Royal Greenland A/S Illuatungeralugu Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut

7.oktober 2011

Kalaallit Nunaata Eqqartuussiveqarfiani eqqartuussut oqaatigineqartoq

Suliassaq Royal Greenland A/S-imiit suliassanngortinneqarpoq piumasaqarluni Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut pisussaaffilerneqassasut akuerissallugu Royal Greenland A/S-ip sallersaasutut inissisimanermik atornerluisimanngitsoq aalisartunut tunniussinerminik nipisaap suaanik Royal Greenland A/S-imut tunisisunut sallinngortitsinermik aasaanerani saarulliit Royal Greenland A/S-imi tuninissaanut.

Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut ulloq 17. februar 2011-imi aalajangiisimapput taamaattoq atassusiineq marlunnik assigiinngitsunik nioqqutissanik niuerfinnik akerliliinerusoq inerteqqummut sallersaasutut inissisimasutut atornerluinermik unammilleqatigiinnermut inatsimmi § 11, imm. 1-imi.

Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut piumasaqarsimapput pinngitsuutinneqarnissamik.

KALAALLIT NUNAATA EQQARTUUSSIVIANI EQQARTUUSSUTSIP ALLASSIMAFFIATA ASSILINEQARNERA

Ulloq 7. oktober 2011-imi Kalaallit Nunaanni Eqqartuussiviup suliassami

Sul. nr. CS 79/11

Royal Greenland A/S
Illuatungeralugu
Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut

Imaattumik oqaatiginnippoq

EQQARTUUSSUT:

Uani suliassami sassaqqusissummi ulloq 16. marts 2011-imeersumi oqaatigineqartoq suliassanngortitsisup Royal Greenland A/S-ip aalajangiussaq ulloq 17. februar 2011-imeersoq suliassanngortissimavaat, suliassanngortitamiit Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartuniit oqaatigineqartoq aallaqqaataaniit pingaarnertut piumasaralugu atortussaanngitsitsineq, aammalu tamanna pisinnaanngipat arlalinnit piumasaqarluni. Suliassap tunngassutigivaa ilumut Royal Greenland A/S sallersaasutut inissisimanerminit atornerluisimanersoq killiligaasumi niuerfimmi nipisap suaanut aammalu aasaanerani saarullinnut niuerfimmut tunngatillugu.

Royal Greenland A/S-ip inaarutaasumik piumasarivaat Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut pisussaaffilerneqassasut akuersaassallugu Royal Greenland A/S-ip sallersaanermik inissisimanermik atornerluisuusimanngitsoq nipisiap suaanik tunisisut pitsaaqutissamik tunisimallugit aasaanerani saarullinnik tunisinissamut.

Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut pinngitsuutinneqarnissartik piumasarisimavaat.

Suliassamut pissutsit.

Upernaaq 2010-imi Romark Seafood A/S-i Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartunut maalaaruteqarpoq Royal Greenland A/S-ip pissusilersorneranut nipisap suaata tuninerat tunngatillugu, taassumalu ataani Royal Greenland A/S-i allagarsiisimasut ullulerneqarnikumik 11. april 2010 nipisap suaata akii pillugit, tassanilu oqaatigineqarluni:

”Aammattaaq nalunaarutigissavarput Royal Greenland-ip aalisartut sallinngortinniaraat nipisaap suaanik tunisisut saarulliit tunisaanerat aallartinneqarpat.”

Maalaarutiginninnerup malittarisaanik Royal Greenland-ip Unammilleqatigiinnermillu aalajangiisartut akornanni arlalinnit allagarsiffigeqatigiittoqarpoq. Unammilleqatigiinnermi nakkutilliisut apeqqutiginninneratigut Royal Greenland-i allakkiami ulloq 22. april 2010-imeersumi ilaatigut ima imaqartumik akivoq:

RG-imiit allagarsiinerata ulloq 11. april 2010-imi siunertarisimavaa Nuummi fabrikkimi pisiortorfinnut tamanut paasitissallugu RG-i imaqqartussutsimikkut pissaaleqissangaluarpat anguniassagaa sallinngortissallugit tatiginartut pisiortorfiit, taakkualu isumannaaralutik ilaasussapput ataavartumik nioqqutissiornermik ingerlatitsiinnassallutik piffissami tunniussiffinnik pissaaleqiffiusumi. Itisilernerullugu RG-ip paasitissinnaavaa aaqqiinerup umiatsiaararsortut kisimi ilanngutissagaat 10 meterit miss. ataakkaat aammalu ilimagineqarluni suliarineqassasoq taamaasilluni taakkua pisiortorfiit paasitinneqassallutik qanoq akulikitsigisumik saarullinnik tunisisinnaassanersut aammalu qanoq amerlatigisuunersut.

Taamaattumik eqqartorneqanngilaq aalajangersimasumik salliussinnaatitaaneq, kisiannili taamaallaat tulleriiaarinerulluni pisiortorfinnik imartussutsit pissaaleqinerata kinguneranik. ”

Royal Greenland-ip akissutaani ulloq 26. november 2010-imeersumi Unammilleqatigiinnermi nakkutilliisoqarfiup aalajangiineranut allaqqitassiaat ulloq 5. november 2010-imeersoq kinguneralugu ilaatigut oqaatigineqarpoq:

5-ikkut: kinaassusersiuinngitsumik peqqusersuineq koblingssalg-imut
Salliussinermik tunniussineq taakkununnga minnerusunut nipisaap suaanik tunisisunut saarulliit tunineratigut pissusissamisoortuuvoq periuseq aalajaatsut pisiortorfiit tunitsiveqarnissaanik isumannaarnissaannut piffissani tamani pisaminnik tunisinissaannut – pisaat suungaluarpalluunniit.

Tusarniaanermut akissummi Royal Greenland-imiit ulloq 10. januar 2011-imeersumi unammilleqatigiinnermi nakkutilliisoqarfimmut ilaatigut oqaatigineqarpoq:

2.Niuernermik killiliineq

2.1 Nioqqutissanik niuerfiit naleqquttut

RG-i Unammilleqatigiinnermi nakkutilliisoqarfimmut isumaqataavoq nipisap suai imaluunniit saarulliit allanik nioqqutissanik taarserneqarsinnaanngitsut. Nioqqutissanik niuerfiit naleqquttut taamaasillutik killilerneqarsinnaapput soorlu niuerfinnut nipisap suai suliarineqanngitsut pisiarinerannut aammalu niuerfimmut saarulliit pisiarineqarnerannut.

……

2.2.2 Saarullik

Unammilleqatigiinnermi nakkutilliisoqarfiup misissueqqissaarnera saarullinnut nioqqutissanik niuerfiup naleqquttuuneranut nutaajuvoq. Soorlu nipisap suaanut tunngatillugu Unammilleqatigiinnermi nakkutilliisoqarfiup naleqquttumik niuerfeqarneranik misissueqqissaarnera Tusarniaanermi allaqqitassiami 11-imi qupperneq 10-11 taamaallaat tunngaveqartippaluppaa RG-i aammalu Romarki Nuummi tunitsiveqartut, aammalu pissutsit allat uuma ataani assersuutigalugu tunitsiviit angallataat atornissaanut, taamaasillutik misissueqqissaarnermi ilanngunneqarnikuunngillat.

Unammilleqatigiinnermi nakkutilliisoqarfiup naleqquttup niuerfiup sumiissusaata killilernerani pissutissaqarsimanngilaq misissoqqissaassallugu niuernermik killiliinermut tunngatillugu aasaanerani ukiukkullu assigiinngissuteqarnersoq (ukiup ilaatigut niuerfik). Taamaattoq misissuineq Unammilleqatigiinnermi nakkutilliisoqarfiup piumasaqarnera 2) aallaavigalugu Unammilleqatigiinnermut inatsimmi § 11-imut unioqqutitsisimanersoq imartussutsimut pissakilliornermi aasaanerani saarullimmut pisariaqartutut isigineqassanersoq. Unammilleqatigiinnermi nakkutilliisoqarfiup misissoqqissaanngilaat piniaasermi assigiinngissutsit, aalisartut aalajaassusaat, aalisakkat pisarineqartut pitsaassusaat imaluunniit akia aammalu tamanna pillugu piumaneqarnera il.il. peqqutaassanersut immikkut naliliinissamut aasaaneranut aammalu ukiumut qaammatini. Unammilleqatigiinnermi nakkutilliisoqarfiup taamaasilluni pisariaqartoq misissueqqissaarneq suliarisimanngilaa piffinnut naleqquttunut niuerneq pillugu saarullinnit tunniussinermut.

……

3.2 Saarullik

RG-ip niuernikkut inissisimanera saarullinnut tunngatillugu maluginiarneqarpoq Unammilleqatigiinnermi nakkutilliisoqarfiup misissueqqissaarnermini peqataasut inissisimanerat pillugu niuerfimmi tamakkiisumik arajutsisimagaa RG kisimi neqeroorutigigaa saarullinnik tunisinissaq aasaanerani – allat kissaatiginngilaat piffissami tassani saarullinnik pisiortussallutik, pissutigalugu imminut akilersinnaanngimmat. Soorlu aamma Unammilleqatigiinnermi nakkutilliisoqarfimmiit Tusarniaanermi allaqqitassami 11-imi qupperneq 4-imi oqaatigineqartoq saarulliit nerpiat pitsaannginnermik pitsaassuseqarpoq aammalu saarulliit aasaanerani minnerusarlutik ukiuuneranut sanilliullugu, tassanilu Romark aamma neqeroorutiginnittartoq saarulliit tuniniarlugit.

RG-ip neqeroorutigaa aasaanerani saarulliit tuniniarniarlugit isumannaarniarlugu aalisartut aamma tassani piffissami periarfissaqarniassammata pisaminnut isertitaqarnissaminnut – taassuma killormoortuanik pisiortorfiit allat kissaatigaat saarulliit pisiarissallugit, taassuma akia qaffassinnaanngorpat tunisinermi niuerfinni. Qalliunermut nalilernera saarulliit niuerfiannut taamaasilluni agguarneqartariaqarpoq aasaanerani aammalu ukiuunerani piffissamut, pissutigalugu taamaallaat ukiuunerani tunisinermut unammilleqatigiittoqarmat. Soorlu ataani nalunaarsuiffimmi takuneqarsinnaasoq agguaqatigiisillugu pisiarineqarami akia saarullinnut Nuummi aasaanerani minneruvoq ukiuunerani akianut sanilliullugu:

Ukioq naatsorsuiffik 08/09

Soorlu takuneqarsinnaasoq akit assigiinngissusaat aasaanerani aammalu ukiuunerani saarulliup 2009/10-imi minneruvoq 2009/10-imut sanilliullugu. Tamanna peqquteqarpoq nunaniit allaniit piumaneqassusaa saarulliup milleriarnikuummat, tamannalu akinik appaanernik kinguneqartitsilluni.

Taamaasilluni Unammilleqatigiinnermi nakkutilliisoqarfiata pisimanngisaattuut inerniliunneqarpoq RG-i sallersaasutut inissisimasoq saarullinnut niuerfimmi, pissutigalugu naleqquttoq niuerfik marlunnut piffissanut agguarneqartariaqarmat aasaanerani piffissamut aammalu ukiuunerani piffissamut.

Unammilleqatigiinnermi nakkutilliisoqarfiup sumiginnarsimavaa misissueqqissaarnermik suliaqarnissani unammilleqatigiinn saarullinnut niuerfimmi, pissutigalugu Unammilleqatigiinnermi nakkutilliisoqarfiup arlaatigulluunniit uppernarsaateqarani imaluunniit tunngavissaqarani ilaatigut ilanngussimammassuk ”Royal Greenland-ip qalliunera aammalu naleqquttumik niuerfiup killiliinerata annertussusaa periarfissaqanngitsoq tunisiffimmik illumik pilersitsinissaq imaluunniit tunisinermut angallatit, aammalu nioqqutissanik tunisinera avammut tunisineranut niuerfimmut aningaasaliinissanik pisariaqarpoq…”, kinguneraa Royal Greenland-i sallersaasutut inissisimasutut isiginissaa niuerfimmut naleqquttumut.erup qanoq pissusianut

Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut aalajangiineranni ulloq 17. februar 2011 ilaatigut ima oqartoqarpoq:

Aalajangiineq:

Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut ataatsimiinnerminni ulloq 16. februar 2011-imi aalajangiivoq

……

•  Sallersaasutut inissisimanermik atornerluisoqarpoq § 11, imm. 1, tak. § 11, imm. 2, nr. 4 naapertorlugu Royal Greenland A/S-ip toqqaannanngitsoq bundling-i atorneratigut nipasaap suaanik tunisisut pingaarnerusutut inissitsillugit tunniussisimagamik aasaanerani saarulliit tunineratigut,
•  Peqqussummik atulersitsisoqarpoq § 11, imm. 3, tak. § 19, imm. 1, nr. 1 naapertorlugu tamannami tunngammat Royal Greenland A/S-ip naleqqutinngitsut niuernermut pissutsit atoqqusaannginneranut soorlu toqqaannanngitsumik bundling-erineq (koblingskøb) nipisaap suaanik tunisiut sallinngortikkamikkit aasaanerani saarullinnik tunisinissamut. Peqqussut malinneqassaaq kingusinnerpaamik ullut 14-it aalajangiinerup Royal Greenland A/S-imut paasitinneqarnerata kingorna.

……

Naliliineq

Niuerfik naleqquttoq

Niuerfiup naleqquttup killilerneqarnera pissaaq misissueqqissaarnerit aallaavigalugit piumaneqassusermut aammalu tuniniakkat taartai aallaavigalugit. Killiliineq pisarpoq nioqqutissanut niuerfimmut, kiisalu nunap piffiinut niuernermut. Aammattaaq misissorneqarpoq taanna unammilleratarsinnaasoq, killiliineq nioqqutissanut niuerfimmut aammalu nunap piffiinut niuernermut nangaanissamut pissutissaqartitsippat ilumut unamilleqatigiinnermut inatsit unioqqutinneqarsimanersut, tak. § 5. Siunertaavoq misissussallugu ilumut allanik pilersuinissamik periarfissaqarnersoq sumiissusermut aammalu nioqqutissat tungaatigut.

Uani suliassami assigiinngitsunut marlunnut niuerfinnut killiliisoqassaaq, pissutigalugu misissorneqassammat Royal Greenland-i sallersaasutut inissisimanermik atornerluinersoq nipisaap suaata akiinik aalajangiinermikkut imaluunniit toqqaannanngitsumik bundling-imik atuinersoq (koblingskøb), tassani suliffeqarfiup nipisaap suaanik tunisisut aasaanerani saarulliit tuninissaanut salliutsimmagit.

Taamaattumik nipisaap suaanut niuerneq aammalu aasaanerani saarullinnut niuerneq Nuummi misissorneqassapput.

……

Saarullik

Nioqqutissanut niuerfik

Nioqqutissanik niuerfik naleqquttoq paasineqassaaq niuerfittut nioqqutissanut atuisunik isigineqartoq taartaasinnaasutut nioqqutissat pissusaat pissutigalugu, imaluunniit akia, piumaneqarneranik aammalu tuniniakkat taarsiutaanissaanik atorneratigut.

Piumaneqarneranik taarsiineq
Piumaneqarneranik taarsiineq misissorneqarnerata aalajangissavaa pisisut, tassa imaappoq Royal Greenland A/S aamma Romark Seafood A/S pisisinnaanersut aammalu allanik nioqqutissanik saarulliunngitsunik isigisaminnik tuniseqqissinnaanersut soorlu taarserneqarsinnaasunik assigiinngitsut pisut isiginiartillugit, soorlu assersuutigalugu akit, pissusianut naleqqussusaa, salliusussaatitaanerit il.il. aammalu taamaasillugu saarulliunngitsumik taarsiilluni.

Saarullik Kalaallit Nunaanni naliginnaasuuvoq aalisagaq aammalu ukioq tamaat pisarineqartarluni. Aasaanerani, tassa imaappoq juunimi, juulimi aammalu aggustimi saarulliit mikisuaraasarput aammalu nerpia mamarpiarani, soorlu ukiup sinneratuut. Taamaattumik aasaanerani amerlasuunik saarullinnik pisaqartoqartariaqarpoq oqimaassusaata annertussusaa anguniarlugu, aammalu suliffeqarfiit soqutigisorsuuneq ajorpaat aasaanerani qaffasissumik tunisinermi akiliissallutik. Suliffeqarfiit aasaanerani saarullinnik piumanerat taamaattumik appasittarpoq, pissutigalugu aalisakkat mikimmata, aqinnerulluni aammalu pitsaannginnerulluni. Royal Greenland aamma Romark Seafood aasaanerani saarullinnik Nuummi tunisisarput. Kalaallit Nunaanni aammattaaq nunani allani saarulliit nerineqartarput, aammalu annerpaartaat tunisat annertussusaat nunanut allanut tunineqartarput. Aasaanerani saarullik toqqaannartumik taarserneqarsinnaanngilaq, pissutigalugu sakkortunngitsumik mamaqarmat allanut aalisakkanut sanilliullugu. Kapisilik, suluppaagaq, eqaluk, qaleralik il.il. Kalaallit Nunaanni pisarineqartartut saarullimmut eqqaananngillat mamassutsimikkut, qalipaatimikkut imaluunniit akimikkut. Saarulliit arlaat aamma kulmulit saarullik missiliorlugu taarsersinnaavaat, kisianni taakku aalisakkat pisarineqaqqajuttarput saniatigut pisat akornanni angallatit angisuut avataasiortuninngaanniit, saarullilli Nuup eqqaani aalisarneqartarlutik sinersorluni. Saarullik nalunnginneqarluarlunilu piumaneqarluartuuvoq aalisagaq, aammalu atuisut nalunngilaat qanoq mamassuseqarnersoq, akerlianilli soorlu saarulliit arlaat aammalu kulmulit nalullugit, taakkuami saarullittut siammasitsiginnginnamik aammalu maannakkuugallartoq annertunerusumik tuniniarneqartiginatik, pissutigalugu saarulliit arlaanut aammalu kulmulinut niuertoqanngimmat. Saarullik akimikkut appasissut akornanniippoq, taakkualu annerusumik aasaanerani pisarineqartartut suli annikinnerullutik, akerlianiilli kapisilik, suluppaagaq, eqaluk, qaleralik akisunermi inissisimasarlutik.
Aasaanerani saarulliit immikkuullarissusaata ilisarnaataat pissutigalu aammalu taakku nioqqutissat qaninnerpaanngorlugu sanilliussinnaasut, assersuutigalugu saarulliit arlaat, kulmule, kapisilik, qaleralik, suluppaagaq aammalu aalisakkat allat Kalaallit Nunaanni pisarineqartartut akimikkut mamassutsimikkullu asseqanngimmata nalilerneqarpoq nioqqutissaq saarullik aasaanerani pisarineqartoq pisisumiit taarserneqarsinnaanngitsutut.

Tuniniakkanik taarsiineq
Tuniniakkanik taarsiinerup misissornerata aalajangiunniarsarissavaa ilumut tunisisut, tassa imaappoq piniartut aalisartullu, misissuinerup piffissaani nioqqutissiaqanngitsut imaluunniit nioqqutissanik tunniussinngitsut soorlu piumaneqassutsikkut taarsiinerup misissorneqarnerani pineqartut, allanik aalisakkanik tunisisinnaanersut aasaanerani saarulliunngitsumik, tamannalu kinguneqartussaanani annertuumik aningaasartuuteqartitsilluni imaluunniit aarlerinartitsilluni.

Saarullik aalisarneqarsinnaavoq sinerissami aammalu avataani bundgarninit, kisianni Nuup eqqaani aalisarneqartarluni sineriammi. Saarulliit arlaat aamma kulmule pisarineqartassapput avataasiortunik angallatinik aammalu naliginnaasumik aalisarneqartarlutik saniatigut pisatut, pissutigalugu taakkununnga aalisakkanut niuerfeqanngimmat. Aalisartut allat suulluunniit aalisakkat pisarisinnaavaat, kisianni taakku assigiinngitsut aalisakkat assigusumik saarullittut pisarineqarneq ajorput, soorlu aamma, assersuutigalugu kapisilik aamma eqaluk taamaallaat aalisarneqarsinnaammata piffissani aalajangersimasuni, allallu pisassarititanut aqutarineqarlutik. Suluppaagaq pisarineqartartoq assersuutigalugu qimiamik, qaleraliilli nataarnallu qassutinik kivisittakkanik qimiamilluunniit pisarineqartarlutik. Aammattaaq assigiinngissuteqarput taakkua itissusitsit aalisakkat assigiinngitsut pisarineqarfii malillugit, taamaattumillu aalisartup aalisarnini imaaliallaannaq allanngortissinnaanagu allanik atortunik aningaasaleeqqaartigani.

Nunap piffiinut niuerneq
Nunap piffiinut naleqquttumi niuernermi paasineqassaaq suut piffiit Royal Greenland A/S aamma Romark Seafood A/S nioqqutissanik pisisarnersut, taakkualu assigiimmik naammattumik unammilleqatigiinnermik atugaqassallutik. Assersuutigalugu niuertarnermut tunngasut aammalu ileqqunut tunngatillugu, aammalu allanit immikkoortissinnaallugu piffiit eqqaanniittunut, pissutigalugu unammilleqatigiinnermi atugassat tassani allaanerummata. Nunap piffiinut naleqquttumi niuerneq killilerneqassaaq misissuinerit ikiortigalugit piumaneqassutsimut aammalu tuniniakkanut taarsiutit aallaavigalugit.

Piumaneqarneranik taarsiineq

Piumaneqareranut taarsiutaasinnaasumik misissuinermi misissorneqassaaq pisiniartup piumassusaa allamik piffimmut nikinnissaa tunngatillugu assiganik nioqqutissamik pisiniarluni. Pisisut tassaasut Royal Greenland aamma Romark Seafood Nuup eqqaani pisiniartunut saarullinnik aalisartuniit ingerlattarmatigit aammalu piniartut pisaannik aasaanerani.

Saarullik nerisassaammat asiujasoq sivisuukkaarlugu toqqorneqarsinnaanngitsoq 4-8 timit qaangiussimassanngillat sineriammi pisarineqarneraniit tunineranut. Taamaattumik pisisut amerlasuunik periarfissaqanngillat allanut pisiortorfinnut nuussallutik, taamaallaallu piniartut aalisartullu Nuup eqqaani tunisisuniiginnarsinnaallutik, pissutigalgu illoqarfiit Kalaallit Nunaanni imminnut ungaseqimmata. Taamaattumik tunitsivimmik pilersitsisoqartariaqarpoq assartorneranut 4-8 tiiminut isumaginnittumik allaninngaanniit saarullik pissarsiariniarlugu Nuup eqqaaneersumeerani piffinniilli allaneerluni. Royal Greenland taamanna periarfissarivaa, pissutigalugu Kalaallit Nunaata kitaani arlalinnit tunitsiveqaramik, Romark Seafoodili taamaallaat Nuummi tunitsiveqarluni. Suliffeqarfiit tamarmik marluullutik akuersissuteqanngillat angallatinut tunisisunut nunap eqqaani.

Tuniniakkanik taarsiineq

Tuniniakkanut taarsiinermut tunngatillugu misissuinerup nunap piffiinut niuerfimmut nakkutigineqarpoq allat pisiortorfiit piumassanersut tunisinissaminnut pineqartumut nunap piffiinut niuerfimmut. Aalajangerniarlugu pisiortorfiit, tassa imaappoq tunisisut piffinni allani piviusumik isigineqarsinnaanersoq pisiortorfinnut qinigassatut allatut pisisarfinnut misissorneqarpoq aalisartut piniartullu (tunisisut) piffinni allaneersut Nuuk eqqaaniunngitsoq nioqqutissatik pisisunut Nuummi tuniniarsinnaaneraat taamaattoq taarsiineq atalersitsinngikkaluartoq immikkut annertuumik aningaasartuutissaqarluni imaluunniit aarlerinartoqarluni.

Kalaallit Nunaani pissutsit immikkuullarissut pissutigalugit illoqarfiit ungasissusaat annertummat, pisiortorfinnut saarullinnut, piniartunut aammalu aalisartunut allamik periarfissaqanngilaq aalisakkat tuniniassallugit allanut pisisussanut, taakkununnga allanut piusunut umiatsiamik angallavigalugu 4-8 tiimiusumik. Aalisartunut Nuummi isumaqarpoq saarulliutitik taamaallaat tunisinnaavaat Nuummi pisisussanut, taakkuullutillu Royal Greenland aamma Romark Seafood. Aasaanerani saarullimmut piumaneqarnera appasittarmat nerpiata pitsaannginnerunera pissutigalugu aalisartunut piniartunullu periarfissaanngilaq Nuummi tunitsivinnut tunisissalluni, aalisartut periarfissaqanngippata Nuummut umiatsiassallutik 4-8 tiimit qaangiutsinnagit. Aammattaaq piumaneqassusaa piffissami pineqartumi ima appasitsigivoq akilersinnaassanani taama ungasitsigisumut aasaanerani saarulliit pisatik tuniartussallugit, tunitsiviit Nuummi umiatsiarluni 4-8 tiimit iluanni anguneqarsinnaassappata.

Unammillertoqaratarsinnaanera
Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut misissorsimavaat unammillertoqaratarsinnaanera aasaanerani saarulliit tunineranut Nuup peqqaani tunngatillugu, kisianni maannakkoqqissaaq tunisisunik angallateqanngilaq saarullinnik Nuup eqqaani tunisisinnaanermut akuersissutilinnik, pissutigalugu ungasissutsit annertorujussuanngimmata aammalu pissutigalugu maannakkut aalajangersimasunik tunitsivinnik marlunnik Nuummi peqareermat, tak. ilanngussaq 15. Pisariuvoq tunisisumik angallammik pilersitsinissaq aammalu naleqquttut pisinnaatitsissutsit aammalu akersissutsit pissarsiarinissaat. Nalorninarpoq Aalisarnermut Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfiup akuersissummik tunniussinissaa, pissutigalugu marlunnik aalajangersimasunik illulianik Nuummi peqarmat, aammalu pissutigalugu ungasissutsit Nuup eqqaani mikisunnguullutik, taamaattumillu ajornakusoorani piffiup eqqaani tunisinissaq.

Assigiinngitsunik saarullinnik pisisartoqarpoq aammalu allanik aalisakkanik Kalaallit Nunaanni, agguarneqarlutillu nunarujussuup annertussusaa malillugu. Kalaallit Nunaanni nuna tamakkerlugu pisisartutuaq tassaavoq Royal Greenland A/S. Romark Seafood Kalaallit Nunaanni ataasiinnarmik tunitsiveqarpoq, taannalu Nuummiilluni, tassanngaanniillu suliffeqarfiup pisiarisarpai Nuup eqqaani saarulliit pisarineqarnikut. Eqqartorneqarmat mikisuaraaraq nunagisami tuniniaavik aammalu pitsaasumik ingerlatsiniaraanni pisariaqarmat qaffasissumik paasisimasaqarluarnissaq, pisisartuniit piumasarineqarpoq nunanut allanut tunngatillugu attaveqaateqartoqarnissamik saarullik tunisinnaaniarlugu aammalu allanut nunani allani. Alla pisisartoq taamaattumik pilersitsisariaqarpoq aaqqissuussinermik Nuummi, kiisalu pilersitsilluni siammasissumik attaveqaatinik saarullinnik pisisartutut ingerlatsiniaruni piffimmi. Tamanna aallaavigalugu nalilerneqarpoq soqutiginanngitsoq imaluunniit imminut akilersinnaanngitsoq suliffeqarfimmut piffissaq qaninneq isigalugu tunitsivimmik pilersitsinissaq, aammattaaq periarfissaanissaa ilimananngitsoq akuersissummik pissarsinissaq imaluunniit pisinnaatitsissummik, pissutigalugu maannamut marlunnik piffimmi tunitsiveqareermat. Taamaattumik kingunerissallugu annertuumik aningaasartuuteqarnerunissaq imaluunniit suliffeqarfimmut aalerinartoqarnissaa, kissaateqartumut aasaanerani saarulliit niuerfiannut ilanngutissalluni.

Tuniniakkanut taarsiutinut aammalu piumaneqassutsimut taarsiutinut missueqqissaarnerit aallaavigalugit, kiisalu unammillertoqaratarsinnaanera nioqqutissanik niuerfimmut aamma saarulliit nunap piffiini niuerfimmut aalajangiunneqarpoq niuerfik naleqquttoq tassaasoq suliarineqanngisup saarulliup tunisaanera Nuummi.

Unammilleqatigiinnermut inatsimmi § 11
Sallersaasutut inissisimaneq
Sallersaasutut inissisimasoqarpoq suliffeqarfik aningaasatigut piginnaanilittut inissisimavik atulerpassuk, pisinnaatilerlugu akornusernissaa sunniuteqarluartumik unammallernermik niuerfimmut naleqquttumut atatiinnarnissaa, pissutigalugu suliarisinnaammagu annertuumik attaveqanngitsumik unammillerfiminut, pisisartuminut aammalu kingullertut atuisartuminut pissuseqalernissani. Unammilleqatigiinnermut inatsimmi § 11-ip imaraa sallersaasutut inissisimanermik atornerluineq aammalu inatsisissamut oqaaseqaatit malillugit malittarisassap atuutsilersippaa suliffeqarfik sallersaasutut inissisimasoq pisiniartuungaluarpalluunnit imaluunniit tuniniaasuungaluarpat. Sallersaasutut inissisimaniaraanni naatsorsuutigineqassaaq sunniuteqarnera atuutsilersinneqarsimassasoq piffissami aalajangersimasumi.

Piumasaqaataanngilaq suliffeqarfik kisermaassisuunissaa aalajangiunniarlugu sallersaasutut inissisimasoqarnersoq. Aammattaaq pisariaqanngilaq suliffeqarfik sunaluunniit unammilleqatigiinneq ilaatinngippassuk sallersaasutut isigineqassappat. Naammappoq suliffeqarfik malunnartumik atugassanut malunniuteqarsinnaassappat, taassumalu ataani unammilleqatigiinneq ineriartorpat, aammalu aalajangersinnaallugu niuernermut tunngatillugu iliuusissanik qinersineq tassunga unammilleqatigiinnermut isiginninngikkaluarluni, aammalu iliuutsit suliffeqarfimmut ajoqutaasimanngikkaluartut. Naak annertuumik unammilleqatigiittoqaraluartoq  niuerfimmi taamaattumik ilaatinngilaa suliffeqarfik sallersaasutut inissisimasinnaanersoq.

Taanna sallersaasutut inissisimaneq erseqqissarneqassaaq nalilerneqarlunilu niuerfimmut naleqquttumut naapertuullugu pineqartumi suliassami. Pissutsit aallaavigalugit sallersaasutut inissisimaneq arlalinnit pissuseqartillugu pisinnaavoq, ataasiakkaarlugillu isigalugit pingaarluinnaratik. Pissutsit ilaat annertuumik pingaassuseqartut tassaapput niuerfiup agguagarsiassartaat, aammalu tamatigut tamaat isigalugu niuerfiup agguarneqarneranut nalilersuisoqassaaq aamma allat naleqquttut pissutsit tunngatillugit. Niernermut agguagarsiaq qaffasittoq sivikitsuinnarmik atuutsinneqarsimappat, tamanna kisimi naammanngilaq sallersaanermik aalajangersaanissamik. Ineriartorneq, taassumalu ataani annertuumik nikerarnerit suliffeqarfiup niuerfimmut agguagarsiassaani aammattaaq sallersaanermut tunngatillugu naliliinissamut sunniuteqaratarsinnaapput. Suliffeqarfiup niuernermi agguagarsiassaani annertuumik appariartoqarpat tamanna naammanngilaq ersiutaassalluni suliffeqarfik sallersaasutut inissisimanngitsoq. Taamaattumik pingaaruteqarpoq allat aalajangiinermi tunngavissat misissussallugit.

……

Saarullik
Saarullinnut niuernermi taamaallaat marlunnik Nuummi tunitsiveqarpoq: Romark Seafood A/S aammalu Royal Greenland A/S. Ukiumut naatsorsuiffimmut 2009/2010-imut Royal Greenland-ip Nuummi tunisimavaa saarulliit 934 tonsit, tak. ilanngussaq 16, Romark Seafood-illu ukiumut naatsorsuiffimmut 2010-imut Nuummi tunisimallugu saarulliit xx tonsit, tak. ilanngussaq 17. Naak suliffeqarfiit ukiumut naatsorsuiffii nikigassuteqaraluartut kisitsisit takutippaat Royal Greenland-i Nuummi niuernermini agguagarsisartoq 85-95%-imik, Romark Seafood-ilu niuernermik agguagarsisarnera 5-15%-imiilluni. Suliffeqarfiit marluullutik aasaanerani saarullik tunisarpaat, naak nerpia pitsaannginnerusaraluartoq aasaanerani. Piffissami 2010-imi paasineqarpoq, tak. ilanngussaq 16 aamma 17, Royal Greenland-ip 511 tonsit aasaanerani saarulliit Nuummi tunisimagaat, Romark Seafood-illu xx tonsit tunisimagai. Royal Greenland-ip niernermi agguagarsiaa taamaasilluni aasaanerani 2010-imi 90-100 %-imiissimavoq, Romark Seafood-illu niuernermi agguagarsinera 0-10 %-iusimalluni.

Ataqatigiisikkaanni Royal Greenland-ip qanoq annertutigisumik qalliuneranut, tassani ingerlatsivik niuernermik agguagarsisartoq 90-100%-imik tunisinermi naleqquttumi niuerfimmi, periarfissaanngitsoq tunitsivimmik pilersitsinissaq imaluunniit angallatit tunisisisinnaasut, aammalu tunisap avammut tunisaaneranut niuerfiup aningaasaliinissaa pisariaqartoq, Royal Greenland-i isigineqarpoq sallersaasutut niuernermut naleqquttumut aasaanerani saarullimmut.

Sallersaasutut inissisimanermik atornerluineq
Unammilleqatigiinnermut inatsimmi § 11, imm. 2, nr. 1-4 imaqarpoq taaguinernik arlalinnik atornerluinermut tunngasunik assersuutinik. Taaguineq tamakkiisuunngilaq. Pissusilersorneq taamaasilluni § 11-imut akerliusinnaavoq, naak pissusilersorneq arlaanut assersuutinut assigunngikkaluartoq malittarisassami taaneqartuni. Akinut tunngatillugu unammilleqatigiinneq misissorneqarpoq unammilleqatigiinnermut inatsimmi § 11, imm. 2, nr. 1 naapertorlugu naleqqutinngitsut akit pillugit, uanilu  suliassami eqqartorneqarluni pisisinnaanermut piginnaaneq, aammalu taamaasilluni toqqaannartumik predatory pricing-iunani. Predatory pricing aammattaaq sulisaaseq malillugu atorneqartarpoq tunisinermi niuerfinni, uanilu eqqartorneqarluni pisiniarnermi niuerneq. Sunaluuniit toqqaraluaraanni atornerluinertut taassallugu, aammalu eqqartorneqarpat tunisinermi imaluunniit pisiniarnermi niuerfiit atornerluineq inerteqqutaavoq § 11 naapertorlugu, suliffeqarfik sallersaasutut inissisimanerminik atornerluisimappat. Saarullinnut tunisinissaq pillugu salliussineq misissorneqassaaq unammilleqatigiinnermut inatsimmi § 11, imm. 2, nr. 4 naapertorlugu koblingskøb pillugu (toqqaannanngitsumik bundling). Aammattaaq maani atuuppoq toqqaannanngitsumik bundling-i sulisaaseq malillugu pisimasoq tunisinermi niuerfinni, kisianni atornerluineq suliffeqarfiup sallersaasutut inissisimaneranik inerteqqutaavoq, tak. § 11, tunisinermi imaluunniit pisinermi nierfimmi pisimappalluunniit.

§11-ip kisimi pissusilersorneq pinngilaa atuisunut toqqaannartumik ajoqutaasinnaasoq. Malittarisassap aammattaaq ileqqut periuutsit ilagai toqqaannanngitsumik atuisartunut ajoqusiisut immaqaluunniit allatut ajoqusiisut unammilleqatigiinnerup aaqqissuussap sunniuteqarluartup sunniineratigut. Atornerluinermik pissusilersorneq arlalinnik iluseqarpoq, aammalu uani suliassami takuneqarnikuupput naleqqutinngitsut akit, kiisalu koblingskøb-i imaluunniit piumasaq tapisialernerunissanik toqqaannanngitsumik bundling-lernikkut Roya Greenland-ip niuernikkut atugassaritinaanni. Eqqartorneqarpoq tunuartitsinermik atornerluineq, tassanilu Royal Greenland-ip misilimmagu unammillertoq tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit nipisap suaanut niuerfimmiit aneqqasinniarsarimmassuk.

……

Koblingskøb (piumasaq tapisialernerunissanik)
Unammilleqatigiinnermut inatsimmi § 11, imm. 2, nr. 4-imi malittarisassaq suliffeqarfiup sallersatut inissisimasup piumasaqarnera tapisialernerunissanik taaneqartarpoq koblingssalg. Tassanngaanniit malittarisassamiit tunngavissat uani suliassami atorneqarput, tassanimi eqqartorneqarmat koblingskøb pisiniarnermi niuerfimmi, pissutigalugu suliffeqarfiup pisiarerusummagit nipisaap suai aammalu saarulliit.

Koblingssalg-imut tunngatillugu tunngaviit, tassa imaappoq isumaqatigiissutip isumaqatigiissutigineranut atugassanik tunniussisoqarpoq, taakkualu kinaassusersiuinngitsumik tunngaveqartinneqanngillat imaluunniit isumaqatigiissutip imarisaanut attuumassuteqaratik, nalilerneqarmata koblingskøb-imi atorneqarsinnaasut, naak koblingssalg-ip iluani sulisaaseq ilaatigut tunngaveqartinneqaraluartoq atuisartunut atornerluinerup kinguneranik ajoqusiissanngitsoq sallersaasutut inissisimasumiit (”consumer harm”). Maannakkoqqissaaq sulisaasermik peqanngilaq koblingskøb-imut tunngatillugu pisiniarnermi niuerfimmut Kalaallit Nunaanni, danskit imaluunniit Europamiut eqqartuussinermi periusaannik, kisianni aallaaviusariaqarpoq § 11-imi inatsimmut akerliusoq isumaqatigiissutip isumaqatigiinneranut atugassanik tunniussisoqartoq, taakkualu kinaassusersiuinngitsumik tunngaveqartinneqaratik imaluunniit isumaqatigiissutip imarisaanut attuumassuteqaratik, eqqartorneqaraluarpalluunniit tunisinermi imaluunniit pisinermi niuerfik, koblingssalg-i imaluunniit koblingskøb-i.

Nioqqutissanik marlunnik attaviliineq unammillertunut tunuartitsinermik sunniuteqarsinnaapput imaluunniit pisiniartuniit atorluaanermik kinguneqarsinnaallutik, taakkualu toqqangassaqaratik allamik pilersuinermut tunngatillugu. Tunuartitsiniaanermik pissusilersorneq inatsimmut akerliliisinnaavoq sallersaasutut inissisimanermik atornerluinermik § 11-imi, aammalu uani sulissami Royal Greenland-i kissaatigigaa nipisaap suai aammalu aasaanerani saarulliit pisiarissallugit aalisartuniit piniartuniilllu suliarineqarpoq ilungersunartua toqqaannanngitsumik bundling-imut tunngatillugu. Tamanna peqquteqarpoq Royal Greenland-ip atugassat oqaatigisimammassuk nipisaap suaanik tunisisisut sallinngortinniarlugit aasaanerani saarulliit tunisinnaanissaanut, aasaaneranut saarulliup tunisaanera aallartippat.

……

Kalaallit Nunaanni unammilleqatigiinnermut eqqartuussisarnermi annertuumik eqqartuussisarnermut periuuseqanngilaq, kisianni kalaallit inatsisaat danskit inatsisaannut qanittuaraapput. Danskit unammilleqatigiinnermut eqqartuussisarnerat nassuiarneqartarmat EU-imi eqqartuussiviit naapertorlugit, nassuiaatinut tunngatillugu aamma maanga atuussinnaapput inatsisit nassuiarneqalerpata. Ersarissumik koblingssalg-imut tunngatillugu aalajangiineq tassaavoq Microsoft-imut suliassaq, taannalu tunngassuteqartoq suliffeqarfiup programminik tuniniaanera, tassani Ataatsimiititaliarsuup aalajangiummagu tallimat piumasaqaatit naammassineqartariaqartoq koblingssalg eqqartorneqassappat art. 102 akerleralugu. Uani suliassami immikkuullarissuuvoq pissutigalugu koblingskøb eqqartorneqarmat, atorneqassaaq qulaani eqqartorneqartoq eqqartuussisarnermi periuseq Danmark-imeersoq EU-imeersorlu, pissutigalugu koblingssalg-ip tunngavii nalilerneqarmata koblingskøb-imut aamma atuuttut. Tamanna peqquteqarpoq suliffeqarfik piumasaqaateqarmat (suannik tunisineq) isumaqatigiissutip isumaqatigiissutiginissaanut (aasaanerani saarullinnik tunisineq), tamannalu kinaassusersiuinngitsumik tunngaveqartinneqarani imaluunniit isumaqatigiissutip imarisaanut attuumassuteqarani. Tamanna isigineqartariaqarpoq § 11-imut sallersaasutut inissisimanermik atornerluinermut akerliulluni, eqqartorneqaraluarpalluunniit tunisinermi imaluunniit pisinermi nierfimmik atornerluineq, danskit aammalu Europamiut sulisaasiat malillugu pilersinneqarsimapput tallimat naliginnaasut piumasaqaatit naammassineqartariaqartut koblingssalg eqqartorneqassappat, taakkualu Microsoft-imut suliassamiit aammalu Unimergo suliassartaaniit aallaaveqartut, § 11-imut akerliliisut (aammalu art 102.). Una suliassaq naapertorlugu piumasaqaatit naleqqussarneqarsimapput immikkuullarissunut pissutsinut, uani suliami atulersinneqartunut, eqqartorneqarmammi koblingskøb:

1. Suliffeqarfik koblingskøb-imik neqerooruteqartoq niuernermi sallersaasutut inissisimassaq pingaarnermut nioqqutissamut (aasaanerani saarullinnik tunisineq).

2. Pingaarnertut nioqqutissaq (aasaanerani saarullinnik tunisineq) aammalu pingaannginnerusut nioqqutissat (suaanik tunisineq) immikkoorlutik nioqqutaassapput.

3. Pisiortorfiit pinngitsaalineqarsimassapput/pinngitsaalineqarlutik marlunnik imaluunniit nioqqutissanik ataatsimut tunisisariaqarlutik.

4. Koblingskøb-i naleqqutissaaq unammilleqatigiinnermut killiliiniarluni.

5. Koblingskøb-i kinaassusersiuinngitsumik tunngaveqartinneqassanngilaq.

Misissorniarlugu ilumut Royal Greenland A/S-ip sallersaasutut inissisimanini atornerlussimaneraa bundling pillugu § 11, imm. 1, tak. imm. 2, nr. 4 naapertorlugu nipisaap suaanik pisiortorfiit salliutsillugit tunisimmatigit, aasaanerani saarullinnik tuniniaaneq aallartippat, taakkua piumasaqaatit tallima misissorneqarput takuniarlugu ilumut suliffeqarfiup inatsisit unioqqutissimanerai koblingskøb-imut tunngasut.

Royal Greenland-i tassaavoq, tak. piumasaqaat nr. 1, aamma niuernermut killiliineq niuerfimmut naleqquttumut tunngatillugu aasaanerani saarulliit suliarineqanngitsut Nuummi pisiarineranut sallersaasutut niuerfimmi inissisimasoq suliffeqarfik, pissutigalugu suliffeqarfik kisermaassisutut inissisimasoq niuernermik agguagarsisartoq 90-100%-imik. Nuummi taamaallaat pisisartut marluupput, tassaallutillu Romark Seafood aamma Royal Greenland. Piumasaqaatanngilaq Royal Greenland aamma sallersaasutut inissisimanissaa pingaannginnerusumut nioqqutissamut, tassa imaappoq nipisaap suaanut, kisianni aamma uani suliassami pisimavoq, pissutigalugu Royal Greenland-i sallersaasutut inissisimavik paarimmagu niuerfimmi taakkununnga nioqqutissanut marluunnut, tak. Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut qulaani misissueqqissaarnerat. Taanna pingaarnertut nioqqutissaq, koblingskøb-ip nalilernerani aamma qulaani piumasaqaatini naammassineqartumi, tassaavoq aasaanerani saarullik. Royal Greenland-ip saarullinnut niuernermi qalliunera ”uppisinneqarpoq” aammalu suliffeqarfiup sallersaasutut inissisimanera annertuseriaannarlugu nipisaap suaanut niuernermut. Piumasaqaat siulleq taamaattumik naammassineqarpoq. Pingaarnertut nioqqutissaq, tassa imaappoq unioqqutinneqartussaanngitsoq nioqqutissaq tassaavoq aasaanerani saarullik aamma pingaannginnerusoq nioqqutissaq, tassa imaappoq pitussimassussaq manna atatillugu tassaalluni nipisaap suai. Nipisaap suai aammalu aasaanerani saarullik marluugamik immikkoortut nioqqutissat assigiinngisitaarluartut aammalu imminnut taarsiussinnaanngitsut, tak. taakku marluk siusinnerusukkut niuernermi killiliinerit, taamaattumik piumasaqaatip aappaat aamma naammassineqarluni.

Pisiortorfiit tassaapput aalisartut piniartullu Nuummi. Naliginnaasumik oqartoqarsinnaavoq Kalaallit Nunaanni aalisartut isumalluutigisorujuugaat suliffeqarfinnik peqassasoq pisaanik piserusuttunik. Nipisaap suaanut atuutsinneqarpoq unammilleqatigiittoqartoq pisiortorfiit suliffeqarfinnut tunisitinnissaanut, pissutigalugu nipisaap suaanut niuerfik iluanaarutaaqimmat. Aasaanerani saarullinnut uani ataqatigiisikkaanni pingaarnertut nioqqutissaasoq atulersinneqarpoq aasaanerani saarulliup piumaneqassusaa appasittartoq qaammatit pingasut kingorna. Taamaattumik aalisartunut tamarmiunngillat pisami annertussusaat tunisinnaagaat imaluunniit kissaatigigaat pisarissallugu. Unammilleqatigiinneq saarulliit pisiortorfiit pisaat tunitissallugit taamaatttumik minneerarsuuvoq nipisaap suaanut sanilliullugu. Royal Greenland-imiit allagarsiineq, tak. ilanngussaq 2, neriorsuinertalik aasaanerani saarullinnut tunisinissamik aalisartut nipisaap suaanik suliffeqarfimmut tunisippata taamaattumik aalisartunut pinngitsaaliineruvoq, pissutigalugu salliutsinneqarlutik inissinneqaramik niuerfimmi nioqqutissamik tunisinissaminnut, tassanilu piumaneqassusaa annikittoq. Toqqarsinnaavaat Romark Seafood-imut assingajaanik akilerlugu tuninissaanut, kisiannili Royal Greenland-i toqqarneqarpat saniatigut annertunerusumik periarfissaqassapput aasaanerani saarullittami tuninissaanut, taamaasillunilu isumannaarlugu isertitaqarnissaat taakkunani qaammatini pingasuni aasaanerani saarulliit pisarineqarnerani nipisaap suanniarneq naammassippat. Naak aalisartut pinngitsaalisaanngikkaluartut Royal Greenland toqqassallugu, suliffeqarfiup allagarsiinera isigineqarpoq pinngitsaaliinertut pisisumik toqqaanissamut, taannalu neriorsuilluni aasaanerani saarullittaat kingusinnerusukkut pisiarissallugu suanniarneq naammassippat, taamaasillunilu aalisartut periarfissaqarlutik sivisunerusumik isertitaqarnermik atatitsiinnassallutik qaammatini arlalinni ukiup ilaani. Taamaattumik annertuumik aningaasatigut kajujuummissuteqarpoq Royal Greenland toqqassallugu nipisaap suaanik tunisinermi. Nuummi annikitsuinnarmik aasaanerani saarullimmik piumaneqartoqarpoq aammalu taamaattumik salliutsitsineq annertuumik unammilleqatigiinnermut angissuseqarluni aammalu pissutissaqarluartuulluni tunngavissatut Royal Greenland-ip toqqarnissaanut, aalisartut nipisaap suaanik tunisissappata. Royal Greenland-imiit suliarineqartup taassuma atorluaasutut pissusilersornerup kinguneraa suliffeqarfiup pisiortorfini atorluarmagit atugassamik aalajangiilluni, taanna pissutissaqarluartuulluni tassunga ataatsimut pisiortorfimmut, pissutigalugu ajornakusoorsinnaammat aasaanerani saarulliit tunisassiarinissaanut. Unimerco-p suliassartaa malitsingalugu imm. 158-imi koblingssalg pillugu: ”Pisiniartut pinngitsaalisaasutut misingineranut tunngatillugu naliliinerup imaluunniit kajujuummissusaannut marluk assigiinngitsut nioqqutissat pisiarinissaanut ataatsimut pisimapput taanna pissusilersorneq aallaavigalugu, taassuma suliffeqarfiup sallersaasup takutissimasaa. Atornerluinermik pissusilersorneq ilaatigut suliarineqarsinnaavoq suliffeqarfiup sallersaasutut inissisimasup neqeroorutigisinnnaammagu iluanaarutitakinnerit pisiniartunut atugassat, taakkualu pisiarigaat (…) allat nioqqutissat (…) siunnersuutigineqartunut sanilliullugit(…)”.

Uani suliassami koblingskøb-i pillugu qulaanittoq aallaavigalugu naammassineqarsinnaavoq nalilineqartussaasoq pisiortorfiit pinngitsaalineqarnerlutik misinginersut imaluunniit kajujuummissuseqarnersut taakkua immikkoortut marluk nioqqutissat Royal Greenland-imut tuninissanut taanna pissusilersorneq aallaavigalugu, suliffeqarfiup takutissimasaa. Tassunga tunngatillugu ersersinneqarsinnaavoq Royal Greenland-ip kikkunnut tamanut allagarsiinerani, tak. ilanngussaq 1 aamma pingaartumik ilanngussaq 2-imi aalisartut takorluuilersikkai salliutsinneqarlutik inissinneqassasut aasaanerani saarulliit tunineranni aammattaaq nipisaap suaanik suliffeqarfimmut tunisiutigigunik. Taamaasillutik neqeroorfigitipput iluanaarnartoqarnermik atugassaqassallutik pinngitsuussangaluarunikku nipisaap suaanik tunisinngitsuussangaluarnermiit, taamaasillunilu aalisartut allat eqqarsaateqarsimanngitsut nipisaap suaanik Royal Greenland-imut tunisissallutik, kisiannili unammillertaanut Romark Seafood-imut, atugassaat pitsaannginnerulerlutik inissinneqarput. Taamaattumillu annertuumik aningaasatigut kajujuummissutaavoq aalisartunut Royal Greenland-i toqqassallugu, tamannalu Unimerco-p suliassartaa malillugu sallersaasutut inissisimanermik atornerluinerusinnaalluni. Royal Greenland-ip aammattaaq misilissimangaluarpaa salliussinissamik tunniussinikkut sallersaasutut inissisimanini nipisaap suaanut niunermi nukittoriartinnissaa, aasaanerani saarullinnut niuernermi sallersaasutut inissisimaneq atornerlunneqartillugu. Piumasaqaatit pingajuat taamaasilluni aamma naammassineqarpoq.

Pissutigalugu aalisartut toqqangassaqarlutik periarfissaqarmata Romark Seafood aamma Royal Greenland-illu akornanni Nuup eqqaani taamaattumik unammilleqatigiittoqarpoq. Royal Greenland-ip allagarsiaa salliussinissamik nipisaap suaanik pisiortorfinnut tunisinissaq pillugu saarullinniarnerup aallartinnerani pissutaasunut ilaaqataavoq unammilleqatigiinnerup killilerneqarsinnaaneranut pingaannginnermi niuerfimmi, tassa imaappoq nipisaap suaanut. Tunngavia pissutigalugu aalisartut isumannaarinninnissaat isertitaqarnissamik tunngavissummut aasaanerani saarulliit tunineratigut nipisaap suaata sanitatigut, annertuumik pinngitsaaliissuteqarpoq Royal Greenland-ip toqqarnissaanut, aammalu Romark Seafood toqqannginnissaanut, aalisartut tunitsivimmik suannut toqqaanialerunik. Taanna tunngavigalugu koblingskøb-i, tassa imaappoq salliussinermik tunisineq naleqquttuuvoq unammilleqatigiinnermik killiliisussasut naleqquttumi niuerfimmi nipisaap suaanut. Taanna atorluaalluni pissusilersorneq salliussinermik tunisinikkut ersertoq pingaarnertut nioqqummut, tassa aasaanerani saarullimmut, Romark Seafood-imut eqquivoq taannami suannik pisisarmat, pissutigalugu suannik pisiortorfiit, taakkua ilanngullugu saarullittatik aamma tuniniassagaat, annertuumik kajujummiissuteqaramik Royal Greenland-ip tunitsivittut toqqarnissaanut. Royal Greenland-ip pingaarnertut niuerfimmi sallersatut inissisimanera aammalu pingaannginnerusumut niuerfimmut, taamaattumik Royal Greenland-ip pissusilersornera isigineqarsinnaavoq unammilleqatigiinnermut killiliinertut. Pissusilersornera taamaasilluni pilersitsivoq niuernermik ajorseriartitsilluni kajujummiinissamut aalisartuniit tulleriiaarinerup/salliussinerup ilaaffigisinnaammagu isertitaqarnissaq isumannaassagaa niuerfimmi tunisinissamut periarfissat annikitsuusut. Royal Greenland-imut tunisinikkut aalisartut isumannaassavaat taamaasillutik periarfissaq annerusoq imaluunniit pitsaanerusumik ilimanarnerutilerlugu qaammatini pingasuni isertitaqarnissaq aasaanerani saarulliup pisarinerani.

Piviusuuvoq Romark Seafood-ip suanniarnermi piffissami 2010-imi niuernermut agguarsianut tunngatillugu ajugaasinnaasimasoq Royal Greenland-imiit naak salliussinermik tunniussisoqaraluartoq. Tamanna peqquteqarpoq ilaatigut aalisartut naammagittaalliutigisimammassuk Royal Greenland-ip Nuummi pissusilersornera aammalu isumaqatigiissutinik peqannginnera KNAPK-lu, taakkualu Kalaallit Nunaanni pingaaruteqartuullutik. Taanna salliussinissamik tunisineq pingaarnertut niuerfimmi aasaanerani saarullimmut unammilleqatigiinnermut killiliineruvoq pingaannginnerusumut niuerfimmut nipisaap suaanut, pissutigalugu aalisartunut annertuumik atorfissaqartinneqarmat saarullittami tunisinnaanissaanut – aamma aasaanerani, tak. pingasaqaatit pingajuat. Piumasaqaatit sisamaat koblingskøb-ip, tassa imaappoq salliussinissamik tunisinerup pingaarnertut nioqqutissamut, saniatigut aamma pingaannginnerusoq nioqqutissaq tunineqarpat naleqqutissaaq unammilleqatigiinnerup killilernissaanut, tamannalu aamma naammassineqartutut isigineqarluni. Kingulliup piumasaqaatip tallimaata oqaatigaa koblingskøb-i kinaassusersiuinngitsumik tunngaveqartinneqassanngitsoq. Kinaassusersiuinngitsumik tunngaveqartitsineq aningaasartuummut tunngatillugu iluanaarutitut aaqqissuussaasinnaavoq, naammassisaqarsinnaanermut pitsaaqutit imaluunniit tunngavissat akit naleqqussarneranut (meeting the competition decence (MDC )). Uani pisimasumi eqqartorneqanngillat aningaasartuutit tunngatillugit aaqqissuussaanerit, aammattaaq naammassisaqarsinnaanermut pitsaaqutit tunngavissaanngillat salliussinissamik saarullinniartunut tunisinissamik nipisaap suaanik tunisisunut. Royal Greenland-i nalunaarutigisimavaa, tak. ilanngussaq 6, salliussinermik tunisineq pisimasoq tatiginartut pisiortorfiit isumaginiarlugit. ”Tatiginartut pisiortorfiit”-innut tunngatilllugu eqqartorneqarput saarullinnik pisiortorfiit, taakkualu aamma nipisaap suaatitik tunisarpaat suliffeqarfimmut. Royal Greenland-ip nalunaarutigaa, tak. ilanngussaq 13, kinaassusersiuinngitsumik peqquteqartitsineq tassaasimassasoq arlallit minnerit pisiortorfiit isumaginissaa aammalu taamaasillugu isumannaarlugu aalajaatsumik ukioq tamaat aalisakkanut tamanut tunisinissaat. Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut nassaarinngilaat taamaattoq isumaginninneq kinaassusersiuinngitsumik peqquteqarsinnaasoq, tamannalu naligisinnaallugu suliffeqarfiup sallersaatut inissisimanerminik atornerluinera toqqaannanngitsumik bundling-erinikkut, Tunisisut, tassa imaappoq aalisartut, namminneq aalajangissavaat aammalu akisussaaffigalugu pisami tuninissaa aammalu namminneq toqqangassanik periarfissaqarlutik pisisussarsiffitsik ammasumik atugassaqarlutik toqqarsinnaanissaanut. Ammasumi aammalu sunniuteqarluartumi niuerfimmi aalisartut namminneq naliligassarivaat sumi pitsaaqutissat anginerpaasut tassunga ataasiakkaamut aammalu kikkut toqqarusunneraat. Koblingskøb-ip kinaassusersiunngitsumik tunngaveqartinneqannginnera pissutigalugu piumasaqaatit tallimaat aammaattaaq isigineqarpoq naammassineqarluni.

Taakkua tallimat imminik sakkortusaataasut piumasaqaatit naammassineqarnerat pissutigalugu Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut aalajangiuppaat Royal Greenland A/S-ip sallersaasutut inissisimanini atornerlussimagaa § 11, imm. 1, nr. imm. 2, nr. 4 akerleralugu piumasaq tapisialernerunissamut tunngasoq (koblingskøb/ toqqaannanngitsumik bundling-erineq) pissutigalugu suliffeqarfiup kalerriutigisimammagu aasaanerani saarullinnik pisiortorfiit sallinngortinniarlugit saniatigut aamma nipisaap suaanik suliffeqarfimmut tunisippata.

Inerniliineq

Royal Greenland-ip sallersaasutut inissisimanini atornerlussimavaa § 11, imm. 1, tak. imm. 2, nr. 4 suliffeqarfiup toqqaannanngitsumik bundling-erineq (koblingskøb) atorneratigut nipisaap suaanik tunisisut sallinngortikkamikkit aasaanerani saarullinnik tunisinissamut, tak. § 11, imm. 2, nr. 4. Royal Greenland-ip unammilleqatigiinnermut pissusilersornera taamaattumik inerteqqutaavoq § 11, imm. 1 malillugu.

Nassuiaatit

Ole Petersen nassuiaavoq nunaqarfinnut ingerlatsinermut pisortatut atorfeqarfimalluni Royal Greenland-imut 2007-imiit. 1. januar 2011-imiit paarlatsitsisoqarsimavoq taamaasilluni paarivai smallship-it aammalu qalerallit.

Saarullik aammalu aasaanerani saarullik aalisagaapput assigiit, kisianni 1. april missaaniit juunip naaneranut nerpiata mamaa aammalu mamaata issusaa allanngortarpoq, pissutigalugu saarullik kangerlunnut pulatertarmat aammalu taamaasilluni ammassak pingaarnertut nerisarilerlugu. Ammassak aalisagaammat orsulik kingunerisarpaa nerpiata aaqqissuussaanerani allannguutit, pissutigalugu nerpia qasunganerulersarmat aammalu orsoqarnerulerluni. Royal Greenland-ip saarullik marlunnut nioqqutissanut atortarpaa tassa fish-fingers-inut aammalu nerpinnut saaniiakkanut. Saarullik aammalu aasaanerani saarullik nioqqutissanut taakkununnga marlunnut atorneqartarpoq, kisianni aasaanerani nioqqutissiarineqarnerusarput fish-fingers-it ukiup sinneranut naleqqiullugu nerpiata aaqqissuussaanera pissutigalugu. Aasaanerani aalisartunut ajornannginneruvoq saarulliit pisarissallugit, pissutigalugu saarulliit bundgarnersorluni uninngasunik pisarineqartarmata, saarullillu ukiup sinnerani ningittagarsorluni qassuserlunilu pisarineqartarlutik. Amerlapput aasaanerani saarullinnik pisaqarusuttartut, pissutigalugu ajornannginnerulernikuummat. Saarullinnik pisissalluni soqutiginninneq qaffasippoq aammattaaq aasaanerani. Aasaanerani 2010-imi aasaanerani saarullinnik pisisoqarpoq Royal Greenland-iminngaanniit Romark Seafood-imiillu. Aammattaaq niuffagiuteqarpoq, kisiannili ilisimannittup ingerlaarsorinngilaa. 2011-imi niuffagiuteqarnikuuvoq. Romark-ili utaqqisaannaagallartumik matoqqasimavoq sanaqqinneq pissutigalugu. Qerititsivittaliup umiarsuup 20-25 tonsit ullormut immaqa suliarisinnaavaat. Aalisarnermut pisortaqarfik pisinnaatitsissummik tunisisassaaq. Aalisarnermut inatsit malillugu umiarsuaq tunisassiisoq attaveqassaaq aalajangersimasumut nunani illuliamut. Taakkua aalisarnermut atortut aasaanerani saarullinnut atorneqartartut allanut aalisakkanut atorneqarsinnaanngillat. Nipisaap suanniarneq apriilimi naasarpoq. Qaleriinnersaqarpoq qaammatip ataatsip missaanik nipisammiit aasaanerani saarullinniarnermut. Tunisassiareqqusaanngillat nioqqutissiaralutillu nipisaat aammalu saarulliit inimi ataatsimi. Nioqqutissiorneq aallartinniarlugu pisariaqarpoq suannik immikkoortitsissut akeqartoq 100-imiit 200.000 kr.-ininut. Aammattaaq minnerpaamik inimik 30 kvadratmeteriusumik nillataartitsivittalinnik peqartariaqarput. Illuliaq 1-2 millioninik akeqartarunarpoq.
Allisitsisoqarsinnaavoq nillataartitsivimmik containerilerluni, kisiannili illuliamut ilanngutsinneqassaaq. Aasaanerani saarullimmik nioqqutissiorneq aamma assiganik illuliamut piumasaqaateqarput. Taassuma sanitatigut aningaasaliissutigineqassapput million affaata missaa ilaatigut qeritsitsinermut atortorissaarutinut. Piumasaqaataanngilaq nioqqutissiornermi inigisaq sissap eqqaaniinnissaa. Allagarsiinermi siunertaasimavoq soqutiginninnermik pilersitsiniarluni suannik tunisinissamik Royal Greenland-imut. Ilisimannittoq isumaqarpoq eqqarsarluarani aaqqiinermik aalajangiinerusoq. Aasaanerani saarullinniarnermi saarulliit tunisaanerat naqitsineqarpoq. Pilersaarusiorluanngikkaanni imartussutsimut ajornartorsiutit pilersinnaapput. Aalisartut soqutiginnilersissinnaapput sallinngortinneqarlutik. 2009-imi arlalitsigut ajornartorsiuteqakkajuttarsimapput aasaanerani saarulliit tuninerani. Pitsaasumik pilersaarusiorluarneq pissutigalugu 2010-imi matoqqaffiit arlaqarsimanngillat. Allagarsiineq aalisartunut soqutiginnilersitsisimavoq. Sukkaannaq peersimavaat paatsooqatigiinnernik pilersitsiniaratik. Ajornakusoortuuvoq imartussutsimut ajornartorsiutit sillimaffiginissaat. Naliginnaasumik qeritinneqarsinnaapput nioqqutissiarineqarlutillu 18-20 tonsit kisianni ullut ataasiakkaani 25 tonsit tiguneqarsinnaasarput 16 tiimini pigaarfeqaraanni. Aalisartut nalunngilaat Royal Greenland-ip imartussutsimut killigititaat. Imartussuseq allisikkaanni annertunerpaartaa imartussutsip qaammatini qulini atorneqassanngilaq.

Takkuttoq Møller Lyberth nassuiaavoq Royal Greenland-imi ukiuni qulini atorfeqarsimalluni. 2007-imiit suliffissuarmi pisortaasimavoq aammalu ingerlatsinermut pisortaasimalluni 2011-imiit. Aalisartut imminnut allattortarput ullorsiutinut qaqagukkut aggissanerlutik, qanorlu amerlatigisut aalisarsimanerlugit. Pinerit tamaasa allattortarput. Fabrikkip taamaallaat tigusinnaavai 17 – 18 tonsit. Umiatsiat anginerit 9 – 10 tonsit tunniussinnaasarpaat. Allattuiffik taamaallaat umiatsianut angisuunoortunuuvoq. Umiatsiaararsorlutik aalisartut kisimiittut aggertarput 5-6 karsit ataaseq 40 kg nassarlugu, taakkualu aggiinnartarput. Aalisartut namminneq pisanik tikiussinermut allattarfimaffik aqutarivaat. Royal Greenland-i akulerunneq ajorpoq. Aalisartoq ajornartorsiuteqarnini pissutigalugu tunisisinnaanngippat ullormi tassani allannikuungaluarluni sianiinnartarpoq, taamaasillunilu periarfissaqarluni ullup tullia tunniussissalluni. Allassimaffik atuussimavoq ilisimannittup piffissami taakaniissimanera tamaat. Allagarsiineq suliarineqarpoq pisortamiit Lars Nielsen-imiit sianertoqarnerata kingorna. 15 minutsit qaangiummata sianerneraniit allagarsiineq nivinngarneqarpoq. Isumaliutiginissaanut periarfissaqarsimanngillat qanoq tamanna ingerlassanersoq. Aalisartut kamanaagisimavaat allagarsiineq aammalu oqaatigisimallugu Royal Greenland-ip tunisineq akuleruffigisinnaanngikkaa. Allagarsiineq ullut marluk qaangiummata peersinneqarpoq. Aalisartut amerlanerit Nuummeersut nipisaat aammalu aasaanerani saarulliit pisarisarpaat. Allagarsiinerup angumerinngilaa allannguutinik kinguneqartitsissalluni tunisinermi. Ilisimannittup isumaqarpoq piffissami sivikitsumi 2010-imi tunisilluni umiarsuaqarsimasoq. 2010-imi Kapisilinni fabrikki mikinerumaaq aallartinneqarpoq. 2010-ilu misiliutitut ingerlatsisoqarluni. 2011-imi Royal Greenland-ip aammalu Romark saniatigut tunisisumik umiarsuaqarpoq, soorlu aamma Kapisilinni fabrikkip misiliutitut ingerlatsinera ingerlatiinnarneqarsimasoq. Iluanaarutit akilerneqartarput amerlassusaat aallaavigalugu tatiginassusiunngitsoq. Suaap akii 2011-imi kilomut 30 kr.-it missaaniipput. Aalisartut soqutiginninnermik takutitsisimanngillat allagarsiinerup kingorna. 2009-imi 2010-ilu fabrikkimi imartussutsimut ajornartorsiuteqarsimanngillat. Fabrikkip qerititsisinnaanermut imartussusaata killiga 25 tonsit missaaniippoq. Naliginnaasumik 17 – 18 tonsit tigusarpaat. Ilisimannittup ilisimanngilaa Kapisilinni qanoq imartussuseqarnersoq. Ilisimannittup ilisimanngilaa umiatsiaq tunisisoq saarullinnik 2010-imi pisisimanersoq.

Peqataasut isumaat:

Suliassiisup piumasaminut uppernarsaanermini atulersippai:

Eqqortumik killiliineq naleqquttumi niuerfimmut pingaaruteqartuusoq piumasaq qalliunermik takutitsiniaraanni.

Eqqartuussisut tunngaviliutissappassuk Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut niuernermut killiliinerat ”aasaanerani saarullimmut” atulersinneqarpoq,

Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut niuernermut misissueqqissaarnera ”aasaanerani saarulliup” pisiarineranut aammalu Royal Greenland A/S-ip tassunga niuerfimmut inissisimanera kukkunerujussuarnik amingaatinillu imaqarmat tunngavissatut atorneqarsinnaassanngitsoq ilimanarnerulersinnissaanu Royal Greenland A/S-i isigineqarsinnaasoq sallersaasutut inissisimalluni tassunga niuerfimmut,

Royal Greenland A/S-ip inissisimanerata nalilerneqarnera killiligaasumut naleqquttumut niuerfimmut ”aasaanerani saarulliit” pisiarinissaanut pingaaruteqartuummat piumasaq sallersaasutut inissisimanermik takutitsisinnaasoq tassani niuerfimmi.

Eqqartuussisut tunngavissaqartikkunikku Royal Greenland A/S-i sallersaasutut inissisimasuussasoq tassunga killilerneqartumut naleqquttumullu niuerfimmut ”aasaanerani saarulliit” pisiarinissaanut atuutsilersinneqarpoq,

Eqqartuussisut tunngavissaqartissagunikku tunngaviusut pisinermi niuerfimmiit koblingssalg-imut tunngasut toqqaannaq atorneqarsinnaassasut pisinermi niuerfimmut koblingskøb-imut tunngatillugu soorlu uani suliassami atuutsilersinneqarpoq

Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut uppernarsaasuusinnaaneq kivissimanngikkaat Royal Greenland A//S-i allagarsiinermini ilanngussaq 14-imi piffissami 11.-13. april 2010-imi Kalaalimineerniarfimmi Nuummi pissusilersornermik takutitsisimasoq naleqquttuusumik niuernermut ajoqusiisutut sunniuteqarsinnaasumik naliginnaasumik imaluunniit piviusumik;

Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut misissueqqissaarnera Microsoft-ip (T-201/04) aalajangerneranut aalajangiussap piumasaqaataata pingajuat pillugu pisiortorfiit pinngitsaalisaasimassasut nioqqutissat marluk imaluunniit amerlanerit ataatsimut tuninissaanut aammalu piumasaqaatit sisamaat koblingskøb-i naleqquttuusimassasoq unammilleqatigiinnerup killilernissaanut eqqortuunngitsoq

Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut uppernarsaasussaaneq kivissimanngikkaat taakkua tallimat imminnut sakkortusaataasut piumasaqaatit koblingskøb-imut naammassineqarsimasut, taamaattumillu sallersaasutut inissisimanermik atornerluisoqanngittoq.

Suliassanngortitap piumasaminut uppernarsaanermini atulersippai:

1. AASAANERANI SAARULLIUP SULIARINEQARNIKUUNNGITTUT PISIARINERANUT NIUERFIK

1.1 Pingaarnertut oqaaseqaatit
Pinngitsuutinneqarnissamut piumasamut tapiutitut atulersinneqarpoq tunngavissaqanngitsoq Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut suliarisimasaata niuernermut killiliinera qaangiinnarnissaa kiisalu qalliunermut aammalu atornerluinermut naliliinera.

Naliliinerit unammilleqatigiinnermut inatsimmi § 11 naapertorlugu, taassumalu ataani niuernermut killiliinermut qalliunermut aammalu atornerluinermut naliliinerata pisariaqarpoq suliaqassalluni missiliukkamik naliliissalluni arlalinnik pissutsinik, taassumalu ataani qanoq unammilleqatigiinneq iluseqarnersoq niuerfimmi (tuniniakkat aammalu piumaneqassutsimut pissutsit aammalu taanna unammillerartartoqarsinnaanera niuerfimmi il.il.).

Taakkua toqqagassat aammalu naliliinerit tamarmik sammisap iluaniipput unammilleqatigiinnermi nakkutilliisut immikkuullarissumik ataqatigiinnerat aammalu aningaasaqarnermut unammilleqatigiinnermullu pissutsinut paasisimasaqarnerat pillugu nalilersuisinnaallutik.

Tamanna atatillugu erseqqissarneqassaaq Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut immikkut ittumik misilittagaqaramik piginnaaneqarlutillu aammmalu paasisimasaqarlutik missiliukkanik uppernarsaatinik naliliinernik suliaqarsinnaallutik unammilleqatigiinneq pillugu suliassani.

Taamaattumik qularnanngitsumik tunngavissaqartariaqarpoq Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut naliliineri qaangiinnassallugit § 11, imm. 1 naapertorlugu. Eqqartuussiviit taamaasillutik namminneq nalilersuissanngillat Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut taarserlugit, kisiannili misileqqissavaat taakkua missiliuilluni naliliinerit tunngaveqartinneqartut tunngavilersukkanik isumaliuteqarnermeersut suna eqqortumik inerneqartitsinermik takutitsinersoq.

1.2 Niuernermik killiliineq

Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut akuersaarsinnaapput aalajangiineq naleqquttumut niuerfimmut pissaaq tunngaviusut unammilleqatigiinnermut inatsimmi § 5-imi aallaavigalugit, aammalu Ataatsimiititaliarsuup nalunaarutaa killiliinermut tunngasoq niuerfimmut naleqquttumut (EFT 1997 C 372/5) taanna atatillugu isumassarsissutitut atorsinnaasoq naleqquttumut pisumut ilaasinnaasumut niuernermut killiliinermut.

Pingaaruteqarporli eqqumaffigissallugu Ataatsimiititaliarsuup nalunaarutaa, taassumalu ataani taaneqartartoq SSNIP-misiliut nalunaarummi eqqartorneqartoq teoretiskimik ikiorsiutaasoq, atorsinnaallunilu erseqqissarnissaanut unammilleqatigiinnermut pinngitsaaliinerup annertussusaanut soorlu allat nioqqutissat aammalu piffiup nioqqutissamut tuttarnera aammalu taanna suliffeqarfik isumaqatiginanngitsumik pissusilersortoq.

Naleqquttumut niuerfimmut aalajangiineq aammattaaq soorunami ilanngussinnaavai allat naleqquttut pissutsit unammilleqatigiinnermut pinngitsaaliinerup qaammarsarnissaanut, aammalu inaarutaasumik aalajangiineq naleqquttumk niuerfimmut tunngatillugu soorunami pissasoq pissutsinik piviusunik misissueqqissaarnerit aammalu misissuinerit aallavigalugit unammilleqatigiinnermi nakkutilliisunut atorsinnaasut tassani suliassami.

Royal Greenland-ip atulersissimavaa unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut niuernermik killiliinera aasaanerani saarulliit suliarineqanngitsut Nuummi pisiarineqarneranut niuerfik kukkusuusoq.

Uunga atatillugu aallaqqaasiutitut malugineqarpoq Royal Greenland-ip tusarniaanermi akissummi ulloq 10. januar 2011-imeersumi (ilanngussaq 11) akuerisimammassuk nioqqutissanut niuerfik saarullinnut killilerneqarsinnaasoq, pissutigalugu saarullik taarserneqarsinnaannginnami allanik nioqqutissanik.

Royal Greenland-ip EU-Eqqartuussiviani eqqartuussut ulloq 1. juli 2010-imeersoq suliami C 407/08P, Knauf Gips KG illuatungeralugu Ataatsimiititaliarsuaq, tunngavik 86 – 9-imut innersuussilluni atuutsilerpaa Royal Greenland-ip taamaattoq uani suliassami qularisinnaagaa taanna suliarineqartoq niuernermik killiliineq.

Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut soorunami assortunngilaat Royal Greenland-ip tamaat isigalugu pissutigisinnaagaat taassuma suliarineqartup niuernermik killiliinerup eqqartuussivinni misilinneqarnissaanut, kisiannili Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut kisianni atulersippaat Royal Greenland-ip maannakkuungallartoq qularisinnaanngikkaat taassuma niuernermut killiliinerup immikkoortortaa, tamannalu naapertuuttoq Royal Greenland-ip tusarniaanermut akissutaanut Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartunut.

Suliassaq taamaattumik immikkoortinneqarpoq patsisigineqartumiit eqqartuussummiit EU-Eqqartuussivianiit, tassanilu suliffeqarfiup pineqartup ersarissunik nalunaajaatinik saqqummiussisimannginnera piviusunik aammalu eqqartuussisutigoortunik pissutsinik aqutsinermi ingerlatsinermi.

Pinngitsoornani Royal Greenland pisussaavoq sukannerluinnartumik uppernarsassallugu niuernermik killiliineq kukkusuusoq, Royal Greenland-ip aqutsinermini suliassamik suliaraluni innersuussinertalerlugu arlalinnut piviusunut paasissutissanut namminneq siunnersuutigisimammassuk taanna niuernermik killiliineq.

Tamanna aallaavigalugu Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut taarsiisinnaanermut periarfissat tunngatillugit allanut aalisakkanut kisimi innersuussisinnaavoq Royal Greenland-ip tusarniaanermi akissutaanut aammalu aalajangiineranut, tassanilu takuneqarsinnaalluni saarullik arlalinnik peqquteqarluni allanik aalisakkanik taarserneqarsinnaanngitsoq.

Royal Greenland-ip aammattaaq oqaatigaa killiliineq immikkut niuerfimmi aasaaneranut saarullimmut tunngaveqanngitsoq. Royal Greenland-ip saqqummiussisimanngilarli qulaani taaneqartumi tusarniaanermut akissummi akerliliissutinik Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut misissueqqissaarnerannut aasaaneranut saarulliup ukiukkut saarullimmik taarserneqarsinnaannginnera pillugu (killormut Royal Greenland-ip nammineq saqqummiuppaa taanna immikkoortitsineq suliarineqartoq, tak. qup. 4 aamma 6 ilanngussami 11-imi), taamaattumillu Royal Greenland-ip maannakkut qularisinnaanngilaa taanna suliarineqartoq niuernermik killiliineq tassunga immikkoortumut, tak. qulaaniittoq.

Pinngitsoorani pisoq arlaatigut suliap aalajangiineranut sunniuteqartussatut isigineqanngilaq, pissutigalugu Royal Greenland-ip assortugassaangitsumik annertuumik niuernermut agguagarsisarpoq aasaanerani saarulliup Nuummi pisiarineqarneranut niuerfimmi, naak niuerfik killiligaassangaluarpat aasaanerani saarullimmut (90-100 %) imaluunniit saarullimmut (85-95%), tak. ataaniittoq imm. 2.3.

Isumannaatsumik malugineqarpoq takuneqarsinnaasoq Royal Greenland-ip tusarniaanermut akissutaani suliassami aammalu Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut aalajangiineranni aasaanerani saarulliup pissusaat arlalitsigut immikkooruteqartut ukiukkut saarullimmiit, tassunga ilanngullugu aasaanerani (akerlerluinnaanik ukiuuneranut) allat aalisariaatsit atorneqartarmata aammalu imartussutsimut killiliisoqarsinnaasoq tunisinermi, soorlu aamma aasaanerani saarulliup akia appasinnerusartoq ukiukkut saarullimmut sanilliullugu. Taakkua assigiinngissutsit piumaneqassutsimut aammalu tuniniakkanut taarsiutinut ersarissumik tunngavilersorpaa killiliisariaqartoq immikkut niuerfimmut aasaanerani saarullimmut.

Naak aasaanerani saarullik aammalu ukiuunerani saarullik ssorlu Royal Greenland-imiit oqaatigineqartoq imminnut taarsiutaasinnaasut arlalinnik pisoqartillugu, tamannali isumaqanngilaq nioqqutissanik niorfimmiit assigusumeersut. Assersuutigalugu cykkilit aammalu biilit tamarmik atorneqarsinnaapput angallannernut isorakittunut aqqutsinut, kisianni tamanna pillugu assigiimmik nioqqutissanut niuerfimmeersuunngillat.

Malunniuteqarnissaanut takussutissaqannglaq niuernermut killiliinerut ”aasaanerani piffissaq” takissutsimigut allanngoralaarsinnaasoq aammalu piffissaminut ukiumiit ukiumut, soorlu aamma pisassarititanut aaqqissuussat arlaatigut annertuumik sunniuteqarnissaa takussutissaqanngittoq tassunga suliarineqartumut niuernermik killiliinermut.

Inaarutaasumik Royal Greenland-ip atulersippaa nunap piffiini niuerneq aasaanerani saarulliup pisiarinerani eqqortuunngitsumik killilerneqarsimasoq. Tamanna pillugu innersuussisoqarpoq aalajangiussami oqaatigineqartumut (qupperneq siulleq 1f ilanngussaq 1-imi), pissutigalugu taakkua saqqummiunneqartut akerliliinerit piviusorpalaartoqaratik tunngavilerneqarsimammata. Royal Greenland-ip aammattaaq annertuumik niernermik agguagarsisimassangaluarpoq nunap piffiinilluunniit niuerfik allisinneqaraluarpoq.

Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut soorunami piginnaassuteqarfigaa tassunga tunngatillugu naliliinermik suliaqassalluni unammillertoqaratarsinnaanera niuernermut killiliinermut allanngortitsisinnaanersoq, naak unammilleqatigiinnermut inatsimmi § 5 malillugu piumasaqaatitaqanngitsumik pisussaaffeqartoq unammillertoqaratarsinnaanerata ilanngunnissaanut niuernermut killiliinermi.

Inaarutaasumik torersuunissaa pillugu maluginiarneqassaaq Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut aalajangiussimannginnamikkut niuerneq piffimmi killilimmi atuuttoq, pissutigalugu Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut killiliisimagamik immikkoortumik nioqqutissanut niuerfimmut aasaanerani saarullinnut suliarineqarnikuunngitsunut. Sunniuteqartussaanngilaq niuernermut killiliinermut pisat piffissarititaat allanngorarsinnaanera silap qanoq issusia apeqqutaalluni.

 1.3 Qalliunermut naliliineq

Annertuumik eqqartuussinermut periuuseqarpoq qaqagukkut suliffeqarfik oqaatigineqarsinnaanersoq sallersaasutut inissisimanermik pigisaqarnersoq
naleqquttumi niuerfimmi. Taanna suleriuseq eqikkarneqarpoq qupperneq 13-imi Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut aalajangiussaanni (ilanngussaq 1), tassungalu innersuussisoqarluni.

Qalliunermut naliliinermut tunngatillugu aasaanerani saarulliit suliarineqanngitsut pisiarinerata niuerfiannut Royal Greenland-ip atulersippaa sallersaatut inissisimanermik peqanngitsoq niuerfik aasaanerani saarullimmut taamaallaat ukiumut  qaammatini pingasuni atuuttarmat.

Royal Greenland-ip taamaasilluni arajutsivaa aasaanerani saarulliit suliarineqanngitsut pisiarineqarnerat immikkoortutut nioqqutissanut niuernerummat, aammalu Royal Greenland-ip qularnanngitsumik kisermaassingajalluni niuernermut tassunga ukiuni arlalinni ingerlaarsimasoq. Naleqqiussinertut oqaatigineqarsinnaavoq danskit unammilleqatigiinnermi nakkutilliisoqarfii taaneqartartumi Elsam II aamma Elsam III-suliassami killiliisimammata akunnermik niuerfimmik.

Inaarutaasumik erseqqissarneqassaaq Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut Royal Greenland-ip oqaatigisimasaanut akerleralugu piviusumik sunniuteqassusaa ilanngussimagamikkut unammillertoqaratarsinnaaneranik qalliunermut tunngatillugu naliliinerminni, tak. qupperneq 15-ini aalajangiinermi innersuussinertalimmi misissueqqissaarnermut niuernermut killiliinerup ataani.

 1.4 Sallersaasutut inissisimanermik atornerluineq
Eqqartuusseriuseq aalajangersimasoq malillugu atornerluineq oqaaseq kinaassusersiuinngitsumik isumaqarpoq, taannalu ilaqarluni suliffeqarfiup niuernermi salliusup pissusilersuutit takutissimasai pissutsimigut sunniisinnaasut niuernermi aaqqissuussinernut, tassanilu unammilleqatigiinneq suliffeqarfiup pineqartup peqataaneranik kinguneranik nukillaartinneqareersoq, aammalu kinguneqarluni aqqutissami aporfissanik ilisisoqarneranik taassuma atatiinnarnissaanut suli atuuttup unammilleqatigiinnerup tassani niuerfimmi imaluunniit unammilleqatigiinnerup taassuma ineriartornera allat pissutsit unamminermi atorneqarnerata malitserisaanik pisiniartunut atorneqartartumi naliginnaasumi unammilleqatigiinnermi ajugaaffigineqartartut inuutissarsiutigalugu ingerlatsisut tunniussaat aallaavigalugit.

Atornerluinerit suunerisa taagorneri unammilleqatigiinnermut inatsimmi § 11-imi aammattaaq tamakkiisuunngillat, aammalu eqqartuusseriaaseq aalajangersimasoq malillugu atornerluinerup isumaata ilagaa aammattaaq pissusilersorneq qalliusumiit suliffeqarfimmiit takutinneqartoq pisiniarnerup tungaatigut.

Aammattaaq erseqqissarneqassaaq eqqartuusseriaaseq malillugu pisariaqanngimmat takutissallugu ilumut niuernermik ajoqusiinermik sunniuteqartoqarsimasoq sallersaasup suliffeqarfiup atornerluinerata pissusilersorneranik, pissutigalugu naammammat takutinneqarnissaa taanna pineqartoq pissusilersorneq piviusumik naleqqummat taamaattumik niuernermut ajoqusiisutut sunniuteqassalluni.

Piviusumik Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut nalilersimavaat Royal Greenland-ip pissusilersornera naleqqussimasoq unammilleqatigiinnermut
ajoqusiisutut sunniuteqarsimalluni niuerfimmut, aammalu pisariaqanngittoq ilumut annertussusaa aalajangissallugu.

Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut pingaarnertut toqqammaviliussimavaat taanna Royal Greenland-imiit pissusilersorneq takutitaa pissuseqarsimasoq toqqaannagitsumik bundling-erisutut pisinermi niuerfimmut.

Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut atorsimavaat taakkua eqqartuussisarnermi aalajangersakkat tunngaviit qaqagukkut toqqaannanngitsumik bundling-erineq unammilleqatigiinnermut ajoqutaasarnersoq tunisinermi niuerfinni, kisiannili tunngavissaqarnermik takussutissaqanngilaq isumaqassalluni taakku unammilleqatigiinnermut ajoqutaasut sunniutit toqqaannanngitsumik bundling-erinermik pilersartut isumaqassasut minnerussallutik pisinermi niuerfinnut.

Tamanna soorunami Ataatsimiititaliarsuup atortuutitsineranut pappiaqqanik taaneqartartunut akerliliinngilaq, taakkuami taamaallaat nalunaajaanertaqarmata qanoq Ataatsimiititaliarsuup naliginnaasumik isumalluutini tulleriaassanerai EUF-imut sumaqatigiilluni aalajangersakkap unammilleqatigiinnermut inatsisaasa atortuutinneratigut. Atortuutitsinissamik pappiaraq soorunami pituttorsimasuunngilaq kalaallinut unammilleqatigiinnermi nakkutilliisunut aammalu eqqartuussiviinut unammilleqatigiinnermut inatsimmi § 11 atorneqassappat.

Eqqartuusseriaasermi aalajangiunneqarnikuuvoq toqqaannanngitsumik bundling-erineq atornerluinertut isigineqarsinnnaasoq piumasaqaatit tallimat naammassineqarpata, tak. aalajangiinermi qupperneq 21 (ilanngussaq 1).

Royal Greenland qularnanngitsumik sallersaasutut inissisimasuupput pingaarnertut niuerfimmut (piumasaqaat siulleq). Aalajangersimasoq eqqartuusseriaaseq malillugu piumasaqaataanngilaq paasissallugu atornerluisoqarsimasoq toqqaannanngitsumik bundling-erinikkut pingaarnertut niuerfimmi (uani aasaanerani saarulliit suliarineqanngitsut pisiarinerani), taannalu sallersaasoq suliffeqarfik aamma sallersaasutut inissisimappat nierfimmut pingaannginnerusumut niuerfimmut (uani nipisaap suaani pisinermi).

Taassuma saniatigut assortugassaanngilaq piumasaqaatit aappaat (eqqartorneqarpoq marluk immikkoortut nioqqutissat) aammalu tallimaat (pissusilersornermut kinaassusersiuinngitsumik tunngavilersorneqanngilaq) qularnanngitsumik uani suliassami naammassineqarsimasut.

Royal Greenland-ip taamaallaat atulersippaa piumasaatit pingajuat (nioqqutissat imminnut ataqatigiissapput, tassa imaappoq pisiortorfiit pinngitsaalineqarsimassapput nioqqutissaatitik ataatsimut tuniniassallugit) aammalu piumasaqaatit sisamaat (pissusilersorneq naleqqutissooq unammilleqatigiinnermut killiliiniarluni) naammassineqarsimanngitsut.

Piumasaatit pingajuat pillugu maluginiarneqarpoq eqqartuusseriaaseq malillugu piumasaqaataanngitsoq pisiortorfiit periarfissaqarsimanngitsut nioqqutissat
immikkoortillugit pisiarinissaanut. Pingaartoq tassaavoq Royal Greenland-ip pissusilersornera pisiortorfinnut pinngitsaaliisimagami ataatsimut tuninissaanut, tak. Kirsten Levinsen, op. Cit., qupperneq 896 innersuussinertalik sulisaasermut, aammalu Faull & Nikpay The EC Law og Compentition, second edition, qupperneq 370f innersuussinertalik sulisaasermut.

Niuernermut pissutsit piviusut aallaavigalugit Royal Greenland-ip pissusilersornera immikkuullarissumik naleqquppoq pisiortorfiit pinngitsaalissallugit Royal Greenland-imut tunisinissaannik, pissutigalugu aalisartut tamarmik periarfissaqanngillat aasaanerani saarulliit pisarisatik tunissallugit (imaluunniit aasaanerani saarulliit tamarmik kissaatigisimasaat pisarissallugit) imartussutsimut killiliinerit pissutigalugit aammalu piumaneqassuseq appasittoq/akit appasittut, aammalu pissutigalugu pisiortofiit sallinngortitaanikkut isumannaaramikku isertitaqarissartik piffissami aalajangersimasumi nipisaap suanniarfiup silataani, tassanilu aalisartut taamaanngikkaluarpat assiganik isumannaarsinnaannginnamikkut isertitaqarnissartik, tak. aalajangiinermi qupperneq 22 (ilanngussaq 1).

Royal Greenland-ip naatsorsuineri sallinngortitsinerup nalinganik – taakkualu isiginianngikkaat pisiortorfinnut pinngitsaaliineq kisimi imartussutsimut killiliinernut aallaaveqanngitsut – kisianni uppernarsarneqarsinnaanngillat. Naatsorsuinerit aallaavigineqarpata, taakkua kisianni takutippaat pissusilersorneq taamaallaat ilimanassuseq killilik imartussutsimut killiliinernut naleqarsimasoq 25 %-imik appariarnermik nipisaap suaata tunisassiarinerani akianut, tamannalu isigineqassasoq annertuutut.

Piumasaqaatit sisamaat aammattaaq isigineqassaaq naammassineqartutut, pissutigalugu pisiortorfinnut pinngitsaaliineq pingaartutut isigineqassammat, aammalu pissutigalugu tamanna pinngitsaaliineq naleqqussimassasoq unammilleqatigiinnerup Royal Greenland-ip Romark Seafood-illu akornaniittoq sunnernissaanut pingaannginnerusumi niuerfimmut. Taamaattoq pinngitsaaliineq taamannak ilisarnaatilik pisiortorfinnut toqqaatitsisussanngussaaq Royal Greenland-imut niuerniarluni, naak pisiortorfiit sanilliussinikkut akinik il.il pingaannginnerusumut niuerfimmut naliginnaasumik Romark Seafood toqqarusunnerussangaluaraat.

Tamanna isigineqassaaq qularnanngiivissumik aammattaaq isiginiartillugu nipisaap suaanik pisiortorfiit 17 %-iisa Royal Greenland-ip nammineq kisitsisaataat malillugit aammattaaq aasaanerani saarullimmik tunniussisarmata. Annertuumik niuerfimmik tigusaq taamaattumik aamma pissusilersornermut ilaapput, aammalu pisiortorfinnut pinngitsaaliineq pingaaruteqarluni, tak. qulaaniittoq.

Royal Greenland-ip atulersippaa marluk suli allat piumasaqaatit (periarfissaasinnaassanngitsoq imaluunniit aningaasatigut akilersinnaassanngitsoq unammillertumut neqeroorut akissallugu aammalu periarfissaassanngitsoq imaluunniit aningaasatigut akilersinnaassanngitsoq unammillertumut unnammilleqatigiinneq allatut naapissallugu periuseqarluni) Royal Greenland-ip paasinninnera malillugu naammassineqarsimassasut piumasaqaatit sisamaata naammassineqartutut isigineqarsinnaassappat.

Taakku Royal Greenland-imiit oqaatigineqartut ilassutitut piumasaqaatit kisianni eqqartuusseriaaseq malillugu takussutissaqanngillaq, kisiannili immaqa paasineqassallutik Ataatsimiititaliarsuup nassuiaataani taaneqartartumi atuutsitsinermut pappiaraataani, tassanilu kisianni killilersinnaanngikkaa taanna eqqartuusseriaaseq piusoq toqqaannanngitsumik bundling-erineq pillugu.

Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut aammattaaq uppernarsarsinnaanngilaat naatsorsuutit aammalu kisitsisit Royal Greenland-imeersut ilumut periarfissaassannginnersoq imaluunniit aningaasatigut akilersinnaassannginnersoq unammillertumut neqeroorut akissallugu imaluunniit arlaatigut allatut unammilleqatigiinneq naapissallugu.

Piviusorli tassa imaappoq pisiortorfiit kalaallit nunaani immikkuullarissut pissutsit peqqutigalugit navianartumiimmata annertuumik pinngitsaalineqarnissaminnut Royal Greenland-ip toqqaannanngitsumik bundling-erinera peqqutaalluni, aammalu tamanna pinngitsaaliineq naleqquttuusoq unammilleqatigiinnermi pissutsinut sunniuteqassalluni niuerfimmut pingaannginnerusumut nioqqutissamut, tak. qulaani allaqqasoq, tassanilu Royal Greenland-ip naluneqanngitsutut naammassisaqarsinnaanermut pitsaaqutissat angunngikkaat imaluunniit assigusumik toqqaannanngitsumik bundling-erinerup malittarisaanik. Taamaattumik pisariaqarsorineqanngilaq Royal Greenland-ip naatsorsuutaat misileqqissallugit.

Royal Greenland-ip aammattaaq atulersippaa kalaalimineerniarfimmi Nuummi allagarsiineq piffissami 11.-13. april 2010-imi arlaatigut sunniuteqarsimanngitsoq niuerfimmut.

Uanilu maluginiarneqarpoq soorlu qulaani oqaatigineqartoq pisariaqanngitsoq arlaatigut takutissallugu niuernermik ajoqutaasinnaasumik sunniuteqarsimanera sallersaasup suliffeqarfiup atornerluineranik pissusilersornera, pissutigalugu naammammat takutinneqartoq taanna pineqartoq pissusilersorneq naleqquttuussasoq taamaattumik niuernermut ajoqusiisutut sunniuteqassalluni.

Oqaaserisap pikkunartortaa tassaavoq unammilleqatigiinnermi nakkutilliisut akulerussinnaassasut pissusilersortunut, naak suli taakku unammilleqatigiinnermut ajoqutaasumik sunniuteqanngikkaluartut.

Tamanna toqqammavigitillugu Royal Greenland-ip oqaaseqaatai sallinngortitsineq kisimi nalunaarutigineqarsimasoq sivikitsumik, aammalu aalisartunut arlaatigut naleqarsimanngitsoq, aammalu sallinngortitsineq taamaattumik unammilleqatigiinnermut ajoqusiisutut sunniuteqarsimanngitsoq, pingaaruteqanngillat suliassamut aalajangiinissamut.

Aappaattut Royal Greenland-ip tunngavilersuivoq innersuussilluni arlalinnut pissutsinut taanna pineqartoq atornerluinermik pissusilersorneq naleqqussimanngittorooq unammilleqtigiinnermut ajoqusiisumik sunniuteqassalluni.

Tamanna tunngatillugu maluginiarneqassaaq siullertut Royal Greenland-ip nammineerluni suiunnersuutigisimanavianngikkaluarpaa sallinngortitsinermik
aaqqiineq aasaanerani saarulliup tunisaaneranut Royal Greenland-i isumaqanngikkuni taamannak sallinngortitsineq naleqquttuussasoq arlaatigut sunniuteqartussaalluni aalisartut tungaatigut.

Aappaattut Royal Greenland-ip oqaaseqaataasa eqqartorpaat annertuumik angissuseqartumik apeqquteqarneq qanoq piviusumik sunniuteqarnera pissusilersornerup takutinneqarsimanersoq, kisiannili taamaattoq sunniineq takutinneqartariaqanngilaq, tak. qulaani oqaaseqaatit.

Pingajuattut pisoq imaappoq pissusilersorneq naleqquttuusimasoq aallisartunut niuernermut pissusilersornerannut sunniuteqassalluni piffissami nipisaap suaanik tunisassiisoqarnerani, pissutigalugu aaalisartut tassani piffissani paasisinnaannginnamikkut imartussutsimut killiliinerit piumaartut kingusinnerusukkut aasaanerani saarulliit tunisaaneranni. Isumannaassuseqannginneraniilli aalisartut tunisinnaassagaat saarullittatik kissaatigisimasaat tunerusussallugit, sallinngortitsineq taamaasilluni naleqqussimavoq unammilleqatigiinnerup sunnernissaanut.

Naggataatigut sisamaattut sunniuteqanngilaq atornerluinermut naliliinermut Royal Greenland-ip aammalu Romark Seafood-ip periarfissaqarsimanerat arlallit akuerisat suliniutit atornissaat unammilleqatigiinnermi pisiniartunut niuerfimmi nipisaap suaanik tunisinermi.

Apeqqut tassaavoq taanna Royal Greenland-imiit piviusoq atornerluinermik
pissusilersorneq atugaat aasaanerani saarulliit suliarineqanngittut tunisaaneranni niuefimmi niuernermut pissutsit isiginiartillugit naleqqussimanersut
niuernermut ajoqutaasumik sunniuteqassallutik – aammalu tamanna qularnanngitsumik pisimavoq.

Matuma kingorna Royal Greenland-i arlalinnik eqqarsaasersuuteqarsimavoq pilersaarusiorluarneq pissutigalugu naliginnaasumik imartussutsimut ajornartorsiuteqarneq ajortoq niuerfimmi (nassuerutigineqarporli aasap qaammataani taamaattoqarsinnaasoq), aalisartullu piviusumik itigartitaanikuunngisaannartut taanna isumaqatigiissutigineqartoq aalisakkat annertussasaata tuninissaanut, aammalu 2010 itigartitsisoqarsimanngitsoq aalisartunik kissaateqartunik aalisakkat tuninissaanut taassuma isumaqatigiissutigineqartup annertussutsip saniatigut. Kisiannili tamanna pillugu uppernarsaasoqarnikuunngilaq.

Royal Greenland tamanna tunngatillugu aallaaveqarpoq sallinngortitsinermi nassuiaanermi, taakkualu kinaassusersiuinngitsumik aallaaveqanngitsut allagarsiinerup imarisaanut (ilanngussaq 14).

Taamaasilluni oqaatigineqarpoq tapiutitaqanngitsumik allagarsiinerup oqaasertaani sallinngortitsineq suliap pissusaani kingunerissanngikkaa aalisartoq nammineerluni aalajangiisinnaassasoq qanoq annertutigisoq saarullik aammalu qaqagukkut tunisiniarnerluni, imaluunniit aalisartut tulaassinissamik annertussutsimik nalunaarnikut aammalu tulaassinissami skiimami ullugititaani itigartitaassasut. Royal Greenland-ip paasinninnera malillugu sallinngortitsinerup ilagaa taamaallaat taanna pisoq aalisartut marluk imaluunniit aalisartut amerlanerit kissaatigigaat taanna  annertussuseq aalisagaq tunissallugu tulaassuinermi skiimami allattorsimaffianiit allaanermik.

Tamannali allangarsiinermi ilanngunneqanngilaq, tassanilu pineqarluni pisoq taamaattut aalisartut siullinngortillugit sallinngortinneqarumaartut, tassa imappoq oqaasertaani aamma aalisartunut atatillugu tupiilaassami annertussusaanik nalunaareersut aammalu tulaassinissamik ullulereersut.

Allagarsiinerup nassuiaataa pillugu aammattaaq innersuussisoqarpoq ilanngussaq 3-imut, tassanilu Royal Greenland-ip oqaatigivaa Royal Greenland-i imartussutsimut killiliisoqartillugu aalajaattut pisiortorfiit sallinngortikkumaaraat, aammalu aaqqiineq takorloorneqartoq suliarineqassalluni taamaasilluni pisiortorfiit kalerrinneqarumaartut qanoq akulikitsigisumik saarullinnik tunisisinnaanerlutik aammalu qanoq annertutigisunik. Oqaatsit atukkat ersarissumik takutippaat suna siunertaanersoq aammalu aaqqiinerup suut kingunerisinnaagai.

Royal Greenland-i innersuussivoq pilersaarusiorluarneq pitsaasup isumagissagaa imartussutsip sapinngisaq tamaat atorluarneqarnera. Tamanna atatillugu innersuussisoqarpoq aasap qaammataani agguaqatigiisillugu tunineqartartup sumiissimanera imartussutsip ataani. Taamaallaalli saqqummiussisoqarpoq agguaqatigiisillugu juunimi tunisisoqarsimaneranut.

Soorunami itigartinneqarsinnaanngilaq pilersaarusiorneq pitsaasup millisissinnaagaa imartussutsimut killiliisoqarnissaata navianartorsiorsinnaanera. Pisulli allanngortinngilaa aalisartut sioqqutsillutik paasisinnaanngikkaat ilumut aammalu qaqagu imartussutsimut killiliinerit pissanersut, aammalu sallinngortitsinerup taamaasilluni naleqqussimanera unammilleqatigiinnermut sunniuteqassalluni, tak. qulaani oqaseqaatit. Ilanngussaq 3-imi takuneqarsinnaavoq aamma Royal Greenland-ip nammineq isumaqartoq piviusumik navianartoqarsinnaasoq imartussutsimut killiliisoqarnissaanik 2010-imi.

Aammattaaq Royal Greenland-ip oqaaseqaataasa takutippaa pilersaarusiornermut aaqqissuussinerup kingunerigaa aalisartut naliginnaasumik misiliisimanavianngitsut tunisinerussallutik tulaassinermi skiimami allassimasut qaangerlugit, naak periarfissaqarsimangaluarunilluunniit pisaqarnerunissamut, tamannalu nammineq aamma imartussutsimut killiliinertut pivoq. Aalisartut aalisakkat bundgarninoortittariaqalissagaat imaluunniit toqqarlugu aalisakkat minnerit eqqarnissaat taakkua isumaqatigiissutigineqartut annertussusaat malinniarlugit takutippaa imartussutsimut killiliinerit aalisartut pingaaruteqarsimasut, aammalu sallinngortitsineq taamaasilluni aalisartunut aningaasatigut naleqartussaasinnaalluni.

Taamaasilluni sallinngortitsinerup aalisartunut sunniisimasinnaavoq toqqaanissamut nipisaap suaanik tuninissaanut Royal Greenland-imi, Romark Seafood-iunanilu, pissutigalugu aalisartut misigisimagamik isumannaannerusoq kingusinnerusukkut aasaanerani saarullittatik tunisinnaassallugit, taassumalu ataani tunisinnaassallugit annertunerpassuit.

Royal Greenland-ip saniatigut atulersippaa aalisartut itigartitaanngisaannartut tunisinissaminnut taassuma isumaqatigiissutigineqartup aalisakkat pisat annertussusaanik. Tamannali kisianni qulaani oqaatigineqareersutuut paasisariaqanngilaq imartussutsimut killilersuisoqanngitsoq, aammalu sallinngortitsineq naleqqussimanngitsoq unammilleqatigiinnermut sunniissalluni.

Taavalu Royal Greenland-ip atulersippaa aalisartut 2010-imi itigartitaanngisaannarnikuunerat aalisakkanik tunisissallutik isumaqatigissutigineqartup annertussuseq qaangerlugu.

Taanna atatillugu Royal Greenland-i innersuussivoq aalisartut radiokkut paasissutissinneqakkajuttarmata imartussutsimut tunngatillugu aammalu periarfissamut aalisakkanik pisaqarnerunissamut tulaassinermi skiimami allattorsimaffianiit allaanerusumik. Royal Greenland-ip aammattaaq innersuussutigaa aalisatut imartussutsimut killiliinerit peqqutigalugit tusisisinnaanngitsut aalisakkanik annertoorujunnik taakkua tulaassinermi skiimami nalunaarutigineqartut eqqaassanngikkaanni.

Tamannali takutitsiinnarpoq imartussutsimut killiliinerit niuerfik sunnersimasinnaagaat, naak Royal Greenland-ip aalisartut tunitsiviup iluani itigartissimanngikkaluaraat, pissutigalugu imartussutsimut killiliinerit aammaattaaq sunnermagu annertussusaa saarulliit pisarineqartut.

Inaarutaasumik torersuunissaa pillugu maluginiarneqarpoq sunniuteqanngittoq Royal Greenland-ip piviusumik niuernermut agguagarsiassat ajorsarfigisimagaa nipisaap suaa suliarineqanngittoq tunisassiarineqarnerata niuerfiani piffissami siulianut piffissamut sanilliullugu. Taanna pineqartoq pissusilersorneq najuutinngikkaluarpat appariaatit niuernermut agguagarsiassani annertuneratarsinnaangaluarput.

Eqikkaraanni tunngavissaqanngilaq Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut naliliinerat qaangiinnassallugu Royal Greenland-ip sallersaasutut inissisimanerminik atornerluisimaneranut.

Eqqartuussisut tunngavilersuutaat inerniliinerallu

Niuernermik killiliineq
Isumaqatigiinneqarpoq nioqqutissaq saarullik arlalinnik peqquteqarluni allanik nioqqutissanik taarserneqarsinnaannginner.
Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut allaqqitassiami aalajangiussamut ulloq 17. december 2010-imeersumut nioqqutissanik niuerfimmut saarullik ilaasoq. Royal Greenland-ip tusarniaanermut akissummini ulloq 10. januar 2011-imeersumi tunngavilersorpaa nioqqutissanik niuerfik killilerneqartoq ”aasaanerani saarullimmut”, tamannalu pisimalluni inaarutaasumi aalajangiinermi.
Aasaanerani saarullik taaguutaavoq saarullimmut qaammatini taakkuani kangerlummukarneranni aammalu nerisassanik allanik nerisalernerani, tamannalu nerpiata qanoq issusianik sunniuteqartarluni. Saarullinnik pisaqarnissaq qaammatini taakkunani aalisartunut pilerinartuuvoq, pissutigalugu suliassartaa saarulliup pisarinissaamut annikinnerusarmat. Nassuiaateqartoqarnerata kingorna Ole Petersen-imiit saarullik aasaanerani qaammatini pisarineqartartoq ilaasoq nioqqutissani assigusuni Royal Greenland-imi saarullittut allani piffissani pisarineqartartutuut, illuarneqartaraluartoq annertussutsinik.

Nunap piffiini niuerneq aalajangiunneqarpoq naliliineq aallaavigalugu sivisunerpaamik assartuinermut piffissaq najoqqutaralugu, tassanilu qanoq sivitiginissaa pisarineqarneraniit tulaannissaanut aasaanera eqqarsaatigalugu. Taanna missiliorneqartoq assartuinermut piffissaq sunniuteqartutut isikkoqanngilaq.

Pissutigalugu oqaatigineqarsimanngimmata pissutit kinguneqartut Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut naliliineranut aallaaveqartunut piviusorsiortumik tunngavilikkatut nalilerneqassappata eqqunngitsutut, aammalu pissutigalugu taanna pisoq Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut unammillertoqaratarsinnaanera ilanngussimagaat, tak. Unammilleqatigiinnermut inatsimmi § 5, kingunerinngikkaa niuernermut killiliineq nalilerneqassasoq eqqunngitsutut, taamaattumillu eqqartuussisut tunngavissaqartinngilaat aalajangiisartut naleqquttumi niuerfimmi killiliinerat qaangiinnassallugu.

Royal Greenland-ip assortorsimanngilaa; aasaanerani 2010-imi niuernermut agguagassaqarsimallutik 90-100%-imk naleqquttumi niuerfimmi. Ole Petersen aamma Møller Lyberth suliap ingerlanneqarnerani nassuiaasimapput aasaanerani 2010-imi piffissami sivikitsumi tunisisumik angallateqarsimasoq, kisiannili Ole Petersen-ip isumaqarpoq ingerlaarsimanngitsoq, aammalu Møller Lyberth ilisimasaqarfiginngikkaa pisiariartorneqartoq.

Naak paasissutissat minnerusumik illuliaqartoq misiliutitut Kapisilinni ingerlaartumik tunngavissaqanngilaq isumaqassalluni Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut naliliinerat niuernermut agguagarsinissamut tunngatillugu kukkuneqarnersoq.

Pissutigalugu Ole Petersen nassuiaammat aallarniineq unammillertumik illuliamik piumasaqaatitaqassammat mikisuaraannaanngitsumik isumalluutit, kiisalu unammillertoq suliffeqarfik aammalu nassiussinissamik pisinnaatitaassasoq, tunngavissaqanngilaq aalajangiisartut naliliinerat qaangiinnassallugu Royal Greenland-ip sallersaasutut inissisimasimasoq aasaanerani saarullinnut niuerfimmi.

Atornerluineq
Oqaatigineqartut oqaatsit issuaqqissaakkat allagarsiinermi nivinngarneqartumi kalaalimineerniarfimmi piffissami 11.-13. april 2010-imi paasineqassapput nalunaarutitut aalisartut nipisaap suaanik Royal Greenland-imut tunisisut periarfissagissaarnerussasut aasaanerani saarullittatik tuninissaat aalisarneq aallartippat.
Tamanna tapiliunneqarpoq Royal Greenland-ip tusarniaanermut akissummi 22. april 2010-imeersumi oqaatigimmagu:

”Royal Greenland-ip ulloq 11. april 2010-imi allagarsiinerata siunertarivaa fabrikkimi Nuummi pisiortorfinnut paasitissallugu Royal Greenland-i imartussutsimut pissaaleqisoqassappat anguniassagaa tatiginartut pisiortorfiit sallinngortissallugit, taakkualu peqataassammata isumannaattumik ataavartumillu nioqqutissiornermut ingerlaarneq piffissani pisiortorfinni pissaaleqisoqartillugu.

……

Taamaasilluni eqqartorneqanngilaq aalajangersimasumik sallinngortitsineq, kisiannili taamaallaat sallinngortitsinerulluni pisiorfinnik imartussutsimut pissaaleqinerup kinguneranik”.

Suliassiisup allagaani ulloq 26. november 2010-immersumi ilaatigut oqaatigineqarpoq:
”Sallinngortitsinermik tunisineq aalajangersimasunut minnernut nipisaap suaanik tunisisunut taakkua saarullimmik tunisinerani pissusissamisoortuuvoq isumannaarnissaanut aalajaatsut pisiortorfiit pitsaanerpaamik tunisinissamut periarfissaqarnissaat piffissani tamani pisami tuninissaanut – suungaluarpalluunniit pisaat”.

Ole Petersen-imiit nassuiaatigineqarpoq aasaanerani 2009-imi imartussutsimut ajornartorsiuteqarsimasoq aammalu sukumiinerusumik naatsorsugaanngitsumik annertussusilimmik aasaanerani saarulliit tunisaanerat matugallarsimagaat. Ole Petersen aammattaaq nassuiaavoq allagarsiineq ”soqutiginnilersitsisimasoq” umiatsiaararsortuniit. Møller Lyberth nassuiaasimavoq imartussutsimut ajornartorsiortoqarsimanngitsoq 2009-imi aammalu umiatsiaararsortut tamatigut aggersinnaasut saarullittatik nassarlugit. Tamanna nassuiaaneq Royal Greenland-ip tusarniaanermut akissutaanut akerliuvoq taamaattumillu qaangiinnarneqarluni.

Eqikkaraanni tunngaviliunneqarsinnaavoq Royal Greenland-ip allagarsiinikkut neriorsoraat umiatsiaararsortut pitsaanerusumik tunisinissamut periarfissamik aasaanerani saarullittaannut nipisaap suaatitik Royal Greenland-imut akerlianik tunineratigut.

Pissutigalugu tunngaviliunneqarsinnaammat aalisartut annerpaartaat Nuup eqqaani nipisaap suaanik aammalu aasaanerani saarullinnik aalisartartut, pissutigalugu Royal Greenland-i sallersaasutut inissisimasuummat taakkunani marlunni nioqqutissani naleqquttuni niuerfinni aammalu eqqartorneqarmat immikkoortut marluk nioqqutissat koblingskøb-eqartoqarpoq.

Unammilleqatigiinnermut inatsit inatsisaat killiliinernut atuupput sunniuteqarluartumut inuiaqatigiinnut isumalluutit atorneqarnerannut, naak pisinikkut imaluunniit tunisinikkut pingaluarpata. Naak teorimut innersuussisoqarsinnaanngikkaluartoq imaluunniit sulisaasermut koblingskøb-imut tunngatillugu, tamanna inatsimmut unioqqutitsinerussooq koblingskøb-ip niuerfimmi aaqqissuussaaneq sunnersinnaassappagu unammilleqatigiinnermut ajoqusiisumik.
Ilimanarnerulersinneqanngilaq taakkua piumasaqaatit taagorneqartut Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut aalajangiussaani qupperneq 21-imi, aammalu EU-mi sulisaaseq malillugu aallaaveqartut, aammalu atuutsinneqarsinnaanngitsut pisisoqartillugu.
Eqqartuussisut akuersaarput aalisartut sakkortuumik kajujuummissuseqarsimasut nipisaap suaatitik tunissallugit Royal Greenland-imut, taamaasillunilu pitsaaqummik angusaqarluni aasaanerani saarulliup tunniussuinermini. Eqqartuussisut aammattaaq akuersaarpaat taanna ataqatigiisitsineq nioqqutissanik marlunnik naleqquttuusimasoq unammilleqatigiinnerup killilernissaanut Royal Greenland A/S-ip aammalu Romark Seafood A/S-ip akornanni.
Taamaasilluni eqqartuussisut tunngavissaqartinngilaat Unammilleqatigiinnermut aalajangiisartut naliliinerat qaanginnassallugu Royal Greenland-ip allagarsiinikkut pissusilersornermik takutitsisimasoq naleqquttuusumik unammilleqatigiinnermut killiliisutut niuerfimmi sallersaasutut inissisimaffeqarlutik.

Tamanna pissutigalugu Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut pinngitsuutinneqarput.

Suliamut aningaasartuutit pillugit.
Inernerata malitsigisaanik Royal Greenland A/S-ip suliamut aningaasartuutit Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartunut akilissavaat.
Aalajangiinissamut piumasaqaat eqqartorneqarmat, aammalu inernerata nalinga naatsorsorneqarsinnaanngimmat suliap aningaasartuutai taamaasillutik naatsorsorneqassapput missingersuinikkut missingersuinikkut piffissaq atorneqartoq malillugu. Missingersuinermi ilaapput peqataasut tamarmik tunniussisimanerat marlunnik eqqartuussisutigoortussanik, piumasaqaatinut uppernarsaanerup saniatigut suliassaq periareersarneqarnermini millisinneqarsimanera, aammalu suliap ingerlanneqarnissaanut ullut marluk atorneqartussaangaluarlutik, kisiannili suliap ingerlanneqarnerani taamaallaat ulloq ataaseq atorneqarsimalluni.

Katillugu naliliineq tamakkiisoq mallillugu eqqartuussisut aalajangiuppaat suliassat aningaasartuutaat 60.000,00 kr.-imut.

TAAMAATTUMIK EQQORTUUTINNEQARPOQ

Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut pinngitsuutinneqarput.

Royal Greenland-ip ullut 14-it qaangiutsinnagit Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartunut suliamut aningaasartuutit akilissavaat 60.000,00 kr.-init.

Jørgen Petersen

Eqqartuussisoq

Eqqartuussutsip eqqortuunera uppernarsarneqarpoq.
KALAALLIT NUNAANNI EQQARTUUSSIVIK, ulloq 7. oktober 2011

Marie Kielsen
Eqqartuussivimmi allatsi