Isumaginninnermi naammagittaalliuteqartarfik
Forbruger– og Konkurrencestyrelsen

Menu

Menu

OQAATSIT ALLATTORSIMAFFIAT

Kommunip ilaatigut aalajangigai “aalajangiinermik” taaneqartarput. Assersuutigalugu kommuni inissinneqassasutit aalajangersimappat taava aalajangiineq pineqarpoq.

Kommuni tamatigut akisassaaq pineqartoq aalangigaanersoq. Aalajangerneqartut uagutsinnut naammagittaalliuutigisinnaavatit. Uani quppernermi qanoq ikiorsinnaaneritsigit atuarsinnaavat. Aamma ikiorsinnaaneritsigit pillugu nalorniguit attavigisinnaavartigut.

Illersuisoq tassaavoq, kommunimi naapitaqalertillutit ikiusinnaallunilu tapersersuisinnaasoq.

Kommunimi naapitaqalertillutit illersuisoqarnissamut pisinnaatitaaffeqartuaannarputit.

Kommunimi ilinnut tunngasumik suliaqarsinnaavoq. Taakkuusarput kommunimi inersimasut ikiorniartillutit suliai, soorlu:

  • tapersersorneqarnissamut pisariaqartitsiguit
  • ajunnginnersutit qulakkeerniarlugu misissuisoqassappat
  • aalajangiisoqassappat

Suliaq tassaavoq mappi, tassani ilinnut tunngasut allaqqasarput – soorlu suut pisariaqartinneritit, kiap ikiussaneraatit, aammalu qanoq pisoqassanersoq allaqqasarlutik.

Kalaallit Nunaat tallimanut avinneqarnikuuvoq, taakkualu kommuninik taaneqartarput.

Kommunimi inersimasut pisut ingerlanissai sulissutigisarpaat.

Qanoq innerit pillugu arlaat ernumagippatit, kommunimi inersimasut tamanna misissussavaat.

Ikiugassaanersutit misissussavaat, ikiorneqarnissallu isumagillugu.

Kalaallit Nunaani meeqqat inuusuttullu tamarmik pisinnaatitaaffeqarput.

Pisinnaatitaaffiit tassaapput qanoq inersimasut paarissaneraatit aamma ikiussaneraatit pillugit malittarisassat.

Kommunimi ilinnut tunngasumik suliaqarpat pisinnaatitaaffeqarputit. Soorlu qanoq isumaqarnersutit pillugu oqarsinnaanermut pisinnaatitaaffik, atuarnissamut aamma ajunnginnissamut pisinnaatitaaffiit. Aamma kommunimi naapitaqalertillutit illersorteqarnissamut pisinnaatitaaffeqarputit.

Ilinnut ernumasoqarnera pissutaalluni ilaanni ernumasut kommunimut allassinnaasarlutillu sianersinnaasarput. Tamanna nalunaarnermik taaneqartarpoq.

Meeraq imaluunniit inuusuttoq ajunnginneranik ernumasoqartillugu, Kalaallit Nunaanni inersimasut tamarmik kommunimut oqarnissaminnut pisussaatitaaffeqarput.

Suliami inuit pineqartut peqataasutut taaneqartarput. Assersuutigalugu illit suliami ilinnut tunngasumi peqataasuuvutit. Angajoqqaatit imaluunniit angajoqqaatit sinnerlugit ilinnut nakkutiginnittut aamma suliami ilinnut tunngasumi peqataasuupput.

Kina suliami ilinnut tunngasumi peqataasuunersoq pillugu kommuni akiuaannassaaq.

Peqataatitsineq isumaqarpoq, kommunimi inersimasup aperisussaagaatit qanoq isumaqarnersutit – aammalu illit isumat pingaaruteqartoq.

Qanoq misiginersutit pillugu kommunimi inersimasup oqaloqatigalutit paasiniassavaa. Aamma inersimasup oqaatigisatit tusarnaassavai.

Tamanna isumaqanngilaq nammineq aalajangiiuaannarsinnaasutit, tamannali isumaqarpoq inersimasup tusarnaartussaagaatit.

Suliami allagaatinik takunnissinnaaneq isumaqarpoq, suliami ilinnut tunngasumi allaqqasut atuarsinnaanissaanut pisinnaatitaaffeqartutit. Kommunip paasissutissat ilinnut tunngasut toqqortarpai. Taakkua takunissaanut pinissaanullu pisinnaatitaaffeqarputit.

Scroll to Top