Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut ukiumoortumi nalunaarutaat 2001

SIULEQUT

Ukioq 2001 Unammilleqatigiinneq pillugu Ataatsimiititaliamut pingaaruteqartorujussuuvoq taamaalillunilu Kalaallit Nunaanni unammilleqatigiinneq pillugu politikkimut. Sulisut amerlinerisigut Danmarkimi Konkurrencestyrelsen-imut allaffissornikkut ikiuuttarnissaq pillugu isumaqatigiissuteqareernerup kingorna suliat annertuut amerlanerusut suliarinissaannut periarfissaqalersimavugut. Taamaattumik sulisut aallussilluartut qutsavigaagut Konkurrencestyrelsen-imilu aqutsisut ukiumi qaangiuttumi suleqatigiilluarsimanermut qutsavigalugit.

Ataatsimiititaliami isumaqarpugut ataatsimiititaliap suliat ataasiakkaat naammassisat kisiisa tunngavigalugit uuttuisoqarsinnaanngitsoq; kisianni minnerunngitsumik aamma uuttuutigisariaqartoq suliaqarnerulernerup inuussutissarsiutillit unammilleqatigiinnerannut qanoq annertutigisumik sunniuteqarnersoq. Qularutissaanngilaq ukiup kingulliup ingerlanerani nalinginnaasumik eqqumaniarfigineqalersimasoq unammilleqatigiinnermut inatsisip iluani suut akuerineqarsinnaanersut. Naak taamaakkaluartoq ataatsimiititaliap siunissami suliassaasa pingaarnerit ilagissavaat inatsimmi suut malinneqartussaanersut pillugit paasisitsiniaaneq suli annertunerusumik eqqumaffigitinniarlugu unammilleqatigiinneq pineqartillugu qanoq ililluni ileqqorissaartoqassanersoq.

Kalaallit Nunaanni Unammilleqatigiinneq pillugu Ataatsimiititaliap januaarip aallaqqaataani 2002 Kalaallit Nunaanni Pisisartut Siunnersuisoqatigiivi peqatigalugit ataatsimoortumik allatseqarfik allanut attuumassuteqanngitsoq pilersippaat. Tamatumani unammilleqatigiinneq pillugu politikki suli ersarinnerulissaaq. Ataatsimullu allatseqarfeqalernerup aamma kingunerissavaa qaninnerusumik unammilleqatigiinneq aamma atuisartunut politikkimik suleqatigiittoqalernera. Tamanna pissusissamisuuginnarpoq. Suliffeqarfiit unammillersinnaanerminnik peqaannarusuttut annertunerusumik atuisartut piumasaat soqutiginerusariaqarpaat. Allatseqarfiit taakku marluk ataatsimoortinneqarnerat allaffissornikkut pisariillisaaneruinnanngilaq sulisunik amerlanerusunik atorfissaqartitsinermik tunngaveqartoq.

AALLARNIUT

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap susassaqarfia soorunami Naalakkersuisut Inatsisartullu inuussutissarsiorneq pillugu politikikkut anguniassallugu aalajangigaannik tunngaveqarpoq. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap ersarinnerulernissaa ujartorneqarsimavoq, aamma nalinginnaasumik unammilleqatigiinnermut politikkip aallunneqarnerulernissaa. Ingerlatsinermi annertunerusumik allanngortiterinerup nalaani pisariaqarpoq pitsaasumik unammilleqatigiinneq pillugu inatsiseqarnissaq tamatumalu pimoorullugu malitsinneqarnissaa. Tamanna atuutissaaq soorlu assersuutigalugu angallannermik allanngortiterineq annertooq pineqarpat imaluunniit pingaruteqartumik namminersortunngorsaaneq pineqarpat, soorlu ungasinngitsukkut KNI Pisiffik A/S taamaalineqartoq.

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamut 2001-ip aallartisimalernerani 500.000 kr. aningaasaliissutaapput. Aningaasat amerlassusiat taakku 2000-imi ukiup affaani siullermi missingersuusiamik tunngaveqarput. Tamatumali kingorna paasinarsivoq missingersuusiornermut tunngaviusut allanngortut ilaatigut pissutaaqataallutik suliassanngortitat amerleriarujussuarnerat, aamma taaneqareersut politikkikkut ingerlatseriaatsimik allannguinissamut suliniutit.

2001-ip aallartinnerani paasinarsivoq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq aningaasatigut ajornartorsiulissasoq 2000-imi aamma 2001-imi qaammatit siulliit suliarineqarsimasut taamaaginnassappata. 2001-imi aningaasaliissutit qaffanneqanngippata ataatsimiititaliaq unammilleqatigiinneq pillugu inatsimmi piumasaqaataasut malillugit sulisinnaasimanngilaq. Taamaattumik ataatsimiititaliaq Naalakkersuisunut saaffiginnippoq missingersuutitigut ajornartorsiutit pillugit.

Ataatsimiititaliamit kissaatigineqarsimavoq aningaasaliissutit qaffanneqarnissaat tamaalilluni aningaasaliissutit allatseqarnikkullu ataatsimiititaliamik sullissineq suliassallu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamut suliakkiissutigineqartut Unammilleqatigiinneq pillugu Inatsimmit tunngaveqartut imminnut ajunngitsumik ataqatigiinnissaat siunertaralugu. Tamakku saniatigut ataatsimiititaliap suliarisaasa annertusinerannut ilutigitillugu suliffeqarfiit ilaasa ataatsimiititaliamit aalajangiiffigineqarsimasut, aalajangiinnernit Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivimmut, Unammilleqatigiinneq pillugu Inatsit tunngavigalugu ingerlatitseqqittarfiusumut ingerlatitseqqittalersimapput. Aningaasaliissutit ilaat taamaallutik inatsisilerituut avataanersut sulisinnerannut atorneqarput ingerlatitseqqittarnernut taaneqartunut tunngatillugu.

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq ilaasortallu nutaat
Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliami ilaasortat katitigaanerat 2001-imi allanngorpoq. Siulittaasuusoq Gorm Winther marsi q aammat 2001-imi nammineq kissaatigisaqarnini tunngavigalugu tunuarpoq. Tamatuma kingorna Naalakkersuisut kingoraartaa toqqarpaat tassa, Bjarne E. Pedersen, Rigsombudsmand-eqarfimmi allaffiup pisortaa.

Tamatumunnga ilutigitillugu Susanne Christensen Mikael Skourup-imik, Arctic Winter Games-eqarnissamut sulianik ataqatigiissaarisumit taarserneqarpoq

Taamatut allannguinerup kingunerisaanik Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliami ilaasortat katitigaanerat decembarip 31-anni 2001 imatut isikkoqarpoq:

Siulittaasoq Bjarne E. Pedersen, inuussutissarsiutilinnut attuumassuteqanngitsoq
Siulittaasup tullia Ole Rud, Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiat
Olafur P. Nielsen, inuussutissarsiutilinnut attuumassuteqanngitsoq
Uthilie Heilmann, inuussutissarsiutilinnut attuumassuteqanngitsoq
Susanne Martens, inuussutissarsiutilinnut attuumassuteqanngitsoq
Mikael Skourup, inuussutissarsiutilinnut attuumassuteqanngitsoq
Benny Reiding, Niuernermut, Sullissinermut, Angallassinermut Suliffissuaqarnermullu Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiat.

2001-IMI SULIAT AAMMA AALAJANGIINERIT

Suliat Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamit 2001-imi aalajangiiffigineqartut sumut tunngasuuneri assigiinngitsorujussuupput. Suliat ilaat unammilleqatigiinnermik killiliinermut tunngasutut unnerluutaapput, aalajangersimasut akornanni isumaqatigiissutit, aammattaaq suliakkiissutit naammagittaalliutit, naammagittaalliortoq naammagittaalliutaa naapertorlugu naammagittaalliutigi-neqartoq unammilleqatigiinnermut ajoqutaasumik ingerlataqarneragaalluni.

2001-imi ataatsimiinnerit suliallu aalajangiiffigineqartut
Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq 2001-imi sisamariarluni ataatsimiippoq. Ataatsimiinnerit ingerlanneqarput januarimi, marsimi, junimi aamma decembarimi 2001. 2001-ip naanerani suliakkiissutit 102 nalunaarsorneqarsimapput. 2001-ip ingerlanerani suliakkiissutit nutaat 49-it takkussimapput.

Ukiup ingerlanerani suliakkiissutit aalajangiiffigineqartut immikkut makku taa-neqassapput:

  • Peqqissaasunit aamma radiografinit sulisussarsiornermi saqqummiussisarnermi piumasaqaatit pillugit aalajangiineq
  • Nuuk Imeq kisermaassisussaatitaanera pillugu aamma unammilleqatigiinneq pillugu inatsimmi pisortat akulerussinnaatitaanerat pillugu aalajangiineq
  • Aningaaseriviit aningaaserivittut tunngaviusumik suliassatik pillugit isumaqatigiissutaannik nalunaarutiginninneq
  • Arctic Umiaq Line A/S-ip aamma Namminnersornerullutik Oqartussat umiarsuarnik ilaasartaatinik ilaasunik angallassinissaq pillugu Sullissinissamik Isumaqatigiissummik nalunaarutiginninneq
  • Arctic Import-ip Premier Is tunisassiaanik eqqussuisutut isumaqatigiissutaannik nalunaarutiginninneq
  • Arctic Import-ip Beck & Jørgensen-imit niueqatigiinnissaq pillugu isumaqatigiissutaannik nalunaarutiginninneq
  • Arctic Import-ip Sækko-mik niueqatigiinnissaq pillugu isumaqatigiissutaannik nalunaarutiginninneq
  • Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiata mesterinut nal. akunneranut akigititaanik nalunaarutiginninneq
  • Namminersornerullutik Oqartussat aamma KNI Pilersuisoq A/S-ip sullissineq pillugu isumaqatigiissutaannik nalunaarutiginninneq
  • Grønlandsflyp akigititai
  • KNI Pilersuisoq A/S-ip kisermaassilluni immiaaqqanik aamma sodavand-inik pisiniarfinnut tuniniaasuunera
  • Royal Greenland-ip Kalaallit Nunaat tulaassinermi akigititaanik nalunaarutiginninneq
  • Royal Greenland-ip qaleralinnik tulaassinermi akigititaanik naammagittaalliutit marluk
  • KNI-p, Skandinavisk Tobakskompagni-p aamma Dagrofa-p akunnerminni isumaqatigiissutaat
  • Atlantikoq ikaarlugu Kalaallit Nunaata aamma Danmarkip akornanni angallassineq pillugu misissuineq
  • Grønlandsbank-imit misissuineq

“Peqqissaasunit aamma radiograf-init sulisussarsiornermi saqqummiussisarnermi piumasaqaatit pillugit” aalajangiineq

Aningaasaqarnermut Pisortaqarfiup Isumaqatigiinniartarnermut Immikkoortorta-qarfiata februari 2000-imi allakkatigut ataatsimiititaliap naliliinissaa qinnutigaa, Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut aamma Peqqissaatut Kattuffiata/Sundhedskartellet for sygeplejersker og radiografer isumaqatigiissutaanni 1997-imeersumi aalajangersagaq pillugu. Aalajangersakkami pineqartumi PK-mi ilaasortat atorfimmut qinnuteqaateqaqqusaapput, atorfiit taamaallaat kattuffiup avisiatigut “Sygeplejersken”-ikkut inuttassarsiorlugit saqqummiunneqarsimappata. Tamatuminnga unioqqutitsineq akiliisitaanermik kinguneqartarpoq, kommunillu marluk taamatut akiliisussanngortinneqarsimapput. Unammilleqatigiinnermik inatsisitigut paasinninneq tunngavigalugu aalajangersagaq isumaqarpoq unammilleqatigiissinnaaneq killilerneqartoq kisermaassisoqarnera patsisaalluni.

Isumaqatigiinniartarnermut Immikkoortortaqarfiup januarimi 2001 ataatsimiititaliaq nalunaarfigaa 2000-imi nutaamik isumaqatigiissuteqartoqarsimasoq, aalajangersagarlu imatut allannguuteqarsimasoq atorfinitsitsineq sulisussarsioreernikkut pisinnaasoq. Tamanna tunngavigalugu siornatigut piumasaqaataasimasoq, PK-mi ilaasortat atorfinnut qinnuteqaateqartassasut atorfiit taamaallaat kattuffiup avisiatigut “Sygeplejersken”-ikkut inuttassarsiorlugit saqqummiunneqarsimappata.

Isumaqatigiissummi 1997-imeersumi aalajangersagaq eqqarsaatigalugu ataatsimiititaliaq isumaqarpoq periuseq tamanna unammilleqatigiinnermut inatsimmut attuumassuteqartoq, naak inatsit malillugu imaakkaluartoq akissarsianut aamma sulinermi pissutsinut tunngasut inatsisip avataaniittut, taamaattorli aalajangersagaq isumaqarpoq unammilleqatigiissinnaaneq killilerneqartoq kisermaassisoqarnera patsisaalluni. Aammattaaq aalajangersagaq pineqartoq unammilleqatigiinnermut inatsit tunngavigalugu nalunaarutigineqartussanut ilaavoq, piffissarlu eqqorlugu nalunaarutigineqarsimanngimmat isumaqatigiissut atuuttuutinneqarsinnanngilaq.

Aammattaaq ataatsimiititaliaq isumaqarpoq isumaqatigiissummi nutaami paragraffimi tassani taamaallaat pineqartut akissarsianut sulinermilu pissutsinut tunngassuteqartut unammilleqatigiinnermut inatsisip atuuffigisinnaasaata avataaniittut.

Peqqissaasut Kattuffiata aalajangiineq Kalaallit Nunaata Eqqartuussivianut ingerlateqqippaa maannakkullu ingerlanneqarpoq.

Nuuk Imerup kisermaassisussaatitaanera pillugu aamma unammilleqatigiinneq pillugu inatsimmi pisortat akulerussinnaatitaanerat pillugu aalajangiineq
1998-imi Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamut Nuuk Imeq nalunaarutiginnippoq isumaqatigiissutinik suliffeqarfiup pilersinneqarneranut atatillugu isumaqatigiissutaasimasunik. Tamanna pivoq Pilersuinermut aamma immikkut ilisimasat pillugit isumaqatigiissummut ilassummik, aammattaaq Pilersaarusiornermut Ingerlatsinermullu isumaqatigiissummut ilassummik tunniussaqarnikkut. Septembarimi 2000-imi Nuuk Imeq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap inassuteqaateqarnera tunngavigalugu ataqatigiissaarineq pillugu isumaqatigiissummik taaneqartumik 25. juni 1986-imeersumik nassiussivoq.

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap decembarimi 2000-imi ataatsimiinnermini aalajangiivoq ataqatigiissaarineq pillugu isumaqatigiissummut tapiliussaq unammilleqatigiinneq pillugu inatsit tungavigalugu nalunaarutigineqartussaatitaasoq. Ataatsimiititaliaq aammattaaq aalajangiivoq Namminersornerullutik Oqartussanut saaffiginnittoqassasoq qulakkeerniarlugu Nuuk Imerup kisermaassisuutitaanera pillugu inatsiseqartoqarnersoq, taamaattoqarpammi Nuuk Imerup ingerlatsinerata qanoq annertutigisumik unammilleqatigiinneq pillugu inatsit tunngavigalugu akuleruffigineqarsinnaanersoq apeqqutaalissammat.

Taamaattoqanngippat ataatsimiititaliaq aalajangiivoq ataqatigiissaarineq pillugu isumaqatigiissummi kisermaassisussaatitaanerup taamaatinneqarnissaa pillugu isumaqaitigiinniarnerit aallartissallugit. Isumaqatigiinniarnerup taama ittup kingunerisinnaavaa kisermaassisussaatitaanerup atorunnaarsinneqarnera imaluunniit allanngortinneqarnera imatut ilillugu, unammilleqataasinnaasut niuernermut ilanngunnissaminnik periarfissinneqartut.

Tamakku saniatigut aalajangiunneqarpoq Nuuk Imerup akigititai aningaasarsiorneranullu tunngasut misissuiffigalugit aallartittoqassasoq.

Nuuk Imerup januarimi 2001-imi ataatsimiititaliap decembarimi aalajangiinera Kalaallit Nunaata Eqqartuussivianut ingerlateqqippaa aalajangiinerup atorunnaarsinneqarnissaa piumasaralugu eqqartuussivillu qinnuteqarfigalugu ingerlatitseqqinneq kinguartitsinermik kinguneqartariaqartoq. Kalaallit Nunaata Eqqartuussiviata apriliimi 2001-imi ingerlatitseqqinnermut aalajangiinissaq kinguartippaa patsisaatinneqarluni Nuuk Imerup kisermaassilluni immiaaqqanik sodavand-inillu eqqussuisinnaanera tunisassiorsinnaaneralu pisortanit killilersuiffigineqarsinnaasoq tamannalu tunngavigalugu unammilleqatigiinnermut inatsit tunngavigalugu akulerussinnaanerup avataaniittoq.

Nuuk Imerup saqqummiussimavaa suliffeqarfik pineqartoq pisortanit killilersorneqarsinnaasuusoq aamma Naalakkersuisut Allattoqarfiata siullermik paasissutissiissutigaa inatsisit tunngavigalugit Nuuk Imerup kisermaassisussaatitaanera pillugu takussutissaqartoqanngitsoq aamma akuersissuteqarneq – imaluunniit immikkut akuerineqarluni tunisassiornissamut inatsisiliortoqarsimanngitsoq. Naalakkersuisut Allattoqarfiata tamatuma kingorna Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamut allamik allagaqarnermigut paasinninnini allanngortippaa.

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap Nuuk Imerup pilersinneqarneranut tunngatillugu politikkikkut aalajangiinissamut tunngaviusut misissoreerlugit paasisaat imaapput kisermaassisussaatitaaneq inatsisitigut aalajangersaaffigineqarsimananiluunniit allatigut pisortanit killilersuiffigineqanngitsoq, tamatumani pissutaalluni inatsimmik tunngavissaasumik atuutsinneqartumik takussaasoqanngimmat kisermaassisussaatitaanermut tunngaviusinnaasumik. Unammilleqatigiinneq pillugu inatsimmi pisortanit killilersorneqarsinnaanermut tunngasut taamaattumik atuutsinneqanngillat, Unammilleqatigiinnermullu Ataatsimiititaliami paasinninneq tunngavigalugu suliami pineqartumi inatsit tamakkiisumik atorneqarsinnaavoq. Tamatuma kingunerisaanik ataatsimiititaliamit kissaatigineqarpoq Nuuk Imeq isumaqaatigiinninniarfigineqassasoq kisermaassisutut inissisimanera atorunnaarsinniarlugu, decembarimi 2000-imi ataatsimiititaliap ataatsimiinnerani aalajangiunneqareersimasutut.

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap taamaattumik Nuuk Imeq aamma Naalakkersuisut Allattoqarfiat nalunaarfigaat, kisermaassisussaatitaaneq unammilleqatigiinnermut inatsimmi suliffeqarfiit pisortanit killilersorneqarsinnaasut pillugit atuutitsivigineqannginnerannut attuumassuteqanngitsoq. Aammattaaq ataatsimiititaliap Nuuk Imermut nalunaarutigivaa decembarimi 2000-imi ataatsimiititaliap aalajangiinera tunngavigalugu kisermaassisussaatitaanerup pineqartup atorunnaarsinneqarnissaa pillugu isumaqatigiinniarnerit aallartinneqarnissaat anguniarneqarumaartoq. Isumaqatigiinniarnissanulli apeqqutaavoq eqqartuussiviup ingerlatitseqqinnermut tunngatillugu atortussaatitsinnginnissamik piumasaqaammik aalajangiisinnaanera.

Aningaaseriviit aningaaserivittut tunngaviusumik suliassatik pillugit isumaqatigiissutaannik nalunaarutiginninneq
Namminersornerullutik Oqartussat Aningaasaqarnermut pisortaqarfik aqqutigalugu allanut ilanngullugu nalunaarutigaat “Isumaqatigiissut (sullissinissamut isumaqatigiissut) aningaaseriviit aningaaserivittut tunngaviusumik suliassaat pillugit”, aammattaaq tunngaviusumik isumaqatigiissummut ilassut. Isumaqatigiissut Namminersornerullutik Oqartussat aamma Post Greenland-ip akornanni januari 2000-imi isumaqatigiissutaavoq. Sullissinissamut isumaqatigiissummut ilassut aningaaseriviit aningaaserivittut tunngaviusumik suliassaat pillugit aamma 2000-imi isumaqatigiissutigineqartoq.

Isumaqatigiissut isumaqatigiissutit ataatsimoortut ilagaat, taakkunani siunertaavoq innuttaasut illoqarfinni ukunani Tasiilaq, Nanortalik, Narsaq, Paamiut, Aasiaat, Qasigiannguit, Qeqertarsuaq, Uummannaq aamma Upernavik nalinginnaasumik aningaaserivimmik sullinneqarnissaat qulakkeerniarlugu, tamanna ima isumaqarpoq salliutillugit ikisisinnaaneq aamma tigusisinnaaneq akiliinermilu nuussisinnaaneq. Inuussutissarsiutillit annertunerusumik banki aqqutigalugu sullinneqartarnerat taamaattoq tamatumani ilaatinneqanngilaq.

Aningaaseriviit aningaaserivittut tunngaviusumik suliassaminnik sullissinissamut isumaqatigiissuteqarnissaat 1999-imi tamanut suliakkiissutigineqarpoq tamatumalu kingorna Namminersornerullutik Oqartussat Post Greenland aamma GrønlandsBANKEN isumaqatigiissuteqarfiginiarlugit aalajangerput.

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap illuatungeriit nalunaarfigai, ataatsimiititaliaq isumaqartoq aningaaseriviit aningaaserivittut tunngaviusumik suliassaminnik isumaqatigiissutaat ilanngussaq ilanngullugu nalunaarutigineqartussaatitaasut, isumaqatigiissullu piffissaq eqqorlugu nalunaarutigineqarsimanngitsoq. Ataatsimiititaliap naggataagut inassutigaa nutaamik isumaqatigiittoqarpat piffissami killilimmi pissasoq.

”Royal Greenland/Qeqertarsuup Kommunia” pillugit suliap aalajangiiffigineqarnera
Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap Royal Greenland A/S-imit apeqquteqaat unammilleqatigiinnissamut tunngasoq pisinissamut atsiugassamut siunnersuummi Royal Greenland A/S-ip aamma Qeqertarsuup Kommuniata akornanni.

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap suliamut tunngatillugu oqaatigaa nalinginnaasumik pisussaq unammilleqatigiinnissamik piumasaqarfigineqartanngitsoq taamaattumillu pisariaqarnani taamaattumillu unammilleqatigiinnissamut killilersuinertut isigineqartariaqartoq. Taamatuttaaq aamma isigineqarput killilersuinerit pigisanik atuisinnaanermik annikilliliisut. Taamaattorli taanna killilerneqarsimassaaq imaluunniit niuernermi unammillernissamut killilersuutaasinnaassalluni unammilleqatigiinnermut killilersuinertut isigineqassaguni. Killersuineq illumik atuisinnaanermik killilersuisutut isikkulik nalinginnaasumik unammilleqatigiinnermut killilersuinerussanngilaq, tassami niuerneq ingerlataq allamut nuunneqaannarsinnaammat.

Tamannali atuutinngilaq “killilersuineq illumik atuisinnaanermik killilersuisoq” unammilleqatigiissinnaanermik killilersuinermik kinguneqarpat. Taamaattoqassaaq niuernermik taamatut ittumik ingerlatsinissamut allamik periarfissaqanngikkaanni illumi tassani taamaallaat ingerlatsisinnaalluni.

Tamanna tunngavigalugu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq isumaqatigiissummi siunnersuummi aalajangersagaa unnammilleqatigiinnissamik killilersuisoq. Ataatsimiititaliap pingaartippaa pisiarinnittoq Qeqertarsuarmi aalisakkanik tunisassiornermik ingerlataqarniaruni, allamik periarfissaqanngimmat tunisassiorfik pineqartoq eqqaassanngikkaanni. Taamaattumik unammilleqatigiinnissamut killiliineq taamatut isikkoqartilluni unammilleqatigiinnermut maleruagassanut akerliuvoq. Ataatsimiititaliap inassutigaa killiliiniarneq isumaqatigiissummit peerneqassasoq, taanna atsiorneqartinnagu.

Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiata mesterinut nal. akunneranut akigititaannik nalunaarutiginninneq.

GA-p 1998-imi peqatigiiffiup mesterinut nal. akunneranut akigititani nalunaarutigai. Mesterit nal. akunneranut akigititaat peqatigiiffiup ilaasortaanut najoqqutassiaapput, ilaasortat pisortanit suliakkerneqarlutik ingerlaannartumik suliarinninneranni.

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap suliaq decembari 2001-imi ataatsimiinnermini sammivaa. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq mesterit nal. akunneranut akigititaat unammilleqatigiissinnaanermut killiliisut, tamatuma kinguneranik unammilleqatigiinnermut inatsit naapertorlugu unammilleqatigiinnermut ajoqutaasinnaallutik.

Ataatsimiititaliaq naliliivoq mesterit nal. akunneranut akigititaat niueqatigiinnermi ingerlaannartumik akiligassanik suliaqartoqartillugu qaffasippallaartutut isikkoqartoq. GA-mi ilaasortat tamarmik mesterit nal. akunneranut akigititaat atorpaat, tamatuma uppernarsarpaa mesterit nal. akunneranut akigitittagaat qaffasippallaartut nallersuutissagaanni suliffeqarfiit suliaminnik aallussinerusut suliaqarnerminnut akigitissinnaasaannut sanilliullugu, tamannalu akiusunut aqutsisuusussaassagaluarpoq. Suliffeqarfiit suliaminnik aallussivallaanngitsut mesterit nal. akunneranut akigitittagaat atornavianngikkaluarpaat, akiusut imatut qaffasitsiginngikkaluarpata taakku suliffeqarfiit aningaasartuutaat matusinnaallugit. Tamanna kinguneqarpoq piviusuunngitsumik suliffeqarfinnik taakkuninnga illersuinermik, taakkumi aningaasartuutiminnik aqutsinerlunnerpaammata. GA-mi ilaasortat suliffeqarfiupput assigiinngitsunik aningaasartuuteqartut. Mesterit nal. akunneranut akigitittagaannik atuinerup taamaalilluni aallussinermik tunngaveqarluni ineriartortitsinissaq kigaalassimaartippaa, sullissinermi akigitinneqartoq suliffeqarfinnik aallussinerpaajusunik aalajangerneqartartoq, imaammammi mesterip nal. akunneranut akigititaat qaffasippallaartutut isikkoqarmata, tamannalu isumaqarpoq suliffeqarfiit akigititatigut imminnut unamminngitsut ingerlaannartumik akiligassat pisortat aamma A/S Inissiaatileqatigiiffiup Inip suliakkiissutigisartagaannik suliaqaraangamik.

Soorunami – ingammik illoqarfinni anginerusuni – isumaqassagaluarpoq unammilleqatigiinneq annertuninngussasoq suliffeqarfiit namminneq nal. akunneranut akigititassatik aalajangertaraluarpatigik. Imaassagaluarpat illoqarfinni mikinerusuni unammilleqatigiiffiunngitsuni taamatut atorunnaarsitsineq qaffasinnerujussuarmik akeqartitsilissagaluarpata taamaalillutik niuernermi kisermaassinertik atornerlullugu tamanna ataatsimiititaliap piareersimaffigaa pisariaqassappat misissussallugu.

Taamaattumik ataatsimiitaliaq aalajangiivoq Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiat isumaqatiginiarneqassasoq unammilleqatigiinnermi ajoqutaasut atorunnaarsinniarlugit.

Tamakku ajoqutaasut isumaqatigiinniarnermi atorunnaarsinneqarsinnaanngippata Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiannut peqqusisoqassaaq atorunnaarseqqullugit.

Uuliamik tuniniaanermi isumaqatigiissummik nalunaarutiginninneq

2000-imi Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiata uuliamik tuniniaanermut 2000-imeersoq KNI-Pilersuisup aamma GA-p akornanni isumaqatigiissut Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamut nalunaarutigaa.

Nalunaarutiginninneq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliami junimi 2001-imi oqaluuserineqarpoq, tassani ataatsimiititaliaq aalajangiivoq isumaqatigiissut nalunaarutigineqartussaatitaasoq. Ilanngullugu aalajangiunneqarpoq ataatsimiititaliap misissuiffigissagaa isumaqatigiissutip unamilleqatigiinnermut killilersuinermik aalajangersagartai.

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq, sumiiffimmi uuliaarniarnermut isumaqatigiissut nalinginnaasoq GA-mit nassiunneqartoq uuliamik tuniniaanermut isumaqatigiissummut ilanngussatut isikkoqartoq, aammattaaq unammilleqatigiinnermut inatsit tunngavigalugu nalunaarutigineqartussaatitaasoq.

Aammattaaq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq uuliamik tuniniaanermut isumaqatigiissut aammalu tamatumunnga ilanngullugu sumiiffimmi uuliaarniarnermut isumaqatigiissut nalinginnaasoq assigiinngitsunik unammilleqatigiinnermut killersuinernik alaajangersagaqartoq Kalaallit Nunaanni uuliaarniarnermi unammilleqatigiinnermut ajoqutaasunik ajoqutaasinnaasunilluunniit.

Taamaattumik ataatsimiititaliamit GA aamma KNI Pilersuisoq isumaqatigiinniarfigineqarniarput aalajangersakkat tamakku peerneqarnissaat siunertaralugu, isumaqatigiinniarnerillu isumaqatigiissuteqarnermik kinguneqanngippata illuatungeriit peqqussummik nalunaarfigineqassapput.

Allattoqarfiup 2002 aallartinnerani GA aamma KNI Pilersuisoq attaveqarfigissavai isumaqatigiinniarnissap aallartinnissaanik piffissaliinissaq siunertaralugu.

Arctic Import-ip Premier Is-ip tunisassiaanik eqqussuisutut isumaqatigiissutaa

Arctic Import A/S-ip 2000 isumaqatigiissut nassiuppaa, Ilulissat Olietransport Tankeeraq ApS-ilu isumaqatigiissutigisimasartik Premier Is-ip tunisassiaanik kisimik tuniniaasinnaanerannut tunngasoq. Isumaqatigiissut 1999-imi atsiorneqarsimavoq.

Ataatsimiititaliaq juni 2001-imi ataatsimiinnermini aalajangiivoq Arctic Importip Ilulissat Olietransport-imut isumaqatigiissuta Premier Is-ip tunisassiaanik kisimik tuniniaasinnaanerannut tunngasoq pinngitsoorani nalunaarutigineqartussaasoq. Tamatumunnga ilutigitillugu Arctic Import qinnuigineqarpoq taamatut unammillersinnaanermut killiliilluni Ilulissat Olietransport-imut isumaqatigiissummi aalajangersaasimaneq sumik siunertaqarnersoq nalunaarutigeqqullugu.

Tamanna tunngavigalugu ataatsimiititaliap decembarimi ataatsimiinnermini aalajangerpaa, ataatsimiititaliaq maannakkut isummertoq, isumaqatigiissut pineqartoq unammilleqatigiinnermut killilersuinermik aalajangersagartaqanngitsoq ajoqutaasumik kinguneqarsinnaasunik unammilleqatigiinnermut inatsimi taaneqartutut, tamannalu tunngavigalugu ataatsimiititaliap siusinnerusukkut pinngitsoorani nalunaarutiginninnissaq pillugu aalajangiinini atorunnaarsikkaa.

Arctic Import-ip Beck & Jørgensen-imit niueqatigiinnissaq pillugu isumaqatigiissutaa

Arctic Import A/S-ip aammattaaq 2000 nassiuppaa isumaqatigiissut, Bech & Jørgensen A/S-ilu qalipaatinik Kalaallit Nunaanni kisiartaallutik tuniniaanissamut isumaqatigiissutigisimasartik.

Ataatsimiititaliaq juni 2001-imi ataatsimiinnermi aalajangiivoq Arctic Import-ip Bech & Jørgensen A/S-imut isumaqatigiissutaa qalipaatinik kisiartaalluni tunin-iaanissamut tunngasoq pinngitsoorani nalunaarutigineqartussaasoq. Tamatumunnga ilutigitillugu Arctic Import qinnuigineqarpoq Beck & Jørgensen A/S-imut isumaqatigiissummi taamatut unammillersinnaanermut killiliilluni aalajangersaasimaneq sumik siunertaqarnersoq nalunaarutigeqqullugu.

Decembarimi Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap ataatsimiinnermini aalajangerpaa, ataatsimiititaliaq maannakkut isummertoq, isumaqatigiissut pineqartoq unammilleqatigiinnermut killilersuinermik aalajangersagartaqanngitsoq ajoqutaasumik kinguneqarsinnaasunik.

Tamanna tunngavigalugu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq aalajangiivoq junimi aalajangerneq atorunnaarsinneqassasoq, ataatsimiititaliaq isumaqarmat isumaqatigiissut tunngavigalugu niuernerup iluani kisermaassisutut kisermaassiniartutulluunniit ingerlatsisoqarsinnaanngitsoq.

Arctic Import-ip Sækko A/S-imik niueqatigiinnissaq pillugu isumaqatigiissutaa

Aammattaaq Arctic Import A/S-ip 2000 isumaqatigiissut nassiuppaa, Sækko A/S-imit Kalaallit Nunaanni kisiartaallutik tuniniaanissamut aamma pilerisaarutigissallugit Sækko-p tunisassiai (tunisassiat paaqqinnittarfinnut tunngasut) isumaqatigiissutigisimasartik.

Ataatsimiititaliaq juni 2001-imi ataatsimiinnermini aalajangiivoq Sækko A/S-imut isumaqatigiissut kisiartaallutik tuniniaanissamut tunngasoq aamma pilerisaarutigissallugit Sækko-p tunisassiai (tunisassiat paaqqinnittarfinnut tunngasut) pinngitsoorani nalunaarutigineqartussaasoq. Tamatumunnga ilutigitillugu Arctic Import qinnuigineqarpoq taamatut unammillersinnaanermut killiliilluni Sækko A/S-imit isumaqatigiissummi aalajangersaasimaneq sumik siunertaqarnersoq nalunaarutigeqqullugu.

Decembarimi Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap ataatsimiinnermini aalajangerpaa, ataatsimiititaliaq maannakkut isummertoq, isumaqatigiissut pineqartoq unammilleqatigiinnermut killilersuinermik aalajangersagartaqanngitsoq ajoqutaasumik kinguneqarsinnaasunik.

Tamanna tunngavigalugu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq aalajangiivoq junimi aalajangerneq atorunnaarsinneqassasoq, ataatsimiititaliaq isumaqarmat isumaqatigiissut tunngavigalugu niuernerup iluani kisermaassisutut kisermaassiniartutulluunniit ingerlatsisoqarsinnaanngitsoq.

Namminersornerullutik Oqartussat aamma KNI Pilersuisoq A/S-ip sullissineq pillugu isumaqatigiissutaannik nalunaarutiginninneq

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap decembari 2001-imi ataatsimiinnermini oqaluuserai Namminersornerullutik Oqartussat aamma KNI Pilersuisoq A/S-p akornanni isumaqatigiissutit nalunaarutigineqartut makku:

Sinaakkutaasumik sullissinissaq pillugu isumaqatigiissut, Sullissinissamik isumaqatigiissut ikummatissanik imerpalasunik 2001-imi assartuinissaq pillugu, Sullissinissamik isumaqatigiissut 2001-imi sumiiffimmi eqqussuisutullu niuerneq pillugu, aammattaaq sullissinissamik isumaqatigiissutit 13-it allanut suliassanngortitat.

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq aalajangiivoq tunngaviusumik sullissinissaq pillugu isumaqatigiissut, Sullissinissamik isumaqatigiissut ikummatissanik imerpalasunik 2001-imi assartuinissaq pillugu, Sullissinissamik isumaqatigiissut 2001-imi sumiiffimmi eqqussuisutullu niuerneq pillugu, aamma sullissinissamik isumaqatigiissutit allanut suliassanngortitat nalunaarutigineqartussaatitaasut, pissutigalugu isumaqatigiissutit sullissinissani pineqartuni kisermaassisuusussanngortitsisoqarmat. Tamatuma saniatigut unammilleqatigiinnermut killiliinernik isumaqatigiissutit ilaani aalajangersagaqarpoq.

Ataatsimiititaliap inassutigaa isumaqatigiissutit nutarterneqarnissaannut atatilluguluunniit – ingerlatat akornanni periarfissaqarsinnaappat – tamanut neqeroorfigineqarsinnaatinneqassasut, taamaalilluni nutaanngortitsinnginnermi niuernermi susassaqartut misilinneqassammata. Isumaqatigiissummi nunap annertussusia eqqarsaatigalugu tassa nunaqarfinnik avinngarusimasunillu pilersuinissap pissusiviusut tunngavigalugit isumaqarpoq, pineqartut amerlanersai eqqarsaatigalugit ajornakusuussaaq unammilleqatigiinnissamik pilersitsinissaq. Sullissinissamik isumaqatigiissutit allanut suliassanngortitat eqqarsaatigalugit unammilleqatigiinnermik pilersitsinissamut aningaasartuutinik apparsaanissamut sakkorissallugit naleqquppallaanngillat.

Grønlandsfly-p akigititaanik misissuineq

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap 2001-imi Grønlandsfly-p akigititai aamma isertitai misissueqqissaarfigai, tamatumunnga ilanngullugu Grønlandsfly-p januari 2001-imi akigititaminik allannguinera sallersaasutut inissisimaneq tunngavigalugu atornerluinerunersoq, tamannalu unammilleqatigiinneq pillugu inatsitimmi inerteqqutaavoq.

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq decembari 2001-imi ataatsimiinnermini aalajangiivoq selskabip januarimi 2001-imi akinik qaffaanera, aamma ilanngullugit billetsisiniarnermi atugassarititaasut sallersaasutut inissisimaneq tunngavigalugu atornerluinerunersoq unammilleqatigiinneq pillugu inatsit tunngavigalugu.

Ilaasut akiliutaannik misissueqqissaarnerup takutippa agguaqatigiissullugu ilaasunut Kalaallit Nunaanni timmisartumut ilaalluni angalaneq 20 procent-imik akisunerulersimasoq. Taamaattumik oqaatigineqarsinnaavoq toqqaannanngikkaluartumik akit qaffatsinneqarsimasut ilaasunut atugassarititaasut allannguuteqarnerata kingunerisaanik.

Timmisartukkut angallavinnut allanut sanilliussinermi takuneqarsinnaavoq akisunermut ilaalluni timmisartornermi akigititat assigiinngissuteqartorujussuit Kalaallit Nunaat aamma Norge eqqarsaatigalugit. Kalaallit Nunaanni akisunermut ilaalluni timmisartornerup akia 45 procent-imik qaffasinneruvoq Norge-mi akisunermut ilaalluni timmisartornerminngaannit.

Grønlandsfly-mit oqaatigineqarpoq billetsinik akigititanillu allanngortitsineq piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu agguaqatigiissillugu timmisartornermi akit apparnerannit kinguneqarumaartoq. Timmisartukkut angalaneq kalaallinut inuiaqatigiinnut pingaaruteqartorujussuuvoq, taamaattumik Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq pisariaqartoq ataatsimiititaliaq siunissamik qanoq ineriartortoqarnissaanik utaqqiinnarsinnaanngitsoq.

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap allatseqarfiata 2002-p aallartinnerani Grønlandsfly attaveqarfigissavaa isumaqatigiinniarnissamut piffissaliinissaq anguniarlugu.

KNI Pilersuisup immiaaqqanik imeruersaatinillu kulsyre-talinnik kisiartaalluni pisiniarfinnut tunioqqaasuusinnaanera

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap decembari 2000-imi ataatsimiinnerani aalajangiunneqarpoq KNI Pilersuisup immiaaqqanik imeruersaatinillu kulsyre-talinnik kisiartaalluni Kalaallit Nunaanni pisiniarfinnut tunioqqaasuusinnaanera sukimiinerusumik misissuiffigineqassasoq.

Tamatuma kingorna KNI Pilersuisoq paasissutissanik ilanngussanik ilalerlugit nassiussivoq tamatumunnga ilanngullugu kisermaassinissamut isumaqatigiissut KNI Pilersuisoq A/S-ip aamma Nuuk Imeq A/S-ip 1994-imi isumaqatigiissutigisimasaat. Isumaqatigiissut taanna siusinnerusukkut Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamut nalunaarutigineqarsimanngilaq tamannalu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap 2001-imi unnerluussisussaatitaasunut suliaq nassiuppaa qinnuteqaatigalugu Nuuk Imeq aamma KNI unnerluutigineqassasut.

Ataatsimiititaliap ataatsimiinnerani decembari 2001-imi Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq aalajangiivoq KNI Pilersuisup aamma Nuuk Imerup isumaqatigiissutaat KNI Pilersuisoq A/S kisermaassilluni immiaaqqanik imeruersaatinillu kulsyre-talinnik kisiartaalluni Kalaallit Nunaanni pisiniarfinnut tunioqqaasuusinnaanera unammilleqatigiinnermut inatsit tungavigalugu nalunaarutigineqartussaatitaaasoq. Ataatsimiititaliap paasinninnera tunngavigalugu isumaqatigiissut tassaavoq salliunerusutut niuernerup immikkoortuani inissinneqarnermik inissinneqarsinnaanermilluunniit kinguneqarsinnaasoq. Ataatsimiititaliap ilaatigut pingaartippaa isumaqatigiissut inuussutissarsiutitigut suliffeqarfiit Kalaallit Nunaanni annerpaat akornanni isumaqatigiissutaasimammat aamma isumaqatigiissut unammilleqatigiinnermut killilersuinernik arlalinnik imaqarpoq, soorlu makku kisermaassisuusinnaatitaaneq, kisiartaalluni pisinnaanermik aamma unammillersinnaanermut inerteqqut.

Tamatuma saniatigut ataatsimiititaliaq aalajangiivoq, KNI Pilersuisoq aamma Nuuk Imeq akunnerminni isumaqatigiissutaanni unammilleqatigiinnissamut killilersuinermik alalajangersakkat Kalaallit Nunaanni immiaaqqanik imeruersaatinillu pisiniarfinnut tunioqqaasuunermut ajoqutaasut. Taamaattumik aalajangersakkat pineqartut isumaqatigiinniarnikkut taamaatitinneqartariaqarput, taamaanngippat peqqussuteqarnikkut isumaqatigiinniarnerit inerneqanngitsuussammata.

Royal Greenland-ip qaleralinnik aamma raajanik tulaassinermi akigititaasa nalunaarutigineqarnerat

Royal Greenland A/S-ip 2001-imi Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq qinnuigaa nalileeqqullugu tulaassinermi akigitat pillugit isumaqatigiissutit matuma kinguliani nalunaarsorneqartut unammilleqatigiinnermut inatsimmi § 5 tunngavigalugu nalunaarutigineqartussaanersut.

  • KNAPK-mit isumaqatigiinniarnerit inernerat/isumaqatigiissut 9. juli 2001-imeersoq tulaassinermi qalerallit akii pillugit
  • KNAPK-mit isumaqatigiinniarnerit inernerat/isumaqatigiissut 3. august 2001-imeersoq tulaassinermi raajat angisuut akii pillugit
  • KNAPK-mit isumaqatigiinniarnerit inernerat/isumaqatigiissut 20. septem-ber 2001-imeersoq tulaassinermi qalerallit akii pillugit
  • KNAPK-mit akit pillugit isumaqatigiissut 17. august 2001-imeersoq saattuat suussuseqartut Chionoecetes opilio tulaassinermi akii pillugit
  • SIUTAQ-mut isumaqatigiissut 18. oktober 2001-imeersoq tulaassinermi qalerallit akii allanngorartut pillugit
  • SQRP-mut isumaqatigiissut 19. oktober 2001-imeersoq tulaassinermi qalerallit akii allanngorartut pillugit

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap decembarimi ataatsimiinnermini aalajangiivoq tulaassinermi akit pillugit isumaqatigiissutit qalerallit, raajat il.il. nalunaarutigineqartussanut ilaatinneqartut taamaattumillu tamanut saqqummiunneqarsinnaasut.

Royal Greenland-ip qaleralinnik tulaassinermi akigititaanik naammagittaalliutit marluk

Uummannaq Seafood A/S 2001-imi Royal Greenlans A/S-ip qaleralinnut pinngitsoorani tulaanneqartussanut akigititai piumasaqaatalu pillugit naammagittaalliorpoq. Uummannaq Seafood-ip isumaa malillugu Royal Greenland sallersaasutut inissisimanerminik atornerluisoq. Tamanna tunngavigalugu Uummannaq Seafood-imit ataatsimiititaliaq qinnuigineqarpoq akuliuteqqullugu tamatumani siunertarineqarluni Uummaannaq Seafood qaleralinnik pinngitsoorani tulaanneqartussanik tulaassinermini imatut qaffasissusilimmik akilerneqassasoq, Uummannaq Seafood-ip aningaasartuutaanik matussusiisinnaasumik, aammattaaq naammaginartumik isertitaqarnissaa qalakkeerniarlugu.

Uummannaq Seafood juni 2001-imi Namminersornerullutik Oqartussanit akuersissummik tunineqarpoq umiarsuaq Umanak tunitsivinngortissinnaagaat tassanilu tunisassiorsinnaallutik. Akuersissut atuuppoq piffissami junip qeqqanit oktobarip naaneranut 2001-imi tunisassiarineqarsinnaasullu annertussusaat killeqartinneqarluni, taamaalilluni ingerlatsivimmut annerpaamik qalerallit 2000 tons tunineqarsinnaallutik. Akuersissut tunngavigalugu Uummannaq Seafood pisussaatitaavoq minnerpaamik qalerallit imminnut tulaanneqartut 30 %-ii pinngitsooratik Royal Greenland-imut tunissallugit.

Taamatut pisoqassappat Uummannaq Seafood-ip aamma Royal Greenland-ip akornanni isumaqatigiissuteqartoqartariaqarpoq qalerallit pinngitsoorani tulaassassat tulaanneqarneranni piumasaqaatit suut atuutissanersut.

Royal Greenland unammillertuuvoq Uummannaq Seafood-imut qaleralinnik tulaassuisitsineq tunisassiorneq aamma tuniniaaneq eqqarsaatigalugit. Taamaattumik Uummannaq Seafood-ip ataatsimiititaliamut naammagittaalliornera Royal Greenland-ip akigitinniakkaminik neqeroorutaanut tunngavoq, Uummannaq Seafood-imut isumaqatigiinniarnermininut tunngatillugu tulaassinermi akigitinneqartussat piumasaqaatillu pillugit qalerallit pinngitsooratik tulaanneqartussat eqqarsaatigalugit. Royal Greenland-ip neqeroorutigisimavai akit nalinginnaasut atuuttut Uummannaq Seafood-imut.

Uummannaq Seafood naapertorlugu suliffeqarfiup qaleralinnik pinngitsoorani tulaassassanik tunisinermini Royal Greenland-ip neqeroorutaasa Uummannaq Seafood-ip aalisakkanik pisinermini aningaasartutai matussusernavianngikkaat.

Uummannaq Seafood-ip Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamut saqqummiuppaa Royal Greenland-ip sallersaasutut inissisimanini atornerlukkaa pinngitsoorani qaleralinnik tulaatassanik suliffeqarfimmut akinik annaasaqaataasussanik neqerooruteqarnermigut.

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq isumaqanngilaq paasissutissaqartoq uppernarsaataasinnaasunilluunniit takussutissaqanngitsoq Royal Greenland-ip sallersaasutut inissisimanerminik atornerluineranit, Uummannaq Seafood-imit pinngitsaaliiniartutut appasippallaamik qaleralinnut pinngitsooratik tulaatassanik tulaassinermi akigitinniakkaminut tunngatillugu Royal Greenland-ip anguniarpaa niuernermini illersorsinnaasani. Tamatuma saniatigut ataatsimiititaliaq isumaqarpoq niuernermut tamatumunnga tunngasumik misissueqqissaarnissamut maannakkorpiaq namminneq inuttassaqartitsinatik.

Taamaattumik ataatsimiititaliaq aalajangiivoq Uummannaq Seafood-imit naammagittaalliut akueriniarnagu. Apeqqummut, Royal Greenland A/S-ip qanoq ililluni isumaqatigiinniarnermi piginnaatitaaffiit unioqqutissimanerai qalerallit pinngitsoorani tulaatassat akiinik aalajangiinissamut, tunngatillugu ataatsimiititaliap isumaa malillugu eqqartuussivitsigut aalajangiiffigisariaqarpoq.

KNAPK aammattaaq juni 2001-imi Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamut naammagittaalliorpoq Royal Greenland-ip nammineerluni raajanik aamma qaleralinnik tulaassinermi akigititaminut tunngatillugu aalajangersaasimanera tunngavigalugu. KNAPK malillugu Royal Greenland-ip niuernermi sallersaasutut inissisimanini atornerluppaa KNAPK-mi ilaasortanut pinngitsaaliilluni naleqqutinngitsumik (appasippallaartumik) pisaannut akeqartitsinermigut.

Royal Greenland aamma KNAPK juli 2001-imi qaleralinnit tulaassinermi akit pillugit nutaamik isumaqatigiissummik atsioqatigiipput. Taamaattorli tamatuma kingorna KNAPK-mit nalunaarutigineqarpoq naammagittaalliorneq attatiinnarneqartoq.

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq isumaqanngilaq paasissutissaqartoq uppernarsaataasinnaasunilluunniit takussutissaqanngitsoq Royal Greenland-ip sallersaasutut inissisimanerminik atornerluineranit KNAPK-imit pinngitsaaliiniartutut qaleralinnik tulaassinermi akigititanut tunngatillugu, niuernermini illersorsinnaasanit appasinnerusumik. Tamatuma saniatigut ataatsimiititaliaq isumaqarpoq pissutsit imatut isikkoqartut ataatsimiititaliaq niuernermut tamatumunnga tunngasumik misissuisariaqarluni. Ataatsimiititaliaq taamaammat aalajangiivoq naammagittaalliut akueriniarnagu.

Apeqqummut, Royal Greenland A/S-ip qanoq ililluni isumaqatigiinniarnermi piginnaatitaaffiit unioqqutissimanerai qaleralinnit pinngitsoorani tulaatassat akiinik aalajangiinissamut, tunngatillugu ataatsimiititaliap isumaa malillugu eqqartuussivitsigut aalajangiiffigisariaqarpoq.

KNI-p, Skandinavisk Tobakskompagni aamma Dagrofa-p akunnerminni isumaqatigiissutaat

Brugsen-imit saaffiginnittoqarnera tunngavigalugu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq KNI A/S-imut saaffiginnissimavoq suliffeqarfillu piumaffigalugu Skandinavisk Tobakskompagni-mit aamma Dagrofa A/S-imit isumaqatigiissutit tupamik nioqqutissianik aamma nioqqutissianillu allanik il.il. pisisarnissamut pisiniarfinnullu allanut tuniniaaqqinnissamut tunngasut nassiuteqqullugit.

Ataatsimiititaliap tamatuma kingorna pissarsiaraa KNI A/S-ip 2001-imi Dagrofa A/S-imut isumaqatigiissutigisimasaa aamma ukioq 2002-mut niueqatigiinnissamut isumaqatigiissut SuprGros A/S-ip aamma KNI A/S-ip akornanni.

Ataatsimiititaliap isumaa malillugu isumaqatigiissutit pinngitsoorani nalunaarutiginnissamut unammilleqatigiinnermut inatsisip piumasaqaataasa ataaniittut, kisianni KNI Piffimmik namminersortunngortitsiniarneq eqqarsaatigalu maannakkorpiaq suliamut tunngatillugu iliuuseqaqqinnissaq pisariaqartinneqarnani.

Kalaallit Nunaanata aamma Danmarkip akornanni timmisartukkut angallassinermi unammilleqartigiinnikkut pissutsit

Timmisartuutileqatigiit akigititaat unammilleqatigiinnerallu pillugit nalinginnaasumik oqallinnerup kingunerisaanik Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap nammineerluni misissuineq aallartissimavaa Atlantikoq ikaarlugu Kalaallit Nunaata amma Danmarkip akornanni ilaasunik angallassinermi akigititaasunut aamma unammilleqatigiinnermut pissutsinut tunngatillugu.

Ilaatigut maannakkut nunat avannarliit suliarisaannik timmisartuutileqatigiit unammilleqatigiinnerat pillugu qulaajaaneq ingerlanneqarmat Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq decembari 2001-imi ataatsimiinnermini aalajangerpoq nunat avannarliit nalunaarusiassaat utaqqimaaqqaarniarlugu. Tamatuma kingorna ataatsimiititaliap nalilersorumaarpaa, suliamut tunngatillugu sukumiinerusumik misissuinissaq allartinneqassanersoq.

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap aningaaserivinnik misissuinera

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiitaliap juni 2000-imi ataatsimiinnerani aalajangiunneqarpoq Nalaallit Nunnaanni aningaaseriviit sukumiisumik misissuiffigineqarnissaat, tamatumunnga ilanngullugu GrønlandsBANKEN-ip erniarititai akiliutigitittagaalu salliunerusutut inissisimanermik atornerluinermik ersersitsinersut.

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq Kalaallit Nunaanni aningaaserivinnik ingerlatsineq pillugu misissueqqissaarnerugallartumik naammassisaqarpoq, tamannalu tunngavigalugu atatsimiititaliaq aalajangiivoq Kalaallit Nunaanni aningaaseriveqarnikkut qanoq ingerlatsinerup ineriartornera utaqqimaarniarlugu. Ataatsimiititaliap 2002-p naalernerani ataatsimiinnissamini isummerfiginiarpaa GrønlandsBANKEN-imit misissueqqissaarneq ingerlateqqinneqassanersoq.

Suliat unammilleqatigiinnermut tunngasut allat

Tamakku saniatigut Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap 2001-imi ataatsimiittarnermini suliassat nalunaarutigisat arlalippassuit aalajangiiffigisimavai, ataatsimiititaliap isumaa malillugu tamakku unammilleqatigiinnermut inatsimmi nalunaarutiginninnissamut maleruagassat malillugit nalunaarutigineqartussanut ilaatinneqanngitsut. Isumaqatigiissutit taamaattumik illuatungeriinnut utertinneqareerput suliassallu matuneqarlutik. Nalunaarutigineqarlutik suliassanngortinneqartut taakku akornanni arlallit sullissinissamut isumaqatigiissutaapput suliffeqarfiit aamma Namminersornerullutik Oqartussat akornanni.

NUNAT AVANNARLIIT SULEQATIGIINNERAT

Nunani avannarlerni konkurrencestyrelse-t (nunani ataasiakkaani Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliat) ukiumoortumik naapeqatigiittarput ataatsimut ajornartorsiutigisat piusut oqallisiginiarlugit nunat avannaamioqatigiit unammilleqatigiinnermut tunngasunik suleqatigiinnerannut atatillugu. Tamatumunnga atatillugu ukiumut ataasiarlutik pisortat ataatsimiittarput, atorfillit qullersaat nunani ataasiakkaani unammilleqatigiinnermut oqartussaneersut periarfissaqartarlutik unammilleqatigiinnermut suliat pillugit misilittakkaminnik ilisimateqatigiinniissamut, aaqqissuussaanermut, inatsiseqarnermut il.il.. Pilersaarusiorneq aamma avannaamioqatigiinnik ataatsimiititsineq nunani avannarlerni unammilleqatigiinnermut oqartussaasut paarlakaallutik aaqqissuuttarpaat.

Septembarimi Skagen-imi ataatsimiinneq

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamit nunat avannaamioqatigiit unammilleqatigiinneq pillugu ataatsimiinneranni peqataapput, ukioq manna tamanna Skagen-imi Danmarkimi ingerlanneqarpoq. Ataatsiminnermi tamatumani peqataapput siulittaasoq Bjarne E. Pedersen, ataatsimiititaliamut ilaasortaq Ole Rud aamma ataatsimiititaliap allattaa Sabine Olesen.

Siulittaasoq ilanngussivoq saqqummiussilluni ullumikkut Kalaallit Nunaanni Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap killiffia pillugu, aammattaaq Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiornerup aaqqissuussaanera paasissutissiissutigalugu.

Suleqatigiissitat marluk pilersinneqarsimapput assigiinngitsunik pisunit pingaaruteqartunit unammilleqatigiinnermi inatsimmik maleruartitsinissamut tunngassuteqartunik sammisaqartussanit (akiliisitsisussanngornermi akiligassap qanoq annertutiginissaanik uuttuineq, pisiniarfinni niuernermik ingerlatsineq, aningaasanik niuernermut tunngassuteqartut, timmisartukkut angallassineq). Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap allattaa suleqatigiissitat taakku ilaanni ataatsimi peqataavoq Kalaallit Nunaat sinnerlugu.

Nunat avannaamioqatigiit ataatsimiinneranni unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliat pisortaat nunani avannarlerniit assigiinngitsuneersut ataatsimiipput. Tamatumani ataatsimiititaliap siulittaasua Kalaallit Nunaat sinnerlugu peqataavoq. Ataatsimiinnermi ilaatigut aalajangiunneqarpoq, nunat avannarliit unammilleqatigiinneq pillugu suleqatigiinnermi piffissami aggersumi Nunani Avannarlerni timmisartukkut angallanerup misissuiffigineqarnissaa sammineqassasoq, tamanna aamma kalaallit tungaannit assut soqutigineqarpoq.

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap siulittaasua tulliani pisortat ataatsimiinnissaannut qaaqqusivoq tamanna Uummannami pissaaq ulloq 16. april 2002.

Unammilleqatigiinnermut inatsisip nalilersorneqarnera

Ilaatigut nunat avannarliit unammilleqatigiinneq pillugu suleqatigiinnerannik tunngaviqartumik Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap tungaanit maannakkut Kalaallit Nunaanni unammilleqatigiinermut inatsisip atuuttup misissorluarneqarnissaa inassutigilersaarneqarpoq. Pissutaarpiartoq tassaavoq inatsisip siunertaani innarluttoqarmat paasissutissanik nunat avannarliit akornanni paarlaateqatigiissinnaanermut tunngassuteqartunik, nunat killeqarfii akimorlugit suliassanik pilersoqartillugu, suliassallu tamakku amerliartuinnarnissaat ilimagisariaqarmat.

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap decembari 2000-imi, marsi 2001-imi aamma juni 2001-imi unammilleqatigiinnermut inatsisip allanngortinneqarnissaa oqaluuserineqarpoq. Oqaluuserinninnerit inerneraat allatseqarfiup inatsimmut allannguutissamik siunnersuummik suliaqarnini ingerlatiinnassagaa ataatimiititaliap Naalakkersuisunut tamatumunnga tunngasoq kingusinnerusukkut ataatsimiinnermini inassuteqaatissani naammassiumaarmagu.

Konkurrencestyrelsen-imit tikeraarteqarneq

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap juni 2001-imi ataatsimiinneranut atillugu peqataasut ilagaat Konkurrencestyrelsen-imi pisortaq, Finn Lauritzen.

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap ataatsimiinnerani peqataanermi saniatigut Finn Lauritzen-ip piffissaq iluatsillugu Kalaallit Nunaanni pissutsinik paasiniaavoq Nuummi tamanut ammasumik peqataasarnermigut, aammattaaq Kalaallit Nunaanni Inuussutissarsiutit Pillugit Isumasioqatigiivisa aaqqissugaanni aggersakkanut unammilleqatigiinnermi pissutsit pillugit oqalugiarpoq.

2001-IMUT NAATSORSUUTIT

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamut 2001-imi aningaasaliissutaareersut 500.000 koruunit saniatigut 500.000 koruuninik aningaasaliiffigineqaqqippoq. Tamanna pivoq aningaasaliissutit immikkoortinneqarsimasut amigarnerannit paasinnittoqarneratigut, ataatsimiititaliap 2000-imi suliassanik aallussilluarnini taamatut ingerlatiinnassappagu.

Takussutissiami takuneqarsinnaavoq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap 2001-imi aningaasaliissutaasunit katillugit 1.000.000 koruuniusunit atuisimanera.

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap 2001-imi suliassaminik ingerlatsinerminut aningaasartuutigisimavai 1.039.889 koruunit. Agguartaarneqarnerat ataani naatsorsuutini ersippoq.

Missingersuut Naatsorsuutit
   
Konkurrencestyrelsen-imit sullinneqarneq 380.578 364.038
Ataatsimiinnernut aningaasartuutit 172.327 124.421
Isumaqatigiinniarnerit:  47.320
Nunat avannarliit ataatsimiinneranni peqataaneq:  48.500 47.455
Inatsisilerituunut aningaasartuutit:  300.000 159.408
Nittartakkamik pilersitsineq  50.000
Allaffimmi atortut & suleqataasunit KS-ilu paarlaasseqatigiinneq  – 108.346
Ataatsimut allatseqarfissamik piareersaaneq  – 236.221
Katillugit:  1.000.000 1.039.889 

Missingersuutaaqqaartunut sanilliussilluni takuneqarsinnaavoq inatsisilerituumut aningaasartuutit, nittartakkamik pilersitsineq aamma isumaqatigiinniarnernut aningaasartuutit annikinnerusumik atuiffiusimasut. Akerlianik takuneqarsinnaavoq ataatsimut allatseqarfissamik piareersaanermut, aammattaaq allatseqarfiup nukittorsarneqarneranut Konkurrencestyrelsen-ilu sulisunit paarlaateqatigiinnermut atuinerit annertunerusimasut.

UNAMMILLEQATIGINNERMUT ATAATSIMIITITALIAP ALLATSEQARFIA

Konkurrencestyrelsen-imit suleqatigiinnissamut isumaqatigiissummik nutarterineq

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap Namminersornerullutik Oqartussat aqqutigalugit 1. juli 2000-imiilli Danmark-imi Konkurrencestyrelsen suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarfigivaa. Isumaqatigiissut siullermik 31. decembarip 2001 tungaanut atuuppoq, taamaattorli sivitsorneqarsinnaalluni.

Isumaqatigiissutip imatut ingerlanneqarpoq suliakkiissutinik suliaqartartut Danmarkimi Konkurrencestyrelsen-iminngaannersut Kalaallit Nunaanni Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamut nalunaarutiginninnerit naammagittaalliutillu nassiunneqartut suliakkiissutit suliarisarpaat. Taamatut suliakkiissutinik suliarinninneq Namminersornerullutik Oqartussani allatseqarfik qanimut suleqatigalugu ingerlanneqartarpoq.

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq suli isumaqarpoq maannakkuugallartoq unammilleqatigiinnermi inatsiseqarnermut tunngatillugu Kalaallit Nunaanni ima immikkut ilisimasaqarsimalersimanngitsugut, suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarnissaq, soorlu assersuutigalugu Konkurrencestyrelsen-imit pinngitsoorneqarsinnaalluni. Unammilleqatigiinnermut suliakkiissutit tunngassuteqartut ilaat eqqarsaatigalugu suliugallartoq immikkut ilisimasalinnit ikiorserneqartarnissaq pisariaqassaaq, ingammik pisariusunik aamma inatsisilerinermut imaluunniit aningaasaqarnermut tunngassuteqartunik mississueqqissaarnerit eqqarsaatigalugit.

Konkurrencestyrelsen-inut isumaqatigiissutip sivitsorneqarnissaa 2002-mut ikaarsaarnermi isumaqatigiinniutitalugu naammassineqareerpoq. Isumaqatigiissummi eqqarsaatigineqareerpoq Kalaallit Nunaanni ataatsimoortumik allatseqarfeqalernissaq tamatumalu kingunerisaanik suliakkiissutit suliassartaannik amerlaneruartuinnartunik maani nunami suliaqarsinnanermik kinguneqartussaq suliassanut tungatillugu ilisimasaqaleriartorneq tunngavigalugu.

Suliassanik ilisimasaqaleriartornermik ineriartortitsineq 2001-imili aallartippoq. Taamaattumik 2001-ip naalernerani isumaqatigiissutigineqarpoq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap allattaata Danmarkimi qaammatini marlunni Konkurrencestyrelsen-imiitinneqarluni. Siunertaavoq ataatsimiititaliap allatseqarfia unammilleqatigiinnerup inatsisitigut suliassaataanut tunngatillugu annertunerusumik ilisimasaqalernissaa, taamaalilluni Kalaallit Nunaanni allatseqarfiup suliakkiissutit suliassartai annertunerusut suliarilersinnaaniassammatigik Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap aalajangiinissaa sioqqullugu.

Paarlaateqatigiinnerup ingerlanerani peqataaffigineqarput ataatsimiinnerit, pikkorissarnerit, atorfimmut atatillugu angalanerit assigiinngitsunillu suliakkiissutinik suliaqarnerit danskit unammilleqatigiinnermut oqatussaat Kalaallit Nunaanni aamma EU-mi unammilleqatigiinermut oqartussat sullillugit.

Oktobari 2001-imi Konkurrencestyrelsen-imeersoq allatsi Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap allatseqarfianut Nuummiittumut atukkiunneqarpoq. Aamma taanna paarlaateqatigiinneq qaammatinik marlunnik sivisussuseqarpoq oktobarimit decembarimut. Ataatsimiititaliap allatseqarfiani ikiuunnerup saniatigut suliarisat tassaapputtaaq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap aamma Atuisartut Siunnersuisartoqatigiiviata ataatsimut allatseqarfeqalernissaanik piareersaaqataaneq.

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap aamma Atuisartut Siunnersuisooqatigiiviata akornanni isumaqatigiissut

Kalaallit Nunaanni Atuisartut Siunnersuisooqatigiivi aamma Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq ataatsimut allatseqarfeqalernissamut tunngatillugu januarip aallaqqaataani 2002 atuutilersumik isumaqatigiissuteqarput allatseqarfiup immikkoortunit taakkuninnga qanoq atorneqartiginissaa pillugu malittarisassat, akisussaaffiit il.il. pillugit.

Isumaqatigiissummi pineqarput Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap aamma Atuisartut Siunnersuisooqatigiivisa allatseqarfiannik immikkooraluartunik ataatsimoortitsilerup sillimaffiginiarneqarnera, aammalu sulisunit atorluaaniarneq taamatut allaffissornikkut suleqatigiilernermi. Maannakkorpiarmi inatsisitigut tunngavissaqanngilaq allatseqarfinnit taakkuninnga marlunnik ataatsimoortitsisinnaaneq tamanna pissutigalugu aamma isumaqatigiissummi sillimaniarfigineqarpoq pissutsit assigiinngitsut pissutigalugit immikkut allatseqarfeqarlernissaq kissaatigineqalissagaluarpat.

Ataatsimiititaliaq aamma Siunnersuisooqatigiit allatseqarfimmi pisortamit atorfinitsipput taanna taakkununnga toqqaannartumik akisussaavoq, suleqatigiinnissamik isumaqatigiissutip atuunnerani. Allatseqarfimmi pisortatut januarip aallaqqaa-taani 2002-mi atorfinitsinneqarpoq Niels Peter Gundelach. Taassuma saniatigut ataatsimut allatseqarfimmi atorfillit A/C-fuldmægtigit marluussapput, siunnersorti ataaseq aamma allaffimmioq kontorfuldmægtigi ataaseq. Taakkununnga ilaareerput Atuisartunut Siunnersuisooqatigiiviata allatseqarfiani atorfeqareersut siunnersorti ataaseq aamma allaffimmioq kontorfuldmægtigi ataaseq.

UNAMMILLEQATIGIINNERMUT ATAATSIMIITITALIAP 2002-MI SULIASSAI

Siusinnerusukkut taaneqareersutut 2002-mi unammilleqatigiinnermut – aamma atuisartunut ataatsimut allatseqarfeqalernissaq piorsarneqartussaavoq. Tamatuminnga aallartisaaneq qularnanngitsumik sungiussiniarnermik kinguneqartussaavoq pissutaaqataasussaavorlumi allatseqarfimmi atorfillit pingasut aallarteqqaajunissaat.

Suliassat

Sulianut ingerlasunut ataasiakkaanut tunngatillugit ilaatigut taaneqarsinnaapput, ukioq 2002-mi ataatsimiititaliap nammineq piumassuseq tunngavigalugu misissuinini ingerlateqqinniarpai. Tamakkununnga ilanngullugit nalilerneqartussaapput Atlantikoq ikaarlugu København-ip Kangerlussuullu akornanni timmisartuussisarnermi misissuinerugallartut nangeqqissanerlugit aamma Kalaallit Nunaanni aningaaseriveqarnerup misissuiffigineqarsinnaanera nalilerneqassallutik. Ingerlateqqillugit suliassangortitat, aammattaaq ataatsimiititaliap ingerlaavartumik 2002-mi suliaanut ilaassapput.

Nunat avannarliit suleqatigiinnerat

Kalaallit Nunaat 2001-imi unammilleqatigiinneq pillugu ataatsimiinnerup nalaani qaaqqusivoq nunat avannarlit unammilleqatigiinneq pillugu ataatsimiititaliaasa pisortaasa ataatsimiinnissaannut, tamanna ingerlanneqassaaq Hotel Uummannami apriilip 15-ianit 19-iata tungaanut 2002.

Naatsorsuutigineqarpoq nunani avannarlerni unammilleqatigiinnermut oqartussaasunit nunat ataasiakkaarlutik tamarmik marlunnik peqataatitaqassasut, tassa immaappoq peqataasussat nuaninit ukunanngaanniissapput Norge, Danmark, Sverige, Finland, Island, Savalimmiut aamma Kalaallit Nunaat.

Unammilleqatigiinermut tunngasut pillugit oqaloqatigiinneq – nittartakkamik pilersitsineq

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap allatseqarfiata 2001-imi aallarnisalerpaa ataatsimut allatseqarfiup nittartagassaa. Siunertaavoq nittartakkap taassuma 2002-p aallartinnerani naammassineqarnissaa.

Tamatuma kingunerissavaa ataatsimiititaliap alajangiinerminik avammut ajornannginnerusumik saqqummiussisinnaanera aamma unammilleqatigiinnermi pissutsit pillugit innuttaasut suliffeqarfiillu ataatsimiititaliamit allatseqarfimmillu oqaloqatiginneqataanissaminnut toqqaannartumik periarfissaqarnerulernissaat. Taamaalilluni nittartagaliorneq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap 2002-mi suliarisaata ilagissavaat siunertaralugu inuiaqatigiinnik oqaloqataatitsiniarminut suliniutimi ilaattut. Suliniutit allat ilagisinnaavaat, soorlu assersuutigalugu aviisitigut allagaqarluni saqqummiussinerit, ussassaarinerit aamma ataatsimiititsisarnerit.

Tamatumunnga ilaavoq ataatsimut allatseqarfiup namminerisaminik najugaqalernera 2002-p aallartinneranit. Najugaq nutaaq imaappoq:

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq aamma Pisisartut Siunnersuisooqatigiivi
Postboks 689
3900 Nuuk

Oqarasuaat: 32 80 33 imaluunniit 32 80 39
Telefax: 32 78 50

Scroll to Top