Eqqartuussut: Nuuk Imeq illuatungeralugu Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut

november 2003

Kalaallit Nunaata Eqqartuussisuuneqarfiani eqqartuussut oqaatigineqartoq

Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut ulloq 15. december 2000-imi aalajangiipput taanna kisermaassineq ataqatigiissaarinermut isumaqatigiissummi 1986-imeersumi Nuuk Imermut tunniussisoq immiaaqqanik aammalu sodavandinik nioqqutissanik eqqussuinermut aammalu nioqqutissiornermut Kalaallit Nunaanni ilanngunneqannginnissamut malittarisamut pisortatigut aqutarineqartut inuutissarsiutigalugu suliffeqarfiit pillugit unammilleqatigiinnermut inatsimmi § 2, nr. 1, imm. 2-mut ilaanngitsoq. Tamanna naapertorlugu aalajangiunneqarpoq isumaqatigiinninniarnerit Nuuk Imerlu aallartinneqassasut pineqartup kisermaassinerup unitsinneqarnissaa pillugu unammilleqatigiinnermu inatsimmi § 11 naapertorlugu.

Nuuk Imeq sassaqqusaanermi ulloq 16. januar 2001-imi Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut aalajangiussaat suliassanngortippaat § 11-imut tunngatillugu aallarnerneqarnissaanut isumaqatigiinniarnermut tunngasoq Nunatta Eqqartuussisuuneqarfianut piumasaqarluni taamaatsitsiinnarnissamik.

Nunatta Eqqartuussisuuneqarfiata inernilerpaa Nuuk Imip kisermaassinera taaaasilluni soorlu isumaqatigiissutigineqarnikoq ataqatigiissaarinermut isumaqatigiissummi 1986-imi immikkuullarissumik tunngaveqanngtisoq. Taamaasilluni Nuuk Imeq unammilleqatigiinnermut inatsimmi § 2, nr. 1, imm. 2-nut ilaanngitsoq, taamaasillunilu Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut pinngitsuutinneqarnissaanut piumasaq malinneqarluni.

Ulloq 27.11.03 Nunatta Eqqartuussisuuneqarfiani suliami

sul.nr. A 31/01 aamma A 400/01

Nuuk Imeq A/S (illersuisoq Jens Munk Plum)

Illuatungeralugu

Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut (illersuisoq Peter

Schriver)

Oqaatigineqarpoq imaattoq

E Q Q A R T U U S S U T I P I L A A :

Suliat taakkua marluk ataatsimut suliarineqartut sassaqqusinertigut ingerlanneqarneri Nunatta Eqqartuussisuuneqarfiani tiguneqarput ulloq 16. januar 2001 aamma ulloq 28. juli 2001. Sassaqqusinerit pissuteqarput aalajangiinernut marlunnut Unammilleqatigiinnermut aalajangiisartut (maannamiit aalajangiisartut) aalajangingaannut ulloq 19. december 2000 aamma ulloq 11. juli 2001. Aalajangiinerit Nuuk Imeq A/S-imut (maannamiit ingerlatsivik) tunngassuteqarput, taassumalu suliassat nunatta eqqartuussisuuneqarfianut suliassanngortippai Unammilleqatigiinnermi inatsimmi § 17, imm. 2, nr. 1 aamma imm. 3 naapertorlugit.

Suliamut sammisaq:

Peqataasut kissaatigisaannit Nunatta Eqqartuussisuuneqarfia aalajangiivoq siullermik taamaallaat aalajangiiffigissallugu suliassiisoq unammilleqatigiinnermi inatsimmut ilaanersoq (unammilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsisiliaat, Inatsisartut inatsisiliaat nr. 28, 30. oktober 1992-imeersoq), § 2, nr. 1, 2. pkt. aammalu taamaalilluni unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut suliaqarfiata silataaniilluni unammilleqatigiinnermut inatsimmi kap. 3, § 11-15.

Peqataasut piumasaqaataat

Suliassiisup makkuninnga piumasaqarpoq:

  • ”Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut aalajangiussaat ulloq 11. juli 2001-imeersoq atorunnaarsinneqassaaq pkt. 1 pillugu (ilanngunneqannginneq pissutigalugu pisortatigut suliffeqarfiup aqunneqarnera aamma pkt. 2 (isumaqatigiinninniarnerit aallartinneri)
  • Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut aalajangiussaat ulloq 19. december 2000 imeersoq atorunnaarsinneqassasoq pkt. 3 pillugu (isumaqatigiinninniarnerit aallartinneri)”

Suliassanngortitap pinngitsuutinneqarnissaq piumasaraa.

Suliassap killilerneqarnissaanut peqataasunik isumaqatigiissutigineqareertoq, suliallu nunatta eqqartuussisuuneqarfiani aallartinneqarlu taamaallaat suliassiisup piumasaanut immikkoortumut siullermut aalajangiisoqarpoq, taannalu tunngassuteqarpoq ilanngunneqannginneq pisortatigut suliffeqarfiup aqunneqarnera pissutigalugu.

Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut aalajangiussaat:

Suliamut tunngatillugu aalajangiisartut aalajangiussaat ulloq 5. december 2000-imeersoq

makkunannga imaqarpoq:

”Nuuk Imeq

Eqikkaaneq

1. allaaserisami ulloq 24. september 1998-imi Nuuk Imeq unnerluutiginnippoq tapiliussamik Management-imut isumaqatigiissummut ulloq 2. juni 1997-imeersumut aammalu tapiliussatut tunniussinikkut aamma ilisimaqassuserlu pillugit isumaqatigiissummut ulloq 2. juni 1997- imeersumut.

2. Aallaqqaataaniit isumaqatigiissutit 1986-imi Nuuk Imeq aamma Danish Interbrev Ltd A/S aamma De forenede Bryggerier akornanni isumaqatigiissutigineqarput.

………

9. Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut inassuteqarneratigut Nuuk Imeq allaaserisami ulloq 12. september 2000-imeersumi nassiuppaat Ataqatigiissaarinermut isumaqatigiissut ulloq 25. juni 1986-imeersoq Namminersornerullutik Oqartussat, Nuuk Kommune, Danish Interbrew Limited A/S, De forenede Bryggerier A/S aamma KASODA A/S-ilu isumaqatigiissutaat. Isumaqatigiissutip isumannaarpaa Nuuk Imeq kalaallit niuerfianni kisermaassilluni ingerlatsissasoq imingassamut aamma sodavandinut sanaartornernut ingerlatsiviup ukiuini 20-ini. Taamaasilluni immiorfiit allat imaluunniit nioqqutissanik eqqussuisut niuerfimmut pinngitsoortillugit aallartinnissaat. Kisermaassinissaq 2009-imut ingerlassaaq. Isumaqatigiissummi aattaaq KNI kisermaassinissamik isumannaaruteqarpoq nassiussinissamut aammalu tuniniaaqqinnissamut immiaaqqanik sodavandinillu.

10. Pisiassanut niuerfik attuumassutilik taassaavoq niuerneq nioqqutissanik eqqussinermut aamma tuniniaaneq immiaaqqanik sodavandinillu. Nunap ilaani niuerfik Kalaallit Nunaannut killilerneqarpoq, pissutigalugu isumaqatigiissutit taamaallaat pimmagu nioqqutissiorneq aammalu Kalaallit Nunaanni tuniniaaneq.

11. Aalajangiisartut nalilerpaat Nuuk Imermut kisermaassineq ataqatigiissaarinermut isumaqatigiissummik tunngavilik atorunnaarsinneqartariaqartoq.
Kisermaassinnaatitaanissamut inatsisinik peqassappat Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut taamaasilluti unammilleqatigiinnermut inatsit akuliussinnaatitaanerit atorsinnaanngilaat UI § 11 naapertorlugu, kisiannili tamanut saqqummiunneqartumik Naalakkersuisunut saaffiginnittariaqarlutik, tak. UI § 16.

………

  • Aalajangiisartut Namminersornerullutik Oqartussanut saaffiginnissimanerat  qulakkeerniarlugu ilumut immikkuullarissumik tunngavimmik peqarnersoq Nuuk Imeq  kisermaassinissaanut tunngatillugu.
  •  Immikkuullarissumik tunngavissaqanngippat imaluunniit assigusumik aalajangiisartut  pisimasoq UI § 2, imm. 2-imut ilanngukkaat, taamaasilluni isumaqatigiinniarnissaq  aallarnerpaa kisermaassinnaatitaanermut inatsisit atorunnaarsinneqarnissaanut
    ataqatigiissaarinermi isumaqatigiissummi. Taamaattoq isumaqatigiinninniarneq  pisinnaammagu kisermaassinnaatitaanerup atorunnaarneqarnera imaluunniit  allanngorneqarnera, taamaasilluni unammillersinnaasut niuerfimmut  periarfissaqalissammata.
  •  Aalajangiisartut, inatsisinik peqassappat imaluunniit assigusumik  kisermaassinnaatitaanermut tunngatillugu, Naalakkersuisunut saaffiginnissasut aamma  uparuarlugu taanna kisermaassinnaatitaaneq 1986-imili Nuuk Imermut tunniunneqartoq
    ataqatigiissaarinermut isumaqatigiissut naapersorlugu unammilleqatigiinnermik  killiliinerusoq ajoqutaasumik sunniutilik kalaallit niuerfiannut.”

Aalajangiisartut aamma suliamut saqqummiussineranni ilaatigut takuneqarsinnaavoq:

”Peqataasut

27. Kasoda A/S, maannakkut Nuuk Imeq A/S (maannamiit ingerlatsivik) 1998-imi  kaaviiaartitaqarpoq 158 mio. miss. Ingerlatsivik pilersinneqarpoq 1986-imi. Ingerlatsiviup  malittarisassaat malillugit siunertaa tassaavoq ”mineralvandimik nioqqutissiornissaq aamma   immiaaqqanik maqiterinissaq Kalaallit Nunaanni tuniniagassatut, kiisalu aamma suliaqarnissaq   imaluunniit suliffeqarfimmut allanut soqutiginninnissaq, siulersuisut naliliineratigut tamaanga   tunngatillugu attuumassuteqartumut”. Nuuk Imeq Kalaallit Nunaanni allamut suliffeqarfimmut   soqutiginninngilaq immiortumut suliffeqarfimmut attuumassuteqartumut.

28. Namminersornerullutik Oqartussat ingerlatsiviup pilersinneqarnerani 1986-imi aamma suli  maannamut ingerlatsivimmut piginneqataanera 25,66%-iuvoq. Nuuk Imip pilersinneqarnera  aammalu ingerlanneqarnera tunngatillugu Namminersornerullutik Oqartussat atuuffigisimavaat  tapersiisarneq ingerlatsinermut amigartoorutinut aammalu isumannaassallugu Nuuk Imeq  allamik suliffeqarfimmiit unammillerneqannginnissaa. Namminersornerullutik Oqartussat  pimoorussinera peqquteqarpoq taakkua annertuumik inooqatigiinnermut tunngasut soqutigisat  suliniummut attuumassuteqarnerat.

29. Nuuk Kommune ingerlatsiviup pilersinneqarnerani aammalu suli maannamut   ingerlatsivimmut piginneqataanera 26,97%-iuvoq. Kommunip pimoorussinera aallaaveqarpoq  suliffeqarfinnik pilersitsisoqarmat. Attuumassutilinnik kommuninik qinersinermi   Namminersornerullutik Oqartussaniit pingaartinneqarpoq attaveqatigiinneq, suliffissaqarnerullu   qanoq issusia aammalu inuussutissarsiutingalugu pissutsit.

30. Danish Interbrew Ltd A/S, maannakkut Bryggerigruppen A/S ingerlatsiviup  pilersinneqarnerani aammalu suli maannamut ingerlatsivimmut pinginneqataanera 23,68%-  iuvoq. Bryggerigruppen-ip 1999-imi kaaviiaartippai 2 mia.kr.-init…………
….

36. § 6-imi takuneqarsinnaavoq ”Ingerlatsiviup taamaallaat atussavaa kalaallit niuerfiusumut   immikkut tulluarsagaq utertitsinermut puussaq Kalaallit Nunaanni tuniniaanermi. Tamannalu  aammalu Ingerlatsiviup siulersuisuinut uppernarsarneqartarpata Royal Greenland A/S (RC)   unammillersinnaasoq puiaasanik tunniussineq RC-ip ingerlatissavaa…. 

………

38. § 9 naapertorlugu NO piginneqataatillugu – annerpaamilli ingerlatsiviup ukiuni 20-ini  ingerlatsinerani – isumannaassavaa Ingerlatsivik piviusumik kisermaassissasoq kalaallit  niuerfianni immiaaqqanut aamma mineralvandinut pisiassanut Kalaallit Nunaanni atuuttoq
nunat assigiinngitsut akornanni pisussaaffiit atuuttut naapertorlugit (EF, GATT il.il.). Tamanna  pisussaaffik atorunnaassaaq NO piginneqataasuujunnaarpata….

39. § 11-ip aalajangiuppaa ”DIB/DfB isumannaarneqassasoq – tunniussinermut aammalu   ilisimaqassuserlu pillugit isumaqatigiissut atortinneqartillugu – kisermaassinissaq  sodavandinik/sodavandit pikkunarsakkanik aamma immiaaqqanik tunniussineq   Ingerlatsivimmut, ingerlanneqassasut Kisermaassinermut inatsit aamma EF –   unammilleqatigiinnermut inatsiseqarnermut isigitillugit. Ilanngussami 4-imi   takuneqarsinnaapput isumaqatigiissutigineqarnikut annerpaamik akissat immiaaqqanut aamma   sodavandit piukkunarsakkanut fabrikkimeersut pisiassat tuniniarnera Danmarkimi aammalu   DIB/DfB-ip ilisarnaaserlugu tuniniagaat aamma nioqqutigisaat”. 

……..

Unammilleqatigiinnermi inatsimmi § 11 – unammilleqatigiinnermik killiliineq

84. UI § 11 aalajangiuppaa Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut isumaqarunik niuerfiusumi  unammilleqatigiinnermik killiliisoqartoq kingunilimmik imaluunniit unammilleqatigiinnermut  ajoqutaasumik kinguneqartitsisinnaasumik, aammalu nioqqutissiornermi sullerissusermik
imaluunniit kaaviiaartitsinermik pisiassanik imaluunniit kiffartuussinerik akiliinermik il.il.  imaluunniit inuussutissarsiutigalugu kiffaanngissusermik killiliisumik aalajangiisartut taakkua  ajoqutaasut sunniutit unitsinniarsinnaavaat.

85. Qulaani periutsimi takuneqarsinnaavoq isumaqatigiissutit tunniussinermut aammalu  ilisimaqassuserlu pillugit isumaqatigiissummut imaqartut kisermaassisinnaanermik soorlu  kisermaalluni tuniniaasinnaanermut inatsit aammalu pisinermut tunngatillugu   immikkuullarissoq inatsisit. Isumaqatigiissutip taamaasilluni allat peqataasinnaasut imaluunniit   unammillertiusinnaasut akornusinngilai niuerfimmut isernissaanut.

86. Kisermaassinissamut pisinnaatitaanerit naliginnaasumik tunngavilerneqassapput  unammilleqatigiinnermik killiliisutut, pissutigalugu kisermaassisinnaassuseq imaqakkajuttarmat  maannakkut imaluunniit unammillersinnaasut niuerfimmut isernissaat itigartinneqartarmat.

87. Isumaqatigiissutit kisermaassilluni tuniniaanerit imaluunniit immikkuullarissut pisinerit  kisianni akuerineqakkajuttarput unammilleqatigiinnermut pisortanit, pissutigalugu taamaattut  isumaqatigiissutit arlalitsigut pitsaasumik sunniuneqarsinnaammata nassiussinermut aammalu   atuisartunut. Piumasaq pingaarutilik kisermaassinissamut pisinnaatitaanermut akuersinissamut   kisianni tassaavoq suli niuernermut isertoqarsinnaanissaa maannakkut unammillertunut aamma   unammillersinnaasunut. 

88. Aalajangiisartut nalilierpaat tunniussinissamut aamma ilisimaqassuserlu pillugit isumaqatigiissutip imarigai malittarisassat unammilleqatigiinnermut killiliisinnaasut, pissutigalugu Nuuk Imeq aamma KNI arlalittigut kisermaassisinnaanissaanut pigititsimmat.
Taanna tunngavigalugu aalajangiisartut pissutissaqartinngilaat taassuma kisermaassinnaatitaanerup isornartorsiornissaanut. Isumaqatigiissut malillugu suli periarfissaammat unammillertumiit suliffeqarfimmiit immiaaqqanik sodavandinillu
eqqussisinnaasoqarnera Nuuk Imeq unammillerlugu.
………

Aalajangiisartut inerniliinerat ima imaqarpoq:

91. Ataqatigiissaarinissamut isumaqatigiissut imaqarpoq Nuuk Imermut  kisermaassisinnaatitaaneq kalaallit niuerfianni immiaaqqanut aamma sodavandinut  nioqqutissanut ingerlatsiviup ukiuini 20-ini siullerni, imatut paasillugu 2009 tikillugu.
Kisermaassinissaq isumaqarpoq alla sunaluunniit eqqussuinissaq inerteqqutaasoq. Illuatungaani   kisermaassineq tunniussinissamut aamma ilisimaqassuserlu pillugit isumaqatigiissummi allat   eqqussuisinnaasut imaluunniit immiortut niuerfimmut isernissaat akornuserneqarluni.
Sunaluunniit unammillersinnaasoq taamaasilluni ilaatitaasinnaanngilaq. Taamaattumik  unammilleqatigiinnermik killiliisoqarpoq kinguneqarsinnaasumik ajortumik  unammilleqatigiinnermut.

92. Apeqqutaa maannamiit tassaavoq unammilleqatigiinnermut killiliineq  peqqutigineqarsinnaanersoq immikkuullarissuni pissutsini kalaallit niuerfiannut atuuttumut,  aammalu isumaqatigiissutit tamanna aallaavigalugu UI § 11-imut ilaanersoq.

93. Ataqatigiissaarinissamut isumaqatigiissut 1986-imi isumaqatigiissutigineqarpoq.   Naalakkersuisut siunnersuuteqarnerat aallaavigalugu Inatsisartunut isummiunneqarpoq tassani piffissami pisariaqarsimasoq isumannaarnissaa Nuuk Imip kisermaassinissaa suliniut   naammassiniarlugu. Takuneqarsinnaavoq saqqummiussinermi oqaaseqaammi ulloq 15. oktober   1985-imeersumi akisunerusoq immiaaqqanik aamma sodavandinik nioqqutissiornissaq   nunagisami tuniniaavimmut Kalaallit Nunaanni, Danmarkimiit pilersuinerup   ingerlaannarnissaanut sanilliullugu.

94. Apeqqutaa maannamiit tassaavoq suli pisariaqarnersoq Namminersornerullutik Oqartussat  Nuuk Imeq isumannaassaneraa illersungaaqqanissaa. Nuuk Imeq pilersinneqarpoq 1986-imi  aammalu taamaasilluni ukiut 15-it miss. periarfissaqarsimalluni niuerfimmi pilersitsinissamik.
Tassani piffissami soorlu oqaatigineqareersoq Nuuk Imeq arlaatigulluunniit  unammillerneqarnikuunngilaq aamma taamaasilluni ilaatigut akinit qaffasissunik  ingerlatsinissaminut periarfissaqarsimalluni.

95. Eqqussuinermut kisermaassineq aalajangiisartut naliliineratigut assigusumik  sunniuteqarsimavoq soorlu eqqussuinermut inerteqqutitut, tamannalu assigulluni niuernermik  killilersuinermik, aammalu tamanna tulluukkunnarnani nunat allat pillugit politikkikkut   ullumikkut ingerlatsinermut ammasumik niuerfeqarneq aamma isernissamut assiaqutip   peerneqarnissaanut.

96. Aalajangiisartut nalilerpaat kisermaassineq Nuuk Imermiit atorunnaarsinneqartariaqartoq.”

Unammilleqatigiinnermut inatsimmi § 2, nr. 1 oqaatigineqarpoq aalajangiisartut aalajangiussineranni:

”Unammilleqatigiinnermut inatsimmi § 2, nr. 1 – pisortanit aqutarineqarneq

97. UI-up atuutsinneqarfiata ilagai aallaaviusumik suulluunniit inuussutissarsiutigalugu  suliffeqarfiit apeqqutaanani inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfik pisortatigoortuunersoq  imaluunniit privatiunersoq, tak. § 2, nr. 1, oqaaseq siulleq. Aamma inuussutissarsiutigalugu
suliffeqarfiit tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit pisortanit aqutarineqartut ilaapput.

98. § 2, nr. 1, oqaaseqaatip aappaa naapertorlugu unammilleqatigiinnermut inatsit  akuliussinnaatitaanera atorneqarsinnaanngilaq, taanna pisoq immikkuullarissoq inatsit  naapertorlugu pisortanit aqutarineqarpat. Inatsisissanut siunnersuutit oqaaseqaataanni
takuneqarsinnaavoq ilanngunneqannginnissamut piumasaasoq taanna immikkuullarissoq inatsit  atorneqarsimassasoq.

99. Nuuk Imermut tunngatillugu eqqartorneqarpoq ilaannakortumik namminersornerullutik  oqartussanit pigineqartumik suliffeqarfik. Saqqummiussinermi oqaaseqaatini ulloq 15. oktober  1985-imeersuni takuneqarsinnaavoq pilersitsinissamut pilersaarusiat fabrikkiliornissamut   mineralvandimik sanaartornermik aamma immiaaqqanik maqiterinissaq pillugu Naalakkersuisut   ilaatigut piumasarisimagaat Inatsisartuniit piginnaatitaalernissamut akuersissut,   Namminersornerullutik Oqartussat inatsisitigut aamma pineqaatissiisinnaanikkut ingerlatsivik   unammilleqatigiinnermut illersorniassagaat.

100. Soorlu oqaatigineqareersoq amerlanerussuteqartut ataatsimiititaliamut nalunaarutigaat  isumaqataallutik Naalakkersuisut siunnersuuteqarneranut. Taamaakkaluartoq  takuneqarsinnaanngilaq aalajangiisartut paasissutissaataanni, ilumut Naalakkersuisut
inatsisitigut ingerlatsivik unammilleqatigiinnermut illersorsimaneraat.

101. Taamaasilluni ersarinngimmat inatsiseqarnersoq kisermaassisinnaatitaanissamut  Naalakkersuisunut saaffiginnittoqartariaqarpoq piumasaqarluni apeqqutip akinissaanut, ilumut  inatsisitigut suliniuteqarnersoq, aammalu taakku suliniutit suut imarineraat.

102. Kisermaassinnaanermut pisinnaatitaanermut inatsiseqarpat Unammilleqatigiinnermi  aalajangiisartut unammilleqatigiinnermut inatsit akuliussinnaallutik pisinnaatitaaffiat  atorsinnaavaat UI § 11 naapertorlugu.

103. Inatsiseqanngippat aalajangiisartut nalilissavaat, ilumut pissusermik peqarnersoq  naligiisinneqarsinnaasumik kisermaassinermut pisinnaatitaaneq inatsisitigut  aaqqiivigineqarnikuunersoq. Taamaattoqartillugu aalajangiisartut akuliussinnaatitaanermik   pisinnaaffik atorsinnaanngilaat § 11-imi. 

……..

Inerniliinera tamaat pillugu aalajangiisartut oqaatigivaat:

”125. Aalajangiisartut aalajangiuppaat, kisermaassinissamut pisinnaatitaaneq  ataqatigiissaarinermut isumaqatigiissummiittoq, taamaasilluni unammillertut aamma   unammillersinnaasut ilaatitaasinnaanngittut, unammilleqatigiinnermik killiliinerusoq, tamannalu   ajoqutaasumik unammillernermut sunniuteqarsinnaasoq, aammalu taamaattumik   atorunnaarsinneqartariaqartoq. Ersarinngimmat ilumut kisermaassinissamut pisinnaatitaaneq   inatsisiliunneqarnikuunersoq Namminersornerullutik Oqartussanut saaffiginnittoqartariaqarpoq  tamanna ersarissarniarlugu.”

……..

 

Aalajangiisartut aalajangiussaat Nuuk Imermut nassiunneqarpoq aammattaaq

Namminersornerullutik Oqartussanut siunertaralugu oqaaseqaasiortoqarnissaa inatsimmut apeqqut pillugu.

Namminersornerullutik Oqartussat, Allaffeqarfik, allakkatigut aalajangiisartunut nalunaarpoq ulloq 7. marts 2001-imi imatut:

”1. Inatsisartuniit akuersisoqarnikuunngilaq inatsisitigut malittarisassanik Nuuk Imeq A/S-imut kisermaassinissamut akuersaartunik sanaartornermut, maqiterinissamut aamma immiaaqqanik aamma imeruersaatillu kulsyremik akullit tuniniarneqarnerannut Kalaallit Nunaanni.  Naalakkersuisuni aamma Inatsisartuni amerlanerussuteqartoqarpoq suliffeqarfiup  pilersinneqarnissaanut, taassumalu ataani suliffeqarfiup kisermaassissasoq sanaartornermut,  maqiterinissamut aamma immiaaqqanik aamma imeruersaatillu kulsyremik akullit  tuniniarneqassasut Kalaallit Nunaanni.

2. Immiaaqqat imeruersaatillu kulsyrimik akullit puui pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 8, 11. marts 1998-imeersoq tunngaveqarpoq avatangiisit innarlitsaaliorneqarnissaannik Inatsisartut peqqussutaanni nr. 12, 22. december 1998-imeersumi
kingusinnerusukkullu allanngortinneqartumi Inatsisartut peqqussutaanni nr. 7, 13. maj 1998-imeersumi, § 7, imm. 1, nr. 15.

Naalakkersuisut inatsisinik aalajangiisinnaapput tuniniaanermut sassaallernermullu immiaaqqanik aamma kulsyreimik akullit ataasiaannagassamik aammalu  utertinneqarsinnaasunik puulinnik, ilagalugu inerteqquteqarneq imaluunniit pisussaaffiliineq  aalajangersimasunut poortuutit toqqangassat atorneqarnissaat.” 

………

Aalajangiisartut ulloq 20. juni 2001-imi ima aalajangiussaqarput:

”Nuuk Imip kisermaassinera aamma Unammilleqatigiinnermut inatsimmi § 2, nr. 1, imm.

Eqikkaaneq

  1. Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut ataatsimiinneranni ulloq 15. december 2000-imi  aalajangiunneqarpoq misissorneqassasoq Nuuk Imip kisermaassinera eqqussuinermut  aamma immiaaqqanik aammalu sodavandinik pisiassanik sanaartornera pisortatigut
    malittarisassaliuunneqarnersoq aammalu taamaasilluni unammilleqatigiinnermut inatsit  akuliussinnaatitaanermut pisinnaatitaaneranik ilaana, tak. unammilleqatigiinnermi  inatsimmi § 2, nr. 1, imm. aappaat.
  2. Taanna pillugu unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut paasissutissanik piniarput Nuuk  Imermut aammalu Naalakkersuisut Allaffeqarfianut. Nuuk Imip atulersippaa pisortatigut  malittarisassiuunneqartuusoq inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfiusoq soorlu  aalajangaiunneqartoq unammilleqatigiinnermi inatsimmi § 2, nr. 1, imm. aappaani, aammalu  Naalakkersuisut allaffeqarfiata taamaallaat paasitissimagaa inatsisitigut aalajangersakkanik  peqanngitsoq Nuuk Imip kisermaassineranut, aammalu akuersiinermik  aalajangiisoqarnikuunngitsoq imaluunniit piginnaatitaanermik inatsimmik. Nuuk Imeq  aamma Naalakkersuisoqarfiup allaffeqarfia inatsisinut atuuttunut innersuussisimavoq  immiaaqqat imeruersaatillu kulsyrimik akullit puuinut inatsisinut. Nuuk Imip aammattaaq
    eqqartorsimavai eqqussuinermut aammalu avammut tunisinermut pisiassanut inatsisit.
  3. Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut misissuereernerminni politikkikkut aalajangiunneqarnikuni tunngavinni Nuuk Imip pilersinneqarneranut tunngatillugu  tunngavilerpaat kisermaassineq Nuuk Imermut tunniunneqartoq ataqatigiissaarinermi
    isumaqatigiissummi ulloq 25. juni 1986-imi inatsisitigut aalajangerneqarnikuunngitsoq  aammalu pisortatigut aqutarineqanngitsoq, pissutigalugu inatsimmik atorneqarnikuusumik  kisermaassinermut tunngatillugu ersittoqanngimmat. Taamaattumik
    unammilleqatigiinnermut inatsimmi § 2, nr. 1, imm. aappaat atuutsinneqanngilaq.
  4. Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut taamaattumik Nuuk Imerlu  isumaqatigiinninniarnerit aallartissinnaavaat kisermaassinerup
    atorunnaarsinneqarnissaanut unammilleqatigiinnermut inatsimmi § 11 naapertorlugu, soorlu  tamanna aalajangiunneqarnikoq ataatsimiinnermi ulloq 15 december 2000-imi.
  5. Sassaqqusissummi ulloq 16. januar 2001-imeersumi Nuuk Imip suliassanngortippaa  Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut aalajangiussaat aallaqqaasiutitut § 11-ip  isumaqatiginninniarneranut Nunatta Eqqartuussisuuneqarfianut piumasaralugu taanna
    aalajangiineq atorunnaarsinneqassasoq. Aammattaaq Nuuk Imip piumasarisimavaa  suliassanngortitseqqinneq ingerlaannaq atuutsinneqassasoq aalajangiisartut  aalajangissappata § 11-imut isumaqatigiinniarnerit aallartinneqassasut. Nunatta
    Eqqartuussisuuneqarfiata aalajangiinikkut ulloq 26. april 2001-imi suliassanngortitseqqinneq  kinguartippaat § 2-imi apeqqummi aalajangiinikkut.Aalajangiineq
  6. Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut aalajangiuppaat Nuuk Imermut aamma   Naalakkersuisut Allaffeqarfianut nalunaarutigineqassasoq taanna kisermaassineq ataqatigiissaarinermut isumaqatigiissummi ulloq 25. juni 1986-imeersumi Nuuk Imermut  pisinnaatitaaffiliisoq eqqussuinermut aamma immiaaqqanik aammalu sodavandinik  pisiassanik sanaartornissamut Kalaallit Nunaanni, ilanngunneqannginnissamut inatsimmi  ilaanngitsoq unammilleqatigiinnermut inatsimmi § 1, nr. 2, imm. pisortatigut aqutarineqartut  inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfiini. 
  7. Aammattaaq aalajangiunneqarpoq Nuuk Imeq kalerrinneqassasoq aalajangiisartut aalajangiussaat ulloq 15. december 2000-imeersoq naapertorlugu isumaqatigiinniarnerit  aallartinneqarumaartut Nuuk Imerlu unammilleqatigiinnermut inatsimmi § 11 naapertorlugu  kisermaassinissap atorunnaarsinneqarnissaamut tunngasoq. Isumaqatigiinniarnerit  aallartinnissaanut apeqqutaatinneqarpoq nunatta eqqartuussisuuneqarfiata  suliassanngortitap atuutsinneqarnissaanut tunngassuteqartoq, tak. UI § 17, imm 51.

Naalakkersuisut allaffeqarfiat ulloq 31. august 2001-imi Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut siulittaasuanut imannak allagaqarput:

”Nuuk Imip kisermaassinera pillugu

Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut ulloq 11. juli 2001-imi allagaannut innersuussisoqarpoq,  tassani paasitinneqarmat Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut ataatsimiinnerminni ulloq 20.  juni 2001-imi aalajangiisamammata taanna kisermaassineq pillugu, Ataqatigiissaarinermi  isumaqatigiissummi ulloq 25. juni 1986-imeersumi Nuuk Imermut tunniunneqartumi  eqqussuinermut aamma immiaaqqanik sodavandinillu pisiassanik sanaartornermut Kalaallit  Nunaanni, ilanngunneqannginnissamut inatsimmi ilaanngitsoq unammilleqatigiinnermut  inatsimmi § 2, nr. 1, imm. aappaanni pisortatigut aqutarineqartut inuussutissarsiutigalugu  suliffeqarfiit, kiisalu Nuuk Imerlu isumaqatigiinninniarnerit aallartinneqarumaartut  kisermaassinissap atorunnaarsinneqarnissaanut.

Ilaatigut Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut allagaannut innersuussisoqarpoq tassani  Naalakkersuisut Allaffeqarfiata paasitissimammagu inatsisinik aalajangersakkanik peqanngitsoq  Nuuk Imip kisermaassinissaanut tunngatillugu, aammalu aaqqiisoqarnikuunngitsoq  akuersissutinik imaluunniit piginnaatitaanernik inatsisinik.

Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut tamanna tunngavigalugu aalajangerpaat taanna  kisermaassineq ataqatigiissaarinermut isumaqatigiissummi ulloq 25. juni 1986-imi Nuuk Imermut  tunniunneqartoq inatsisitigut aalajangerneqarnikuunngitsoq imaluunniit pisortatigut  aqutarineqanngitsoq, pissutigalugu inatsimmik tunnngaviliussamik kisermaassinissamut  ersittoqanngimmat.

Naalakkersuisut Allaffeqarfiata eqqartueqqissaarnerminni aalajangiinermut tunngaviliussanik  mineralvandsfabrikkimik pilersitsinissamut, maqiteriffiusinnaasunik atortorissaarutillit  ilanngullugit, immiaaqqanut Nuummi paasisimavaat Aningaasartuutissanut inatsit 1985-imut  aningaasaliissuteqartoq 6,0 mio.kr.-inik pingaarnermi kontomi 90,05 Aktienik pisineq  mineralvandinik sanaartornermi aamma immiaaqqanik maqiterivinnik atortortoqarneq.

Missingersuutini tapersiilluni tunissutini Aningaasartuutissanut inatsimmi takuneqarsinnaavoq:  ”6 mio.kr.-inik qinnuteqartoqarpoq, taakkualu Namminersornerullutik Oqartussat piginneqatigiit aningaasaliissutaassapput tassunga eqqarsaatigineqartumut mineralvandimut  sanaartornissamut aamma immiaqqaanik maqiterinissamut.

Piginneqatigiit aningaasaliissutaat katillugu 45 mio.kr.-it missaaniissaaq.

Suliassaq suliarineqarpoq KS 11/1984 ataani”

Taamaattumik aningaasartuutissanut inatsimmut 1985-imeersumut toqqaannaq  innersuussisoqarpoq suliassap suliarineqarnissaanut qulaani taaneqartumi ullormut  oqaluuserisassami inatsisartut sinniisaata ataatsimiinneranni 1984-imi piumasaqaatitut  imaqarniliornermut naatsorsuutit inernerannut akuersissummut aningaasartuutissanut  inatsimmi 1985-imi tunniunneqartumut.

Pingaarnertut atortussat inatsisartut LS 11/1984-ip suliarineranut atorneqartut tassaapput  kakkiussaq ”Nalunaarusiaq utertitassat puui, mineralvandimik sanaartorneq aamma  immiaaqqanik maqiterineq pillugu Kalaallit Nunaanni”. Nalunaarusiami ilaatigut qullerpaami
qupperneq 5-imi takuneqarsinnaavoq pingaaruteqartutut piumasaqaat (tamannalu  allanngortinneqarnikuunngilaq suliap suliarineqarnerani naak allat piumasaqaatit  allanngortinneqarsimangaluartut):

”-Pisariaqarpoq tamanna ingerlatsivik kalaallit niuerfianni unammillernermut
illersungaanissaa,”.

Tamatuma kingorna qupperneq 5-imi takuneqarsinnaavoq:

”Nalilerneqarnikuunngilaq qanoq suliffeqarfik ingerlanneqassanersoq, taamaasilluni  pigiumaneqanngittut kingunerit kisermaassinertut inissisimaniviusoq   pinngitsoortinneqassammat”.

Nalunaarusiami takuneqarsinnaavoq ingerlatsivik unammillerneqarnissamut   isumannaarneqassasoq, aammalu kisermaassisutut inissisimasuussasoq.

Aammattaaq takuneqarsinnaavoq missingersuutini tapersiilluni tunissutini  Aningaasartuutissanut inatsimmi 1985-imeersumi pingaarnertut kontomi 90,05  aalajangerneqarsimasoq ullormut oqaluuserisami KS 11-1984-imi, pingaarnertut  atortussiaqartorlu oqaatigineqartoq nalunaarusiaq.

Naak suliniutinut aamma akuersissutinut piumasaqaatit kingusinnerusukkut  allanngortinneqarsimangaluartut Inatsisartut kingusinnerusukkut suliap suliarineranni  tunngaviusumik piumasaqaat ingerlatsiviup kisermaassinissaanut  atorunnaarsinneqarnikuunngisaannarpoq imaluunniit allanngortinneqarluni.

Taamaattuumik Naalakkersuisut Allaffeqarfiata nalilerpaa Inatsisartut nalunngissimagaat  piumasaqaatit pilersitsinissamut tassunga eqqarsaatigineqartumut suliffeqarfimmut, aammalu  Inatsisartut Aningaasartuutissanut inatsit 1985-imut atulersinnerannut inatsisitigut isumaqataallutillu pingaarnertut piumasaqaat suliffeqarfiup pilersinnerani tassaasimasoq  kisermaassisinnaalluni niuernermi ingerlatsinissaq. Allaffeqarfiup tamanna aallaavigalugu  aalajangiuppaat inatsimmik peqartoq Naalakkersuisuniit kisermaassisinnaanermik  atulersitsilluni Ataqatigiissaarinermut isumaqatigiissummi ulloq 25. juni 1986-imeersumi.

Naalakkersuisut Allaffeqarfiata tamanna tunngavigalugu Unammilleqatigiinnermi  aalajangiisartut qinnuigissavaat siusinnerusukkut aalajangiunneqareernikoq suliassami  nalilersoqqissallugu.”

Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut siulittaasuata allakkatigut nalunaarutigivaa Namminersornerullutik Oqartussat, Naalakkersuisut allaffeqarfianut, suli pissutissaqaratik Nuuk Imip kisermaassinera isigissallugu pisortatigut aqutarineqartutut soorlu tamassuma isumaa unammilleqatigiinnermut inatsimmi § 2, nr. 1-imi isigineqassanersoq, taamaattumillu aalajangiineq atatiinnarneqartoq.

Suliassap tunuliaqutaa

Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut aalajangiinerat ulloq 19. december 2000-imeersoq aalajangiunneqarpoq ingerlatsiviup september 1998-imi tapiliussatut isumaqatigiissutit aalajangiisartunut nalunaarutigereernerata kingorna ingerlatsinermut isumaqatigiissummut aamma tunniussinermut aammalu ilisimaqassuserlu pillugit isumaqatigiissummut, taakkualu marluk isumaqatigiissutigineqarlutik ulloq 2. juni 1997.

Isumaqatigiissutit aallaaqqaataaniit isukkuanni isumaqatigiissutigineqarput 1986-imi aammalu nalunaarutigineqarlutik taamanikkut atuuttumut kisermaassinermut nakkutilliisunut.

Kisermaassinermut nakkutilliisut taamanikkut taakkua nassiunneqartut isumaqatigiissutit nalunaarutigineqarneri uppernarsarpaat aammalu oqaatigalugu nalunaarutiginnikkallarnertut isigalugu.

Suliami tunngaviliunneqartariaqarpoq kisermaassinermut nakkutilliisut isummerfiginninnertik nalunaarutiginikuunngisaannarmassuk taakkununnga aallaqqaataaniit nassiunneqartunut isumaqatigiissutinut.

Isumaqatigiinnermut tunngavik:

Ingerlatsiviup pilersinneqarnera atatillugu peqataasut akornanni arlalinnit isumaqatigiissusiortoqarpoq.

Uunga suliamut tunngatillugu ataqatigiissaarinermut isumaqatigiissut kisimi attuumassuteqarpoq.

Isumaqatigiissut kisermaassinermut tunngatillugu pingaarutillit inatsisit ukuupput:

” § 9

NO piginneqataasuutillutik – annerpaamilli ingerlatsiviup ukiuini 20-ini siullerni ingerlaarnerani – isumannaassavaat Ingerlatsivik kisermaassissasoq kalaallit niuerfianni immiaaqqanik aamma mineralvandinik pisiassanik Kalaallit Nunaanni nunat assigiinngitsut akornanni pisussaassuseqarnerit naapertorlugit /EF, GATT, il.il). Taanna pisussaassuseq atorunnaassaaq NO piginneqataasuujunnaarpata, piginneqataanerup atorunnaarnera NO-it pisussaaffimmik sumiginnaanerunngippat. Kingullertut taaneqartumi pisumi pisussaaffik ukiuni tallimani ingerlaqqissaaq pisussaaffimmik sumiginnaanermiit, kisiannili annerpaamik ukiuni qulini nioqqutissiorfiup ukiuata siullermiit. Ingerlatsivik nangaassuteqarnermi nukinik annerusumik pisussaaffeqarpoq kalaallit niuerfiat pilersussallugu taaneqareersunik pisiassanik.”

………

§ 19

Peqataasut akuerisimavaat ingerlatitsinermi allagartat uppernarsaatit inatsit pissusaat Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu atuuttut tunngavigalugit, kiisalu nunat allat akornanni pisussaaffiit atuuttut. Aammattaaq peqataasut pingaartumik tunngaviliuppaat NO pineqaatissiissutit naammassissagaat, taakkualu pisariaqartut §§ 9 aamma 12 naapertorlugit piffinni naleqquttuni. Tamannali pissanngippat peqataasut piginnaassuseqarput isumaqatigiissutit aamma taarsiinermut tunngasunik suliniuteqassalluni NO-nut assigalugu, soorlu NA aamma pisussaaffimminik sumiginnaassangaluarpat ingerlatsinermi allagartat uppernarsaatit iluanni. Arlaatigut Danmarkimi aamma/imaluunniit Kalaallit Nunaanni inatsit, imaluunniit nunat allat akornanni pisussaaffiit allanngortinneqaraluarpata suliniutip naammassinissaanut pingaarutilimmik periuutsimik, peqataasut isumaqatigiissutigivaat isumaqatigiinninniassallutik ingerlatsinermi allagartat uppernarsaatit taamaasilluni taakku – isumaqatigiinneq anguneqassappat – pissutsinut allanngortunut tulluussangaassallutik

………

§ 21 litra h):

NO allannguippata imaluunniit inatsit oqaatigisaq pinngitsoorlugu naammassinngitsoorpassuk, tak. kapitali 3, kisermaassinermut tunngasut il.il. piffissaq eqqorlugu, taamaasillutik DIB/DfB-ip toqqarsinnaavaat ingerlatsinermut isumaqatigiissut aamma tunniussinermut aammalu ilisimaqassuserlu pillugit isumaqatigiissummut – kisianni turnkey isumaqatigiissut ilanngunnagu – aammalu DIB/DfB-ip aammalu piginneqataasut allat aktiaatitik Ingerlatsivimmiittut toqqarsinnaavaat tuniniassallugit imaluunnit NO aktiataat pisiarissallugit.”

Ingerlatsiviup pilersinneqarneranut tunngaviusoq:

Januarip qaammataani 1983-imi Namminersornerullutik Oqartussat ataatsimiititaliamik pilersitsipput nalunaarusiamik suliarinnittunik Kalaallit Nunaanni utertitassat puui, mineralvandimik sanaartorneq aamma immiaaqqanik maqiterinermut tunngatillugu.

Ataatsimiititaliuap nalunaarusiami ilaatigut ima allapput:

”0. Eqikkaaneq
Ataatsimiititaliap maluginiarpaat Kalaallit Nunaanni siammasissumik kissaateqarnera pissutsinik atuuttunik allannguinissamik immiaaqqat aamma imeruersaatit puui pillugit, annerusumik pissutigalugu avatangiisinut akornutaasut maannakkut atorneqartartunut ataasiaannagassat poortuutit atorneranita kingunerisai pissutigalugit. Ataatsimiititaliaq Namminersornerullutik Oqartussaniit piumaffigineqarsimavoq periarfissanik naliliinissamut tunngavimmik suliarinnissalluni kalaallinut mineralvandfabrikkimik pilersitsinissamut aammalu immiaaqqanik maqiterinermut kiisalu utertitsinermut poortuutissanut periarfissamik atulersitseqqilluni.

………

Ataatsimiititaliap imaattoq inerniliineq toqqarsinnaavaat:

Teknikkikkut periarfissaavoq ajornartorsiut mingutsitsineq tunngasoq aaqqissallugu utertitassanut poortuutissat atulersinneratigut aammalu taamaalisukkut suliffissanut inissisimaneq pitsanngortissallugu mineralvandimik aamma immiaaqqanik maqiterivimmik Kalaallit Nunaanni pilersitsinikkut. – Nioqqutissiorfimmik suliffeqarfimmik pilersitsisoqassaaq illoqarfinni anginerusuni pingasuni Kitaani inissisimasunik.

……..

Pingaaruteqassaaq tamanna ingerlatsivik kalaallit niuerfianni unammillerneqarnissamut illersorneqarnissaa. Naliliiffigineqanngilaq qanoq suliffeqarfik ingerlanneqassanersoq, taamaasiluni kisermaatut inissisimaneq pinngitsoortinneqassalluni.

………

Taakkununnga apeqqutigineqartunut politikkikkut naliliiffigineqartingatik ataatsimiititaliap siunnersuutigisinnaanngilai taakkua suliniutit suliarineqarnikut, kisiannili ataatsimiititaliap isumaqataalluni oqaatigissavaa, politikkikkut pisarialik tunngaviliunneqarnera pilersinneqassappat – pingaartumik aningaasatigut pissutsit inerneranut innersuutigalugu – taamaasilluni ukiut amerlanngittut qaangiutsinnagit akornutissaqanngilaq mineralvandimik niqqutissiortumik aammalu immiaaqqanik maqiterivimmik pilersitsissalluni utertitsinissamut poortuutissat toqqagassartalimmik Kalaallit Nunaanni. Piumasaqaatit assigalugit – kisiannili unammilelqatigiinnermut annikillisaataasut pineqaatissiissutit pisariaqanngillat – mingutsitsinermut ajornartorsiut aaqqinneqarsinnaavoq utertitanik Danmarkimut tunniussinikkut, tamannalu aaqqiinerulluni annikinnerusumik suliffissaqarnermut sunniutilimmik.

……

5. NAATSORSUUTIT ILLULIORNISSAMUT NIOQQUTISSIORNERMIK  MINERALVANDIMIK AAMMA IMMIAAQQANIK MAQITERIFFIMMIK.

Ataatsimiititaliap aallaqqaasiutitut tikkuassavaa nioqqutissiorneq illersorneqassasoq malittarisassiornikut niuernermik pissutsinut. Kingusinnerusukkut (kapitali 7-imi) eqqartorneqarumaarput arlallit pineqaatissiissutit periarfissaasinnaasut, ilaatigut piumasaqaatit utertitassat puussaanut, eqqussinermut malittarisassat aamma kisermaassilluni nioqqutissiorneq.

……

5.4.4 Inerniliineq

Naatsorsuutit naliliinerillu suliarineqartut ataatsimiititaliaq pissutissanitsippaat nalilissallugu, tunngavissaqartillugu politikkikkut pisarialik tunngavissap pissarsiarineqarneranut inatsisitigut suliniuteqarnikkut aammalu periarfissanik malittarisaqartillugu ammanerup millisinnissaanut isertitat aamma aningaasartuutit iluanni periarfissaasinnaasoq kalaallinit pigineqartumik akilersinnaasumik mineralvandimik nioqqutissiorfimmik aamma immiaaqqanik maqiterivimmik pilersitsissalluni utertitassat puuanik atuinermi. Erseqqissarneqassaaq annerusumik aningaasartuuteqartoqassasoq minguinnerusumik avatangiisinit pilersitsinissamut atatillugu ataasiaannartakkat puut atorunnaarnerank immiaaqqanut aamma mineralvandinut 95 %-imik kalaallit niuerfiat tamakkerlugu, kisianni taanna eqqartorneqartoq suliniut ataatsikkut arlalitsigut pitsaasumik sunniuteqartussaassaaq kalaallinut inuiaqatigiinnut avatangiisinut pitsanngoriarnerup saniatigut.

Uani eqqaaneqassapput suliffeqarfiit amerlanerit pilersinnaqarsinnaammata nioqqutissiornermi, nassiussinermi il.il., kiisalu sineriammi qaffariarnissaa umiartorfiginninnermik, tamannalu Kalaallit Nunaanni ataqatigiissaarinerusumik attaveqaqatigiinnerulersitsissalluni, tamassumalu nalinga kingusinnerusukkut takuneqarsinnaalerumaarluni.

Kisianni aamma pissutsinik atareersunik allannguinermi atassuserneqassapput ajoqutit. Ilaatigut atuisup piffissami aalajangersimasumi immaqa malugissavaa utertitassat puuisa qulernaveequteqarnera artornartutut, soorlu aamma ikinnerusunik immiaaqqanik imermillu toqqangassaqarneq tunisikkut appaallatsisinnaassasoq qaangiuttussamik imaluunniit atajuaannartussamik. Taaneqartoq kingulleq soorlu siusinnerusukkut oqaatigineqareersoq ajortumik ingerlatsiviup nioqqutissiorneranut inerneranut sunniuteqartussaavoq. Aammattaaq taamaattoqartillugu takuneqakkajuttarpoq suliniutit sunniutaat aningaasatigut naatsorsorneqakkajuttartut, kisiannili allanut sunniutinut eqqartorneqarluni pitsaassutsimut sunniutaanerit, taakkualu nalinga aningaasatigut naatsorsorneqarsinnaanani imaluunniit naatsorsoruminaattarluni sanilliussiffittut.”

Utertitassat toqqangassat pillugit ataatsimiititaliap eqqartorpaat assigiinngitsut toqqangassat aamma oqaatigineqartut immikkuullarissut poortuutit kalaallit nioqqutissiorneranut atorneqarsinnaasut:

”Kalaallinut poortuutissat

Pitsaaqutissat:
Inerteqqummik atulersitsinikkut utertitassat poortuutissaat taassuma atorneranut niuerfimmut pitsaanerusumik illersuiffiusinnaavoq allanut poortuutissanut toqqangassanut sanilliullugu.”

Nalunaarusiami kapitali 7-imi eqqartorneqarput niuernikkut malittarisassaliorneq aammalu imannak imaqarluni:

”7. Niuernermik malittarisassiorneq

Soorlu siusinnerusukkut oqaatigineqareersoq ataatsimiititaliap paasivaa pilersaarusiat utertissat puui atulerseqqinnissaanut mineralvandimik aamma immiaaqqanik maqiterinermik nioqqutissiornikkut piviusunngortinneqarsinnaanngillat toqqaannartumik ataasiarluni imaluunniit arlaleriarluni pisortatigut aningaasaliisoqartariaqartoq. Uunga atapput pilersaarusiat pitsaasumik naammassineqarnissaat aamma pissuteqarnissaq arlalitsigut allatut malittarisassiornissap aallartisarnissaanut, aammalu taakkua ataani nassuiarneqarumaarput.

7.1 Utertitassat puuinut piumasaqaat

Ataatsimiititaliap Kalaallit Nunaanni Ministereqarfik piumaffigisimavaa periarfissanik misissuitissallugu peqqussutiliornissamut utertitassat puui immiaaqqanut aamma mineralvandinut Kalaallit Nunaanni atorneqarneranut.

Ministereqarfiup nalunaarutigaa immiaaqqat imeruersaatillu puui pillugit inatsimmi nr. 293, 9. juni 1971-imeersumi (takuuk ilanngussaq 2) tunngavissaqartoq inatsisinik suliarinnissalluni utertitassat puui atorneqarneri pillugit, taamaasilluni puui paasineqassallutik utertinneqarsinnaasut, taakkualu annertunerpaartaat atuisunit imaarneqareerneranik utertinneqassallutik nutaamik immeqqinneqarnissaat siunertaralugu. Inatsit nalilerneqarpoq tunngavissanik imaqassalluni aalajangiinermik inerteqqummit imaluunniit pisussaaffimmik aalajangersimasut utertitassat puui toqqangassat atornisssaanut.

Tunngavissap aammattaaq taamaasilluni, tamanna anguniarneqarpat, atorneqarsinnaassaaq inerteqqutiliornissamut, Danmarkimiit utertitassanik poortuutissartallit nioqqutissat eqqussorneqarnerat pisisoq kingusinnerusukkut eqqartorneqartup atorneratigut Kalaallit poortuutissartaat ataavarnerusoq.

Ataatsimiititaliap taamaattumik siunnersuutigissavaa piareersartoqassasoq inatsisinik aalajangiinissamut, pitsaanerusumik aalajangiummik toqqaasoqassappat utertitassat poortuutissaanut aaqqissuussineq atulerseqqinneqassappat arlaatigut Kalaallit Nunaanni.

7.2 Nioqqutissanik eqqussinermut malittarisassaliorneq aamma nioqqutissiornermut kisermaassineq

Ataatsimiititaliap Kalaallit Nunaanni Ministereqarfik piumaffigisimavaa periarfissaasinnaasut erseqqissaqqullugit tassuunakkut nioqqutissiornermik illersuisinnaasut.

Ministereqarfiup akissutaani takuneqarsinnaavoq nioqqutissanik eqqussinermut killiliinerit imaluunniit immiaaqqanut aamma mineralvandinut Kalaallit Nunaanni nioqqutissanik eqqussinermut unitsitsinerit pisariaqartissagaat immikkuullarissumik inatsisimmik pissarsinissaq. Nioqqutissanik eqqussinermut killiliinerit aamma nioqqutissiornermut kisermaassinerit pilersinneqarneri kalaallinut immiaaqqanik aamma mineralvandinik nioqqutissaliorup illersornissaa siunertaralugu, Ministereqarfiup isumaa malillugu inatsisinik unioqqutitsinerussooq annertussutsimut nioqqutissanik eqqussinermut killilersuinerit kiisalu unammilleqatigiinnermut inatsit immikkoortortami 92-94 pillugit EF-imut isumaqatigiilluni aalajangersakkamut immikkoortortaq 30-37-imut.

Ataatsimiititaliap eqqumaffigivaa maannakkoqqissaaq isumaqatigiinninniarnerit ingerlasut Kalaallit Nunaata EF-imiit tunuarnissaat pillugu, kisiannili taamaallaat ilisimaneqarput maannakkuugallartoq killigeqqusat Kalaallit Nunaata siunissami EF-imut ilaanissaa pillugu. Ilaajunnaarnissamut ullua aammattaaq suli aalajangiunneqanngimmat, ataatsimiititaliaq isumaqarpoq sioqqutilluni periarfissaq ilaatikkunnaarneqassanngitsoq nioqqutissanik eqqussuinermut malittarisassaliornikkut kalaallinut nioqqutissaliorneq illersorniarlugu unammillertunut allameersunut. Aammattaaq assigupput periarfissanut tunngatillugu kisermaassinermik pisinnaatitaanermik tuneqarnissamut nioqqutissiorneq illersorniarlugu unammillerneqarnissamut ingerlatsivimmiit allamiit, kingusinnerusukkut Kalaallit Nunaanni eqqarsaateqarsinnaasoq pilersitsiniarluni.

Inatsit tamanna pillugu immaqa aalajangiunneqarsinnaapput killigeqqusat iluanni tangermut aamma unammilleqatigiinnermut inatsisitigut, taakkualu ilaapput Naamminersornerullutik Oqartussat tigusinnaasaat pilersitsinermi atatillugu Namminersortunik aaqqiinermi.

Ataatsimiititaliap aammattaaq tikkuassavaa taanna isernissaq Namminersornerullutik Oqartussanit ingerlanneqareermat aalajangiinissamik assigiinngiisitaartumik nunatta karsianut akileraarutit annertussusiliisinnaammat, taakkualu immikkoortiteraluni nunatsinni nioqqutissiarineqarsimanersut imaluunniit nioqqutigineqartut pisiassat eqqunneqarsimanersut. Erseqqissarneqassaaq ataatsimiititaliap tamanna periarfissat sukumiinerusumik nalilersimanngimmassuk.”

Ataatsimiititaliaq pilersinneqarpoq suliarisassat allassimaffiat aallaavigalugu ullulerneqarnikoq 4. januar 1983 Inuutissarsiornermut Pisortamiit ilaatigut imatut imaqartoq:

”PREAMBEL

Tunngavissamik nutarterinermik pilersitsinissaq siunnerfigalugu periarfissat nalilernissaanut kalaallinut mineralvandimik sanaartornermik aamma immaqa immiaaqqanik maqiterivimmik pilersitsinissamut, aammalu immiaaqqanut aamma mineralvandinut Kalaallit Nunaanni puukunik utertitsisarnermik eqqussiniarluni Namminersornerullutik Oqartussat pilersippaat ataatsimiititaliaq, taakkualu marts 1983-ip naannginnerani suliassarissavaat naliliinermik saqqummiissallutik sanaartornermut periarfissanik aamma kingunerisinnaasaannik naatsorsuinernik Kalaallit Nunaanni utertitassat puuinut aaqqissuussinermik eqqussinissamut.

SULIARISASSAT ALLASSIMAFFIAT
Ataatsimiititaliap suliassarissavaa periarfissat mineralvandimik sanaartorfimmik aammalu immiaaqqanik maqiterivimmik Kalaallit Nunaanni pilersitsinissamut nalilersussallugit, pissutigalugu ataatsimiititaliaq taamaalisukkut aamma sulinerminni isiginiartussaammassuk piumasaqaat puuiaasaaqqat utertitassat aaqqissuussaanerat atulerseqqinnissaa.
Pilersitsinissaq aamma ingerlatsinissaq nioqqutissiorluni suliffeqarfimmut tunngatillugu ataatsimiititaliap sukumiinerusumik nalilersussavaa, qanoq tamanna aaqqissuussinikkut aaqqissungaasinnaassanersoq, assersuutigalugu kattulluni isumaqatigiissusiornikkut privatit aammalu pisortat akornanni, pisinnaatitsissutit nioqqutissanut isumaqatigiissutit immiorfinnut soqutiginnittunut.

………

Ataatsimiititaliap anguniagaq pingaarnertut suliassarissavaa siunnersuutinik tunniussissalluni, annertuumik soqutigisaralugit kalaallit avatangiisinut pissusaat aammattaaq kalaallit inuiaqatigiit aningaasaqarnerat isiginiartillugit, kiisalu ilaatigut apeqqutaalluni taanna eqqartorneqartoq aaqqissuussinermut pissuseq imminut akilersinnaanersoq toqqaraanni. Ataatsimiititaliap naliliineranut tunngavissaa imaqassaaq avatangiisinut apeqqutinut erseqqissarnera, inuiaqatigiit aningaasaqarniarnerat (pingaartumik sulinermut aamma nioqqutissanik eqqussuinermut ikililerineq) aammalu ingerlatsinermut aningaasaqarneq tulleriiaarinera malillugu.”

Suliarisassat allassimaffiat aalajangerneq sanavaa aalajangiunneqarnikuusoq Inatsisartut ukiaanerani ataatsimiinneranni 1982-imi, tassanimi poortuutinut pissutsit immiaaqqanut imeruersaatinullu eqqartorneqarmata. Naalakkersuisut tamassuma eqqartorneqarnera atatillugu ilaatigut oqaatigaat:

”Naalakkersuisut aammattaaq isumaqarput, soorlu kommunit ilaat, avatangiisinut akileraarut qaavatigut mingutsitsinerulernermut peqqutaasinnaasoq, pissutigalugu ”allat akilerneqarmata” aaqqissuussitinniarlugit. Eqqiaanerup imaassinnaasoq suliffinnik amerlasuunik nutaanik pilersitsisinnaasoq, kisiannili isumaqarpallaarunanngilaq allat puiaasamineri katersussallugit.

Naalakkersuisut isumaqarput suliffiit pilersinneqarneri pissasut nioqqutissiornikkut mineralvandimik aammalu immiaaqqanik maqiterinermik ataqatigiissarneqartariaqartoq utertitassat puuinut aaqqissuussinermik eqqussinermik kissaateqartoqarnera aqqutigalugu. Kommunit arlallit, Narsaq aamma Aasiaat akornanni, paasitissimavaat soqutiginninnertik mineralvandimik sanaartorfimmik aallartitsinissaminnut. Nuuk kommunili kisiartaavoq pilersaarusiornermigut siuttuusoq, tamannalu aamma tusagassiutitigut oqaluuserineqarneratuut. Inuutissarsiutigalugu pisortaqarfimmiit atortussat takutippaat suliniutip ingerlakkai utertitassat poortuutaat aamma qularnaveeqqusiineq, kiisalu naatsorsuutigineqassasoq nioqqutissanik saniatigut eqqussuineq immiaaqqanik imeruersaatinillu taamaallaat pisinnaasoq poortuutissat utertissinnaasukkut.

………

Naak nalunaarutip eqqartorneqartup suliarineqarnerani august 1980-imi ilaatigut KGH-lu aamma immiorfiit aallartitaasa akornanni isumaqatigiinngittoqaraluartoq angissusaa quersuup imaqqortussassaa pisarialik pillugu, naalakkersuisut innersuutigissavaat ataatsimiititaliamik pilersitsisoqassasoq ataatsimut periarfissanik naliliisussamik nunagisami tuniniaavimmik nioqqutissiortoqarnissaa ineriartortinniarlugu – tamannalu nioqqutissanik eqqussuinermut taartaasuulluni – aammalu allannguuteqarnissaa maannakkut atuuttut poortuutissat pissusaat.”

Taanna nalunaarusiaq suliarineqartoq Inatsisartunut saqqummiunneqarpoq inatsisartut aasaanerani ataatsimiinneranni 1984-imi.

Nalunaarusiap saqqummiunneqarnerani ilaatigut naalakkersuisut oqaatigaat:

”Naalakkersuisut erseqqissumik isumaqarpoq pingaarnertut piumasaq suliniutip piviusunngortinniarneranut tassaasoq politikkikkut piumassuseqartoqartoq pisariallit inatsit naammassinissaannut aamma aqqutissanik pissaqartitsinissamut matussuserniarlugit taakku pisariallit ikiorsiinerit suliniummut.”

………

Soorlu oqaatigineqareersoq kalaallit inuiaqatigiit aningaasatigut ilanngussaqartariaqarput avatangiisit minguinnerusut anguniarlugit aammalu suliffeqarfinnik periarfissanitsinneranut sunniuteqarnera.

Naalakkersuisut maluginiarpaat ataatsimiititaliap assigiinngitsut marluk ikiorsiinerit tikkuaraat, soorlu toqqaannanngitsumik akileraarutinik annikillisitanik qaffaanikkut – ataatsimiititaliap ilimagisaanut sanilliullugu – piffissami imaluunniit toqqaannaq atuisunut akinut qaffaanikkut.Naalakkersuisut paasitissavaat maannakkut atuuttut Nunap karsianut akileraarutit – ataatsimiititaliap sulinerminni naatsorsuutigisimasaat 10 %-imik ukiumut qaffassasut – taakkuali 1982-imiit 1983-imut aamma 1984-imut qaffannikuunngillat. Taamaattut qaffaanerit taamanikkut piffissami allatut ilioratik tuninerani akiinut qaffaatitsisimasussaangaluarput 38 øre-mik immiaaqqamut ataatsimut.

Piviusumik naalakkersuisut tikkuarsinnaavaat Nunap karsianut akileraarut qaffatsissinnaangaluaraat 10 %-imik 1985-imi aammalu taamaasilluni qaffannera 1986-imi aningaasat naleerukkiartorneranut maleruutiinnarlugu (maannakkut 6-8%-iusoq), tamatumalu kingorna nioqqutissiornerup aallartinnerani tamanna iluanaarut suliniummut pitsaaqutinngortillugu.

Iluanaarut suliniummut ilanngunneqarsinnaangaluarpoq toqqaannartumik Nunap karsianut tapiissutitut imaluuniit akileraarutip qaffasissusiata apparneratigut, ataatsikkullu tuninerani akiata qaffannissaa piumasariutigisariaqarnagu.

Taassuma saniatigut nioqqutissiornerup aallartinnerani pisariaqassaaq annikitsumik ataasiarluni tuninerata akiata qaffannissaanut (2-3%-imik) suliniutip akilersinnaanngorsinnaassappat.

Taamaattoq periuseq malunnartinneqarsinnaavoq ataqatigiisitsinikkut taakkunani marlunni tapersiutini, aammalu naalakkersuisut kajumissaarutigissavaa suliaq ingerlateqqinneqassasoq najoqqutassat taamaattut naapertorlugit.

Inatsisartunut ilaasortat sillimaffigissavaat politikkikkut akuliunneq maani imigassamik atuinermut killiliisitsiniarneq kalaallit nioqqutissiorluni ingerlatsiviata aningaasatigut inerneratigut malugissammagu, taakkualu akuliunnerit maannamut taamaallaat danskit nioqqutissiorfiit eqqortarsimammassuk.

……..

Qulaani taakkartorneqartut, nalunaarusiallu imarisai uparuarlugit Naalakkersuisit imatut innersuussuteqassapput:

Inatsisartut

avatagiisit miguinnerulersinnerannut aammalu suliffissat amerlanerusut pilersinneqarnissaannut  tunngaviatigut tapersiissasut mineralvandiliorfissat immiaaqqanillu utertitsittakkanik puulinnik maqitiffissat pingasut pilersinnerisigut,

inatsisartut
siornagut taakkartorneqartutut akitsuutit isertussat atorneqarnissaannut aalajangiussamut, aammalu ingerlatsiviup annikinnerusumik ataasiartumillu tunisinermut akinik qaaffaanissaanut akuersissasut,
Inatsisartut
avatagiisit miguinnerulersinnerannut aammalu suliffissat amerlanerusut pilersinneqarnissaannut  tunngaviatigut tapersiissasut mineralvandiliorfissat immiaaqqanillu utertitsittakkanik puulinnik maqitiffissat pingasut pilersinnerisigut,
Inatsisartut
avatagiisit miguinnerulersinnerannut aammalu suliffissat amerlanerusut pilersinneqarnissaannut  tunngaviatigut tapersiissasut mineralvandiliorfissat immiaaqqanillu utertitsittakkanik puulinnik maqitiffissat pingasut pilersinnerisigut,
inatsisartut
akuersissasut, pilersaarusiaq piviusunngortinneqarssasoq piginneqatigiiffiup ataatsip pilersinneqarneranik,  piginneqatigiiffimi aktiaatinik amerlanerussuteqarneq Kalaallit Nunaanni, KGH ilanngullugu, pigineqartunik, tamatuma saniatigut nunatta karsia piginneqatigiit aningaasaliissutaannut 5 millioner koruunit missaat atorlugit piginneqataassuteqalissasoq.
Kiisalu Naalakkersuit Inatsisartunut imatut piginnaatitaaqqullutik qinnutigissavaat:
Naalakkersuisut
Pilersaarusiap piviusunngortinnissaanut soqutigisaqaqatigiit isumaqatigiinniarnerat naammassissangat (Kalaallit Nunannut ministeriaqarfik, kommunit pineqartut maqititseriveqarfiillu sungisallit).
Inatsisit
Tuniniaanerup ingerlanneqarnerata pisariaqartitai ersarissarneqassasut, tassungalu atatillugu peqqussusiutoqassasoq kalaalit nunaannut immikkuullaritsumik utertitsitakkamik puuliortoqassasoq.”

Inatsisartut naalakkersuisut siunnersuutaannut ilanngunnini tunniuppaa aammalu taamaasilluni naalakkersuisut piginnaatitaalersillugit sulinertik ingerlateqqissinnaagaat mineralvandimik nioqqutissiorfimmik/immiaaqqanik maqiterivimmik pilersitsinissaminnut. Suliap ingerlanneqarnerata inernera allakkatigut ulloq 6. juli 1984-imi Kalaallit Nunaanni Ministereqarfimmut nalunaarutigineqarpoq. Aasaanerani 1984-imi inatsisartut suliarinninnerat aallaavigalugu Inatsisartut aningaasartuutissanut inatsimmi 1985-imut imatut allaqqasoqarpoq:

”90.05 aktianik pisineq mineralvandimik nioqqutissiornermi aamma immiaaqqanik  maqiterinermi illuliamut 6.000.000

6 mio. kr.-init qinnutigineqarput, taakkualu Namminersornerullutik Oqartussat aningaasaliissutigisassarivaat piginneqatigiit aningaasaliissutaannut tassunga pilersaarutigineqartumut mineralvandimik nioqqutissiorfimmut aamma immiaaqqanik maqiterivimmut.

Katillugu piginneqatigiit aningaasaliissutaat 45 mio. kr.-init missaaniissaaq.

Suliassaq suliarineqarpoq KS 11/1984-imi.”

Inatsisartut ukiaanerani ataatsimiinneranni 1995-imi naalakkersusiut inatsisartunut nalunaarutigivaat fabrikkiliornissanut mineralvandinut sanaartorfinnut /immiaaqqanik maqiterinissamut pilersitsinissamut pilersaarutit. Nalunaajaat ilaatigut ima imaqarpoq:

Nalunaajaatip uuma siunertarivaa inatsisartunut aalajangernissamut tunngavimmik saqqummiussissalluni, taamaasillunilu isummerfiginnittoqarsinnaanngussammat namminersornerullutik oqartussat ingerlatsivimmi peqataanissaannut, taakkualu immiaaqqanik sodavandinillu nioqqutissanik sanaartortuusussaallutik nunagisami tuniniaavilluni pilersuinikkut. Tamanna suliniut piviusunngortinneqarsinnaanngilaq namminersornerullutik oqartussat peqataanngippata, siullertut pingaarnertullu pissutigalugu nioqqutissiorfik iluanaarutinik ingerlanneqarsinnaanngimmat. Namminersornerullutik Oqartussat peqataanissaat itigartinneqaraluarpat tamanna assigiinnassammagu suniliniut taamaatiinnarneqarpat.”

………

Inatsisartut aalajangiineri junimi 1984-imi,

Suliniutip ineriartornera juni 1984-imiilli:

a) Poortuutissanut pissutsit

b) Fabrikkit sumiiffii

c) Sanaartorfigiuminarsaanermut aningaasartuutit il.il.

Piginneqataasut

Isumaqatigiinnermut tunngavik.

Anguniagassatut pilersaarusiaq –Ingerlatsiviup aningaasaqarneranut aamma inuiaqatigiit aningaasaqarniarneranut naliliineq.

Aalajangiinerit pisariallit.

Naalakkersuisut siunnersuutaat.

………

”Ataatsimiititaliap nalunaarusiaa inatsisartuni juni 1984-imi eqqartorneqarpoq. Inatsisartunut siunnersuummi naalakkersuisut tapersiipput tunngaviusumik tapersiisoqassasoq illuliat pingasut pilersinneqarnissaannut, aammalu suliniut piviusunngortinneqassasoq ingerlatsivimmik pilersitsinikkut piginneqataasut annertunersaat Kalaallit Nunaanniillutik, aammalu immiorfiit, kommunit, KGH aammalu namminersornerullutik oqartussat piginneqataasuussasut.
Kiisalu naalakkersuisut tikkuarpaat suliniutip aningaasaqarnera isumannaartariaqartoq tapersiinikkut, aammalu tunisinermi akiinit qaffaanikkut.
Naalakkersuisut inatsisartunut piumaffiginnipput piginnaatitaanissamut isumaqatigiinniarnerit naammassinissaannut suliniutip piviusunngortinnissaanut, aammalu piginnaatitaanissamut naammassisinnaanngornissamut pisariallit pineqaatissiissutit atuutsinnissaannut niuerfik aqutariniarlugu peqqussusiornikkut utertitassat puuisa atorneranut aammalu nunanit allaneersut unammillertut killilerniarlugit.

Inatsisartut isumaqatigiinninniarneranut inernera tassaavoq naalakkersuisut tunngaviusumik taperserneqarmata suliap ingerlateqqinnissaanut suliniutip pilersaarusiornissaanut ataatsimiititaliap nalunaarusiaani najoqqutassat taakkartorneqartut naapertorlugit.”

………

a) Poortuutissanut pissutsit

Suliniutip naatsorsuutigaa utertitassat puuinik aaqqissuussinermik eqqussisoqassasoq puuiaasamik immikkuullarissumik atuinikkut.

Kalaallit Nunaanni Ministereqarfiup 1984-imi ajornartorsiuteqartoqarsinnaasoq erseqqissarpaa, tassami peqqussummit eqqussisoqassangaluarpat aalajangersimasut poortuutissat toqqangassat assigiinngitsut atornissaanut, taamaasilluni nunat allat isumaqatigiissutaannut akerliliinerussasoq.
Tamanna maannakkut erseqqissarneqarpoq justitsministereqarfimmut saqqummiussereernerup kingorna, paasineqarmat nunat assigiinngitsut akornanni malittarisassaqarsimanngitsoq, aalajangersimasut poortuutissat toqqangassat atorneqarneranut peqqussusiortoqarnissaanut akornusiisumik. Aammattaaq inatsisit atulersinneqarsinnaapput aalajangersimasut poortuutissat atorneqarnissaanut killiliisut. Kisianni maluginiarneqarpoq teknikkikkut najoqqutassat sioqqutsisumik GATT-ip allaffeqarfianut nalunaarutigineqassasut. Maannakkoqqissaaq inatsisinik atulersitsisinnaasut poortuutissanut pissutsinut tunngatillugu tassaapput Kalaallit Nunaanni ministereqarfik. Avatangiisinut pissutsit tunngatillugit namminersornerullutik oqartussanut nuunneqarnikuuneri peqqutaallutik tamanna tunngaviusoq Kalaallit Nunaannut ingerlateqqinneqassaaq, aammalu tamanna naatsorsuutigineqarluni pisinnaasoq nioqqutissiorluni aallarnerfia sioqqullugu taakkunani pingasuni fabrikkini, aammalu taamaasilluni taamaattut malittarisassat poortuutissat pillugit atuutsilinnginneranni.

………

e) Isumaqatigiinnermut tunngavik.

Makkununnga allagartanut uppernarsaatinut allaqqitassanik sanasoqarnikuuvoq:

Pilersitsinermi isumaqatigiissut, piginneqataasunut isumaqatigiissut aammalu ingerlatsinermik isumaqatigiissut.
Pilersitsinermi isumaqatigiissut ingerlatsiviup malittarisassaanik imaqarpoq, taakkualu malittarisat aalajangersimasut malillugit iluseqarluni. Piginneqataasunut isumaqatigiissutip allaaseraa ingerlatsiviup pilersinneqarneranut suna siunertarineraa, aammalu piginneqatigiit aningaasaliissutaata akilernerani piumasaqaatit, peqataasut siulersuisuini sinniisuusut, piginneqatigiinnerup tunniunnerani aalajangersakkat, isumaqatigiissutip sivisussusaa, kiisalu isumaqatigiisitsiniarnermut aalajangersakkat. Erseqqissarneqassaaq piumasat ilaanni oqaatigineqarmat ingerlatsivik isumannaarneqassasoq kisermaassisussanngorlugu mineralvandimik aammalu immiaaqqanik nioqqutissanik eqqussuinikkut, taannalu pissasoq ingerlatsiviup nioqqutissiorluni sulinera nassiussassaqalerpat.

Aammattaaq piumasanut ilaatinneqarpoq ingerlatsiviup imminut akilersinnaanera isumannaarneqassasoq Namminersornerullutik Oqartussaniit ukiumoortumik ingerlatsinermut tapiutinik ikiuuserneqarnikkut.

Ingerlatsiviup siulersuisui tunngatillugit aalajangiunneqarpoq siulersuisut qulingiluanit ilaasortaqassasut, taakkunanilu Namminersornerullutik Oqartussat, De forenede Bryggerier aamma Danish Interbrew immikkut tamarmik marlunnik ilaasortanit toqqaassasut, kommuunillu pingasut ataatsimik ilaasortamik toqqaassasut. Siulersuisunut ilaasortaq Namminersornerullutik Oqartussaniit toqqarneqartoq siulittaasutut ivertinneqassaaq.”

………

3. Ingerlatsiviup aningaasaqarneranut aamma inuiaqatigiit aningaasaqarniarneranut naliliineq.

Ingerlatsivimmik pilersitsinermi ajornartorsiutit tunngaviusut attuumassuteqartarput suliniutip aningaasaqarneranut. Immiorfiit soqutiginnittut imaluunniit kommunit peqataasut tamarmik akisussaaffimmik tigusissallutik pisinnaanngillat amigartoorfiusumut aningaasaliigaluarunik. Taamaattumik taakku peqataasut kissaatigaat Namminersornerullutik Oqartussat taakkua ingerlatsinermi annaasaqaatit matussusissagaat. Aammattaaq piumasaqaatigineqarpoq Namminersornerullutik Oqartussat ingerlatsivik niuernikkut kisermaassisutut inissisimalertissagaat tunisinikkut isumannaatsuunissaa siunertaralugu. Amigartooruteqarnissamut matussusiinissaq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutigigallarpaat ukiumoortumik ingerlatsinermut tapiutinik ikiorsiisarniarluni nioqqutissiorfimmut ingerlatsivimmut ima annertussuseqartumik, soorlu naleqqiullugu aalajangersimasumut amigartoornermut pisortatigut kalaallinit pigineqartumut pissarsiassaanut assigusumut suliffeqarfiup.
Aammattaaq naalakkersuisut oqaatigalugu takutissimavaat siunertarineqartoq ingerlatsivik nioqqutissanik immiaaqqanut aammalu sodavandinut nioqqutissanut tunngatillugu eqqussinikkut kisermaassitinniarlugu, tamannali aatsaat arlaatigut ajornartitsissanngippat nunat allat akornanni isumaqatigiissutinut tunngatillugu.

………

”Piginneqatigiit aningaasaliissutaat.

KGH-ip aallaqqaataaniit suliniutinut pilersaarutinut piginneqataasoorusussimannginnera pissutigalugu. Maannakkut nangiinnarneqarpoq imaalilluni Namminersornerullutik Oqartussat piginneqataaffissaq KGB-imut eqqarsaatigineqaraluartoq pisiariinnassagaat.
Aningaasartuutitssanut inatsimmi 1985-imut 6.000.000 kr.-init piginneqatigiinnermut pissarsissutissanut illikartinneqarsimapput. Pisariaqassaaq akuersissutigissallugu 3.750.000 saniatigut, pissutigalugu Namminersornerullutik Oqartussat piginneqataaffeqartussaammata katillugu 9.750.000 kr.-init.
Maluginiarneqassaaq suliniutip piumasaqaataanni naatsorsuisoqarsimammat ernialersuinermik piginneqatigiit aningaasaliissutaannut ukiumut 11,5 %-imik. Taamaasillutik aningaasaataanngillat annaasaqaataanissamut naatsorsuutigineqartut. Aningaasat annertussusaat tamakkerlugu akuersissutigineqartariaqaraluarpoq aningaasartuutissanut inatsimmi 1985-imut periarfissaalluni 1986-imut nuunnissaat, pissutigalugu ingerlatsiviup pilersinneqarnera aatsaat januar 1986-imi aallartinneqarsinnaammat.

Inerniliineq: Tapiutit akuersissutigineqassapput 3.750.000 piginneqatigiit aningaasaliissutaannut aningaasartuutissanut inatsimmi 1985-imut.

– Ingerlatsinermut tapiutinik ikiorsiineq

Ingerlatsiviup pilersinneqannginnerani immiorfiit aammalu kommunit piumasaraat Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutigissagaat ingerlatsinermut tapiutinik ikiorsiiniarlutik suliffeqarfiup amigartoorutai matussuserniarlugit. Ingerlatsinermut tapit aningaasartuutissanut inatsimmiit tiguneqartariaqarput siullerpaamik aningaasartuutissanut inatsimmi 1988-imut.

– Ingerlatsiviup tunisineranut isumannaarinninneq

Immiorfiit piumasaraat ingerlatsiviup tunisinera isumannaarneqassasoq niuernikkut malittarisassatigut pineqaatissiinikkut soorlu peqqussusiornikkut aalajangersimasut poortuutissat atorneqarnera tunngatillugu, kiisalu ingerlatsivimmut kisermaassinissamik tunisisoqassasoq immiaaqqat aamalu sodavandit nioqqutissat eqqussuunnissaannut.
Aammattaaq erseqqissarneqassaaq aalajangiineq Namminersornerullutik Oqartussat peqataanissaat pillugu nanginneqartariaqartoq aalajangiinermik akileraarutinut politikkip tulluussarnissaanut, taamaasillunilu immiaaqqat sodavandilluunniit akileraarusiorneqartassanngillat sakkortunerusumik unammillertunut nioqqutissanut sanilliullugit, soorlu tamanna ullumikkut atuuttoq.
Kiisalu mininneqassanngillat imigassamut politikkikkut killilersuinerit, taakkumi immiaaqqamut atuinerit killilermassuk 32,6 mio. ukiumut puiaasat ataatissagaat, taakkualu assigivaat 85 % miss. ukiumoortumik nalunaarsorneqarsimasoq atuineq 1984-imi, suliniutip aningaasaqarnera sunnertussaammassuk aamma soorlu inuiaqatigiit aningaasaqarneranut sunniutit pitsaanngitsumik.

………

– Isumaqatigiinnermut tunngavik.

Namminersornerullutik Oqartussat isumaqatigiinnermut tunngavissaq pillugu isumaqatigiinninniarnerit naammassissavaat peqataasut allat peqatigalugit ingerlatsivimmi.
Piumasaqartoqartillugu immiorfiit akuerisinnaagaat Namminersornerullutik Oqartussat siunnersuutaat amigartooruteqarnermut ajornartorsiutip aaqqiiviginissaat, kiisalu tunisinermut piumasaqaatit isumannaarnissaat pillugit, taakkua isumaqatigiinninniarnerit naammassineqarsinnaapput 1985-ip naanginnerani. Namminersornerullutik Oqartussat isumaat naleqquttumik akuerineqarsinnaanngippat suliniut isumaliutigineqaqqittariaqassaaq, pisariaqassappallu taamaatillugu.”

Naggasiutitut naalakkersuisut inatsisartunut piumasaraat piginnaatitaanissaq ukua akuersissutiginissaanut:

  1.  Ingerlatsiviup pilersinneqarnissaanut isumaqatigiinninniarnerit naammassisinnaanissaanut.
  2.  Namminersornerullutik Oqartusat ingerlatsivimmi piginneqataasutut ilaassasut  piginneqataanermut aningaasaliinikkut 9.750.000 kr.-init. Pisariaqassaaq tapiutitut akuersissuteqarnissaq kr. 3.750.000 aningaasartuutissanut inatsimmut 1985-imut, periarfissaqarlunilu piginneqatigiinnut aningaasartuutip tamaat 1986-imut nuunnissaanut.
  3.  Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutigissagaat akueralugu ukiumoortumik  nunatta karsiatigut aningaasaliinikkut ikiorsiisassallutik ingerlatsinermut amigartoorutip naatsorsuutigineqartup matussusernissaanut. Amigartoorut annerpaamik assigussaaq tassunga pisortatigut piginneqataanerup piginneqataasut aningaasaliissutaata annertussusaattut. Ukiumoortumik ingerlatsinermut tapiissut aningaasartuutissanut inatsimmiit tiguneqassaaq.
  4.  Namminersornerullutik Oqartussat inatsisiliornikkut aammalu allatigut pineqaatissiinikkut ingerlatsivik illersorniassagaat nunamit allameersumit unammillerneqarnissaanut.”

Inatsisartunut suliassaq naammassineqarpoq ima inaarutaasumik oqaasertalerneqarluni:

”Inatsisartut nalunaajaat pilersaarusiornernik fabrikkinut mineralvandinik sanaartorfissanut aamma immiaaqqanik maqiterivinnut pilersinneqarnissaat pillugit tusaatissatut tigummassuk, inatsisartut oqaatigaat pilersaarutinut ilanngullutik nalunaajaammi maleruagassat aalajangersarnillit tunngavigalugit. Ilanngullugu inatsisisartut naalakkersuisunut peqqusipput tunngaviusut ingerlateqqissallugit inuussutissarsiutinut ineriartornermut pilersaarummi siunertaralugu pitsaanerusumik tulleriaarinissaq aamma suliffeqarfinnik siaruaassinissaq, aammalu nuna tamakkerlugu suliffissaqarnissaq”

………

Suliarinninnerup inernera taamaasilluni imaalerpoq naalakkersuisut anguaat kissaatigisartik inatsisartuniit piginnaatitaanissat isumaqatigiinninniarnerit ingerlatsiviup pilersinneqarnissaanut naammassisinnaanngorlugit saqqummiunneqartut tunngavigalugit, aammalu ingerlatsivik unamillerneqarnissamiit illersornissaa ingerlatissallugu, aammalu sunniuteqarfigissallugu pingaarutillit naalagaaffimmiit aningaasaliinerit illuliornissamut pilersaarummi 1986-imut tiguneqassasut.”

Taanna piginnaatitaaneq inatsisartuniit naalakkersuisunut tunniunneqartoq isumaqatigiissutit naammassiniarnissaanut atorluarneqanngilaq, pissutigalugu immiorfiit peqataasuniit nangaaneqartoqarsimammat missingersuutit aningaasatigut qajannaassusaannut.

Inatsisartut upernaami ataatsimiinneranni maajip qaammataani 1986-imi nutaamik nalunaajaasiortoqarpoq pilersaarutit pillugit nioqqutissiorfimmik pilersitsinissaq pillugu.

Nalunaajaammi ilaatigut takuneqarsinnaapput makkua:

”Qinigassat allat periarfissat.

Qaammatini kingullerni misissuinermik suliaqartoqarnikuuvoq aningaasatigut atugassat pillugit marlunnik fabrikkiliortoqaannaraluarpat, ingerlatsivimmik pingasunit fabrikkilimmit pilersitsinissamut qinigassaralugu allatut. Taakkua danskit immiorfiit angisuut marluk imminnut attaveqaratik suliniutip ilusissaanik titartaasimapput ataatsimik fabrikkiortoqartillugu inerniliillutik ilanngullugit missingersuutit, taakkualu allaaveqartut fabrikkip Nuummi inissinneqarnikuusoq. Aammattaaq missingersuutit suliarineqarnikuupput allanngorartumik tunisinermut piumasaqaatit aallaavigalugit.

Taakkua missingersuutigineqartut tunisinermut isertitassat naatsorsorneqarnikuupput KNI-p ilimagisaat nioqqutissanut akigititassat naapertorlugit, pissutigalugu naatsorsuutigineqarmat KNI-p angussagaa matussutissanut tapersiineq uuttuut malillugu soorlu Aalborg-imiit pilersorneqarneq ingerlatiinnarneqaraluarpat.

Makkua misissuinerit takutippaat pingaaruteqartumik ingerlatsinermut aningaasatigut pitsaaqutissartaqartoq fabrikkimik ataatsimik Nuummi inissinneqartumik toqqaasoqassangaluarpat.

Pingasunik fabrikkeqartoqassangaluarpat ukiuni siullerni pingasuni naatsorsuutigineqarsinnaavoq katillugu pitsaanngitsumik ingerlatsinikkut inerneqarneq 50-60 mio.kr.-init immiaaqqanik tunisinikkut 32,5 mio. puiaasanik, ataasiinnarmilli Nuummi fabrikkeqassangaluarpat assiganik immiaaqqanik tunisiilluni naatsorsuutigineqarsinnaasoq iluanaaruteqartoqalereersinnaanera ingerlatsinermi ukiup aappaani pingajuanniluunniit.

Aammattaaq immiaaqqanik tunisineq 24 mio. puiaasanut millisinneqaraluarpat Nuummi fabrikkip iluanaaruteqarfiulereersinnaavoq ukiut amerlanngitsut iluanni (ukiuni ingerlatsiffiusuni 3-4-ni).

Makkua misissuinerit tunngavigalugit immiorfiit nalunaarutigivaat peqataarusussinnaallutik piginneqataasutut ingerlatsivimmi, taannalu ingerlariaaseqartussaq Nuummi fabrikkitut siunertalik kalaallit niuerfiat pilersussallugu ilimasaaruteqartoqanngitsumik Namminersornerullutik Oqartussaniit ingerlatsinermut tapiisaqartariaqarluni.

……..

SIUNNERSUUTIT

Ataasiinnarmik fabrikkiliortoqassangaluarpat nunatta karsianut pitsaaqutissaasinnaanera tunngavigalugu, aammalu pissutigalugu taanna siunnersuut periarfissamut naleqqussarneqarnikuummat immiaaqqamik atuinikkut milliartortitsisoqarnissaanut naalakkersuisut siunnersuutigissavaat inatsisartut akuersissutiginissaanut:

2) Aalajangiunneqarpoq immiorfiit, Nuuk Kommunia aammalu Namminersornerullutik Oqartussat peqatigalugit Nuummi fabrikkimik pilersitsiniartoqassasoq kalaallit niuerfiat immiaaqqanik aammalu sodavandinik pilersussallugu. Siusinnerusukkut aalajangiunneqarnikoq pingasut fabrikkit pilersinneqarnissaanut tunngasoq taamaattumik atorunnaarsinneqarpoq.

…….

3) Naalakkersuisut inatsisartuniit piginnaatitaalerput qulaani eqqartorneqartut aallaavigalugit pingaarutillit isumaqatigiissutit suliarinissaannut ingerlatsiviup pilersinneqarnera atatillugu. Isumaqatigiit tamanna pillugu pisussaaffiliisut juni 1986-imi naatsorsuutigineqarput isumaqatigiissutiginissaat.”

Taanna inatsisartunit nalunaarummit suliarinninneq inaarneqarpoq imatut:

”Peqataasut tamarmik nalunaarutip siunnersuutaanut isumaqataapput, aammalu fabrikkimik ataatsimik Nuummi pilersitsisoqarnissaa siunertaralugu siunnersuutaannut kitaani niuerfimmi immiaaqqanik sodavandinillu nioqqutissanik pilersuinissamut.

……..

Naalakkersuisut tamanna tunngavigalugu piumasaraat inatsisartuniit naalakkersuisut piginnaatitaassasut isumaqatigiissummik tunngavimmik suliaqarnissamut, taassumalu Namminersornerullutik Oqartussat pitsaanerpaamik atugassaqartitsissalluni killigeqqusap pingaarnerup iluani, aammalu ataavartumik ingerlatsinikkut nunatta karsianiit tapiisoqartassanngitsoq, aammalu piginneqataasut iluanaarutinut naligiissinneqassasut.
Taanna piumasaqaat tamakkiisumik inatsisartuniit taperserneqarpoq, taamaasillunilu isumaqatigiissutip tunngavissaa taakkunani atugassani siunissami qaninnerusumi naammassillugu isumaqatigiinniarneqarsinnaassasoq Namminersornerullutik Oqartussat, Nuuk Kommunia aamma immiorfiit soqutiginnittut akornanni.”

Matuma kingornagut isumaqatigiissutit tunngavii kingusinnerusukkut julip qaammataani 1986-imi kisermaassinermut pisortanut nassiunneqartut kiisami isumaqatigiissutigineqarput.

Immiaaqqat imeruersaatillu kulsyrimik akullit puui pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 901, 29. december 1987-imeersumi takuneqarsinnaavoq § 1, imm. imaattoq:

”Immiaaqqat imeruersaatillu kulsyrimik akullit Kalaallit Nunaanni taamaallaat nioqqutigineqaqqusaapput utertittakkanik, nalunaarummut bilagimi immikkut nalunaarsukkanik eqqortitsisunik, pooqartillugit.”

Inatsip assiga uteqqinneqarpoq kingusinnerusukkut takkuttumi namminersornerullutik oqartussat nalunaarutaat 11. marts 1998-imeersumi.

Ukiaanerani 1992-imi Inatsisartut inatsisissamut siunnersuut suliarivaat nioqqutissanik eqqussuinermut, avammullu tunisinermut tunngassuteqartut.

Inatsisissatut siunnersuut saqqummiunneqarpoq KNI-p allanngortinneqarnera atatillugu.

Siunnersuut takkunnikuuvoq ilaatigut pissutaalluni inatsisartut upernaami 1992-imi ataatsimiinnerani aalajangiisoqarmat KNI-p immiaaqqanik, viinninik, imigassanik aammalu tupamik kiisalu mamakujuit sukkulaallu eqqussorneqarnerat unitsinneqassammat suliffeqarfiup allanngortinneqarnera atatillugu.

Immiaaqqat pillugit saqqummiussinermi takuneqarsinnaavoq imaattoq:

”Naalakkersuisut aallarnerfigimavaat siunissami immiaaqqat eqqunneqartassasut inatsisartuniit akuersissuteqaqqaarluni aammalu taamaallaat suliffeqarfinniit nioqqutissiortunit poortuutissanik atortunik, taakkualu utertinneqarsinnaassallutik. Taamaasilluta kissaatigaarput avatangiisinut iluanaarutaasussat illersornissaat, taakkualu anguneqarlutik Nuuk Imip pilersinneqarnerata kingorna aammalu puuiaasat utertinneqartarneranik aaqqiinikkut.
Naalakkersuisut suli siunnerfeqarput immikkut isiginiassallugit nunap ilaaniittut puuiaasanik utertitassanik aaqqiinermik suli atuutsilersitsinikuunngitsut.2

Inatsisartut inatsisaanni § 8-imi takuneqarsinnaavoq:

”§8 Immiaaqqat ethanolimik akullit § 1, imm. 1, nr. 3-imi ilaasut nioqqutissanik eqqussuinermi akitsuutit pillugit inatsisartut inatsisaat nr. x, xx. oktober 1992-imeersoq taamaallaat eqqunneqarsinnaavoq akileraarfiusumut inatsisartuniit akuersinikkut, eqqussineq akitsuutitaqanngippat § 17 imaluunniit § 2 aamma § 3 nioqqutissanik eqqussuinermi akitsuutit pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. x, xx. oktober 1992-imeersut naapertorlugit. ”

Tassunga inatsimmut oqaaseqaatit imatut imaqarput:

Ӥ8-imut

Siunnersuutigineqassaaq naalakkersuisut immiaaqqat ethanolimik akullit eqqunneqarnissaanut akuersissummik tunniussisassasut. Siunertaavoq naalakkersuisut akuersissutaat taamaallaat nioqqutissiortunut suliffeqarfinnut nalunaarutigineqartassasoq, taakkualu poortuutissat atussavaat kalaallit puiaasaata utertittagaannut aaqqissuussanut ilaassallutik. Piffinni puiaasat utertittakkat atuuffiginngisaanni naalakkersuisut akuersillutik nalunaarsinnaapput eqqussuinissamut piumasaqaateqartillugu akuersissummik qinnuteqartup inatsit naammassisinnaappagit immigassanik nioqquteqarnissamut akuersissutit pillugit imigassanik aalakoornartulinnik nioqquteqarneq sassaallertarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaanni. Siunertaavoq puiaasat utertittakkat aaqqissuussinerata avatangiisinut pitsaaqutissartai atatiinnarnissaat.

Inatsisip tunngavii ilaatigut ujarneqassapput siusinnerusukkut isumaqatigiissutigineqarnikuni isumaqatigiissutini.

Naak taanna inatsik atuutsikkaluarlugu, akuersissummik piginnittoq akileraarutitaqanngitsumik eqqussinissamut § 11 naapertorlugu, enthanolimik akullit immiaaqqat utertittakkanik poortuutissaqanngitsut eqqussinnaavai.

Inatsisissatut siunnersuutip siullermeerluni Inatsisartunik suliarineqarnerani Siumut partiiata politikkikkut oqaaseqartittakkap oqaatigaa:

”Immiaaqqanik eqqussinissamut tunngatillugu SIUMUT-kkut iluarisimaarpaat taamaallaat nioqqutissiorlutik suliffeqarfiit utertittakkanik poortuutissanik atuisut akuerineqarsinnaaneri. Uaguttaaq aamma soorlu nunarsuup ilaa assigalugu akisussaaffeqartariaqarpugut uagut pisussaaffitsinnut avatangiisinut pissutsit eqqumaffiginerulerniarlugit, taamaattumillu aalajangeqqaffigisariaqarparput puuiaasat utertittakkanik aaqqiineq. Tamattami takusinnaavarput pitsaasumik tamassuma sunniuteqalereersimanera, piffissamut siusinnerusumut sanilliussissagutta ataasiaannagassat qillertuusat sumi tamaaniikkallarmata.

Inuit Ataqatigiit politikkikkut oqaaseqartartat ilaatigut imatut oqaaseqarpoq:

”Avatangiisugut illersorniarlugit ornigineruarput suli puiaasat utertittakkanik aaqqissuussineq immiaaqqanik eqqussinermi atorneqarnissaa.”

Ataatsimiititaliap suliarinninnerata kingorna inatsisissatut siunnersuut akuerineqarpoq iluseqarnermisut.

Unammilleqatigiinnermut inatsit:

KNI-p allanngortiternera atatillugu aammattaaq unammilleqatigiinnermut inatsit akuerineqarpoq. Kisermaassinissamut nakkutilliisut ukiuni siusinnerusuni atorunnaarsinneqareernerata kingorna Kalaallit Nunaat unammilleqatigiinnermut oqartussaasoqanngilaq, pissutigalugu kisermaassinissamut inatsit suli atuummat, kisiannili ingerlatsisoqarani atortinnissaanut. Unammilleqatigiinnermut inatsit oqaasertamikkut danskit unammilleqatigiinnermut inatsisaat assigivaat.

Naliginnaasuni oqaaseqaatini unammilleqatigiinnermut inatsimmi akuerineqartumi takuneqarsinnaavoq:

”Kalaallit Nunaanni unammilleqatigiinnermut inatsimmi siunnersuummut oqaaseqaatit.

Oqaaseqaatit nalinginnaasut

Aallaqqaasiut.

Inatsisissatut siunnersuut pingaarnertut marlunnik siunertaqarpoq. Siullertut piffinni Kalaallit Nunaanni unammilleqatigiiffioreersumi unammilleqatigiinneq isumannaarniarlugu – imaluuniit periarfissaqarpat pissarsiarinissaanut – unammilleqatigiinneq ingerlasinnaasoq.

Aappaattut pinngitsoortinniarlugu sallersaasutut inissisimanermik atornerluisoqarnissaa niuerfiusumi.

Taaneqartoq kingulleq pingaaruteqarpoq isiginiassallugu. Kalaallit Nunaat immikkuullarilluinnartunik niuernermut pissutsinik atungaqarpoq, tamannalu peqquteqarluni niuerfik tamakkiisumik mikisutut isigineqarsinnaammat, aammalu inuit piffimmi isorartoqisumi siaruarteqqammata. Tamassuma kinguneraa niuerfiusoq piffik taamaallaat amerlassutsinik killilinnit nammataqarsinnaanera. Taamaattumik akueriinnartariaqarpoq piffinni assigiinngitsuni pissutsit kisermaasserpaluttumik ingerlariaaseqarnerat, aammalu inatsisissatut siunnersuutip taamaasilluni immikkuullarissumik tassunga pisumut tikkuaassilluni.

………

Inatsisit atuuttut.

1.januar 1990 tikillugu Danmarki Kalaallit Nunaallu ataatsimut kisermaassinermut inatsiseqarput, tamannali atorunnaarsinneqarpoq inatsisip nr. 370, 7. juni 1989-imeersup atulersinneranit (unammilleqatigiinnermut inatsit).

Kisermaassinermut inatsit suli Kalaallit Nunaanni atuuppoq, kisiannili nakkutilliillutik oqartussat (kisermaassinermut oqartussat) atuukkunnaarnikuupput, pissutigalugu Danmarkimi kisermaassinermut nakkutilliisut atorunnaarsinneqarmata kisermaassinermut inatsisip atorunnaarsinneqarneranit. Taamaasilluni inatsiseqalerpoq ingerlatsisoqaranili oqartussanit, taamaattumillu inatsit maannakkoqqissaaq kalaallinut inuiaqatigiinnut sunniuteqarnani.

Unammilleqatigiinnermi inatsisip siunertaa aammalu atuuffia

Inatsit inuutissarsiutigalugu politikkimut aammattaaq atuisunut tunngatillugu siunnerfeqarpoq. Illoqarfinni inuutissarsiorluni niuernermik tamakkiisumik tunngaviliisuni, imaluunniit anguneqarsinnaappat qanillisissallugu inuutissarsiornikkut niuernermik tunngaviliineq pingaarnertut anguniagaavoq unammilleqatigiinnerup niuerfimmi siuarsarnissaa aamma taamaasilluni naammassisaqarsinnaanermik siuarsaalluni nioqqutissiornikkut aammalu niuernikkut. Saniatigut soorlu allaqqaasiummi oqaatigineqareersoq taakkunani illoqarfinni kiisalu illoqarfinni allani nunarfinnilu, niuernermut pissutsit immikkuullarissut peqqutigalugit ammasumik unmmillertoqanngitsuni pingaarteqarpoq pinngitsuussallugu sallersaasutut inissisimanermik niuerfimmi atornerluisoqarnissaa.

Tamanna isumannaarneqarsinnaavoq niuerfimmi paasiuminarsaanikkut, aammalu periarfissaqarnikkut akuliussinnaanermut unammilleqatigiinnermut killiliinernut aammalu periarfissaqarnikkut akuliussinnaanermut nierfimmi sallersaanermik atornerluinermut.

Paasiuminassuseq pillugu paasineqassaaq pissarsiarinissaa nioqqutissiortunut isersinnaanissaq, tuniniaasunillu akinut tunngatillugu paasissutissanik piniarsinnaanissaq, niuernikkullu piumasaqaatit aammalu allat paasissutissat unammilleqatigiinnermut pissutsinut tunngasut. Akuliussinnaanermut pisariaqarnera unammilleqatigiinnermut killiliinernut naatsorsorneqarsinnaavoq annikilliartuaassasoq paasiuminarsaanerulernikkut.Paasiuminassuseq arlalitsigut siunnersuummi oqaatigineqarpoq, tassanilu pingaarnerpaalluni inuit amerlasuut periarfissaqassasut paasissutissanik aallernissaminnut inuutissarsiorluni pissutsinut, taakkualu aaneqarnikuullutik Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartuniit.

Killiliinerit malittarisassani naliginnaasuniipput allagaatinik takunnissinnaatitaanermiipput, taakkualu pisortat ingerlatsineranni inatsimmi aqutarineqarlutik, taamaasillunilu saqqummiussisoqarsinnaanani aammalu ilaatigut allagartanit uppernarsaatinik ingerlatsitseqqinnikkulluunnit, paasissutissallu taakkua suliffeqarfiup ingerlatsineranut imaluunniit niuernerannut pissutsinut imaqarlutik, annertuumillu suliffeqarfiup aningaasaqarneranut pingaaruteqarluinnarlutik, taamaasillutillu paasissutissat isertuunneqarlutik.

Pingaaruteqarluinnartoq piumasaqaat akuliunnissamut tassaavoq piffimmi niuerfimmi unammilleqatigiinnermut killiliisoqarpat, tamannalu ajoqutaalluni imaluunniit annertuumik ajortumik sunniuteqarsinnaalluni nioqqutissiornerup naammassisaqarsinnaaneranut aammalu pisiassanik kaaviiaartitsineranut imaluunniit kiffartuussilluni sullissinikkut. Tamanna piumasaqaat eqquutsinneqarpat Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut tamanna killiliineq unitsinniarsinnaavat isumaqatigiinniarnikkut imaluunniit tunniussinermut aammalu tunisinermut atukkanik peqqussusiornikkut.

Aammattaaq periarfissaavoq Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut akinut aammalu iluanaarutinut tunngatillugu ilanngussinnaanerat, Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut isumaqarunik suliffeqarfik ataaseq imaluunniit suliffeqarfiit arlallit niuerfimmi sallersaanermik atornerluippata, imaluunniit Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut allatut uammilleqatigiinnermi killiliinerit unitsissinnaanngippatigit.

Pisortatigut inuutissarsiutigalugu suliffeqarfimmik ingerlatsisut aammalu inuutissarsiutigalugu suliffeqarfiit aqutarineqartut imaluunniit pisortaniit akuerineqarnikut aammattaaq inatsisip atuuffianut ilaapput. Tamanna tamakkiisumik atuuppoq paasiuminassusermut inatsit tunngatillugit, akuliussinnaatitaanermulli pisinnaatitaanerit atorneqarsinnaanatik pisimasoq allamik pisortamiit oqartussaasumiit aqutarineqarsimanngippat.

Allat inatsit tassunga tunngassutillit tassaapput atuisartunut pisisartunullu siunnersuisartoqatigiit, tuniniaasarneq, nalunaaqutsersuisarneq, akit aamma atuisartunut pisisartunullu maalaaruteqartarfittut ataatsimiititaliat pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 10, 13. november 1986-imeersoq. Taassuma inatsisip kapitali 8-a akinik aalajangersakkanik imaqarpoq.

Inatsimmi § 24-ip Naalakkersuisut imaluunniit taakku tamatumunnga piginnaatitaat, akinikiluanaarutinillu nioqqutssat aalajangersimasut nioqquteqarfiillu aalajangersimasut iluanni misissuisitsisinnaapput. Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat akinik misissuisarnerit pillugit nalunaarutaanni nr. 36, 16. november 1986-imeersumi Niuernermut Angallannermullu Pisortaqarfik pisinnaatinneqarpoq aalajangersimasunut tunngasumik misissuisinnaassalluni. Maannakkoqqissaaq tamanna pisinnaatitaaneq Atuisartut allaffeqarfiannut nuunneqarnikuuvoq.

Taanna malittarisassaq suli atuutsinneqarpoq unammilleqatigiinnermi inatsisip saniatigut, kisianili ikioqatigiinneq taakkunani pisortani marlunni soorunami aaqqissuunneqarsinnaavoq. Tamanna sukumiinerusumik allaaserineqarpoq § 8-imut oqaaseqaatini.

Unammilleqatigiinnermut aalajangiisartut namminersortutut ingerlariaaseqarput, tamannalu kinguneraa aalajangiisartut allaffeqarfittut ikiuulluni attuumassuseqarfia, suliamik ingerlatsinermi aalajangiisartunut suliaqarnikkut taamaallaat ilitsersuissalluni piginnaatitaanermik aalajangiisartuniit tunineqarnikuupput. Taamaasilluni unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut allaffeqarfiup suliassai aalajangertarpai.

Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut inatsisip pisortatigut ingerlanneqarnera pillugu danskit eqqartuussinermi periusaat atorneqarsinnaanngillat naak eqqartuussinikkut tunngavissat aalajangersimasumik annertussusermi assigiissuteqartut. Tamanna peqquteqarpoq soorlu siusinnerusukkut oqaatigineqareersoq Kalaallit Nunaanni immikkuullarissut niuernermut pissutsit atuummata. Soorlu assersuutigalugu allat isiginiarneqartarput aalajangiisartut akinit aammalu assigusunit saqqummiussigaagata inatsisissami siunnersuummi § 9 naapertorlugu, inuiaqatigiinnut amerlasuunik peqataasoqartunut soorlu Danmarkimut sanilliullugu.

Aqutsinermut tunngasut kingunerisassai sukumiinerusumik inatsisissatut siunnersuummik maannakkoqqissaaq nalilerneqarput assorujuk killiliisussaallutik. Kalaallit niuerfiata annertussusaa isigissagaanni, ataatsimoortillugulu suliassaq pingaarutilimmik isikkoqartariaqartoq suliassanngortinneqassap nalilerneqarpoq annerpaamik suliarineqartassasoq ukiumik ataatsimik allaffeqarfikkut ikiuusineqartumik unammilleqatigiinnermi aalajangiisartunut. Kisiannili erseqqissarneqassaaq missiliuussineq eqqartorneqarmat, pissutigalugu nutaarluinnarmit niuerfimmik pisoqalermat Kalaallit Niuerfiata pilersinneqarnerata kingorna.

Inatsisissatut siunnersuut tusarniaanermut nassiunneqarnikuuvoq inuutissarsiutigalugu soqutiginnittunut peqatigiiffinnut aammalu Atuisunut siunnersortinut. Atuisunut siunnersortit inatsisissatut siunnersuummut oqaaseqaateqanngillat, sulilu tusarniaanermut akissut taakkunani peqatigiiffinniit utaqqineqarluni.

Inatsisissatut siunnersuummi inatsisit ataasiakkaanut oqaaseqaatit.

§ 1-imut.

Malittarisassap killilerpaa siunnersuutip § 3 tapertaralugu inatsisip atuuffissaa. Isummap imarisaa inatsisissami siunnersuutip atuuffissaata killilernera tassaavoq ”inuutissarsiutigalugu suliffeqarfik”. Suulluunniit inuutissarsiutigalugu suliffeqarfiit unammilleqatigiinnermut inatsimmi ilaapput. Arlallit inatsisissami siunnersuummi malittarisassani atorneqarput ”suliffeqarfiit imaluunnit kattunnerit il.il.”. Tamanna naatsumik innersuussineruvoq § 2-imut taaguinerit inatsisip suut ilaginerai.

Pisinnaatitaanerit pillugit pisortanit ingerlanneqartut imaluunniit pisortatigut aqutarineqartut suiunertaanngilaq inatsisip atuutsilernissaanut, tassani eqqartorneqarpat akigititat imaluunniit akit il.il. inatsisartuniit , aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamiit imaluunniit naalakkkersuisuniit akuerineqarnikut.

§ 2 nr. 1 oqaasiata siulliup aalajangerpaa inatsit aallaaveqassasoq sunaluunniit inuutissarsiutigalugu suliffeqarfik ilaasoq, taassumalu ataani piginneqatigiiffiit aammalu imminut napatittut suliffeqarfiit il.il. aammalu inuutissarsiutigalugu suliffeqarfiit pisussaatitaaffimmi maani ingerlanneqartut, naak inuutissarsiutigalugu suliffeqarfik pisortatigut imaluunniit privatimik isiginiarneqaraluarpat.

Aammattaaq inuutissarsiutigalugu suliffeqarfik tamakkiisumik imaluunniit ilaannakortumik pisortatigut aqutarineqartoq ilaavoq. Malittarisassap silataaniittut tassaapput pisortatigut imaluunniit pisortanit akuerineqarnikut suliffeqarfiit, taakkualu pisortatigut atortitsisuuppata, akeqanngitsumik ikiorsiippata, isertitanik nuussuippata imaluunniit allatigut, assersuutigalugu napparsimaveqarfiit ingerlanneqarnerat, atuarfiit, utoqqarnit paaqqutarinninnerit, ikiuutit il.il. Kisianni kiffartuussinerit soorlu assersuutigalugu Royal Greenland A/S-imiit, Kalaallit Niuerfiat Detail A/S-imiit, Kalaallit Niuerfiat Service A/S-imiit, aammalu umiarsuaatileqatigiiffiup nutaap tunniussai ilaapput.

§ 2, nr. 1, imm. aappaata aalajangerpaa unammilleqatigiinnermut inatsisip akuliulluni piginnaatitaaneri atorneqarsinnaanngitsut, tamanna pisoq pisortatigut aqutarineqareerpat immikkuullarissoq tunngavik aallaavigalugu. Ilanngunneqannginnissamut piumasaavoq taassuma immikkuullarissut tunngaviup atorneqarsimanissaa. Inuutissarsiorfiusumut pisortanit piginnaatitaanermik pilersitsiffiusimasumut imaluunniit akuersissuteqarfiusumut ilanngunneqannginnissamut akuliulluni piginnaatitaanernut ilaapput taamaallaat taakku pissutsit toqqaannartumik aalajangerneqarnikut piginnaatitaanikkut imaluunniit akuersissueqarnikkut.

§ 2, nr. 2 imm. siulleq assiganik killiliititsivoq allamut pisortatigut suliffeqarfimmut soorlu eqqartorneqareersoq §2, nr. 1-imut oqaaseqaatini. Assersuutit inuutissarsiutigalugu suliffeqarfiit una malittarisaq malillugu eqqaaneqarsinnaapput Kalaallit Nunaanni Amutsiviit, Tele, Atuisut Nukissiorfiit aammalu assigusaat. Aammattaaq ilanngunneqarpoq inuutissarsiutigalugu suliffeqarfik unammilleqatigiinnermut pingaaruteqassaaq inuutissarsiornermut.

Inatsisit paasiuminassusermut tunngasut aammalu pisortanut tunngasut taamaasillutik tamakkiisumik atuuffeqarput pisortatigut inuutissarsiutigalugu suliffeqarfimmut. Taakkua akuliussinnaanermut piginnaatitaanerit kisianni atorneqarsinnaanngillat pisortat aalajangiussaannut. Kisianni aalajangiisartut pisortatigut tassunga oqartussamut saaffiginnissinnaavoq, tassanilu oqaatigalugit unammilleqatigiinnermut ajoqutaasumik sunniutit.”

Ilisimannittutut siunnersorti Finn Jakobsen nassuiaavoq Grønlands Konsortiet-mut pisortaalluni Nuuk Imeq tunngatillugu.

1992-imiit 1997-imut Nuuk Imermut pisortaasimavoq aammalu ingerlatsiviup siulersuisuini 1994- imiilli ilaasortaasimalluni.

Piffissami september 1983-imiit september 1987-imut Namminersornerullutik Oqartussani Inuutissarsiutigalugu pisortaqarfimmi sulisimavoq. 1984-imiit direktørimut tullersortaalluni sulisimavoq pilersaarutit pillugit, taakkualu naammassineqarlutik Nuuk Imeq pilersinneqarluni.

Nalunaajaat august 1983-imeersoq ilisimavaa 1984-imi inatsisartuniit suliarineqartoq. Nalunaajaat imaqarpoq oqaatiginninnernit taamallaat sulisoqarneranit immiaaqqanik imermillu utertinneqarsinnaasunik puulinnik nioqqutissiorfissamik pilersitsisoqarnissaa sulissutigineqartoq.

Suliniummi aningaasaqarneq ajornakusoorsimavoq.

Pisariaqarsimavoq niuerfiup illersuuserneqarnissaanut immikkut kalaallinut poortuutissanik pilersitsinikkut. Tamannalu allaaviullugu suliap nanginneqarneranut. Utertittakkanik poortuutissaqarneq niernermik aqutarinnissorinarsimavoq pissutigalugu immikkuullarimmat. Ajornakusoorpoq nunamit allaminngaannersumiit nioqqutissiornermik pilersitsissalluni taanna poortuutissaq atorlugu. Kalaallit niuerfiat naak inuit ataasiakkaat atuinerat annertungaluartoq nunanut allanut sanilliukkaanni mikivoq. Kalaallit Nunaata iluani nassiussalerinerup pitsanngorteqqinnissaa aammattaaq pingaaruteqarsimavoq. Ilisimannittoq allassimavoq nalunaajaammit 1985-imeersumit tamannalu suliassamut saqqummiunneqarluni. Pingaaruteqarpoq erseqqissassallugu pingasunik fabrikkiliortoqarluni aalajangertoqaraluarpat niuernermut atugassanut ataqatigiissinnaannginnera. Namminersornerullutik Oqartussat annerusumik soqutigisarisimavaat suliffeqarfimmik pilersitsinissartik avatangiisinut tunngassutillit aallaavigalugit, suliffissaqarnernik pilersitsinissaq aammalu nassiussalerinerup aaqqissuussaaneranik pitsanngoriaaneq. Piffissaq tamaat piumasaqaataasimavoq peqataasunut immiorfinnut niuernermik illersuusiortoqassasoq suliffeqarfimmut. Taanna oqaatigineqarsimavoq piumasaqaataalluinnassasoq. Namminersornerullutik Oqartussanuku piumasarigaat utertittakkanik poortuutissanik pilersitsisoqassasoq. 1984-imi nangaasoqarsimavoq tunngavissaqartoqarsimanersoq immikkuullarissumik kalaallisut poortuutissaateqarnissami, kisiannili kingusinnerusukkut justitsministereqarfik akuersisimavoq. Toqqaannartumik eqqartorneqanngilaq suliffeqarfimmut akuersissummik tunisisoqassasoq. Pingaarutilik aamma tassaasimavoq kisermaassinerup isumannaarnissaa. Piffinni allani pisortaqarfimmi aaqqissuussani ernumassutigineqarsimavoq ajornartorsiutinik pilertoqassanersoq Kalaallit Nunaata aamma GATT aammalu EU-p akornanni ataqatigiinnerat pillugu ilumut kisermaassinermik inatsisitigut aalajangiisoqarpat. Immiorfiit niuernermut tunngatillugu illersorneqarusupput, kisiannili paasisinnaallugu kisermaassineq aamma ajunngittoq. Kisermaassinerup ingerlanneqarnissaanut aqutarineqarnissaanut apeqqutaa ammavoq, kisiannili aallaaviusussaalluni poortuutissanik inatsisiliorneq. Immiorfiillu

isumaqatigiinninniartoqarpoq, taannalu ilutigalugu aamma annertuumik soqutiginnittoqarluni fabrikkip Kalaallit Nunaanni piffinnut assigiinngitsunut inissinnissaa, soorlu aammattaaq inissisimanissaanut isumaqatiinngittoqartoq. Kalaallit imigassanik atuinerat apparsimanera immiorfinnut ernumanarsaataasimavoq.

Inernerisimavaa politikkikkut aaqqissuussaanerit nalilersoqqimmassuk pingasunik fabrikkiliornissamut suliniut iluaqutissartaqarnerusimasoq ataasiinnarmik fabrikkiliornermiit. Ilisimannittoq aammattaaq 1986-imut nalunaarummut atuakkiortuusimavoq. Tassani suliniut imminut nammassinnaalersimavoq aammalu tassanngaanniit aallaaviulerluni piginneqatigiit tamarmik assigiimmik inissinneqassasut iluanaarutit akiliutiginissaat tunngatillugu. Tamarmik allat piumasaqaatit, taassumalu ataani niuernermut illersuineq allanngortinneqanngillat piffissaq tamaat.

Piffissami tassani ataqatigiissaarinermut isumaqatigiissummik immiorfiillu isumaqatigiissuteqartoqarpoq, tassanilu immikkuullarissoq puiaasaq qanoq isikkoqassanersoq nassaarineqarluni. Oqaaseq ”kisermaassiniviusoq” ataqatigiissaarinermut isumaqatigiissummi § 9-imi takuneqarsinnaasoq tassunga tunngatillugu nassaarineqarpoq aammalu isigineqassalluni isumasiuutitut assigiinngissutitut inatsisitigut kisermaassinermiit.

Namminersornerullutik Oqartussat aamma pisussaaffeqarput siunissami kisermaassinerup attatiinnarnissaanut. Pilersuisitsinissamut pisussaaffik kisermaassinermiit malittarisaavoq aammalu takussutissaalluni KGH-ip kisermaassilluni pilersuisinnaaneranut pisussaaffiata sunniutaaneerluni. Ingerlatsiviup KGH annaasaqanngitsittussaavaa siusinnerusumut sanilliullugu. Paasinninneq ilumoorpoq ingerlatsivik ataasiinnarmik pisiniartoqarsimasoq. Isumaqatigiissutip § 19-ia isiginiarneqassaaq kisermaassinivik poortuutissanut inatsisimmi pilersinneqarmat 1987-imi sananeqartuni. Taamaasilluni annikitsukkaarluni poortuutissap Kalaallit Nunaannut eqqukkiartuaarusaarneqarsinnaalluni. Tamanna ataqatigiisinneqassaaq isumaqatigiissutip § 21- ianut, pissutigalugu nioqqutissiornerup aallartinnissaanut ajoqutaasimasussaangaluarmat, poortuutissanut inatsisissat suliarineqarsimanngikkaluarpata. Fabrikkip aallarniutigaa misiliutitut nioqqutissiorneq 1988-ip naanerani, niuernivillu aallartinneqavilluni 1989-ip aallartinnerani. Ilisimannittup suliassarisimavaa Namminersornerullutik Oqartussani poortuutissanut nalunaarut suliarineqarnissaanut aallartissallugu. Immikkoortitaakkanik nalunaarsuiffik ingerlateqqissimavaa immiorfinniit puukut pillugit. Ataatsikkut suliffeqarfiup siulersuisuini siulittaasuusimavoq aammalu tassani taamaattumik nakkutigisussaallugu isumaqatigiissutit aamma naammassineqassasut. Taassuma ataani isumaqatigiissutip kisermaassinnaatitaanermut nakkutilliisunut suliassanngortinneqartoq isumagisimallugu. Namminersornerullutik Oqartussat ernumagisimavaat kisermaassisinnaanermut pilersitsinermut tunngatilllugu, pissutigalugu kissaatigisimannginnamikkut oqaaseqartinnissaat ingasaallugu toqqarlugu oqaasertalernissaa nunanut allanut pisussaaffiit eqqarsaatigalugit.

KGH-ip kisermaassilluni nassiussisarnera atatiinnarneqarpoq, aammalu nassaartoqarluni akileraarutinut inatsisinut aaqqiinermik akileraarutinut ulloq akiliiffissaq kingulleq tunngatillugu, soorlu aamma poortuutissanut akileraarummik ilisisoqarsimasoq ataasiaannagassanut poortuutissanut imeruersaatinut suliffeqarfiup pilersinneqarnera atatillugu. Pilersitsinermut aallaqqaataaniit tunngaviusoq tassaasimavoq avatangiisit pillugit aammalu suliffinnut piumasaqaatit aamma nassiussinermi pitsanngorsaanerit, kisiannili immiorfiit aningaasaqarnermut ernumasimapput. Maannakkut aaqqissuussaaneq atorlugu naaggaarneqarsinnaanngillat silataaniit kalaallit niuerfianut isersinnaasut, kisiannili aningaasaqarneq pissutigalugu ilimanaateqarani.

Peqataasut tunngavii:

Piumasaminut tapersiutitut suliassiisup atulersippaa:

”Inatsisinik peqartoq imaluunniit assigusunik suliassiisup kisermaassinera pillugu, taamaasilluni pisimasoq unammilleqatigiinnermut inatsimmi § 2, nr. 1, naggatip aappaani ilaalluni,

Immikkuullarissumik naammattumik tunngavissamik peqartoq Nuuk Imip kisermaassivissinnaaneranut tunngatillugu, aammalu taanna tunngavik atorluarneqarsimasoq piumasaqaatit naapertorlugit, tunngavissap tunngaveqartissimasai,

Unammilleqatigiinnermu inatsimmi § 2, nr. 1, naggatip aappaani piumasaq ”immikkuullarissumik tunngaveqarnissaa” nassuiarneqarsinnaanngitsoq taamaasilluni tunngavik kisimi isiginiarneqarluni, tunngavissaq toqqaannaq inatsimmi nassaarineqarsinnaappat, aammalu naliginnaanerusumik piginnaatitaaneq allaffissornikkut aqutarineqarnissamik ilaasinnaasoq, taassumalu ataani malittarisassap nassuiarneqarsinnaanani imatut immikkuullarissumik sakkortuunik piumasaqartoqassanngitsoq tunngavissamut,

§ 2, nr. 1 naggatip aappaata nassuiarneqarnera pisinnaasoq immikkullarissumi kalaallit eqqartuussinermut periusaat isigitillugu, tassanilu isumaqatigiissutit aamma aalajangiussat naliginnaanerujussuullutik aqutarineqarnissamut tunngavissatut, aammalu § 2 nassuiarneqarsinnaasoq immikkullarissut niuernermut pissutsit isigitillugit Kalaallit Nunaanni atuuttut,

§ 2, nr. 1, naggatip aappaani piumasaq pisortatigut aqutarineqarnissamut tunngatillugu kingunerinngikkaa pisortatigut aqutarineqarnermi immikkut ittumik pissuseq isummerfigineqarsimassasoq, aqutarineqarnerup ilaatigut siunertarigaa aqutarissallugu, aammalu sorlernut immikkuullarissumik tunngavissaqarnersoq, pisortatigut aqutarineqarneq suliarinnittutut sunniuteqarpat immikkuullarissumik tunngavimmi, aammalu naliginnaasumik aqutarineqarnermut pineqaatissiinerit taamaattumik isigineqarsinnaallutik ”pisortatigut aqutarineqarnermi” § 2, imm. 1, naggatip aappaata iluani

Pingaartuusoq immikkut tunngavissaq atorneqassappat suliarineqassasoq,

Inatsisartut piginnaatitaanerit ulloq 22. oktober 1985-imeersoq aammalu tamanna aallaavigalugu nalunaajaat sananeqartoq ulloq 13. oktober 1985-imeersoq, ilanngussaq 2.8 aamma Inatsisartut aalajangiussaat ulloq 30. maj 1986-imeersoq, ilanngussaq 2.10 naammattumik tunngavissaasut niuernermut aqutarinninnissamut, tamannalu naatsorsuutigineqarluni aammalu kingusinnerusukkut suliarineqartoq, tamanna pisinnaanngippat inatsisissamik tunngavissamik peqartoq assigusumut kisermaassinissamik aningaasartuutissanut inatsimmi akuersissutip atuutsilernerani Nuuk Imeq tunngatillugu, ilanngussaq G-imi, taassumalu ataani aningaasartuutissanut inatsimmi akuersissut sumiluunniit naammattumik tunngavissaasoq,

Akuersissuteqarnissamut tunngavissaq aningaasartuutissanut inatsimmi 1985-imut kisimi takussutissaanngitsoq Namminersornerullutik Oqartussat aningaasatigut ingerlatsivimmi peqataanerannut, aammalu tunngaviusumik suliniummit akuersinerusoq, kisianni saniatigut  pisortatigut suliniutip piumasaqaataanut akuersissutaalluni inatsisitigut kiisalu tunngaviliussaalluni aalajangersimasut pineqaatissiissutit ilusaannut ingerlatsiviup unammillerneqarnissaanut illersuiniarluni, Politikkikkut suliniutip suliarineqarnera tamaat isumaqatigiinnerit sioqqullugit ersarittumik piumasaqaataasimasoq ingerlatsivik isumannaarneqassasoq niunermut tunngatillugu illersungaanissamut, Suliarineqarnera aammalu Inatsisartut aalajangiussaat ersarittumik tunngavissaasut piginnaatitaanissamut aalajangersimasut pineqaatissiissutit ilusilersornissaanut, qanorluunnillu iluseqaraluarpata unammillernerup isumannaarnissaa assersuinikkut niuerfimmi, aammalu taamaasilluni ingerlatsiviup iluanaarutissaanut pissutsit isumannaarlugit,

Namminersornerullutik Oqartussat taamaattumik tunngavissaq naapertorlugu piginnaatitaanermigut aammalu pisussaaffini naammassiniarlugit Ataqatigiissaarinermi isumaqatigiisssut malillugu pisortatigut aqutarineqarnermik suliaqarsimassasoq, tamannalu kinguneqarluni naatsorsuutigineqartoq niuernermik aqutarinninneq Nuuk Imip kisermaassivinneranik illersuinermik,

Immikkut tunngavik atorluarneqarsimasoq soorlu naatsorsuutigineqartoq tunngavissami najoqqutassami, taassanilu Ataqatigiissaarinermut isumaqatigiissutip isumaqatigiissutiginissaanut aammalu poortuutissanut nalunaarutip atulersinneqarneranut aammalu nioqqutissanik eqqussuineq annissuinerlu pillugit inatsimmi, pissutigalugu kisermaassineq taamaanngippat imaqassanngimmat, Poortuutissanut nalunaarut naatsorsuutigineqarsimavoq niuernermik illersuisussatut pineqaatississsutaalluni aalajangiinermut tunngavimmi Nuuk Imip pilersinneqarnera atatillugu, aammalu taamaattoq naliginnaasoq aqutarinninneq naammattuusoq ”pisortatigut aqutarineqarnernermut” assigussalluni pisumi § 2, nr. 1 naggatip aappaami ilaasumi, taasumalu ataani poortuutissanut nalunaarutip toqqaannanngitsumik kisermaassineq isumannaassagaa, suliarineqarsimassasorlu Nuuk Imip ilanngunneqarneratigut, aammalu ersiutaasoq unammilleqatigiinnermut tunngatillugu Nuuk Imermut illersuutaalluni illuinnarsiusiorluni pisortatigut aqutarineqarnikkut, Nioqqutissanik eqqussuineq annissuinerlu inatsit aammattaaq Nuuk Imiup kisermaassivinnera illersussagaat, aammalu taassuma ataani imaqassalluni pisortat akornanni piginnaaneqarnermut agguaanermik, taakkualu isumannaassavaat Naalakkersuisut isumaqatigiillutik pisussaaffitik eqqortissagai Nuuk Imermut tunngatillugu, aammalu tamanna inatsisip siunertaata ilaanniissimavoq, Kisermaassinerup atuutsinneqarnera poortuutissanik nalunaarutikkut aammalu nioqqutissanik eqqussuineq annissuinerlu pillugit inatsimmi isigineqartariaqartut kisermaassinerup piviusunngortinnera pissappat Kalaallit Nunaata nunanut allanut pisussaaffiinut ataqqinnilluni, tak. ilanngussaq 2.7 aamma Ataqatigiissaarinermut isumaqatigiissummi § 9, Namminersornerullutik Oqartussat Nuuk Imip siulersuisuini peqataaneratigut ataavartumik paasisimasaqassasoq aammalu suliffeqarfimmut tunngatillugu aalajangiinermut piginnaaneqarnermut peqataasiamssalluni, Namminersornerullutik Oqartussat tunngavissaq naapertorlugu piginnaatitaanermigut aammalu pisussaaffini naammassiniarlugit Ataqatigiissaarinermut isumaqatigiissut malillugu pisortanik aqutarinninnermik suliaqarsimassasoq, tamanassumalu kingunerissagaa taanna naatsorsuutigineqartoq niuernermut aqutarinninneq illersuissasoq Nuuk Imermut, aammalu taamaasilluni ingerlatsiviup kisermaassivinneranut tapersiilluni.”

Suliassanngortitap piumasaminut tapiutitut atulersippaa:

”Suliassanngortitap pinngitsuutinneqannginnissamut piumasaanut tapiutitut atuutsilersinneqarpoq,

Suliassiisup kisermaassinera Ataqatigiissaarinermi isumaqatigiissummi ulloq 25. juni 1986- imeersoq malillugu ilanngunneqannginnissamut malittarisassami unammilleqatigiinnermut inatsimmi § 2, nr. 1, imm. aappaani ilaanngitsoq.

Pissutigalugu ”immikkuullarissumik tunngavimmik” pilersitsisoqarnikuunngimmat soorlu taaneqartoq malittarisassami, aamma

Pissutigalugu kisermaassineq ”pineqartumi pisumi” ”pisortatigut aqutarineqanngimmat”, Suliassanngortitap isumaqatigiinninniarnini aallartippagit suliassiisorlu kisermaassinissap unitsinnissaanut unammilleqatigiinnermut inatsimmi § 11 malillugu tamanna taamaasilluni malittarisassaliornernut aporaatinngilaq imaluunniit pisortaniit nakkutilliinermut.

”immikkuullarissumik tunngavissaqarnissaanut” piumasaq tunngatillugu immikkut atulersinneqarpoq,

(1) ”immikkuullarissumik tunngavimmi” piumasarineqassasoq inatsimmi unammilleqatigiinnermut inatsisip silataani malittarisassamik aalajangersangaqarnissaa, taamaasillunilu pisortaq alla akuersisinnaalluni imaluunniit suliffeqarfiup inuutissarsiutigalugu ingerlatsinera aalajangiiffigisinnaallugu imaluunniit tamanna pillugu ilaannakortua,

Pissutigalugu (a)

malittarisaq ilanngunneqannginnissamut malittarisaammat, tamannalu nassuiarneqassalluni erloqinartumik, taamaattumillu tunngavissamut sakkortuunik piumasaqartoqartariaqarluni,

Pissutigalugu (1 b)

”immikkuullarissumik tunngavik” atorneqarnerani piumasaqartoqassammat tunngavissamik inatsimmi, tassa imaappoq inatsisit imaluunnit nalunaarutini inatsimmi tunngaveqartuni,

Pissutigalugu (1 c)

pisortaq alla una tunngavik aallaavigalugu pigitinneqassammat pisortanit aqutarinninnissamik isertoqarnissaanut,

Aammalu ”immikkuullarissumik tunngavik” pisortatigut aqutarineqarnissaq pillugu suliassiisup kisermaassineranik uani suliassami pilersinneqarsimanngitsoq,

Pissutigalugu (1 d)

Aningaasartuutissanut inatsimmi 1985-imut ”immikkuullarissumik tunngavimmik” pilersitsisoqarsimanngimmat kisermaassinerup aqutarinissaanut,

Pissutigalugu (1 e)

aammattaaq suliassiisup taakkartugaani politikkikkut isumaqatigiinniarnerni, taassumalu ataani piginnaatitaanerni naggataarutaasumik oqaaseqaammi ulloq 22. oktober 1985- imeersumi ”immikkuullarissumik tunngavimmik” pilersitsisoqarsimanngimmat kisermaassinerup aqutarinissaanut,

Pissutigalugu (1 f)

akuersissutissamik imaluunniit piginnaatitaanermik inatsimmik assigisaanilluunniit suliaqartoqarnikuunngimmat, Nuuk Imermut tunngavissaqartitsisumik taamaattumik kisermaassinnaatitaalluni,

Pissutigalugu (1 g)

suliap inerneqarneranut apeqqutaanngittoq suut piumasaqaatit piginneqataasut politikkerillu suliassiisup pilersinneqarnerani pigisimaneraat, taakkuami inatsimmi erseqqissarneqarnikuunngimmata aammalu suliarineqarnikuunatik naapertuuttumik.

”Pisortatigut aqutarineqarneq” pillugu piumasaqaat immikkut atuutsilersinneqarpoq,

(2) Pisoq ”pisortatigut aqutarineqartutut” isiginiarneqassappat piumasaqaataassaaq tamanna pisoq immikkut ittumik aqutarineqarnermut sammisaassasoq, tak. malittarisassami ersarissumik oqaasertai oqaasertaliunnerani ”tassani angissusermi” aammalu ”pineqartumi pisumi”,

Pissutigalugu (2 a)

tunngavissaq pisortatigut aqutarineqarneranut suliarinissaa atorluarneqassaaq allamik pisortamik, taamaasillunilu taamaattoq piginnaatitaanermut malittarisassaq patsisigineqarsinnaanani tunngavittut unammilleqatigiinnermut killiliinermut,

Pissutigalugu (2 b)

”immikkuullarissoq tunngavik” eqqartuussisut  tunngaviliutissappassuk taamaattuumik kisermaassinermik aqutarinnittoqartoq atorluarneqarsimanngitsoq.

Pissutigalugu (2 c)

unammilleqatigiinnermut inatsimmi § 2, nr. 1, imm. aappaata atuuffia nassuiarneqassaaq annikilliliisutut malittarisassap siunertaa eqqarsaatigalugu aammalu suussusaa ilanngunneqannginnissamut malittarisassap,

Pissutigalugu (3 a)

takuneqarsinnaanngimmat arlaatigut pisortaqarnersoq oqartussasssusermik pisinnaatitaanermik ingerlatsisut immikkut ittumik kisermaassinermut tunngatillugu, imaluunniit akuerisimagaat imaluunniit aalajangersarsimagaat kisermaassineq,

Pissutigalugu (3 a)

takuneqarsinnaanngimmat arlaatigut pisortaqarnersoq oqartussasssusermik pisinnaatitaanermik ingerlatsisut immikkut ittumik kisermaassinermut tunngatillugu, imaluunniit akuerisimagaat imaluunniit aalajangersarsimagaat kisermaassineq,

Pissutigalugu (3 b)

immiaaqqat imeruersaatillu kulsyrimik akullit puui pillugit nalunaarutaat nr. 8, 11. marts 1998-imeersumi (poortuutissanut nalunaarummi) imaluunniit nioqqutissanik eqqussuineq annissuinerlu pillugit inatsisaanni aqutarineqartoqanngimmat Nuuk Imiup nioqqutissiornermut, maqiterineranut aammalu immiaaqqanik tunisineranut aamma kulsyrimik akulinnik kisermaassinera pillugu soorlu ”pineqartumi pisumi”. X

Pissutigalugu (3 a)

aammattaaq Inatsisartuniit nalunaarutinik akuersisoqartoqarnikuunngimmat, akuersaartumik Nuuk Imermut nioqqutissiorluni, maqiteraluni aammalu immiaaqqanik kulsyrinik akulinnit tunisinermi kisermaassisitsisumik,

Pissutigalugu (3 e)

taanna tunngatillugu soqutaanngitsoq sorliit toqqaannanngitsumik poortuutissanut inatsisip aammalu nioqqutissanik eqqussuineq annissuinerlu pillugit inatsimmi unammilleqatigiinnerup qanoq issusianut sunniuteqarsimaneri, pissutigalugu maluginiarneqarmat nalunaarutit arlaannaalluunniit siunertaat suliassiisup kisermaassinera isumannaassagaa, aammalu inatsisinut akerliussasoq pisortatigut aqutarineqartoqassappat suliassiisup kisermaassineranut unammilleqatigiinneq pillugu una inatsit naapertorlugu.”

Peqataasut naggataarutaasumik oqaaseqaataat:

Suliassiisup naggataarutaasumik oqaaseqarnini atatillugu oqaatigaa suliassap sammisaa tassaasimasoq ilumut taanna kisermaassineq unammilleqatigiinnermut inatsimmi § 2, imm. 1, naggatip aappaani ilaanersoq. Unammilleqatigiinnermut inatsit 1992-imeersoq assiguvoq danskit unammilleqatigiinnermut inatsisaannut 1989-imeersumut. Unammilleqatigiinnermut inatsit sammisarai pingaarnertut sammisat tassa ammasuunissaq, tak. § 5 aammalu nakkutilliineq tak. § 11-15. Suliffeqarfiit tamarmik ammasuunissamut malittarisassanut ilaapput, nakkutilliinermulli tunngaviusut agguarnikuullutik, taamaasillutillu suliffeqarfiit inatsimmut ilaasut tamakkiisumik aqutarineqarlutik §§ 11 il.il., ilanngunneqanngittullu inatsimmi § 16-imi ilaallutik unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut iliuuserisassatut periarfissaat tunngatillugit. Oqaatsit immikkuullarissumik tunngavik aammalu pisortatigut aqutarineqarneq sukumiinerusumik inatsisip allattorsimaffiani allaaserineqanngillat imaluunniit piareersaataanni.

Tunngaviusumik malittarisassanut siunertaasimavoq isumannaassallugu akuliuttoqarsinnaassanngitsoq pissutsini pisortat oqartussanit allanit malittarisaliuunneqartunit. Immikkuullarissumik tunngavissaq pillugu oqallisigineqarsinnaavoq qanoq tamanna inatsisini tunngavissaassanersoq imaluunniit tunngavik aallaassanersoq. Oqaaseq akit pillugit inatsimmi 1937-imeersumi pilersinneqarpoq, aammalu tamanna uteqqinneqarluni akinut isumaqatigiissummi inatsimmi 1952-imut aammalu oqaatigineqarluni kisermaassisinnaanermut inatsimmi 1955-imut. Akinut isumaqatigiissummi inatsimmi 1952-imut takuneqarsinnaavoq aamma ataatsimiititaliarsuup aalajangiussaanni 1953-imut piginnittuuneq kisimi naammattoq aammalu taamaattumik assigiinngissuteqartoq immikkuullarissumik tunngavimmi aammalu immikkuullarissumi inatsisini tunngavissami. Aammattaaq innersuutigineqarput taakkua oqaatigineqartut unammilleqatigiinnermi inatsisit oqaatigineqartut aalajangiussaat. Sulisaaseq malillugu akuersissuteqarnissaq naammassinnaavoq, immikkuullarissumik tunngavik taamaasilluni inatsisini tunngavissaasariaqarani.

Pisortatigut aqutarineqarneq pillugu eqqartorneqarput suulluunnit pisortanit malittarisaliornerit assersuutigalugu isumaqatigiissutit. Piumasaqaateqarpoq taanna immikkuullarissumik tunngavik atorluarneqarsimanissa, pissutigalugu silaannaqanngitsumik pilersitsisoqarsinnaammat inatsisip matussusiinissaamut atatillugu. Pisinnaatitaaneq atorluarneqanngippat unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut suliffeqarfiup pissusaanut akuliussinnaapput. Kisiannili pisussaassuseqartoqarpat unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut piginnaaneqanngillat. Isumaqatigiissutit atortussaanni uninngasumik Namminersornerullutik Oqartussat pisussaatitaapput kisermaassisinnaaneq isumannaassallugu, taamaattumillu unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut akuliussinnaanatik. Malittarisassaliuunnerata sakkortussusaa tunngatillugu piviusumi pisumi naammassaaq poortuutissanut tunngatillugu nalunaarusiortoqarneranik atulersitsisoqarsimappat, soorlu qulaani oqaatigineqareersoq pisortatigut aqutarinninnerusinnaasoq kisermaassivissinnaanermut tunngatillugu. Poortuutissat pillugit nalunaarutip kingunerissavaa pisussaaffik aamma taanna malunnarpoq. Aalajangiineq atatillugu aammattaaq siunertamik nassuiaateqartoqartariaqarpoq, pissutigalugu tunngavissaqanngimmat unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut suliffeqarfimmut akuliussinnaaniarunik alla oqartussaq suliniuteqarsimappat malittarisassaliuussinissamut.

Piviusumik suliassami immikkuullarissumik tunngavissaqarpoq aammalu kisermaassisinnaatitaanivik suliarineqarluni inatsisitigut. Kisermaassisinnaaneq aammalu niuernerup aqutarinissaa ersarittumik piumasaqaataasimavoq aallaqqaataaniilli. Eqikkaanerni takuneqarsinnaavoq taanna politikkikkut ingerlatsinermi piumasaqaataasimasoq suliniummut immikkuullarissumik kalaallinut utertikkat puuineq pilersitsisoqassasoq, aammalu tamanna niuernerup tungaatigut malittarisassaliuunneqarluni.  Nalunaartip kisermaassisinnaatitaanivik isumannaarpaa. Tamanna oqaatigeqqinneqarpoq aalajangiinissap naammassilertornera tamaat.

Aningaasartuutissamut inatsit ilanngussaat inatsisitigut atulersitsisuupput aamma piumasaqaatit tarmarmik ilagissallugit tunngaviliunneqartut aningaasartuutissani inatsit ilanngussaanni. Taamaattumik naammattuulluni immikkuullarissumik tunngavittut. Kisermaassisinnaatitaanik aqutarineqarpoq inatsisitigut aamma allatigut pineqaatissiinikkut. Ataqatigiissaarinermut isumaqatigiissummut innersuussisoqarpoq pingaarnertut isumaqatigiissummi § 9. Politikkikkut aalajangiunneqarsimavoq inatsisiliortoqassanngitsoq. Ataqatigiissaarinermut isumaqatigiissut naliginnaasuunngilaq privatimik isumaqatigiissut, pissutigalugu pisortatigut pilersuinissamik pisussaaffimmik imaqarmat. Kalaallinut poortuutissamik eqqussinermi aammalu nioqqutissanik tunisinermi aaqqissuussinermi, tamannalu kinguneqarluni kisimi KGH/KNI-imut tunisinissamik ilaannakortumik atorluaasoqarsimavoq inatsisartut piginnaatitaanerannit aammalu niuernermik aqutarinninnermik. Poortuutissat pillugit nalunaarut inatsisaavoq aammalu atuuffeqarluni soorlu niuernermik aqutarinninnermik, tamannalu naammalluni kisermaassisinnaaneq tassuuna nalunaarutikkut illersungaasoq isigineqassasoq inatsisitigut malittarisassaliuunneqarluni. Tamanna ersersinneqarpoq nioqqutissanik annissuineq pillugu inatsimmi, tassanimi immikkoortitsisoqarsimammat vinnit akornanni aammalu allat akileraartarnermut pisortaqarfiup isumagisassai aamma immiaaqqat naalakkersuisut piginnaaneqarfigisai. Tassani ilaapput akuersissutinik taamaallaat tunniussisoqarsinnaasoq nioqqutissiorluni suliffeqarfinnut, taakkualu kalaallinut poortuutissat kisimik atussagaat isumaqatigiissutit isumaqatigiissutiginera atatillugit. Namminersornerullutik Oqartussat akisussaaffik tigusisimavoq aammalu taanna naammassisimallugu. Aammattaaq allaqarpoq immikkut suliniutit suliarineratigut malittarisassaliortoqarsimasoq Nuuk Imiup nioqqutissiorneranut. Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut aalajangiussaat ilumuunngilaq, pissutigalugu pissutsit piviusut isiginiarneqarsimanngimmata, pissutigalugu poortuutissat pillugit nalunaarutip isiginiarneqarsimanngimmat niuernermik aqutarinnittuusoq. Immikkuullarissumik tunngavimmik pilersitsisoqarsimavoq aalajangiinikkut ingerlatseriaasikkut, tamannalu ilaalluni suliffeqarfiup pilersinneqannginnerani aammalu kalaallit aningaasartuutissanut inatsisitigut 1985-imut. Taanna immikkuullarissumik tunngavik atorluarneqarsimavoq poortuutissat pillugit nalunaarutikkut aammalu nioqqutissanik eqqussuineq annissuinerlu pillugit inatsimmi. Namminersornerullutik Oqartussat malittarisassaliuussinissamik pisussaaffimmik tigusisimapput. Unammilleqatigiinnermut inatsisip siunertaa ataaseq tassaasimassaaq isumaannaassallugu politikkikkut aalajangiunneqartut ingerlatsinermut pissutsit qaangiinnarneqarnissaat. Oqartussat naligiisitaassapput, taamaasilluni unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut allanut pisortanut akiliussinnaatitaanani malittarisassaliaanut, aammalu taamaattumik aalajangiisartut siunniussaqarsimassangaluartut § 16- imut. Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut aalajangiussaanni aammattaaq takuneqasinnaavoq piviusumik immiaaqqanut akinik aalajangersaaneq unammilleqatigiinnermi aalajangiisartunut ajornartorsiutaasimasoq, taamaattumillu tamanna siunnerfiusimasussaangaluartoq tamanna atatillugu, aammalu kisermaassisinnaanermuunngitsoq. Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut taamaasillutik akiliussinnaanermut piginnaatitaaffeqanngillat unammilleqatigiinnermut inatsit naapertorlugu Nuuk Imermut tunngatillugu, taannami ilaatinneqanngimmat inatsisit akiliussinnaanerannut piginnaatitaanernut.

Suliassanngortitap suliamut naggataarutaasumik oqaaseqarnermini ilaatigut oqaatigisimavaa peqataasut isumaqatigiissutaannut piumasaqaat pingaarutilittut pigitinneqarsinnaanngitsoq unammilleqatigiinnermut inatsit malittarisassaat atatillugit, kisiannili taamaallat iluminni. Assortorneqanngilaq niuernermik illersuineq peqataasunut piumasaqaataasimasoq. Piumasaqaanuna taamaallaat naammassineqanngitsoorsimasoq aammalu taamaattumik Nuuk Imeq kisimi kisermaassisinnaatitaavoq. Ersarissumik tunngaveqanngilaq imaluunniit malittarisassaliuunneqanngilaq aammalu taamaattumik qularnarunnaarsinneqanngilaq unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut piginnaatitaassanngitsut suliffeqarfiup pissusaanut ilaanngutisallutik.

Nuuk Imeq ingerlanneqarpoq naliginnaasutut suliffeqarfittut aktieselskabitut siulersuisunik ilaasortaqarluni toqqarneqarnikunik. Politikkikkut siulersorfigalugu ingerlanneqartuunngilaq imaluunniit ingerlanneqartuunani suliffeqarfittut soorlu assersuutigalugu kalaallisut suliffeqarfiutaattut namminersortitatut. Suliffeqarfik kisermaassisinnaatitaavilluni inissisimavoq, kisiannili tamanna unammilleqatigiinnermi pisortat akuliunnissaannut akornutaanngitsumik, pisortatigut pisoq aqutarineqanngippat. Unammilleqatigiinnermut inatsimmi ilanngunneqannginneq paasineqassaaq imatut inissaqartariaqartoq pisortanut nioqqutissiornermik pissutsit aqutarinissaannut allanut isiginiassallugu unammilleqatigiinneriinnaanngitsumut. Taamaattut politikkikkut aalajangiussat malittarisassaliornerit inatsimmi tunngaveqartariaqarput, assersuutigalugu kalaallit suliariumannittussarsiuussinermut inatsisaat assersuutaavoq qanoq malittarisassaliuussissanersut unammilleqatigiinnermut inatsimmut ilanngunneqarani. Taanna immikkuullarissoq tunngavik taamaasilluni pissarsiarineqassaaq inatsisitut iluseqarluni imaluunniit inatsisitut tapersiinerulluni, taamaasillunilu nalunaarutinik atulersitsisoqassalluni inatsit malillugu aammalu taakku piginnaatitaanerit politikkikkut aalajangiiniarnerit pisimasut atorluarneqarsimanngillat.

Assortorneqanngilaq atortussatigut inatsisiliortoqarsinnaasoq aningaasartuutissanut inatsisini, kisianni atortussatigut inatsisissaliortoqanngiinnarsimasoruna pineqartumi aningaasartuutissani inatsimmi. Aningaasartuutissanut inatsimmi innersuussineq innersuussissutaannaavoq itinerusumiittumut aalajangiiniarnermut taakku pineqartut aningaasat atorneqarnissaannut tunngatillugu aalajangersimasumut siunertamut. Inaarutaasumik oqaaseqaatit suliap ingerlanneqarnerani inatsisartuniit suliarineqartut tunngavissatut naatsorsuussaanngillat. Tunngavissaqanngilaq tunngavissamut piumasaqaatit najoqqutassiatut Kalaallit Nunaanni Danmarkimimut sanilliullugu minnerunissaat.

Nunatta eqqartuussisuuneqarfia aalajangiissappat immikkuullarissumik tunngavissaqartoq, taanna tunngavik atorluarneqarsimanngilaq. Allakkami takuneqarsinnaavoq naalakkersuisut allaffeqarfianiit unammilleqatigiinnermi aalajangiisartunut nassiussimasaanni, tunngavissamut innersuussineq aningaasartuutissanut inatsimmut pereernerasigut patsisissarsiuussinerusoq, aammalu ingattarserluni aningaasartuutissamut inatsimmut oqaaseqaammut tunngavilersuisoqarsimasoq. Pisortatigut aqutarineqarneq tunngatillugu unammilleqatigiinnermut inatsit naapertorlugu piumasaqaataavoq aalajangersimasumik immikkut ittumik sammisassaqarnissaq tassunga malittarisassamut. Aalajangersimasumik isumaqartoqarpoq tunngavissap atorluarsimanissaanut aammalu piginnaatitaanermik atorluaaneq naammanngitosq pisimasup ilanngutinnginnissaanut unammilleqatigiinnermut inatsisip atuuffianiit.

Qangali danskit kisermaassisinnaatitaanermut inatsisaanni periusaavoq akuliuttoqarsinnaasoq immikkut ittumik malittarisassaqanngippat pisimasumut. Taanna malittarisassaq Nuuk Imiup kisermaassineranut ilanngussinngitsoortitsisussaq unammilleqatigiinnermi pisortaniit akuliunnissaannut immikkut ittumik kisermaassinermut tunngasariaqarpoq, aammalu kisermaassineq pisortatigut aqutarineqanngilaq. Poortuutissat pillugit nalunaarummi imaluunniit nioqqutissanik annissuineq eqqussuinerlu pillugit inatsimmi immikkut ittumik malittarisassaqanngilaq kisermaassinermut pisimasumut. Taakkua malittarisassat allat pissutsit pivai, pissutigalugu poortuutissat pillugit nalunaarutip siunertarimmagu avatangiisinut tunngatillugu suliniuteqarnissani. Taakkua pisut kisimik illersorneqarmata kingunerinngilaa immikkuullarissumik inatsimmik peqartoq imaluunniit immikkut ittumik pisortatigut aqutarineqartoq. Tamanna takuneqarsinnaavoq inatsisip oqaasertaani aammalu inatsimmi § 8-imut oqaaseqaatini. Inatsisip siunertarisimassappagut toqqaannanngitsumik Nuuk Imiup kisermaassineranut illersuissalluni, taamaasilluni eqqartorneqassaaq piginnaanermik killormut saatsitsineq, tamannalu pisortatigut aalajangiussanut inuinnaat kiffaanngissusaannut aammalu pisinnaatitaanerannut inatsisinut tunngaveqartuaannartussaaneranut tunngatillugu akerliulluni.

Pisoq imaappoq Kalaallit Nunaata GATT-imut, EU-mut il.il. pisussaaffiisa ajornarsippaa toqqaannartumik malittarisassaliornissaq. Taanna ataqatigiissaarinermut isumaqatigiissut pisortatigut aqutarineqanngilaq, kisiannili privatimik isumaqatigiissutaalluni.

Nunatta Eqqartuussisuunerata tunngavilersuutaat inerniliinerallu

Kalaallit Nunaanni unammilleqatigiinnermut inatsisip siunertaraa § 1 naapertorlugu unammilleqatigiinneq siuarsarniarlugu aammalu taamaasilluni nioqqutissiornermi naammassisaqarsinnaanera pitsanngortillugu aammalu nioqqutissanik kaaviiaartitsineq aammalu sullissinerit, kiisalu sallersaasutut niuerfimmi inissisimanermik atornerluisoqarnissaa pinngitsoortissallugu.

Inatsit Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartuniit suliarineqarpoq.

Inatsimmut ilaapput suulluunniit inuutissarsiutigalugu suliffeqarfiit pissutigalugu inatsimmi § 11-15 atorneqarsinnaanngimmata inuutissarsiutigalugu suliffeqarfinnut sulineq immikkuullarissumik tunngaveqarluni aalajangiunneqarpat imaluunniit pisortaniit akuerineqarpat, pineqartup pisimasup annertussusaattut pisortanit aqutarineqarpat.

Unammilleqatigiinnermut inatsisit pineqaatissiinissamut malittarisassaanut ilaanianngikkaanni piumasaqaataavoq tunngavissamik aallaaveqarnissaq aammalu atorluaanissaq tunngavissatut malittarisassiititaanermik imaluunniit akuersisinnaatitaanermik piginnaatitaagaanni.

Nuuk Imeq pilersinneqarnikuuvoq aktieselskabitut, ingerlanneqarlunilu naliginnaasut ingerlatsinermut malittarisassat malillugit aammalu immikkuullarissumik tunngavissat unammilleqatigiinnermut inatsit paasinninneratut piumasarineqarpoq taamaattumik pissarsiaqartoqarsimanissaa pituttuisumik aammalu immikkut ittumik tunngavimmik suliffeqarfiup kisermaassineranut kinguneqarsinnaassappat unammilleqatigiinnermut inatsisit malittarisassai tamakkiisumik atuutsinneqarsinnaanngitsut suliffeqarfimmut. Aqutsinissamut piginnaatitaanerit ingerlatsivimmi suliarinissaat pisortatigut aqutarineqanngillat imaluunniit akuersissutaanngillat pisortatigut sulinermut atatillugu.

Nuuk Imiup pilersinneqarnera aammalu ingerlatsinermut pissusaa toqqaannartumik inatsisitigut malittarisassaliuunneqanngillat imaluunniit nalunaarutitigut aammattaaq ingerlatsiviup kalaallit niuerfianni immiaaqqanut mineralvandinullu nioqqutissanut kisermaassineranut tunngatillugu.

Erseqqippoq unammilleqatigiinnermut inatsit suliarineqartariaqartoq aammalu atorneqarluni niuerfik malittarisassaliuuffia isiginiartillugu, tassa Kalaallit Nunaannut, aammalu tamaani nierfimmi immikkuullarissut pissutsit atuuttut.

Taamaakkarluartoq inatsisit suliarineqarneranni imaluunniit inatsisit oqaasertaanni aallaaveqartumik ersittoqanngilaq tamassuma isumaqarnissaanut tunngavissamik piumasaqaat ilanngunneqannginnissamut malittarisassami paasineqartariaqartoq siammasinnerusumik inatsisit oqaasertaata periarfissiineranut. Tunngavissaqanngilaq isumaqassalluni Kalaallit Nunaanni ileqquussasoq tunngavissamik piumasaqaat naammassineqarsinnaassasoq iluserinngisaq tunngavik aallavigalugu.

Qularnanngilaq Inatsisartut politikkikkut aalajangiiniarnerat atatillugu, suliffeqarfiup pilersinneqarneranut sioqqutsilluni, paasitissimassagaat naalakkersuisut piginnaatitaasut pisarialik tunngavik pissarsiarissallugu suliffeqarfiup pilersinneqarnissaanut isumaqatigiissutikkut imaluunnit inatsisitigut.

Politikkikkut Inatsisartuniit paasititsineq nammineerluni immikkuullarissutut tunngavissaasinnaanngilaq, pissutigalugu pissarsiaqartitsinngimmat piumarineqartumik tunngavissamik Nuuk Imiup kisermaassinerata pilersinneqarnissaanut, kisiannili taamaallaat killigeqqusatut naalakkersuisunut piginnaatitaanerulluni.

Aningaasartuutissanut inatsisissat akuerineqartarput malittarisassat assigusut malillugit soorlu aamma allat inatsisit aammalu taamaattumi imaqarsinnaallutik atortussanik malittarisassanik akuersissutissamik pissutsit eqqaassanngikkaanni, tamanna inatsisip oqaasertaani takuneqarsinnaappat imaluunniit allaaserisap oqaasertaani tassunga aningaasartuutissanut inatsimmi.

Aningaasartuutissanut inatsimmi politikkikkut aalajangiiniarnerit aallaavigalugit aningaasaatinik tunniussisarnerit aalajangersimasunut siunertanut kingunerinngilaa piumasaqaatit tamarmik akuersissutip atortussanngortinneqarneranut inatsimmut ilanngunneqartassasut, imaluuniit taamaattut piumasaqaatit akuersissutikkut atortussaqalissasut inatsimmi atuuttussuseqalerlutik, taamaattumillu aningaasartuutissanut inatsit 1985-imut ”immikkuullarissumik tunngaviunani” unammilleqatigiinnermut inatsit paasinninnera malillugu.

Soorlu taanna politikkikkut aalajangiiniarneq aammalu taakku isumaqatigiinninniarnerit suliffeqarfiup pilersinneqarnera sioqqullugu pisut allaaserineqartut, aalajangiunneqarpoq pingaartumik patsisaasoq suliffeqarfiup kisermaassineranut aalajangersangaasimannginneranut paatsuugassaanngitsumik inatsisiliornertaqarsimannginnera tassaasimasoq taamaattoq inatsisiliorneq Kalaallit Nunaata nunanut allanut pisussaaffiinut akerliliinerusinnaammat.

Isumaqatigiissutit inuutissarsitigalugu suliffeqarfiit aammalu pisortat oqartussat akornanni immikkuullarissumik tunngavissaasinnaapput, kisiannili tamassuma naatsorsuutigissavaa taamaattut isumaqatigiissutit pissarsiarineqassasut inatsisitigut malittarisassat malillugit imaluunniit isumaqatigiissutigineqarsimallutik taassuminnga pisortamit oqartussaasumiit pisortatigut sulineq atatillugu piffimmi, pisortaasup piginnaanera allamik tunngaveqartillugu.

Taanna ataqatigiissaarinermut isumaqatigiissut isumaqatigiissutigineqartoq Nuuk Imiup pilersinneqarnera atatillugu imarisamigut niuertorpalaartumik isumaqatigiissutaavoq naliginnaasumik obligationtimik aallaaveqarluni, kisiannili immikkuullarissumik atugassaqarluni tassami Namminersornerullutik Oqartussat pisussaaffeqarmat suliffeqarfiup kisermaassivinneranik isumannaarnissaanut Kalaallit niuerfianni piffissami sukumiinerusumik taaneqartumi.

Erseqqaarippoq taamaattumik isumaqatigiissummik atugassamik naammassinninniaraanni pimasaavoq pisussaassuseqartoq peqataasoq politikkikkut aalajangiiniarnermut sunniuteqarnissaa, kisiannili atugassaq ersiutaanngilaq oqartussanut sulinermut suliffeqarfimmut tunngatillugu, taamaattumillu ataqatigiissaarinermut isumaqatigiissut taamaattumik tunngavissamik pilersitsinani.

Suliffeqarfiup pilersinneqarnissaa piffissamut ataqatigiisillugu inatsisinik atulersitsisoqarpoq immikkuullarisuumik Kalaallinut poortuutissamik atuinissamut tunngatillugu, tamannalu piumasaqaataalluni Kalaallit Nunaanni immiaaqqanik aammalu kulsyrimik akullit imeruersaatinik tunisissagaanni aammalu tuniniaanermik annertusaaniarnermut.

Poortuutissanut inatsisit qularnanngitsumik niuerfiup ingerlaneranut aammalu ineriartorneranut isumaqarput, kisiannili inatsisit mattussisuunngillat allat nioqqutissiorlutik suliffeqarfiit Kalaallit niuerfianni ingerlatsinissaanut, taamaallaalli inatsisit malinneqassallutik.

Poortuutissat pillugit inatsisit avatangiisinut tunngatillugu aallaaveqarlutik tunngaveqartinneqarput aammalu naak inatsisit niuernermut aqutarinnittumik sunniuteqaraluartut inatsisit imarisaat naapertorlugu isumaqanngillat immikkuullarissumik tunngavissaallutik Nuuk Imiup kisermaassineranut pilersitsinissamut.

Nioqqutissanik eqqussuineq annissuinerlu pillugit inatsimmi § 8-imi aalajangersakkap immaqa -soorlu suliassiisup oqaatigisaatut – ilusilersorneqarnikuussapput isumaqatigiissutip tunngavia isiginiartillugu, tamannalu pilersinneqarnikuulluni suliffeqarfiup pilersinneqarnera atatillugu, kisiannili aalajangersakkap oqaasertalerneqarnermigut immikkuullarissumik tunngavissaanngilaq Nuuk Imiup kisermaassinissaa pilersinniarlugu.

Tamanna tunngavigalugu nalilerneqarpoq Nuuk Imiup kisermaassinera taamaasilluni soorlu tamanna isumaqatigiissutigineqarnikoq ataqatigiissaarinermut isumaqatigiissummi immikkuullarissumik tunngavissamik aallaaveqanngitsoq. Suliffeqarfik taamaasilluni unammilleqatigiinnermut inatsimmi § 2, nr. 1, imm. aappaanut ilaanngilaq, taamaattumillu Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut peertitaanngillat unammilleqatigiinnermut inatsisip pineqaatissiinissamut malittarisassai suliffeqarfimmut atulersissallugit.

Taamaattumik eqqortuutinneqarpoq:

Suliassanngortitaq, Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut, pinngitsuutinneqarpoq.

Suliassiisup, Nuuk Imiup, ullut 14-it qaangiutsinnagit suliamut aningaasartuutit 40.000 kr.-iusut

suliassanngortitamut akilissavai.

Johanne Jakobsen Lars Gaaei Steffen R. Berthelsen

Assilineqarnerata eqqortuunera uppernarsarneqarpoq.

Nunatta Eqqartuussisuuneqarfia, ulloq 27. november 2003

Kristine Alaufesen

Scroll to Top