. Taakkunani 33-it Royal Greenland-iuvoq aammalu Halibut Greenland umiarsualiisimasoq nammineq pigisamini tunitsivimmi, tamannalu peqquteqarsinnaalluni imartussutsimut amigaateqarnermut tunitsivinni. Tulliuttuni misissussavarput tunisinermi akit sunniutaat piffimmi unammillertunik tunitsivinnik umiarsualiisoqarsimatillugu. Taamaattumik misissuinermi ilanngutinngilagut Royal Greenland-ip aammalu Halibut Greenland-ip namminneq umiarsuit tunitsiviutaat.

Umiarsuaq tunitsivik eqqaaniippat akinut sunniuteqarpoq aammalu tunisinerup agguarneranut. Agguaqatigiisillugu umiarsuup tunitsiviliup tunisinerup 57 %-ia tingusarpaa umiarsuaq eqqaaniippat. Umiarsuliitinnani umiarsualeereernerullu kingorna tunitsiviup tunisineq tamaat paarisarpaa.

Tunisinermi akia qaffattarput umiarsuup tunitsivillip nunap ilaanut takkutinnginnerani akinut sanilliullugu. Agguaqatigiisillugu tunitsivinni 12,3%-i aammalu 6,6%-i umiarsuit tunitsivinnut akianut sanilliullugu umiarsualiinnginnermi. Aalisakkat akii umiarsuarnut tunitsivinnut assinganik qaffanneq ajorput soorlu tunitsivinnituut. Tamanna peqquteqarsinnaavoq umiarsuit tunitsiviit pisaqarfinnut qaninnerusinnaammata aammalu aalisartut taamaasillutik akimik appasinnermik tunisinermi akuersiinnartarmata, pissutigalugu ikummatissamik sipaartaramik aammalu sukkanerusumik pisaqarfinnut uteqqissinnaallutik. Umiarsualiisoqarunnaarpat akit appaqqittarput uteqqillutik umiarsualiinnginnermituut.

Tunitsiviit nutaat

Atuisartoqarnermut Unammilleqatigiinnermullu Aqutsisoqarfiup tunitsivik nutaaq nunap ilaani ammarpat akinut sunniuteqarnissaa misissoqqissaarsimavaat, tassanilu nunap ilaani Royal Greenland-i pingasunik assigiinngitsunik tunitsiveqartoq aammalu allanik qanittuani unammillertoqanngittoq.

2016-imi aalisartut arlallit Uummannami ataatsimooriarlutik Avannaa Seafood-i pilersippaat. Tunitsiviup Royal Greenland-i unammillerpaa siusinnerusukkut taanna kisermaajulluni tunisilluni ingerlatsisuungaluartoq. Royal Greenland tassani piffimmi pingasunik tunitsiveqarpoq.

Avannaa Seafood Uummannami ammarpoq aggustimi 2016-imi

Takussutissiaq 9 Kilomut akit sinerissap qanittuani qaleralinniarnermi Uummannap Kangerluata kujataani

NALUNAARSUAQ: ATAASIAKKAAT SAPAATIP AKUNNERI ILANNGUNNEQARNIKUUNNGILLAT MIKISUUNERAT PEQQUTAALLUNI AAMMALU ANNERTUUMIK NIKERARTUMIK AKIT.

TINGULAARIFFIK:  GFLK

Akit 22%-imik qaffapput Avannaa Seafood-ip tunitsivimmik ammaanerata kingorna Royal Greenland-imut unammillertumik.

Avannaa Seafood Uummannami ammarpoq aggustimi 2016-imi

Takussutissiaq 10 Niuernermi pissarsiassat sinerissap qanittuani qaleralinniarnermi tunisinermut Uummannap Kangerluata kujataani

NALUNAARSUGAQ: ROYAL GREENLAND-IP UUMMANNAQ, SAATTUT  IKERASALLU TIGUMMIVAI. PISSARSIASSAT SAPAATIP-AKUNNERANUT PINGASUNUT AGGUAQATIGIISINNERUVOQ.

TINGULAARIFFIK:  GFLK.

Aalisartut periarfissaat arlalinnik unammillertunik tunitsivinnik toqqangassaqarsinnaanerat arlalitsigut killeqartarput sinerissap qanittuani qaleralinnik aalisarnermi. Tassani sualummik pineqarput avannarpasinnerusut piffiit, taakkunanilu Royal Greenland kisimi aalisartuniit tunitsivittut periarfissaalluni. Qeqertarsuup Tunuata, Upernaviup Uummannallu eqqaani annertunerpaataat qaleraliit pisarineqarfiusartuni aalisartut amerlanertigut periarfissaqartarmut marlunnik imaluunniit amerlanernik unammillertunik tunitsivinnik toqqaassallutik.

Pisat pingajorarterutaat kitaata sineriaa tamakkerlugu umiatsiaararsortut sivisunerusumik angalaarnerusariaqartarput agguaqatigiisillugu annerpaamik angallaviusinnaasoq isorartussuseq 76 km-iusumiit minnerpaamik marlunnut unammillertunut tunitsivinnut isersinnaaniaruni. Kutterinut agguaqatigiisillugu annerpaamik 117 km-inik pisaqarfimmiit tunisinissamut umiartortunik tassani atuuppoq tallimararterutaa pisat assiga.

Taanna unammilleqatigiinnermut killiliineq takutinneqartarput assigiinngitsutigut:

  • Takussutissaqarpoq tunisinermi akit qaffasittuusut annertunerpaartaat pissarsiat tulaanneqartut pisat tunitsivimmi atuutsinneqarpat aalisartut arlalinnik assigiinngitsunik unammillertunik tunisisunik ingerlatsivinnik toqqaasinnaappata (taassuma agguaqatigiisillugu umiartorfiusup iluani). Tamanna takussutissaavoq unammillertoqannginnermik naak uagut nalileraluaripput tunisinermi akit assigiinngissusaata ilaat peqquteqarsinnaasoq nioqqutissiornermi aningaasartuutit assigiinngissuteqarneranik imaluunniit aalisakkat pitsaassusaanik.
  • Tunisinermi akit qaninnerpaasuni tunitsivinni 12%-imik agguaqatigiisillugu qaffanneqarpata, unammillertumik tunitsivimmik umiarsualiisoqartillugu. Nutaaq unammillertoq tunitsivik ammarneqarpat aammattaaq akit qanittuani qaffattarput. Tamanna pisimavoq aalisartut eqimattat 2016-imi ataatsimoormata aammalu Avannaa Seafood Uummannami ammarlugu, taamaasillunilu Royal Greenland-ip nunap ilaani akit qaffappai 22 %-ip missa. Niuerfimmi unammilleqatigiiffioqqissaartumi periarfissaasinnaassanngilaq akit qaffannissaat sivisunerusumik piffissami.

Royal Greenland-ip qaleraliit tunineqarnerat 60 %-ia ingerlappaa sinerissap qanittuani aalisarnermi.

Royal Greenland-ip aningaasaliineri tunisinermi aammalu nassiussinermi aqqutissani Kalaallit Nunaanni aammalu nunarsuarmut tamarmut siaruarsassappat piumasaqaataavoq Kalaallit Nunaanni tunitsivinnik ingerlassiniaraanni tanna qaffasissoq niuernermut pissarsiassaq takussutissaasoq qaffasissumik aningaasartuuteqarnermut, aammalu Royal Greenland-ip peqarsinnaasoq taaneqartartoq pissusissamisoortumik kisermaassineq. Tamaalinikkut Royal Greenland-ip atorluassavai annertuumik ingerlatsinermi iluaqutissat, taakkualu tammartussaangaluartut, aammalu tamaakkiisumik aningaasartuutit qaffattussaangaluartut tunisineq peqataasunut amerlanernut siaruarneqaraluarpat. Taamaasilluni Royal Greenland-ip niuernermut pissarsiassaa qaffasissoq takussutissaasinnaalluni pitsaasumik inuiaqatigiit aningaasaqarnerattut.

Taanna qaffasissumik niuernermut pissarsiassaq kisianni aamma takussutissaasinnaavoq Royal Greenland-i amigartooruteqartunik tunitsivinnik ingerlasoq aammalu taamaaliorsinnaasoq pissutigalugu ingerlatsivik pisortatigut pigineqarmat. Royal Greenland-ip akit qaffassinnaavai nutaanik unammillertunik takkuttoqarpat privatimik ingerlatsisut periarfissarisinnaanngisaattut. Taamaalisukkut suliniutit unammilleqatigiinnermut qaffassaataasut kingunerisinnaavaat aningaasartuutinut sipaaruteqarnissaq.

Naliliineq

Ataatsimoortillugit qaleraliit aalisarneqarnerisa iluani niuerfiit nalilerneqarput ima aallussaatiginngitsigisut unammilleqatigiinnermut ajornartorsiuteqarnissaannut pissutissaqartitsilerlutik. Aalisarnerup sunniuteqalluassusaa killeqarpoq taakkua angisuut angallatit amerlassusaanik sualummi sinerissap qanittuani aalisarnermi. Tamanna takuneqarsinnaavoq aalisartut ukiumut isertitaanni sinerissap qanittuani qaleralinnik aalisartuni, taannalu DKK 215.000-iullluni. Ukiumut isertitarineqartartut sinerissap qanittuani raajarniartunut sanilliukkaanni DKK 500.000-iuvoq. Taamaattumik naleqquttuuvoq takussallugu angallatit amerlassusaat sinerissap qanittuani qaleralinnik aalisartut isumannaarneraat sunniuteqarluartumik inuiaqatigiinnut isumalluutinik atorluaanerunersoq. Aalisarnermut isumannaallisaaneq ikinnerusunik angallateqarnikkut isumannaarsinnaassangaluarpaa annerusumik aalisarnermi naammassisaqarsinnaassuseq, tamannalu isumaqassalluni pitsaanerusumik aalisartunut iluanaaruteqartoqarnissaa inuiaqatigiinnullu.

Qaleralinnik tunisinermi niuerfik aallunneqartorujussuuvoq Royal Greenland-imik, taannalu qaleralinnik tunisisuni annerpaajulluni niuernermik pissarsisartoq 60 %-imik.

Tunitsivinnik allanik periarfissaqarnerup sunniuteqarsinnaanera pingaaruteqarpoq niuerfimmi akinut. Sunniutaat takuagut tunitsivinnik umiarsualiisoqaraagat, kiisalu nutaanik tunitsivinnik pilersitsisoqartillugu.

Tunitsivinnik umiarsualiineq sukkasuumik unammilleqatigiinnermut pissusermut niuerfinnut sunniuteqarpoq. Umiarsuaq tunitsivik maannakkorluinnangajak annertuumik niuernermut pissarsiassaqarpoq aammalu tunisinermi akit qaffattarlutik. Kisianni umiarsuup nunap ilaa qimaqqippagu niuerfik sukkaannaq kisermaassinermut ingerlanermut uteqqittarpoq. Tamanna ajornartorsiuteqartitsisinnaavoq tunitsivinnik umiarsualiisoqassappat unammillertoqanngittumi siunissaq ungasinnerusumi tunitsivinnik unammillertunut ineriartornermut ajoqusiissalluni. Tamanna tunitsivinnut aningaasaliinissamut piumassuseerutitsisinnaavoq, nunap ilaa umiarsuarmik tunitsivilimmik alakkarneqakulappat. Taamaattumik naleqqussinnaavoq unammillertut tunitsiviit umiarsualiinerit nunap ilaani takussallugit, taassumalu ataani umiarsualiineq nunami imartussusermut amigaateqarnermik peqquteqarnersoq imaluunniit cherry picking eqqartorneqarnersoq, tassanimi ingerlatsivik periarfissamik takusimasoq sukkasuumik iluanaaruteqarnissamik.

Nutaanik tunitsivinnik pilersitsinerup sunniutaa sivisuujuvoq. Uummannamiit assersuutip takutippaa unammilleqatigiinneq pitsanngortinneqartoq tunisisut ingerlatsiviit akornanni unammilleqatigiittoqalerpat. Tunitsivinnik aningaasaliinerit naviarnartoqarnerupput umiarsuarnut tunitsivinnut sanilliullugit, pissutigalugu tunitsivik nuuinnarneqarsinnaanngimmat, aalisagaq nuussangaluarpat imaluunniit unammilleqatigiinneq sakkortuallaarpat. Kissaatigineqarpat amerlanerit tunitsiviit pilersinneqassasut naleqqussinnaavoq takussallugu qanoq aalisarnerup malittarisassaliuunneqarneratigut taakkua aningaasaliinerit taperserneqarsinnaanersut. Assersuutigalugu tunitsivinnik umiarsuliisoqanngiinnarsinnaavoq taakkunani piffinni nioqqutissiornermi imartussusermik amigarneq paasineqarsimanngippat.

Inussiarnersumik Inuulluaqqusillunga

Jacob Hinrichsen
Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartunut siulittaasoq

[1]  www.businessingreenland.gl -imi allaqqavoq tunitsivinnik umiarsualiineq pisinnaasoq ”pissusissamisoortumik aalisarnermi akinik ineriartortitsinermik pilersitsiniarluni”.

[2] Naalakkersuisut (2013) ”Tunitsivimmik umiarsualiinissamik qinnuteqarnissamut ilitsersuut” (Usilersornissamut akuersissut)

[3] Naalakkersuisut (2013) ”Tunitsivinnik umiarsualiinissamut tunngaviusut”, qinnuteqarnermi ilanngunneqassaaq ukiunut marlunnut suliassamut pilersaarusiaq nutaamik tunitsiviliornissamut tunngasoq assiganik atugassaqartoq tunitsivimmut atuuttumut.

Scroll to Top