Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut ukiumoortumi nalunaarutaat 2000

Siulequt

Ukioq 2000 Kalaallit Nunaanni Unammilleqatigiinermi Aalajangiisartunut pingaaruteqarpoq, peqqutaavorlu Unammilleqatiinneq pillugu Inatsisip pingaarutaa namminersorlutik inuussutissarsiuteqartut akornanni paasineqarluarsimanera.

Iluatsilluarneranut peqqutaapput Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat Danmarkimilu Unammilleqatigiinermi Aqutsisoqarfiup suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqartoqarsimanera, isumaqatigiissullu 2000-mi atuutsinneqalerpoq.  Unammilleqatigiinnermi Aqutsisoqaqarfiup ilisimasaminnik atuilluarnertik piumassuseqarluarnertilllu peqqutigalugit Unammilleqatigiinnermi Aalajangiisartut sulinerminni ungalussai pitsaasut pilersitseqataaffigaat.

Taamaasilluni Unammilleqatigiinnermi Aalajangiisartut aalajangiiffissat nalinginnaasut aalajangiiffigisinnaasimavaat, ilaatigut Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiorfeqarfinni eqqarsaatissarpassuarnik pilersitsisunik. Aalajangikkat ilaat maalaarutigineqarput, ilaatigullu eqqartuussiviit aqqutigalugit aalajangigassanngortinneqarsinnaallutik. Taamatut pisoqarnera  pillugu suli ersarissunik tusagassaqanngilaq. Qularutissaanngilarli unammilleqatigiinnermi apeqqutit pillugit pisoqarnerulernerata kingunerisaanik pisortat suliffeqarfiillu namminersortut akornini eqqarsaatissarpassuarnik pilersitsisoqarnera.

Taama pisoqarneranuttaaq Unammilleqatigiinnermi Aalajangiisartut novemberip qaammataani ussassaarutinik saqqummersitseqattaarnera. Taama iliuuseqarnikkut anguniarnerqarpoq suliffeqarfiit isumaqatigiissutiminnik unammilleqatigiinneq pillugu inatsisinit attorneqartussat nalunaarutigisariaqarmatigit. Paasisitsiniaanerup kingunerisaanik suliffeqarfippassuit isumaqatigiissutimik ilaisa assigisaasalu nalunaaruteqartussaatitaanermit kalluarneqarsimanersut paasiniaaffigaat. Taamaasilluni aalajangiisartut paasisitsiniaanernik pisariaqavissunik pisussaaffeqarnerat paasinarsivoq.

Paasiniaanerit saniatigut aalajangiisartut isumaqatigiissutit pillugit nalunaaruterpassuarnik nassitsivigineqarput – qujanartumillu ilimagisaaamiit amerlanerpassuarnik nalunaarutisisoqarpoq. Taama pisoqarnera patsisigalugu aalajangiisartut suliassannut tunniusimanissaminnik pisussaaffilerneqarput. Taamatuttaaq pisortat akuersisartut ungalussanik akuerineqarsinnaasunik periarfissiinissaminnut pisussaaffilerneqarput. Tassani pineqarput aalajangikkat unammilleqatigiinnermi alajangiisartut unammilleqatigiinermi inatsisini piumasaqaataasut naapertorlugit suliarinnittarnissaannut periarfissaqaqqullugit.

Periarfissaq iluatsillugu aalajangiisartut sinnerlugit qinnutigissavara ukiup tulliani aningaasat pillugit inatsisissap suliarineqarnerani unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut inissisimanerat eqqarsaatigeqqullugu, taamalu siunnersuisoqatigiit 2001-mi sulinerminni angusartagaasa pisarnertut ingerlaannarnnissaat qulakkeeneqarnissaa kissaatigissavara. Unammilleqatigiinnermi inatsiseqarnerup inuussutissarsiorfeqarfinnut atugassarititaasut ungalussaisa ukiuni tullerni naammaginartunik aqqutissiuunneqarnissaat periarfissittussaavaat. Oqaatigineqartut tamakkua piviusunngussappata iliuuseqarnernik malitseqartariaqarput.

 

Aallaqqaasiut

Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat unammilleqatigiinnermi inatsisiliorsinnaatitaaneq 1. januar 1986-mi Naalagaaffimmiit tiguaat. Akisussaaffik siusinnerusukkut Danmarkimi Monopoltilsynemiit tigummiarneqaraluarpoq, ullumikkut taaguutigaa Unammilleqatigiinnermi Aqutsisoqarfik.

Taamatut tigusinerup kingunerisaanik aammalu KNI-p 1992-mi allannortinneqarneranut atassumik unammilleqatigiinnermi inatsiseqarnissaa naalakkersuinikkut kissaatigineqarmat Inatsisartut oktober 1992-mi unammilleqatigiinneq pillugu inatsisliorput. Inatsit 1. januar 1993-mi atuutilerpoq.

Inatsisip atuutilernissaa sioqqulluguli ilisimaneqareerpoq inuussutissarsiornerup iluani allannguutit kingunerisaannik inatsisit pissutsinut nutaanut naleqquttut pisariaqartinneqalissasut. Piffissallu ingerlanerani tamatuma pisariaqartinneqarnera ersarissiartuinnarpoq (imm. 8 takujuk) Inatsikkut anguniakkat ungalusami ataa tungaaniittumi allassimapput.

 

Inatsisikkut anguniakkat

”Inatsisikkut anguniagaavoq unammilleqatigiinnerup siuarsarnissaa, taamaasiornikkullu nioqqutissiornerup eqqaannerusumik ingerlalernissaa aammalu nioqqutissanik, sullissinerillu kaaviiaartinneqarnerisa sukkanerulernissaat anguniagaapput. Aammalu niuerfinni inissisimalluarnerit atornerlunneqarsinnaanerinik pinngitsoortitsiniarnernik imaqarput, tamannalu unammilleqatigiinnermi ersarissumik takujuminartunillu unammilleqatigiinermi periuseqarnikkut, umammilleqatigiinnermillu ajoqutaasunik killilersuisinnaanerit ingalassimaartinniarnerisigut.”  

Issuagaq: § 1 Inatsisartut unammilleqatiginneq pillugu inatsisaat 30. oktober 1992-meersoq.

Unammilleqatigiinermi Aalajangiisartut aaqqissugaanerallu

Unammilleqatigiinneq pillugu inatsimmi piumasaqaataavoq Kalaallit Nunaanni unammilleqatigiinnermi aalajangiisartunik toqqaasoqarnissaa. (Takukkit ungalusami allassimasut) 

 

Inatsisip ingerlanneqarnera

Inatsit Unammilleqatigiinermi Aalajangiisartut ingerlatissavaat, takkualu namminneq aalajngissavaat suliassat suut suliarineqassanersut, apeqqutaatinnagu maalaaruteqartoqarsimanera imaluunniit inatsisimi pineqartut pillugit saaffiginnittoqarsimanera apeqqutaatinnagit.”

Issuarneqartoq: § 4. imm. 1 Inatsisartut Unammilleqatigiineq pillugu Inatsisaat 30. oktober 1992-meersoq.

 

Inatsisitaarnerup kingorna aalajangiisartut taama ittut ivertinneqarput, taamaattorli ukiuni tulliuttuni sulinerat annikitsuinnaavoq. 1998-mi Naalakkersuisut aalajangiisartussanik nutaanik toqqaapput.

Unammilleqatigiinermi aalajangiisartut ilaasortai 2000-mi ataaseriarluni allanngortinneqarput, pissutigalugu niuernermi ilinniartitsisoq Olaf Schacke Qaqortumi najugalik aalajangiisartuniit tunuarmat. Aaljangiisartullu Allaffissornermi Pisortaq Susanne Christensen ilaasortatut ivertinneqarnissaa innersuutigaat.

Allannguinerup kingunerisaanik Unammilleqatigiinnermi Aalajangiisartut 31. december 2000-mi imatut inissisimalerput:

  • Siulittaasoq Gorm Winther, inuussutissarsiornermi pisussaaffeqanngitsutut toqqagaq
  • Siulittaasup Tullia Ole Rud, Grønlands Arbejdsgiverforening
  • Olafur P. Nielsen, inuussutissarsiornermi pisussaaffeqanngitsutut toqqagaq
  • Uthilie Heilmann, inuussutissarsiornermi pisussaaffeqanngitsutut toqqagaq
  • Susanne Martens, inuussutissarsiornermi pisussaaffeqanngitsutut toqqagaq
  • Susanne Christensen, KNB
  • Benny Reiding, Arbejdsgiverorganisationen for Handel, Service, Transport og Industri i Grønland.

 

Unammilleqatigiinnermi Aalajangiisartut aaqqissugaanerat

”Unammilleqatigiinnermi Aalajangiisartut siulittaasumik ilaasortanillu arfinilinnik ilaasortaqarpoq. Siulittaasoq ilaasortallu arfinillit. Siulittaasoq Naalakkersuisunit toqqarneqartarpoq. Ilaasortat sinneri ukiut sisamakkaarlugit Naalakkersuisunit toqqarneqartarput. Aalajangiisartut inuussutissarssiornermi pissutsinik ilisimasaqarluassapput, ilanngullugit inatsiseqarnermi pissutsit, aningaasarsiornermi, aningaasalersuinermi, aammalu atuisoqarnermi pissutsit ilisimasaqarfigissvaat. Siulittaasoq Aalajangiisartunilu ilaasortat pingasut inuussutissarsiornernerup iluani soqutigisaqarnernut attuumassuteqassanngillat.

Issuarneqartoq: § 4, imm. 2 Inatsisartut unammilleqatigiinneq pillugu inatsisaat 30. oktober 1992-meersoq.

 

  1. juli 2000-mi atuulersumik Naalakkersuisut Allattoqarfiat Namminersornerullutik Oqartussat Unammilleqatigiinnermi Aqutsisoqarfimmik ukiuni arlalinni atuuttussamik Aalajangiisartunut allattoqarfiunisssaq pillugu isumaqatigiissuteqarpoq (takuuk immikoortoq 4). Tamanna pivoq 2000-mi aningaasat pillugit inatsisissamut aalajangiisaqartunut allattoqarfittut sullissinissami aningaasartuutissat 500.000. kr-nit ikkunneqarnerisigut. Tamatuma kingunerisaanik Unammilleqatigiinermi Aalajangiisartunut akisussaaffeqarfik allatseqarfillu Inuussutissarsiornermut naalakkersuisoqarfimmut nuunneqarput.

Pisoqarfiit taakkua marluk atuutsinneqalernerisigut Unammilleqatigiinnermi Aalajangiisartut sulinerat ingerlajuartumik pisinnaalerpoq, suliassallu pisariaqavissut suliarineqarsinnaalerput taakkunanilu aalajangiiffisat naammassineqarsinnaalerlutik, kiisalu Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiorfinni unammilleqatigiinneq isiginiarneqarnerulerpoq.

 

Unammilleqatigiinnermi Aqutsisoqaqarfik pillugu isumaqatigiissut

Oqaatigineqareersutut Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat 1. juli 2000-mili Danmarkimi Unammilleqatigiinermi Aqutsisoqarfik suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarfigaa. Isumaqatigiissut naapertorlugu Unammilleqatigiinermi Aqutsisoqarfiup Kalaallit Nunaanni unammilleqatigiinermi inatsisinik naapertuilluni sullissinerup annersaa suliaqarfigalugu ingerlappaa. Isumaqatigiissut 2001-ip naanissaata tungaanut ingerlagallarpoq, taamaattorli sivitsorneqarsinnaalluni.

Isumaqatigiissutip atuutilernerata kinguneraa Danmarkimi Unammilleqatigiinermi Aqutsisoqarfiup suliassanik suliaqartartutut atorfeqartitani sisamat Kalaallit Nunaanni Unammilleqatigiinnermi Aalajangiisartunik sullissisussanngorlugit atorfeqartilermagit. Suliassanik taama sulisitsinerit Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfiup allattoqarfianik qanittumik suleqateqarluni ingerlanneqarput. Suliaat pingaarnerit tassaasimapput tusarniaanerni akissutinik allaaserisaqarnerit nalunaarusiornerillu. Inatsiseqarnermut attuumassuteqartut nalilersugassallu Unammilleqatigiinermi Aquttisorqarfimmi suliarineqartarput.

Unammilleqatigiinnermi Aqutsisoqarfik 2000-timi Unammilleqatigiinermi Aalajangiisartut pingasoriarlutik ataatsimiinnerini ataatsimiinnerni marlunni ataatsimeeqataavoq. Unammilleqatigiinermi Aalajangiisartut decemberip 15-anni ataatsimiinnerannut Danmarkimi Unammilleqatigiinnermi Aqutsisoqarfiup suliassat arfineq pingasut piareersarsimavai, suliassanillu ingerlatsisartut sisamat Kalaallit Nunaanni suliassanik piareersaasimasut, ataatsimiinnermi Nuummi ingerlanneqartumi peqataapput.

Unammilleqatigiinnermi Aqutsisoqarfiup peqataalluarnerata suliaqarnerujussuatalu kinguneraat suliassat aalajangiiffiusussat arlallit aalajangiiffigineqarneri. Sullissinerisalu kinguneraat siunissami piviusorsiortumik unammilleqatigiinnerup iluani nakkutilliinermi sulisussat qassit aningaasartuutissallu qanoq amerlatigisut atorneqartariaqarnissaat piviusorsiortumik nalilerssormassuk.  Taamaasilluni ukioq 2000-mi suliat qaffasissuseqarfiat naapertorlugu siunissami suliaqartoqarsinnaanera aqqutissiuunneqarpoq.

 

Siunissami allattoqarfiit inissisimaffissaat pillugit isumaliutit

Danmarkimi Unammilleqatigiinnermi Aqutsisoqarfimmik isumaqatigiissuteqarnerup siunertarinngilaa aqutsisoqarfiup allatoqarfittut atorneqarnera siunissami atajuassasoq, – pingaartumik periutsit maanna atorneqartut eqqarsaatigalugit. Taamaammat 2000-mi aalangiunneqarpoq piginnaasanik siunnersueqatigiittarnernillu Inuussutissarsiornermi Pisortaqarfimmut nuussisoqassasoq.  
Erseqqissaatigineqartariaqarpoq Unammilleqatigiinnermi Aalajangiisartuni Inuussutissar- siornermilu Pisortaqarfimmi isumaqatigiissuigineqarmat allattoqarfiup qitiusumik allaffeqarfimmut inissinneqarnissaa tulluanngitsoq. Tassani tunngavigineqartut ilagaat ingerlatsiviit Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartut aqutsisoqarfiisa qitiusumik allatoqarfimmi inissisimanerat. Apeqqummullu ilaavoq Pisortaqarfiup ingerlatsiviit Naaminersornerullutik Oqartussanit pigineqartut pisortatigoortumik akisussaaffeqarfigimmagit. Immikkoortoq 10 aamma takusinnaavat.

 

2000-mi suliarineqartut aalajangiiffigineqartullu

2000-mi suliat Unammilleqatigiinermi Aalajangiisartunit aalajangiiffigineqartut pissutsimikkut assigiinngiijaartorujussuupput. Suliassat nalunaarutigineqartut isumaqatigiissutinut tunngassuteqarput, pineqartut akornini isumaqatigiissutit aammalu maalaarutinik ilaqarput, nalunaarutiginnittumit unammilleqatigiinnerup iluani unammillernermik akornusiisorisaminnik nalunaarutit.

 

Ersarissuseq nalunaarutiginnissamullu pisussaaffik

”Isumaqatigiissutit aalajangikkallu atutsinneqartut niuernerup iluani angisuumik salliutitsinermik sunniuteqarsinnaasut Unammilleqatigiinnermi Aalajangiisartunut isummaqatigiissutip aalangiunneqarneraniit atuutsinneqalerneraniilluunniit ullut 14-nit qaanngiuttinnagit.

Issuagaq: § 5 imm. 1. Inatsisartut unammilleqatigiinneq pillugu inatsisaat 30. oktober 1992-meersoq.

2000-mi suliat aalajangiivigineqartut

✓ Nuuk Imeq A/S-ip kisermaassilluni isumaqatigiissutaanik unnerluutiginninneq

✓ Royal Greenland A/S-ip Nuka A/S-illu isumaqatigiissutaannik unerluutiginninneq

✓ Royal Greenland A/S-ip Polar Seafood A/S-sillu isumaqatigiissutaannik unnerluutiginninneq

✓ Den Danske Bank-ip/Bikuben Girobank-ip Nuna Fonden-illu isumaqatigiissutaasa tungaviinik

unnerluutiginninneq

✓ AG-mit og Sermitsiamiillu KNR-ip ussassaarutiliortarnera pillugu maalaarut.

✓ Lokaltelefonbog-ip KNR-ip ussassaarutilortaarnera pillugu maalaarut.

✓ Innaallagiaqarnermi imeqartitsinerrmilu akigitat pillugit maalaarut.

✓ Hotel Hvide Falk Aps-ip Grønlandsfly-p ilaasunik inissiisinnatitanera pillugu maalarutaa

 

Nuuk Imeq A/S pillugu aalajangiineq:

Aalajangiisartut isumaqarput Nuuk Imeq A/S-ip niuernermini tulluarsaalluni isumaqatigiissutaa Danmarkimi immiorfissuit arlallit, Nuuk Kommunianit, Namminersornerullutik Oqartussanillu peqataaffigineqartoq unammilleqatigiinnermik innarliisoq. Tulluarsaaraluni isumaqatigiissutip 1986-mi isumaqatigiissutigineqartup Nuuk Imeq A/S ineruersaatinik kisermaassilluni Kalaallit Nunaannut eqqussuisunnggortippaa. Taamaammat Aalajangiisartut isummerput, Nuuk Imeq A/S-ip kisermaassilluni niuersinnaanera pillugu inatsiseqanngippat assigisaannilluunniit periarfissanganngippat kisermaassilluni niuersinnaanermi aalajangersakkat atorunnaarsinneqarnissaat isumaqatigiinniutiginiarlugu. Taamatut isumaqatiginninniarnerup kingunerisinnaavaa kisermaassilluni ingerlatsisinnaanermik piginnaatitsissutit atorunnaarsinneqarnerat imaluunniit allanngortinneqartut, taamaasillunilu immiorfiit allat Kalaallit Nunaanni niuerfimmut isersinnaanngortillugit.

 

 

Unammilleqatigiinnermi akornutaasumik killiliissut (ajalusoortitsissut) – nukittunerulluni inissisimanermik atornerluineq.

”Ingerlatsiviup ataatsip imaluunniit ingerlatsiviit arlallit nukittunerullutik niuerfimmi atornerluisinnaanera inerteqqutaavoq. Atornerluinerit makkuusinnaapput:

    1. Toqqaannartumik imaluunniit assingusunik akinik naleqqutinngitsunik pissinermi

        tunisaqarneniluunniit allagtulluunniit niuernermi piumasaqaatinik naleqqutinnitsunik

        atuutsitsinerit.

   2.  Niueqateqarnermi suliani assigiinni assigiinngitsunik atugassarititaasunik naligiinngitsunik

        akilersuititsinnerit unammilleqatsigiinnermi naliginngitssunik niueqatini atugaqaritsinerit

        pineqartunut unammilleqatigiinnermi ajornerusunik atugassaqalersitsisut.

Issuaavik: Unammilleqatigiinnermi inatsit 30. oktober 1992-meersoq.

Nuuk Imeq A/S-ip kisermaassilluni piginnaatitaaffiini taama ittumik inatsiseqarpat Unammilleqatigiinnermi Aalajangiisartut Naalakkersuisunut saaffiginniarput erseqqisaatigalugulu 1986-miilli Nuuk Imeq A/S-ip piginnaatitaaffiisa Kalaallit Nunaanni niuerfinni unammilleqatigiinnemik killiliisoq aakornusiisorlu. Unammileqatigiinermi Aalajangiisartuttaaq alajangiuppaat immikkut ittumik Nuuk Imeq A/S-ip akit nalinginnaassumik unammillerneqarsinnaasut atornerai imaluunniit nukittunerusumik inissisimanini iluaqutsiullugu iluanaarutissanik angivallaanik piumasaqartarnersoq. Aaaljangiisartuttaaq KNI Pilersuisoq A/S-ip kisermaassilluni immiaaqqanik imeruersaatinillu siammarterisinnaatitaanera misissuiffiginiarpaa.

Taama pisoqareernerata kingorna Nuuk Imeq A/S-ip aalajangerneq Nunatta Eqqartuussisuuneqarfianut maalarutigaa.

 

Grønlandsfly A/S pillugu aalajngiineq:

Unammilleqatigiinermi Aalajangiisartut Grønlaandsfly A/S naalunaarfigaa Aalajangiisartut Grønlandsfly A/S-ip angalasunut Ilulisssaniit ingerlaqqissinnaangitsunut unnuisarfinnut inissiisarnera unammilleqatigiinermi inatsisinik unioqqutitsinerusoq.

Ilulissani Hotel Hvide Falk-ip Unammilleqatigiinermi Aalangiisartunut maalaarutigaa Grønlandsfly A/S-ip ilaasuni ingerlariaqqissinnaanngitsut Hotel Arctic-imut ingerlatsiviup nammineq pigisaanut innersuuttarai. Unammilleqatigiinnermi Aaljangiisartut isumaqarput taama aaqqissuussineq nukittunerulluni inissisimanermik unammilleqatigiinnermilu inatsimmi aalajangersakkanik sumiginnaanerususoq atornerluinnerusorlu. Taamaammat Unammilleqatigiinnermi Aalajangiisartut Grønlandsflymi periutsit atorneqartartut atorunnaarsinneqarnissaat pillugit isumaqatigiissuteqartoqartariaqartoq, taamaasillunilu ilaasut unnuisarfinni namminneq toqqakkaminni innuisinnaanngortillugit.

Grønlandsfly-p Aalajangiisartut aalajangiussaat Nunatta Eqqartuussisuuneqarfianut maalaarutigaa. Januarip aallaqqaataani 2001-mi anngallannermi aaqqissuussinerit allanngortitaanerisa kingorna unammilleqatigiinermi pissutsit allanngorput, tamakkualu suliamut pineqartumut pingaaruteqarsinnaapput.

 

Royal Greenland A/S pillugu aalajangersakkat: 

1999-mi Royal Greenlandip niuerfimmik Nuka A/S-silu avitseqatigiinnermik isumaqatigiissut Unammilleqatigiinnermi Aalajangiisartunut nalunaarutigaa. Niueqatigiinnermi isumaqatigiissut Nuka A/S-ip immikkuulerneranut atasumik isumaqatigiissutinut ilaavoq. Niuerfik pillugu isumaqatigiissutit Namminnersornerullutik Oqartussat Royal Greenland A/S-sillu akornanni NUKA A/S-ip ingerltasivimmi peqataajunnarnernerani isumaqatigiissutinut ilaavoq.

Niuerfimmik avitsinermi suliassaq siulleq Royal Greenland A/S-ip Nuka A/S-illu isumaqatigiissutaannut tunngassuteqarpoq.

Unammilleqatigiinermi Aalajangiisartut isumaqarput isumaqatigiissut unammilleqatigiinnermut akorunutaassunik sunniuteqarsinnaasoq, pissutigalugu nukittunerulluni ingerlatsisoq, tassalu Royal Greenland A/S-si unammillersinnaasunut allanut illersormagu, soorlu Nuka A/S.

Nuka A/S-ip pilersinneqarnerani Royal Greenland A/S-imit pigineqarpoq aammalu Nuka A/S-ip Namminersornerullutik Oqartussanut tunniunneqarnera suliaqarfiit iluanaaruteqarfiunngitsut Royal Greenlandimiit piiarneqarnissaat anguniagaapput, Taamaasilluni Royal Greenland A/S-ip namminersortunngortinniarneqarsinnaaneranut  periarfissat aqqutissiuunniarneqarput.

Taamaasilluni Royal Greenland A/S-ip pissortanit pigineqarnerminiit namminersortunit pigineqalernissaminut ikaarsaarnermini piginnittorisimaminit Namminersornerullutik Oqartussaniit unammillerneqarnissamnut illersorneqarsinnaassaaq. Aalajangiisartullu isumaqarput isumaqatigiissut ilaatigut illersorneqarsinnaassasoq, – isumaqatigiissutip anguniagaviinut naleqqiullugu. Taamaammat Aalajangiisartut siunnersuutigaat isumaqatigiissutip ukiuni tallimani ingerlasinnaanissaa akuerineqarsinnaasoq.

Apeqqutip aappaani pineqarput unammilleqatigiinnermi piumasaqaatit Royal Greenland A/S-ip Polar Seafood Denmark A/S-illu isumaqatigiissutaanni aammalu akit pillugit ilisimatitseqatigiittarnissamik isumaqatigiissutini pineqartut. Aalajangiisartut isumaqarput unammilleqatigiinnermik piumasaqaatit akigititallu pillugit ilisimatitseqatigiittarnissamik isumaqatigiissutit unammilleqatigiissinnaanermi periarfissanik annikillisaasut, Taamaammat Aalajangiisartut Royal Greenland A/S-imik, Polar Seafood A/S-imik ammallu Upernavik Seafood ApS-simik unammilleqatigiinnermik akornutaasut atorunnaarsinneqarnissaat pilugit isumaqatigiinniutigineqarnissaat pillugit kaammatuuteqarput. Tamatuma kingorna Royal Greenland A/S-ip nalunaarutigaa aalajangerneq tusaatissatut tigusimallugu. Taamaasilluni isumaqatigiinniarnissaq pisariaaruttutut ippoq.

 

Innaallagiap erngullu akii pillugit aalajangerneq:

Unammilleqatigiinermi Aalajangiisartut Nukissiorfiit aamma Ineqarnermut Aqqutinullu Pisortaqarfik nalunaarfigai Kalaallit Nunaanni innaallagissumik imermillu pilersuinermi Kalaallit Nunaanni innaallagiamik imermillu pilersuinermi unammilleqatigiinnermi periutsit pillugit malinnaanissaq pisariaqartoq.
Nukissiorfiit taakunannga pilersuinermi nukittuumik aalajangiisuumillu inissisimavoq. Innaallagiamik pilersuinermi akit siumut aalajangigaareertarput akeqartitsinermilu aaqqiisinnaassuseqarput. Taamaammat niuerfimmi tassani ersarinnerusumik pissuseqarnissaq pisariaqartinneqarpoq. Aalajangiisartut isumaqarput atuisartunut Nukissiorfiit tunisinerminni periarfissai tapiissutitigut isertitai pillugit ajornannginnerusumik paasissutissanik katersuisinnaasariaqartut. Ilanngullugit tapiissutit Naalakkersuisunit / Aningsaasallu pillugit Inatsimmit akuerineqarlutillu pissarsiarineqartartut imaluunniit Aingaasat pillugit Inatsimmiit piisarsiarineqartartut.

Naalakkersuisunit Inatsisartullu aningaasat pillugit ataatsimiititaliaanit akuerineqartumik suliffeqarfiit ataasiakkaat innaallagiamik imermillu aalisakkerinermi suliffissuarnut akigitaasut naapertorlugit pisisarsinnaasimapput. Unammilleqatigiinermilu Aalajangiisartut Nukissiorfiit ukiut marluk ingerlanerini suliffeqarfiit sorliit taamatut immikkut akeqartitsineq naapertorlugu ukiumoortumillu naatsorsorneqartartoq naapertorlugu akiliisinneqartartut kikkuuneri nalunaarutigissagaat. Tassani pineqarput innaallagiamik imermillu pilersorneqartut, suliaqarfiit suuneri aammalu nioqqutissiarineqartut, siammarterinermi atuinermilu immikkoortitaarneri naapertorlugit nalunaarusiarineqartussat.

Taama piumasaqarnerup kingorna aammalu Aalajangiisartut piumasaqaatai naapetorlugit paasissutissanik nassitsisimapput.

 

KNR-i pillugu aalajangiineq:

AG, Sermitsiaq atuagassanillu saqqummersitsisartoq lokaltelefonbogen Unammilleqatigiinermi Aalajangisartunut maalaaruteqarput isumaqaramik KNR-ip ussassaarutinik akikitsunik nioqquteqarnermigut aviisit atuakkanillu saqqummersitsisartut akigitaat ataaterujussuarlugit ussassaarutinik allagartalinnik neqerooruteqartarlunilu nioqquteqartartoq. Unammilleqatigiinermi Aalajangiisartut malaarut pillugu paasiniaanermini paasivaat ussassaautinik allagartartalinnik tunisinermi akikinaarisartoqarneranik takussutissaqanngitsoq. Taamaattumik Aalajangiisartut maalaaruteqartunut nalunaarutigaa unammilleqatigiinnermik killiliiniartoqarsimaneranik takussutissaqanngitsoq aammalu niuerfimmi nukittuumik inissisimaneq atornerlullugu akikinaarisarsimanngitsoq.

Paarlatuanilli Unammilleqatigiinnermi Aalajangiisartut KNR-mut nalunaarutigisimavaa ingerlatsiviup naatsorsuutai ersarinnerusumik paasiuminarnerusumillu suliarineqartassasut, minnerunngitsumik KNR-ip pilersaarutigimmagu ussassaarutinik saqqummiisarnerminni assinik aalasunik atuisalernissaq pilersaarutigineqarmat.

 

Den Danske Bankip/Bikuben Girobankip Nuna Fondillu isumaqatigiissutaasa unnerluutiginnissutaanera pillugu aalajangersagaq:  

1999-mi Danske Bank-ip aktianik piginneqatigiinni isumaqatigiissummi Danmarkip Nationalbankianit, Danske Bankimit, Bikuben Girobankimit Nuna Fonde-millu imm. 8 unnerluutiginninnertut Danske Banke-mit Unammilleqatigiinermi Aalajangiisartunut nalunaarutigineqarpoq. Aalajangiisartut suliarineqartoq pillugu paasiniaaqqereerlutik nalunaarutigaat unammilleqatigiinnermi isumaqatigiissummi piumasaqaataasoq pingaarutilik unnammilleqatigiinnermut akorunutaasinnaanngitsoq.

 

Nunani Avannarlerni Suleqatigiinneq

Nunani Avannarlerni Unammilleqatigiinnermi Aqutsisoqarfiit ukiumoortumik ataatsimiittarput apeqqutini assigiinngitsuni ajornartorsiutaasinnaasuni ataatsimorussanik unammilleqatigiinnermi aaqqitassanik nassaarniarlutik, periusissallu eqqartorumallugit. Ilanngullugulu ukiumoortumik pisortat ataastimiittarput, tassanilu qaffasinnerpaamik atorfillit unammilleqatigiinnerup iluani pisortaqarfinneersut unammilleqatigiinnermi paasisimasaminnik ilisimasaminillu paarlaateqatigiittarput. Nunat Avannarliit unammilleqatigiinermi pisortaasa ataatsimiittarnerinik pilersaarusiornerit piareersaanerillu nunat peqataasut akornini unammileqatigiinnermi pisortaqarfiinit paarlaattaqattaarfiusumik suliarineqartarput.

 

Lillehammerimi septemberimi ataatsimiinneq.

Unammilleqatigiinermi Aalajangiisartut junimi ataatsimiinnerminni nunat avannarliit unammilleqatigiinneq pillugu ataatsimiinnissami peqataanissartik alajangiuppaat. Ataatsimiinnermi tassani Ole Rud aammalu Aalajangiisartut Allattaat Sabine Olsen Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfimmeersoq peqataapput. Ataatsimiinnermilu Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiutit aaqqissugaanerat pillugu unammilleqatigiinermilu inatsiseqarneq pillugu paasissutissiipput.

 

Nunani Avannarlerni isumaqatigiissutit ungalui

NunaniAvannarlerni unammilleqatigiinnermi pisortaqarfiit nassuiaataat nalunaarusiamik uuminnga kinguneqartoq: ”Nunani Avannarlerni unammilleqatigiinerup iluani suleqatigiinneq” aallaavigalugu nunani avannarlerni unammilleqatigiinermi ataatsimoorussamik paasissutissanik paarlaateqatigiitarnissamik isumaqatigiissuteqarnissamik ungaluusinnaasunillu siunnersuuteqartoqarpoq. 
Isumaqatigiissutip siunissami nunani avannarlerni unammilleqatigiinnerni pisortat ingerlatsiviit namminersortut isumaqatigiissutaannik inerteqqutaasunik annikillisaanermi paasiniaanermilu ikioqatigiittarsinnaanerannik aqqutissiuussissaaq. Ullumikkut pisortat unammilleqatigiinermi paasissutissanik isertukkanik paarlaateqateqatigiittarsinnaanerat periarfissaqanngilaq.

Kalaallit Nunnaanni Namminersornerullutik siunnersuuteqarfigineqarnikuupput isumaqatigiissummut taama ittumut ilannguteqqullugit. Maannamut nunat arlallit naalakkersuisuisa paasissutissanik isertukkanik paarlaateqatigiittarsinnaaneq isumaqatigiissutigisimavaat.  Grønlands

Kalaallit Nunaata peqataasinnanera piareersimaffiginiarlugu Namminersornerullutik Oqartussat Danmarkimi Unammilleqatigiinermi Aqutsisoqarfik attaveqarfigereerpaa siunissaami peqataasinnaaneq sillimaffiginiarlugu inatsiseqarnikkut nalimmassaassinnaanermi periarfissat paasiniarlugit. Unammilleqatigiinermi Aalajangiisartut Naalakkersuisunut innerssuutigaat nunani avannarlerni isumaqatigiissuteqarsinnaanermut peqataaqqullugit, pissutigalugu ssiunissami unammilleqatigiinermi suliassat sakkortusirtorsinnaanerat ilimanaateqarmat. Tamatuma nassataraa taamatut nunani pineqartuni unammileqatigiinnermi pisortanik suleqateqarsinnaanerup periarfiisaqarnissaa, – soorlu paasissutissanik paarlaateqatigiittarsinnaanerup periarfissinneqarneratigut.

 

2000-mi naatsorsuutit

Ataa tungaani naatsorsuutit takutippaat Unammilleqatigiinnermi Aalajangiisartut aningaasartuutissaattut aningaasaqarneq pillugu inatsimmi akuersissutaasut,- ukioq 2000-mi atugassat.  Pingaarnertut konto-mi 50.01.14-miittut.

Unammilleqatigiinnermi Aalajangiisartut 2000-timi aningaasartuutaat kr. 451.995,00 -upput. Assigiinngitsunullu aningaasartuutissaallutik. Akuersissutigineqartunit 500.000,00 kruuniusunit ikinnerusunik atuisimaneq soorunami Unammilleqatigiinermi Aalajangiisartut ukiup affaata qaangiunnerani Unammilleqatigiinnermi Aqutsisoqarfimmik suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarfigereernerani aatsaat sulinerisa pissusissamisoortumik aallartinneqarnera pissutaavoq.

(kr)

Unammilleqatigiinnermi Aqutsisoqarfimmiit siunnersortit

sullissinissaanik pisinerit…………………….………………………………………….. 285.050

Suleqatigiinnermik isumaqatigiissutip kinunerisaanik angalanernut aningaasartuutit………………………………………………………………..63.589

Nalunaaruteqartussaanermik pisussaaffeqarnerup siammarterniarnerani aningaasartuutit…………..……………………………………….51.494

Pisartagaqarnermi aningaasartuutit……………………………………………………………………. 725

Ataatsimiinnerni aningaasartuutit………………………………………………….………………… 6.874

Angalanerni aningaasartuutit……………………………………………………….………………….44.263

Katillugit:………………………………………………………………………………………………….451.995

Piffissamik atuineq  

Unammilleqatigiinnermi Aalajangiisartut sulinerminni pisariaqartitaat ukiup aallartinnerani ilimagineqartumiit qaffassinnerusimapput. Suliassap ataatsip suliarinerani sulisut nalunaaquttap akunnerinik atuinerat ilimagisamiit qaffasinnerusimavoq. Qaavatigullu aalajangiisartut suliaannik soqutiginninnerup qaffariarnerata kingunerisaanik ilimagisamiit allattoqarfimmi suliassanut nukiit amerlanerusut atorneqartariaqarsimapput.

Tamannalu Unammilleqatigiinnermi Aalajangiisartut aningaasaqarnikkut inissisimanerannut sunniuteqarpoq, tassami suleqatigiinermik isumaqatigiissut naapertorlugu suliat nalunaaquttat akunnikkaartunik atuinerit akilerneqartarput.

Aalangiisartuni ingerlatsinermi takuneqarsinnaavoq suliassat amerleriarujussuarsimasut. Maannakkorpiaq suliassat 76-sit sinnerlugit amerlassuseqarput, taamaammat 500,00 kr.-nit 2001-mi aningaaasat pillugit inatsisissami akuersissutigineqarsimasut ilimanarluinnartumik naammannavianngillat, – aalajangiisartut unammilleqatigiinermi inatsisini piumasaqaataasut ukioq naalllugu sulinerminni naammassisinnaasagunikkit.  (Der er en åbenbart fejl i værdisættelsen af bevillingen for 2001- Styrelsen må selv rette fejlen eller trykfejlen, hvis der er en fejl.)

Aningaasat pillugit Inatsisissamut 2001-mi atuuttussami aningaasartuutissanut missingersuummi aningaasat atugassatut ikkunneqarsimasut aallaaveqarput aningaasartuutissanut missingersuutit 2000-mi ukiup affaani siullermi suliarineqarnerannik, taamanikkummi allattoqarfiup 2000-mi sulissat qanoq amerlatigisinnaanerat siumoortumik takorloorsinnaasimanngilaa.

 

Unammilleqatigiinneq pillugu inatsisip pingaarutaa

Unammilleqatigiinneq pillugu inatsiseqarnerup allafeqarnikkullu malinnaavigineqarneralu nukittorsarneqarneri taamungaannaq eqqueriaanermik aallaaveqanngillat.  Taamatut nukittorsaanissaq pisortaqafinnit arlalinnit kissaatigineqartarpoq, maannalu Naalakkersuisut naalakkersuinikkut angunagaannut ilaalereerpoq.

Ilaatgut aamma OECD-ip nalunaarusiami ”Kalaallit Nunaata aningaasarsiornera – siunissami pilersaarusiorneq” 1999-mmeersumi kaammatuutigaa annerusumik unammilleqatigiineq aammalu niuernepalaartumik ingerlatsinermi naalakkersuinikkut kiffaanngissuseqartumik nakkutilliiveqarnissaq naligiingitsumik unammilleqatigiinneq ingerlanneqalissappat akulerussinnaatitaasumik imaluunniit isumaqatiggiissuteqarfinnik eqqoqqissaaanngitsunik tungavilinnik, kisermaassilluni ingerlatsivinnik imaluunniit niueqatigiinnermi assigiingisitinermik aallaaveqartunik ingerlatsisoqartillu akulerussinnaasunik.

Ilanngullugulu Kalaallit Nunaanni aningaasarssiorneq pillugu ataatsimiititaliaq siunnersuisartup ukiumoortumik nalunaarusiamini februar 2000-miit aningassarsiornikkut ineriartorneq pillugu allaaserisamini immikkoortuliorpoq unammilleqatigiinermi aalajangiisartussanik unammilleqatigiinermilu inatsisiliornissamik pisariaqartitsisoqarnera saqqummiuppaa. Ataatsimiitap Unammilleqatigiinermi Aalajangiisartoqarnerup nukittorsarneqarnissaa assigiingitsutigullu iluarsiisoqarnissaa pisariaqarsoraa (takukkit imm. 6 aamma imm. 11.)

Innersuusutit tamakkua Naalakkersuisut unammilleqatigiinermi naalakkersuinikkut periusissanik aalajangiinissamut eqqarsalertissimagunarpai. Eqqaasariaqarpoq Naalakkersuisut aaqqissussinermi pillersaarummi ”Siunissaq pillugu takorluukkat”. Pilersaarut taanna Inatsisartut 2000-mi ukiakkut katersuunneranni saqqummiunneqarpoq.

Takukkit ungalusami allaaserisat.

 

Naalakkersuisut unammilleqatigiinnermi anguniagai.

”Naalakkersuisut Kalaallit Nunaata nunarsuarmi ammasumik niueqatigiinnermi peqataanera aalajangiusimavaat. Tamanna isumaqarpoq Kalaallit Nunaanni ingerlatsiveqarnermi unnammilleqatigiinnermilu – taakkualu ingerlanneqarnerini sapinngisamik ullutsinni pissutsinik malinnaasariaqarpoq.”

”Naalakkersuisut ukiuni tulliuttuni Unammilleqatigiinermi Aalajangiisartut sulinerminni kiffaanngissuseqarlutik naammaginartunillu atortussaqarlutik naligiingitsunik unammillernerni, eqqunngitsunik isumaqatigiissuteqarfinni, kisermaassilluni ingerlatsisoqarfinni aammalu assigiingisitsilluni ingerlatsinernut akulerussinnaanissaat periarfississavaat.   

Issuarneqartoq: Immikkortoq 3.5 aaqqissuussinermi naalakkersuinikkut anguniakkat.

 

Nalunaarummi uani allami saqqummiunneqartut ilagaat Unammilleqatigiinermi Aalajangiisartut isumaqarmata aningaasaliissutit ilaneqanngippata anguniagassatut eqqarsaatit piviusorsiornertuussannitsut. Aalajangiisartullu upperaat pisortat aningaasaliisartut oqaatigisartakkatik naapertorlugit iliuuseqarumaartut, taamaammallu naalakkersuinikkut kissaatigineqartutuut unammilleqatigiinnermi naalakkersuinikkut anguniakkat naammassineqarumaartut unammilleqatigiinermi suliassat aaqqiinerillu pisariaqartut aalartinneqarnerisigut (aamma imm. 9 takujuk).

 

Unammilleqatigiinnermi Aalajangiisartut 2001-mi suliai

2001-mi Unammilleqatigiinermi Aalajangiisartut ineriartorneq ajunngitsoq 2000-mi takuneqartoq isumannaallisarniarpaa, aamamalu unammilleqatigiinermi suliaqarnerit nutaat nukittorsaasinnasut pingaartinneqassapput.

Suliassat naammattut aallartinneqassapput. Suliaqarfissarpassuit soqutiginartut ilagaat silaannakkut anngallassisarnerit. Tassani 2001-mi januarip aallaqqaataani allannguuterpasuaqarpoq, soorlu akeqartitsinerit aaqqissugaanerisa iluini pisut. Inunnut ataasiakkaanut inuusutissarsiorfinnullu angisuunik sunniuteqartut. Taamaammat Aalajangiisartut apeqqutit pisunut tunngasut pingaartillugit sulinertik ingerlanniarpaat.

Taamaammat Aalajangiisartut Kalaallit Nunaanni 2001-mi silaannakkut angallassisarnermi akigititaasut misisuiffiginiarpaat.

Taakkua saniatigut aalajangiisartut KNI Pilersuisup kisermaassilluni niuertunut namminersortunut immiaaqqanik imeruersaatinillu Nuuk Imeq A/S-imersunik nioqquteqartanera misissuiffiginiarpaat.

Aalajangiisartut suliassat oqimaatsut sorpassuarniillu katitigaasut suliariniarpai, ilanngullugillu allat unnerluutit nalunaarutigineqarsimasut naammagittaalliutillu aalajangiisartut allatseqarfianut nassiunneqaartartut suliarisussaavaat. Misissuiffissat marluk Unammilleqatigiinermi Aqutsisoqarfimmit tamakkuninnga suliaqarnernik misilittagaqarluartumit akisussaafigineqarlutillu ataqatigiissaarneqassapput.

Taakkua ilagaat suliassat 2000-timeersut suli naammassineqanngitsut, tamaammallu nangitsilluni suliaqarfiusariaqartut.

Unammileqatigiinermi suliassat allat pissanganartut pisariaqartullu akornini akitsuusiinarnerit ilaapput. Unammileqatigiinermilu Aalajangiisartut Kalaallit Nunaanni aningaaseriviit akitsuusiisarnerni erniaqartitsisarnernilu periusaaat misissorniarpaat. Misissuineq taanna aallartinneqassaaq sulisoqarnikkut periarfissat pitsaanerulerpata.

Unammilleqatigiinnermi Aalangiisartut ilisimaneqarnerulernissaat aammalu aalajangiisartut aalajangigaaasa ullormi aalajngiiffimmi takuneqarsinnaalerniassammataa Unammilleqatigiinermi Aalajangiisartut internettikkut nittartakkamik pilersitsiniarpoq. Maanamulli aningaasaqarnikkut inissisimaffiit pissutigalugit suli pilersitsisoqanngilaq.

Unammilleqatigiinermi Aalajangiisartut 2000-mi nunat avannarliit unammilleqatigiinnermi suleqatigiinnerminni ataatsimiinnissaannut peqataarusuppoq. Ataatsimiineq Skagenimi septemberimi 2001-mi ingerlanneqassaaq.

Allatseqarfik unammilleqatigiinermi inatsiseqarnikkut suliassanik sungiusimasaqarnerulerniassammat Namminersornerullutik Oqartussat Unammilleqatigiinermilu Aqutsisoqarfik isumaqatigiissuteqarput allatseqarfimmi suleqataasut ilaat ataaseq Danmarikimi Unammilleqatigiinermi Aqutsisoqarfimmi qaammatini marlunni sulissasoq.

Sulinermi paarlaateqatigiittarneq ilaatigut Nordisk Ministerrådimit stipendietut aningaasalersorneqarpoq. Stipendiellu iluaqutigalugit unammilleqatigiinermi suliassanik amerlanernik paasisaqarnerulernissaq anguniagaavoq.  Aalangiisartulli isumaqarput qanittumi Kalaallit Nunaanni ilisimasaqarluartunik sulisoqalernissaq Unammilleqatigiinermilu Aqutsisoqarffimmik suleqateqarnissamik isumaqatigiissutinik pisariaarutsitsisussaq piaartumik anguneqarnavianngitsoq. Pingaartumik suliassanik angisuunik imaqqortuunillu suliaqartilluni avataaniit ikiorneqarnissaq pisariaqartuassaaq.

 

Allattoqarfiup siunissami inissinneqarnissaa

Nalinginnaasumik isumaqatigiissutaavoq Unammileqatigiinnermi Aalajangiisartut allafeqarnikkut inissisimaffiat tulluarpallaanngitsoq, tassami aalajangiisartut kikkkunnulluunniit qulangesimaneqaratik issimanissaat pingaaruteqarluinnarmat.

Inuussutissarsiornermi pisortaqarfiup inuussutissarssiornermi siunnersuisoqarfiit aalajangiisartullu arlallit susassaqarfigalugillu akisussaaffigai. Unammilleqatigiinermilu Aalajangiisartutulli arlaannaannilluunniit qulangersimaneqarani inissisimasussatut pisussaaffeqarnini pissutigalugu. Oqaluuserineqartut ilagaat Unammilleqatigiinnermi Aalajangiisartut allattoqarfimmit isumagineqarnissaannut aningaasaliissutit angissusaannut tunngasut. Pissusissamisoorporlu pisortaqarfiup ajornartorsiut tamannarpiaq pillugu misissueqqisaarsimammat ukiup tulliani 2002-mi aningaasat pillugit inatsisissamut siunnerssuusiornerup aallartinnginnerani.

Taamaammat Unammilleqatigiinermi Aalajangiisartut Inuussutissarsiornermilu Pisortqarfiup Naalakkersuisut allattoqarfianik suleqateqarlutik maanna atuutunit allaanerusunik aaqqqissuussinissanik nassaarniarput.

Taamaasilluni suliaqartitat Unammillernermi Alajangiisartunut, Atuisartut siunnersuisooqatigiivi, Inuusutisarsiornermi taapiissutinut orulluteqarfissanut aalajangiisartunullu kiisalu nunami suliffinni tapiisuteqartarnermi maalaaruteqarnerni aalajangiisartunut allattoqarfeqarnermi tapiissutaasinnaasunik aalajangiiffigineqartussanik siunnersuuteqarnissaq suliassarilerpaat. Suleqatigiit taakkua saniatigut allatoqarfiit allanut nuunneqarsinnaaneri imaluunniit allatoqarfiit ataatsimoortinneqartunik ilaannakortunilluunniit allattoqarfeqarnissaat siunnersuuteqarfigissavaat.

Maanakkut allatoqarfeqarnerni inatsiseqarnikkut periarfissat ungalussallu naapertorlugit suliaqartitat siunnerssuteqassapput allatut isumalluuteqarnikkut allaffisornikkulu aaqqiinerit allat kingunissaannik nassuiaatitaqartussanik.  Suliami tassani suleqatigiisitat allatoqarfeqarnermi allannguutissanik siunnersuuteqarsinnaapput, – ilanngullugillu siunnersuisoqatigiit aalajangiisartullu pillugit inatsisissanut siunnersuutit.

 

Inatsisinik nutarterineq

Allattoqarfiup aalajangiisartunik sullisisarnermini ilisimaligai allaavigalugit aammalu nunanik avannarlernik suleqateqarnissamik isumaqatigiittoqarsinnaanera sillimaffiginiarlugu misissuinermi paasinarsivoq unnammilleqatigiinnermi inatsisini paragraffit ilaannik nutarterinissat pisariaqassasut.

Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut 15. december 2000-mi ataatsimiineranni assingusut siunnersuutigineqarput. Aalajangiisartunullu isumaliutigeqquneqarpoq unammilleqatigiineq pillugu inatsisip allanngortinneqarsinnaanera. Tamannalu aalajangiisuusuni pisariaqarpoq, taamaattorli danskit inatsisaat assigeqqisaassanngilaa. Inatsit Kalaallit Nunaanni pisariaqartinneqartut naapertorlugit ilusilersorneqartariaqarpoq.

Aalajangiisartut isumaat naapertorlugit inatsisinik nutarterinermi makkua siulliunneqartariaqarput:

  • Unammillernermi inatsimmi § 10, unammilleqatigiinermi suliat tamanut ammasunissaannik periarfissiineq tassungalu ilanngullugu allagaatinik takunnissinnaatitaaneq
  • Unammillernermi inatsimmi § 10, unammilleqatigiinermi suliat tamanut ammasunissaannik
  • periarfissiisoq, tassungalu ilanngullugu allagaatinik takunnissinnaatitaaneq

Suliani taama ittuni § 10 tamanut ammassuutitsinerni aammalu allagaatinik takunnissinnaatitaanernut angisuumik iluaqutaasoq, pingaartumik suliami suli aalajangiisoqarsimatinnagu. Tamatuma kingunerisarpaa ingerlatsiviit ilaasa eqqissisimasannginnerat. Amerlasuutigullu paassissutissanik pingaarutilinnik aalajangiisartut allatoqarfiannut nassiussisannginnerannut peqqutaasartoq. Pissutaarpiarporlu nassiussinermini nalornissutigisarmassuk allagaatimik tamanut ammasutut imaluunniit allagaatinik takunnissinnaatitaanermit eqqorneqassanersoq.

Allagaatit allalluunniit ingerlatsiviit aalajangiisartut allatseqarfiannut nassiussaat siullertut tamanut ammasutut naatsorsuussapput. Tamanut ammasuunerannik atorunnaarsitsineq § 10-mi imm. 2 naapertorlugu periarfissaavoq, aalajangiisartut naliliinerat naapertorlugu.

Kalaallit Nunaat nunanik avannarlernik suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqassagaluarpat unammilleqatigiinnermi paasiisutissanik paarlaassisarneq ilanngullugu nalilerneqarpoq ilaalernermi Unammilleqatigiinnermi Inatsimmi § 10 paasissutissanik ingerlatitseqqinnernut tunngasoq allanngortinneqartariaqassasoq.

Allannguineq taama ittoq pisariaqassaaq, pisssutigalugu paasissutissat nipangersimaffigineqartariaqartut pisortaqarfinnut allanut ingerlatinneqarsinnaaneri inatsisitigut paatsoorneqarsinnaanngitsumik illersorneqartariaqarneri atuuttussaamata.  Paasissutissanik ingerlatitseqqinneq isumaqatigiissutissamut siunnersuummi takuneqarsinnaasutut inatsisitugut qularnaatsumik illersorneqarsinnaanera atuutissappat, isumaqatigiissummi pisussaaffiliisut akimorneqarssinnaappata.

  • 10 allatuiffissami ungalulimmi ataa tunganiittumi allassimavoq.

 

Konkurrencenævnets virksomhed

”Unammilleqatigiinermi aalajangiisartut sulinerat ingerlatsinermi inatsimmit qulangersimaneqarpoq” 

Imm. 2. Misissuinerit aammalu paasissutissat tamnut ammasumik ingerlatitseqqinnerit makkuninnga imaqartut taminit takuneqarsinnaasunngorlugit saqqummiuneqarsinnaanngillat

1. Paasissutissat Inuit ataasikkaat nammineq pigisassaat aammalu aningaasaqarnikkut inissimanerinik paasissutissat, imaluunniit

2. Teknikkikkut aaqqissuussinerit imaluunniit periuseqarnerit imaaluunniit ingerlatsinermi niuernermiluunniit pissutsit, taakkua inummut pineqartumut ingerlatsivimmulluunniit pingaaruteqarpata, Tamanut saqqumminneqarsinnaaneri allanulluunniit paasissutissatut ingerlateqqinneqarsinnaaneri pisinnaanngillat. 

 Issuaaneq: 10 § Inatsisartut unammilleqatigiinneq pillugu inatsisaanni 20. oktober 1992-meersumi.

Citat: § 10 i Landstingslov om Konkurrence af 20. oktober 1992.

Unammileqatigiinnermi inatsimmi § 11-ip piumasaqaatigaa aalajangiisartut ingerlatsivimmik isumaqatiginiarnissaat allatut iliornissamik peqqussummik aalajangiisartut aalangersugaat naapertorlugit.

Isumaqatigiiniarnissamut ingerlaqqissagaanni pisariaqannitsumik pisunik kinguarsaasinnaaneq periarfissinneqassaaq. Aappaatigulli maannamut periusaasimavoq ingerlatsiviit periarfiisamik taasuminnga atuiumasarsimannginnerat. Ingerlatsiviit aalajangiisartut aalajangiussaat malittarpaat imaluunniitt aalajangikkat Landsretimut maalaarutigisarlugit. Ilanngullugu oqaatigisariaqarpoq isumaqatigiiniarnermik aallartitsineq aalajangiisartunut aakisoorujussuanngorsinnaanera. Isumaqatigiinniarsinnaanerit kingunerisarpaat naammassinninniarnermi amerlauunik angalasariaqarnerit. Allaffissaq ungaluusalik ataa tungaaniitoq takujuk.

 

Isumaqatigiinniarnerit

”Unammilleqatigiinermi aalajangiisartut issumaqarunik niuerfimmi unamminermik annikillisaasoqartoq, niuerfinni unammilleqatigiinnermik akornusiisinnaasunik, taamalu nioqqutissiorfinni eqaatsumik sulinernut imaluunniit nioqqutissanik kaaviiaartitsinernut imaluunniit sullissinernut akornataasunik imaluunniit inuussutissarsiorsinnaanermut kiffanngissuseqarnermut akornutaappata naapertorlugu § 1. aalajangiisartut sulinermut akornutaasut isumatiginninniarnikkut unitsinneqarsinnaaneri anguniarsinnaavaa”.     

Issuagaq § 11 Inatsisartut unammillerneq pillugu inatsisaat 30. oktober 1992-meersoq.

 

Isumaqatigiinniartarnermi periutsip aalajangiisartut ingerlatsivinnik isumaqateqarnermikkut unammilleqatigiinermi akornutaasunik unitsitsinissaq. Unammilleqatigiinermi inatsit inerteqquteqartarnermut allanngortinneqarluarpat ajornannginnerumik ingerlatsisoqarsinnaavoq, tassami isumaqatigiinniutissaqassanngikkaluarmat.

Taamaattoqaraluarpat ingerlatsiviit uppernarsaasussatitaaneq pisussaaffigissagaluarpaat, tassami inatsimmik unioqqutitsisoqaasanngikkaluarmat. Inatsitigu sunniutit, soorlu isumaqatigiissutit inerteqqutaasut atorsinnaanngillat, tassa eqqartuussivinni suliarineqarsinnaassanngillat.

Kalaallit Nunaata isumaqatigiisitsiniartarneq tigummiinarumaneraa imaluunniit inerteqquteqartarnermik periutsit atorumassappagit inatsisit nutarterneqannginnnerini

sukuiaalluni misissueqqisaarnerit ingerlanneqartariaqassapput.

Inatsisinik nutarterinnginnermi apeqqutit isumaliutigineqartariaqartut tassaapput:

  • Nunat Avannarliit suleqatigiinnermik isumaqatiissutaannut ilanngunniaraanni § 10-ip allanngortinnissaata saniatigut Unammilleqatigiinermi Inatsisip aamma inatsisip iliuusissat pillugit aalajangersagaanni allanguisoqartariaqassaaq, pissutigalugu taamatut aaqqeeqatigiinermut ilaassagaanni ersarissumik paatsuugassaangitsumillu inatsiseqarnikkut aaqqiisoqartariaqarmat.
  • Isumatigiisummut ilanngunniaraanni pisariaqarportaaq inatsisip nakkutilliinernut peqataanissat pillugit aalajangersagaani allannguinissat pisariaqassapput, pissutigalugu Unammilleqatigiinermi Inatsimmi § 20-ip nunanit allanit unammillernermi sinniisut Unammillermi Aalajangiisartut nakkutilliinermi misissuinernik siammarterineranni peqataasinnanerannut periarfissiinersoq.

*  Taamaasilluni pisariaqarpoq Namminersornerullutik Oqartussat apeqqutini assigiingitsuni

nassuiaanissaat, unammilleqatigiinnermi inatsisip allanngortinneqannginnerani

suliarineqartariaqartut

Scroll to Top