Eqqartuussut: Air Greenland unammilleqatigiinnermut aaliangiisartunut

12. august 2004

Eqqartuussut Nunatta Eqqartuussisuuneqarfianik oqaatigineqartoq

Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut Air Greenland-ip akiminik qaffaaneri pillugit januar 2001-imi aammalu bilitsinut piumasaqaatit allannguuteqarneri pillugit oqaatigaat sallersaasutut inissisimanermik atornerluinerusut unammilleqatigiinnermut inatsimmi § 13-imut eqqarsaatigalugit. Air Greenland-i sassaqqussummi ulloq 7. januar 2002-imi Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut aalajangiussaat ulloq 5. december 2001-imeersoq Nunatta Eqqartuussisuuneqarfianut suliassanngortippaa.

Nunatta Eqqartuussisuuneqarfiata inerniliuppaa Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut ilimanarnerulersissimanngikkaat Air Greenland-ip akiisa ersarissumik nalingi qaangeqqagaat taakkua pisiarineqartut tunniussat. Taamaasilluni Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut pisussaaffilerneqarput akuerissallugu Air Greenland-ip sallersaasutut inissisimanini atornerlussimanngikkaa, taamaattumillu Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut aalajangiussaat qaangiinnarneqarpoq.

NUNATTA EQQARTUUSSISUUNEQARFIANI

EQQARTUUSSUTSIP

ALLASSIMAFFIATA ASSILINERA

Ulloq 12. august 2004-imi Nunatta Eqqartuussisuuneqarfia suliami

Sagl.nr. A 12/02

Grønlandsfly A/S maannakkut
Air Greenland A/S,
Nuuk
Illuatungeralugu
Namminersornerullutik Oqartussat,
Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut,
Nuuk

Oqaatiginnippoq imaattumik

EQQARTUUSSUT:

Una suliaq Unammilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsisiliaanni § 17, imm. 3 naapertorlugu siullermeerluni suliarineqarpoq Nunatta Eqqartuussisuuneqarfiani.

Suliassiisoq Grønlandsfly A/S, maannakkut Air Greenland A/S-i, Nuuk sassaqussummi ulloq 7. januar 2002-meersumi, eqqartuussisuuneqarfimmi tiguneqartumi ulloq 9. januar 2002-imi, unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut aalajangiussaat 5. december 2001-meersoq saqqummiuppaat.

Suliassiisoq pingaarnertut piumasaqarpoq unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut pisussaaffilerneqassasut akuerissallugu Air Greenland A/S-ip Kalaallit Nunaanni sallersaasutut inissisimanerminnik atornerluisimanngitsut billitsi akiisa aammalu piumasat allanngortinneranik januar 2001-imi. Tamanna pisinnaanngippat suliassiisoq piumasaqarpoq Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut aalajangiussaat ulloq 5. december 2001-meersoq atortussaanngitsutut nalilerneqassasoq.

Suliassanngortitap Namminersornerullutik Oqartussat, Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut pingaarnertut piumasaqaateqarput pinngitsuutinneqarnissamik, tamannalu pisinnaanngippat suliamik utertitsineq.

Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut aalajangiinertik Grønlandsfly-mut nalunaarutigaat allakkami ulloq 10. december 2001-imi. Aalajangiussami imaattoq takuneqarsinnaavoq:

”Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut Grønlandsfly-p akiinik aammalu iluanaarutaanik misissueqqissaarnermik suliaqarsimapput , uumalu ataani Grønlandsflymi akit sananeqarnerata allanngorneri januar 2001-imi sallersaasutut inissisimanermik atornerluinerunersimanersut unammillernermut inatsit § 13-i naapertorlugu.

Paasissutissat aallaavigineqartut tunngavigalugit Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut 5. december 2001-imi ataatsimiinnerminni suliami aalajangiisimapput oqaaseqaat kakkiussaq 5. december 2001-meersoq naapertorlugu.

Tassuuna takuneqarsinnaavoq Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut oqaatigigaat ingerlatsiviup januar 2001-imi akitsuineri aammalu tassunga atatillugu bilitsimut piumasanut allannguinerat sallersaasutut inissisimanermik atornerluinerusut unammilleqatigiinnermi inatsimmi § 13-i naapertorlugu.

Misissueqqissaarnerup takutippaa agguaqatigiisillugu ilaasup ataatsip akiiliisarnera 20 %-i miss. ilaasunut akisuninngorsimasoq Kalaallit Nunaanni timmisartumik angalaneq. Taamaasilluni eqqartorneqarpoq toqqaannanngitsumik akitsuineq, pissutigalugu ilaasunut piumasaqaatinik allannguuteqarnermik.

Allanut timmisartunut aqqutinut naleqqiussinermi takuneqarsinnaavoq annertuumik akit assigiinngissuseqartut timmisartumik business-klassemi (akisuneq) Kalaallit Nunaanni aammalu Norgemi angalanermi. Kalaallit Nunaanni business-klassemi timmisartumik angalalluni agguaqatigiisillugu 45 %-i missaani akisuneruvoq Norgemi timmisartumik business-klassemi angalanermiit.

Grønlandsflyp oqaatigaa bilitsi sananeqarnerata aammalu akit aaqqissuuteqqinnerata siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu agguaqatigiisillugu timmisartumut akit appasinnerulertissinnaagaat. Silaannakkut angallanneq annertuumik pingaaruteqarpoq Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinnut, taamaattumillu pisariaqassalluni Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut utaqqiinnassanngikkaat nierfiup ineriartornera.

Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut aalajangiussaat oqaaseqaat 5. december 2001-meersoq tunngavigalugu aalajangiunneqarpoq. Oqaaseqaat imatut oqaasertaqarpoq:

  1. ”Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut ataatsimiinnermi ulloq 15. december 2000imi aalajangerput Grønlandsflyp akii aammalu iluanaarutaat pillugit misissueqqissaarnermik suliaqarniarlutik, tamassumanilu Grønlandsflyp akit sananeqarnerata januar 2001-imi allannguinera sallersaasutut inissisimanermik atornerluinerusoq unammilleqatigiinnermut inatsimmi § 13 naapertorlugu.
  2. Aalajangiisartut piumasaqarneranut tunuliaqutaavoq misissueqqissaarnissamut tunuliaqummut Kalaallit Nunaanni naalagaaffiup iluani aqqutit arlallit 1. januar 2001-imiit unammillerfiulermata. Siusinnerusukkut Grønlandsfly kisermaassisuugaluarpoq Namminersornerullutik Oqartussaniit tunineqarnikuugamik naalagaaffiup iluani timmisartortarfiginissaanut. Aqqutit arlallit amigartooruteqarfiusarput, taamaattumillu Grønlandsflyp akiisigut Namminersornerullutik Oqartussaniit akuerissuteqarlutik toqqaannanngitsumik tapisisarnermik naatsorsorneqartartumik missingersuummiit.
  3. Naatsorsuutaavoq akit ineriartornerat taakkununnga killilersugaanngitsunut iluanaaruteqarfiusunut aqqutinut appariarnissaat minnerpaamik akip assiganik siusinnerusukkut tapiissutaanikumit. Tamanna pisimanngilaq. Killormut akit qaffariarput.
  4. Grønlandsflyp iluanaarutaata misissoqqissaarnerata takutippaa ingerlatsivik niuerfimmik assigusumik angusaqartoq sanaartukkanik pigisaminik soorlu Nunat Avannarliit timmisartuuleqatigiiffiit assiganik. Ingerlatsiviup iluanaaruteqarnera suli qaffasissusaata ataaniinneruvoq agguaqatigiisillugu iluanaaruteqarnera danskit suliffeqarfianiit industriimi aammalu sullissiviata isumaginnittoqarfiani.
  5. Agguaqatigiisillugu ilaasup ataatsip akiliisarneranik misissueqqissaarnerup takutippaa ilaasunut akisunerulersimasoq Kalaallit Nunaanni timmisartumik angalanissaq 20 % -i missaani agguaqatigiisikkaanni bilitsimut ataatsimut akiliinermi. Taamaattumik eqqartorneqarpoq toqqaannanngitsumik akitsuineq allannguutit malittarisaannik piumasaqaatit bilitsinut sananeqarneranut.
  6. Allanut timmisartunut aqqutinut naleqqiussinermi takuneqarsinnaavoq annertuumik akit assigiinngissuseqartut timmisartumik business-klassemi (akisuneq) Kalaallit Nunaanni aammalu Norgemi angalanermi. Kalaallit Nunaanni business-klassemi timmisartumik angalalluni agguaqatigiisillugu 45 %-i missaani akisuneruvoq Norgemi timmisartumik business-klassemi angalanermiit.
  7. Ataatsimoortillugit isummerfigineqarsinnaavoq akinik qaffaanerit aammalu bilitisiniarnermi ingerlatseriaaseq isumaqartoq kinguneqartitsissalluni unammilleqatigiinnermik killiliinermik unammilleqatigiinnermi inatsimmi § 11-imut malittarisamut akerliulluni, taamalu sallersaasutut inissisimanermik atornerluinerulluni inatsimmi § 13-i akerliulluni. Taamaattumik isumaqatigiinninniarnermik aallartittoqartariaqaraluarpoq Grønlandsfly peqatigalugu unammilleqatigiinnermi inatsimmi § 11 naapertorlugu naalagaaffiup iluani timmisartorluni akikilliliinissaq siunertaralugu.Aalajangiineq
  8. Nalunaarutigineqarpoq Grønlandsfly A/S-imut Unammilleqatigiinermi aalajangiisartut nalileraat ingerlatsiviup januar 2001-imi akitsuineri aammalu tassunga atatillugu bilitsinut piumasaqaatit allannguinera sallersaasutut inissisimanermik atornerluinerusoq unammilleqatigiinnermi inatsimmi § 13 naapertorlugu.
  9. Allaffeqarfik piginnaatinneqarpoq isumaqatigiinniarnerit Grønlandsfly A/S-ilu aallartissallugit unammilleqatigiinnermi inatsimmi § 11 naapertorlugu siunertaralugu ajoqutaasut sunniutit atorunnaarsinnissaat, taamatullu atornerluineq paasineqartoq matussusernissaanut.
  10. Tamanna naleqquttumik pineqarsinnaavoq Grønlandsflyp akikilliliineranik.
  11. Isumaqatigiinniarnerit inaarneqarpata Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartuniit suliassaq nutaamik saqqummiunneqarumaarpoq, ajornanngippallu siunertaqarluni peqqussummik atulersitsinissamik § 12 naapertorlugu isumaqatigiinninniarnerit inerneqartitsinngippata.Suliamik saqqummiussineq

    Tunuliaqut.

  12. Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut ataatsimiinnermi ulloq 15. december 2000-imi aalajangerput Grønlandsflyp akii aammalu iluanaarutaat pillugit misissueqqissaarnermik suliaqarniarlutik, tamassumanilu Grønlandsflyp akit sananeqarnerata januar 2001-imi allannguinera sallersaasutut inissisimanermik atornerluinerusoq unammilleqatigiinnermut inatsimmi § 13 naapertorlugu.
  13. Aalajangiisartut piumasaqarneranut tunuliaqutaavoq misissueqqissaarnissamut tunuliaqummut Kalaallit Nunaanni naalagaaffiup iluani aqqutit arlallit 1. januar 2001-imiit unammillerfiulermata. Siusinnerusukkut Grønlandsfly kisermaassisuugaluarpoq Namminersornerullutik Oqartussaniit tunineqarnikuugamik naalagaaffiup iluani timmisartortarfiginissaanut. Aqqutit arlallit amigartooruteqarfiusarput, taamaattumillu Grønlandsflyp akiisigut Namminersornerullutik Oqartussaniit akuerissuteqarlutik toqqaannanngitsumik tapisisarnermik naatsorsorneqartartumik missingersuummiit.
  14. Taakkua amigartooruteqarfiusut aqqutit maannakkut kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit aqqutigalugit timmisartorfigineqartorput, Namminersornerullutik Oqartussat ilaaffigisaannit aammalu tapiiffigisartagaannik. Grønlandsfly saniatigut aamma ingerlatsivik alla – Air Alpha – kiffartuussinissamik isumaqatigiissuteqarnikuuvoq.
  15. Taamaattumik naatsorsuutaangaluarpoq akit ineriartornerat taakkununnga killilersugaanngitsunut iluanaaruteqarfiusunut aqqutinut appariarnissaat minnerpaamik akip assiganik siusinnerusukkut tapiissutaanikumit. Tamanna pisimanngilaq. Killormut akit qaffariarput. Naatsorsuutit tusagassiutitigut ullormut saqqummersartut qaffariaatit 40-80 %-it takutippaat, Grønlandsflylli allannguinerminni tugasisiutitigut ullormut saqqummersartutigut namminneq naatsorsuussatik saqqummiukkaat takutillugu akikilliliineq annikitsoq.
  16. Grønlandsflyp oqaatigivaa ingerlatsivik 2000-imi nalaataqarsimasoq annertuumik immikkut aningaasartuutinik soorlu fuel akiisa qaffanneranik aammalu dollarip nalinganik, tamannalu missingersuutinut aammalu akinut sunniuteqarsimalluni 2001-imut.
  17. Naak ingerlatsivik 2000-imi pisariillisaasimangaluartoq aammalu ilaatigut sulisunik annertuumik soraarsitsisimangaluartoq (50-it sinnerlugit) tamanut saqqummiuteqqammersut naatsorsuutit 2000-imut takutippaat 30 mio.kr.-init miss. amigartoorutit.
  18. 2001-imi akit allanngornerani Grønlandsflyp bilitsilerinermi ingerlatseriaaseq allannguut naammassivaa. Ilaatigut naatsorsuutigisaq atuineq taakkunannga bilitsini assigiinngitsuni, tamannalu aalajangiisuusoq pingaarnersiukkamut isumaqatigiinngissummut bilitsinut isertitat ataatsimoortillugit qaffakkiartornersut aammalu qanoq annertutigisumik qaffakkiartornersut.
  19. Misissuinermi aamma ilaavoq pisiassat assigiinngitsut ajornerulersitsisimanersut misissoqqissaarnera ima annertutigisumik allaat pisiassat naleqqiussassaajunnaarsimallutik.
  20. Aalajangiisartut piumasaat tunngavigalugu akinik misissuinissamut Grønlandsfly aalajangiisartuniit arlalinnit apeqquteqarfigineqarsimavoq annertunerusumik naatsorsuutinut kisitsit pillugit: akit aammalu pisortanit aningaasanik tigusineq (ilanngussuaq 1 aamma 4). Taassuma saniatigut aalajangiisartut misissuisimapput sanilliussinnaasunik timmisartorluni akinit aammalu iluanaarutinik.
  21. Grønlandsflyp kingunitsiannguagut nalunaarpoq qaammatip aappaa affaq qaammatillu marluk tikillugit sivisussuseqassasoq atortussat suliarinissaannut. Tamanna tunngavigalugu aalajangiisartut kingunitsiannguagut peqqusipput paasissutissat qularnanngitsumik ilisimasat ingerlatsiviup pingeriigaanik nassiussinissaanik.
  22.  Aalajangiisartut tamatuma kingorna ukioq manna ulloq 26. maj arlallit paasissutissat Grønlandsflymiit tiguaat kakkiunneqartut ilanngussaq 2. Grønlandsfly tulliuttumik allagaqaqqissimavoq ulloq 1. juni aamma 23. juli 2001-imi tiguneqartut kakkiunneqarlutik ilanngussatut 3 aamma 6.
  23.  Aalajangiisartut piumasaqarnerat tunngavigalugu akinik misissueqqissaarnissamut pillugu aalajangiisartut Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Pisortaqarfimmut arlalinnit kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit, Grønlandsflylu isumaqatigiissutigineqarnikut pillugit apeqquteqaqqipput ulloq 5. juli 2001.
  24.  Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Pisortaqarfivik aalajangiisartut apeqqutaannut Grønlandsflymiit oqaaseqaatinik peqqusivoq. Grønlandsflyp tamanna qisuariarfigivaa Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartunut inatsinermik kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit Air Alpha A/S-ilu isumaqatigiissutigineqartut aamma nalilersoqqullugit.
  25.  Pisortaqarfik siullermeerluni akissuteqarpoq ulloq 25. juli 2001-imi (ilanngussaq 7), tassanilu takuneqarsinnaalluni pisortaqarfiup isumaa malillugu tunngavissaqanngitsoq angalanermut allanngortiterineq aammalu akinik aaqqissuusseqqinneq kattutissallugit. Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Pisortaqarfiviup 1. oktober 2001-imi nassiuppaat Kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit Grønlandsflylu kiisalu allaffigeqatigiinnerat taakku pillugit (ilanngussaq 9).
  26.  Pingaarutillit pissarsiaqarfigisat ilaat tassaavoq naatsorsuutinik suliaqarneq taakkua ataasiakkaat unammillerfiusunut aqqutinut.
  27.  Maluginiarneqarpoq atlantikoq qulaallugu timmisartuussivik misissuinermi uani ilaanngitsoq.
    Grønlandsfly pillugu pissutsit piviusut
  28.  Scandinavian Airlines System aamma Kryolitselskabet Øresund-i 1960-imi Grønlandsfly A/S pilersippaaa. Kingorna Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat aammalu Danmarkip naalagaaffia 1962-imi piginneqataasunngorput. Kryolitselskabet Øresund-i 1988-imi piginneqataaffimminngaanniit tunuarput.
  29.  Ullumikkut Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat SAS-illu tamarmik 37.5 pct.-ia Grønlandsflyp pigivaat, Danmarkillu naalagaaffiata 25 pct.-ia pigalugu.
  30.  Grønlandsflyp suliniutai silaannakkut angallannermiillutillu aammalu angallannermik sullissinermiipput. Ingerlatsiviup kalaallit inuiaqatigiit sullippai ilaatigut akuersissuteqarluni Kalaallit Nunaanni ilaasunik angallassisarpoq, aammalu Canadamut, Islandimut aamma Danmarkimut.
  31. Ingerlatsiviup angallavik 22.836 km.-imik annertussusilik ingerlappaa, tamannalu illoqarfinnut 26-inut isorartutigaluni. Angallavik ilaasuni amerliartortunik atorneqarsimavoq soorlu issiaviit kilometerimut tunisat ukiup kingulliup ingerlanerani amerliartorsimasut.
  32. 1996-imi Grønlandsflyp 117 mio. issiaviit kilometerimut angalermi tunisimavaat, tamannalu 238 mio. issiaviit kilometerimut 2000-imi qaffassimalluni. Imartussusaanik pisinnaasaanik 60 pct.-imik 1996-imi atorluaaneruvoq aammalu 58 pct.-imik 2000-imi.
  33. Piginnittuusoq Grønlandsfly 100 pct.-imik pigivai piginneqatigiit aningaasaliissutaat A/S Hotel Arctic-imi Ilulissani aamma 100 pct.-imik piginneqatigiit aningaasaliissutaat Nunatta Angalatitsivia A/S-imi.
    Grønlandsflyp iluanaarutai
  34.  Grønlandsfly suliffeqarfissuaq immikkoortortalik 2000-imi amigartooruteqarpoq 30,2 mio.kr.-init, taamaannerani piginnittuusoq Grønlandsfly 30,3 mio.kr.-init amigartooruteqarluni. Inernera 40 mio.kr.-iniupput 9,8 mio.kr.-iniit ajornerullutik 1999-imi Grønlandsflyp angusimasaani takuuk tabelli 1-i.Tabelli 1 Aningaasat ingerlaartut Grønlandsfly A/S-imut (piginnittuusoq)
    2000 1999 1998 1997
    Kaaviiaartitsineq (mio.kr.-init) 606,3  574,1 552,6 471,7
    Angusat akileraarute-
    qannginnermilu (mio.kr.-init)
    – 30,3 9,8 13,1  2,1
    Naliliutit katillugit (mio.kr.-init) 606,3 574,1  552,6 471,7
    Namminerisamik aningaa-
    saatit (mio.kr.-init)
    724,1 755,7 739,6 391,4
    Sinneqartooruteqar-
    sinnaassuseq (mio.kr.-init)
    142,4 61,5  156,3 149,2
    Iluanaarutit (mio.kr.-init) 5,0% 1,7% 2,4% 0,3%
    Kaaviiaartitsineq (aningaa-

    sarsiornermi inissitat angusat

    sioqqullugit/agguaqati-

    giisillugu sanaartukkanik
    naliliutit) (mio.kr.-init)

    2,3% 5,3% 5,9% 2,4%
    Pigisanik niuerneq (aningaa-

    sarsiornermi inissitat angusat

    sioqqullugit/agguaqati-

    giisillugu pigisat)

    -9,7% 22,0% 19,1% 5,0%

     

  35.  Ingerlatsiviup ukiumi naatsorsuutit inernerini ukiumi 2000-imi arlaleriarlutik taaneqarput aningaasartuutit 1999-imiit 2000-imut inernermik ajorseriartitsisumik peqataasimasut, takuuk tabelli 2. Inerneranut sunniineq annerpaaq pisimavoq pisortatigut akiliummut nunatsinni timmisartorfiusumut Kalaallit Nunaata Namminersornerullutik Oqartussaaniit katillugu 21,8 mio.kr.-init sanaartukkanut akuersissutit ilanngarneri peqqutaallutik mittarfinnit nutaanik pilersitsinermi taarsiutitut atorlugu qulimiguulinnit timmisartorfigineqarnermik Maniitsumi, Uummannami aammalu Upernavimmi.
  36.  Grønlandsflyp nalikilliliineri mikipput, naligaali ingerlatsinermut aningaasartuutit qaffasinnerummata nutaaliaasut timmisartut atorneraniit.Tabelli 2 Allannguinerit annertuut aningaasartuutini 1999-imiit 2000-imut
     

    Nunatsinni timmisartornermut Kalaallit Nunaata

    Namminersornerullutik Oqartussaaniit

    pisortaniit tapiissutaasa millinerat

    -21.8 mio.kr.-nit
    Dollarip nalingata qaffakkiartornera -12.6 mio.kr.-nit
    Benziinap akiisa akisunerulernerat

    kiisalu atlanikoq qulaallugu timmisartunik

    attartuilluni iluanaarutit millinerat

    -9.6 mio.kr.-nit
    Sulisunut soraarsitaasunut aningaasarsiat

    soraarnissamut piffissami

    -6.1 mio.kr.-nit
    Kalaallit Nunaata angalatitsiviani inerneranut

    allannguut

    +8.1 mio.kr.-nit
    Katillugit -41.0 mio.kr.-nit
  37.  2 – 6 pct.-imik iluanaaruteqarneq ukiuni 1997-imiit 1999-imut annikinnerupput agguaqatigiisillugu atortussianik sanaartorluni iluanaaruteqarnerup qaffasissusaanut danskinut naleqqiukkaanni, tamanna piffissami 1995-imiit 1998-imut 10-12 pct.-imiimmat. Danskit kiffartuussillutik inuussutissarsiorfii piffissami 1995-1998-imi 9-12 pct.-imik iluanaaruteqarput (Unammilleqatigiinnermi Aqutsisoqarfiup Unammillernermi nalunaajaataat 2001-meersoq, imm. 2, qupp. 38 aamma 39 naapertorlugu, kakkiussaq ilanngussatut 10-tut.)
  38.  Allanut timmisartuutileqatigiiffinnut naleqqiukkaanni Grønlandsflyp iluanaarutaat 1996-imut aammalu 1997-imut appasissumiipput. 1998-imi aamma 1999-imi ingerlatsiviup iluanaarutaat qaffasinnermiillutik takuuk tabelli 3.Tabelli 3 Nunani avannarlerni timmisartuutileqatigiiffiit iluanaarutaat
    1999  1998  1997 1996 pct.
    Danskit timmisartuu-

    tileqatigiiffiit

    (SAS ilanngunnagu)

    5,3 pct.  6,2 pct.  9,7 pct. 19,7 pct.
     Norskit timmisartuu-

    tileqatigiiffiit

    (SAS ilanngunnagu)

    0,1 pct. 6,4 pct. 1,3 pct. 7,8 pct.
    SAS 4,9 pct.   2,4 pct. 8,0 pct. 10,2 pct.
    Grønlandsfly 5,3 pct.  5,9 pct.  2,4 pct.  4,2 pct.

    Nalunaarsugaq 1: Danskit Norskillu timmisartuutileqatigiiffiit iluanaarutaat oqaatiginnippoq pingaartumut agguaqatigiisillugu iluanaarummut.

    Grønlandsflyp akii

     

  39.  Grønlandsflyp timmisartorluni angalanermut akini qaffappai 1 november 2000-imiit. Ingerlatsiviup oqaatigaa akitsuineq peqquteqartoq fuel akiisa aammalu dollarip nalingata qaffannerata kinguneranik (fuel akii tamatuma kingorna milleqqinnikuupput, Grønlandsflylli akikilleeqqissimanngilaq).
  40. Akitsuineq aquutini angallavigineqarnerpaani tamanut assigiikannerpoq, tassalu 4,2 aamma 4,5 pct.-imiilluni tabelli 4 naapertorlugu.Tabelli 4 Timmisartorluni angalanermi akit 1. november 2000-ip siorna kingornalu
    GOH/  JAV/ GOH/ JHS/  GOH/ GOH/  SFJ/ SFJ/  SFJ/ Gns.
    SFJ SFJ  UAK SFJ SFJ JHS KUS THU KUS
    1.nov. sioq.
    C-class
     2.135  1.885 3.245  1.120 4.010 2.135  3.725  2.675  3.260 2.110
    Normal fare  1.705  1.505 2.595  895  3.205  1.705 2.980  2.140 2.605 1.686
    1.nov. king.
    C-class 2.225 1.965  3.385 1.170  4.180 2.225 3.885  2.790  3.400 2.200
    Normal fare  1.780 1.570  2.705  935  3.340  1.780 3.105 2.230 2.715  1.759
    Akitsuineq

    C-class

    4,2% 4,2% 4,3% 4,5% 4,2% 4,2% 4,3% 4,3% 4,3% 4,3%
    Nomal fare  4,4% 4,3%  4,2%  4,5%  4,2% 4,4% 4,2%  4,2% 4,2%    4,2%

    Nalunaarsuaq 1: GOH=Nuuk, SFJ=Kangerlussuaq, JAV=Ilulissat, UAK=Narsarsuaq, JHS= Sisimiut, KUS=Kulusuk, THU=Thule.”

  41. Januar 2001-imili Grønlandsflyp akini qaffaqqippai, aammalu piumasaqaatit allanngorlutik. Bilitsi C-classimi aamma Normal Fare atorunnaarsinneqarput, tassanilu qorsuit aappaluttullu bilitsit aallartinneqarlutik. Bilitsit januar 2001-i sioqqullugu aamma kingorna assigiimmik suliarineqanngimmata periarfissaanngilaq toqqaannaq akia sanilliutissallugu januar 2001-i sioqqullugu aammalu kingorna. Akitsuutaami apeqqutaassagami angalasut C-classimi aammalu Normal Faremi qorsummik imaluunniit aappaluttumik bilitsilerlutik angalanersut.
  42. Paasissutissat toqqammavigalugit kaaviiaartitanut aammalu angalasut amerlassusaat angallavinni erseqqissarneqartuni 2000-imut aammalu 1.kvartal 2001-imut, kiisalu aningaasat atortussat naatsorsuutit kaaviiaartitanut aammalu angalasut amerlassusaannut 2.-niit 4-nut. kvartalip 2001-imut qaffariaatit agguaqatigiisillugu akiliutaasartoq bilitsimut aaqqissuussineq toqqammavigalugu erseqqissarnissaanut periarfissaavoq.
  43.  Akit timmisartorluni angalanermi 1. november 2000-imiit 4.3 pct.-imik qaffassimanerat isiginiaraluaraanniluunniit fuel-imut akit aammalu dollarip nalingata qaffanneranit peqquteqartumik, angallaviit atorneqarnerpaat annertunerpaartaani ilaasut agguaqatigisiillugu akiliutaanni qaffariartoqarsimavoq, takuuk tabelli 5. Tamanna atuuppoq naak 1. kvartal 2001-i imaluunniit missingersuutip 2001-imut isiginerani.Tabelli 5-i Ilaasup ataatsip agguaqatigiisillugu akiliutaa
    SFJ SFJ UAK SFJ JAV  JHS  KUS THU KUS
    Piviusun-

    ngortitaq

    2000-imut

    1.357  1.136 1.832  657 1.968 1.186  1.978  1.789  1.813  1.276
    Piviusun-

    ngortitaq

    1.kvt 2001

     1.590 1.334 2.272 650 2.470  1.397 4.074  3.494 3.149  1.535
    2-4 kvt.

    2001-imut

    missinger-

    suut

    1.555  1.275  1.482 625  2.786  1.485 3.600 3.049  1.435
     

    Katillugit

    2001-imut

    1.566 1.290 1.676  633 2.633  1.469  4.074  3.574 3.075  1.463
    2000-imiit

    1.kvt. 2001-mut akitsuut

    17% 17% 24%  -1% 26%  18% 106%  95% 74% 20%
     

    2000-imiit

    2001-mut

    akitsuut

    (missinger-

    suu)

     15%  14% -9%  -4%  34% 24%   106%  100%  70%  15%

    Nalunaarsuut 1: Agguaqatigiisillugu akiliut naatsorsorneqarnikuuvoq paasissutissat kaaviiaartitsinermut aammalu angalasut siumut utimullu amerlassusaat toqqammavigalugit.

    Nalunaarsuut 2: Tabelli 4 takuuk.

  44. Kalaallit Nunaanni timmisartumik angalalluni atorneqarnerpaaq agguaqatigiisillugu angalasumut ataatsimut qaffariaateqarsimasoq tassaavoq Nuuk aammalu Kulusuk akornanni angallavik. Angallavimmi ilaasut 1.kvartal 2001-imi agguaqatigiisillugu akiliisimapput 106 pct.-mik annertunermik 2000-imut agguaqatigiisinneranut naleqqiullugu. Kangerlussuup aammalu Nuup akornanni timmisartorluni akiliut aamma assingajaanik qaffariaateqarsimavoq (95 pct.).
  45. Agguaqatigiisillugu ilaasumut ataatsimut akiliutip appariarnera angallavimmi Sisimiut aammalu Kangerlussuup akornanni allanngortissinnaanngilaat pissutsit, tassami akiliut timmisartorluni angallavinni atorneqarnerpaani Kalaallit Nunaanni qaffariarsimasut. Tamanna atuuppoq ilaasumut ataatsimut agguaqatigiisillugu akiliut 1.kvartal 2001-imut isiginiaraluaraanniluunniit imaluunniit ilaasumut ataatsimut missingersuusiaq agguaqatigiisillugu akiliut 2001-imut tamaat.
  46. Tamakkerlugu isigigaanni ilaasumut ataatsimut agguaqatigiisillugu akiliut angallavinni atorneqarnerpaasuni 20 pct.-imik aammalu 15 pct.-imik 2000-imiit 1.kvartal 2001-imut aammalu 2001-imut missingersuummut qaffassimapput.
  47. Siusinnerusukkut eqqartorneqareersutut arlalinnit allanngortitsisoqarnikuuvoq piumasaqaatinut tunngatillugu bilitsini atulersitsinermi. Tamannalu assilissamik illuartitsinerusinnaavoq, tassami ilaasut toqqaasariaqalissagamik siusinnerusumiit akisunerusumik pisiassamik, piumasat aammalu sullissineq assigusoq anguniarlugu, imaluunniit ilaasut siusinnerusukkut akeqqataanik pisaqassammata annertuumik pitsaannginnerusumik pisiassamik (toqqaannanngitsumik akitsuineq).
  48. Ataani bilitsit assigiinngitsut sanilliussisoqarnikuuvoq, aammalu angallavigineqarnerpaat aallaavigineqarput (98 %-i).Tabelli 6 Assigiinngitsut bilitsit sanilliunnerat
    C-class/bilitsi

    qorsuk

    Allanngortiterinnginnermi
    Pisiarineqarsinnaavoq aallarfissaq tikillugu. Bilitsi utertissinnaavoq 100 %-imikmeeqqanut utoqqarnullu akikillilerutitaqanngilaq –

    Nassatat 30 kg (nassataq tigum- miartarissaq ilanngullugu) – nas- satanik tunniussineq aallarfissaq 30 min sioqqullugu

     

      Allanngortiterereernermi

    Pisiarineqarsinnaavoq aal- larfissaq tikillugu – akiliineq kingusinnerpaamik ullut

    arfineq-marluk aallarfis-saq sioqqullugu imaluunniit

    inniminniinermi Bilitsi 100 %-imik utertinneqar- sinnaavoq – nassatat 30 kg

    (nassataq tigummiartagaq Ilanngunnagu) – nassatanik tunniussineq aallarfissaq 30 min sioqqullugu

    Normal Fare
    Bilitsi aap-paluttoq 
     Pisiarineqarsinnaavoq  aallarfissaq tikillugu –

    100 %-imik utertinneqarsinnaavoq

    Nassatat 20 kg (nassataq tigum-

    miartagaq ilanngullugu)

    – nassatanik tunniussineq aallarfissaq 60 min sioq-qullugu.

     Pisiarineqarsinnaavoq ullut  arfineq-marluk aallarfissaq tikillugu – akiliineq pissaaq kingusinnerpaamik ullut 14-nit inniminniinermi qaangiutsin-  nagit kisianni kingusinner-

    paamik ullut arfineq-marluk aallarfissaq sioqqullugu (napparsimasoqartillugu uter- titsisoqarsinnaallunili) –

    akikilliliineq meeqqanut utoqqarnullu – nassatanik tunniussineq kingusin-nerpaamik aallarfissaq 60 min sioqqullugu.

     

  49. Kingusinnerusukkut ’Normal Fare’-mik angalasarnikut aallaavigigaanni, taakkualu allanngortitsisinnaanermik kissaateqarpata bilitsiata allanngortinnissaanut aammalu utertinnissaanut maannakkut bilitsini qorsunni angalassapput. Tamannalu agguaqatigiisillugu piviusumik misigisaqartitissalluni 30 pct.-imik akitsuummik, takuuk tabelli 7.Tabelli 7 Akitsuineq angalaffinni qinikkani aqqutini
    GOH/ SFJ JAV/SFJ GOH/ UAK JHS/SFJ GOH/ JAV GOH/  JHS GOH/KUS  SFJ/ THU  SFJ/  KUS  Gns.
    Normal fare

    Allannguineq

    sioqqullugu kr.-i

    1.705 1.505  2.595  895  3.205  1.705 2.980 2.140  2.605 1.686
     

    Bilitsi qorsuk

    Allanngui-nerup kingorna

    2.120  1.885  3.110 860 4.000 2.080 6.350  5.375  4.235 2.185
    Qaffaaneq   24% 25%   20% (4%)    25% 22% 213% 251%   63% 30%
  50. Soorlu takuneqarsinnaasoq allannguutip ilangivaa ilaasunut annertuumik ajorneruleriarneq. Kingusinnerusukkut ilaasut 90 %-i sinnerlugit Normal Faremik angalasarput, taannalu bilitsi allanngortissinnaallunilu utertinneqarsinnaasoq aallarfissaq tikiivillugu. Grønlandsflyp akiisa aaqqissuussaanerat nutaami tamanna bilitsi taarserneqarsimavoq bilitsimik aappaluttumik, bilitsilu allanngortinneqarsinnaanngilaq aammalu pisiarineqassalluni aallarfissaq sapaatip-akunneranit sioqqullugu.
  51. Tamakku pissutsit periarfissaasussaanngikkaluarput angalasut annertunertaannut, taakkuami naliginnaasut akitsuinerit saniatigut pisiassamik akisunermik bilitsimik qorsuusumik pisisariaqalissagamik, tamannalu C-classikumut assigulluni.
  52. Timmisartorluni angalanermi akia isigigaanni nunap pissusaani Kalaallit Nunaanni assigusumi, annertunerusumik akianik assigiinngitsoqanngilaq timmisartorluni Kalaallit Nunaanni akikinnermi angalasunut, taavalu aalajangersimasuni timmisartorluni akikinnermi angalanermi Kalaallit Nunaanni aammalu aalajangersimasuni timmisartorluni akikinnermi angalanermi Finmark-imi Norgemi kiisalu Canadap avannaani kangisissuani, figur 1 naleqq.
  53. Agguaqatigiisillugu Canadamut aammalu Kalaallit Nunaannut akia (mittarfimmut akileraarutit ilanngunnagit) akikinnermi timmisartorluni angalanermi minutsimut 29,6 kr.-iuvoq kiisalu minutsimut 26,4 kr.-iulluni Norgemut.
  54. Akisunermi timmisartorluni angalanerit isigigaanni assiliaq allaaneruvoq. Timmisartorluni akit Kalaallit Nunaanni akisunermi naliginnaasumik qaffasinnerupput Finmark-imi Norgemi akisunermi timmisartorluni angalanermi akiiniit.
  55. Agguaqatigiisillugu Kalaallit Nunaanni akia (mittarfimmut akileraarutit ilanngunnagit) aalajangersimasunut timmisartorluni akisunerni angalanermi minutsimut 36 kr.-iuvoq aammalu minutsimut 24,8 kr.-iulluni Norgemi. Kisitsisit taaneqartut takutippaat Kalaallit Nunaanni timmisartorluni akia 45 pct.-imik qaffasinnerusoq, Norgemi timmisartorluni angalanermiit akianut naleqqiullugu.
  56. Eqqumiitsutut isiginarsinnaavoq timmisartorluni akisunermi angalanermi akiata appasinnerunera Norgemi akikinnermi angalanermi akianut naleqqiullugu. Tamanna siullertut peqquteqarpoq periarfissaasimanngippat paasissutissanik akinut tunngasunik piniarnissaq angallavinnut assiganut akisunermut akikinnermullu. Agguaqatigiisillugu akia akisunermi akikinnermilu assigiinngitsunut angallavinnut atuuppoq. Uungalu saqqummerput akinut akikinnermi aammalu akisunermi paasissutissat tuniniaasuniit assigiinngitsuneernerat.Grønlandsflymut pisortatigut tapiissutit
  57. Timmisartorluni angallannerup allanngornerani 1. januar 2001-miit kinguneraa Grønlandsflymut pisortanit tapiissutit tunniunnerisa allanngorneri.
  58. Kingusinnerusukkut Grønlandsfly kisermaassinissamik Namminersornerullutik Oqartussaniit tunineqarnikuupput timmisartuussinernut tamanut. Angallaviit arlallit amigartooruteqarmata Grønlandsflyp akiisugut Namminersornerullutik Oqartussat akuerisaannit angallavinni amigartoorut aningaasaliiffigisinnaavaa iluanaarutinik angallavinni iluanaartarfinni.
  59. Angallaviit amigartooruteqarfiusartut maannakkut timmisartorfigineqartarput kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit aqqutigalugit, taakkualu Namminersornerullutik Oqartussat isumaqatigiissuteqarfigalugillu tapiiffigisarpaat. Grønlandsflyp saniatigut ingerlatsivik alla – Air Alpha – kiffartuussinissamut isumaqatigiissummik Namminersornerullutik Oqartussallu isumaqatigiissuteqarnikuupput.
  60. Kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit tamakkerlugit naleqarput 2001-imut 94 mio.kr.-init miss. tassanilu Grønlandsfly isumaqatigiissuteqarluni 43 mio.kr.-inik naleqq.Tabelli 8 kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit Grønlandsflylu oqaatigineqartut 1000 kr.-ininngorlugit.
       2001
    Kiffartuussinissamut isumaqatigiissut – KUJATAA

    (1. januar – 31. december 2001)

    25.296
    Kiffartuussinissamut isumaqatigiissut – Qaanaaq

    (1. januar – 31. august 2001)

     

    12.132

    Kiffartuussinissamut isumaqatigiissut – Disko

    (1. januar – 25. marts 2001)

      5.442
    Katillugit 42.870

    Nalunaarsugaq: Kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit KUJATAA isumaqatigiissutigineqarnikuuvoq 31. december 2005-ip tungaanut atuutsissallugu. Tabellimi taamaallaat takuneqarsinnaapput akiliutit 1/1-31/12-imut.

  61.  1. januar 2001-imiit angallaviit iluanaarutitaqartut angallavinnut amigartooruteqarfiusunut amigartoorutaat aningaasaliiffigissaarpaat. Tamassuma kingunerivaa akikilliliineq iluanaaruteqarfiusunut angallavinnut. Taamaattorli akitsuisoqarpoq katillugu 15-20 pct.-imik 2000-imiit 2001-imut, tak. Tabelli 5.
  62.  2000-imi Namminersornerullutik Oqartussaat aningaasartuutaat timmisartuussinermut 52 mio.kr.-iniupput, taakkunanngalu Grønlandsflyp 27 mio.kr.-init pissarsiarisimavai, Air Alphallu sinneruttut tapit pissarsiarisimallugit. Namminersornerullutik Oqartussat taamaasillutik Diskomut timmisartuussinissami Air Alphalu isumaqatigiissusiornikuupput, oktoberimilu Grønlandsflylu isumaqatigiissusiortoqarsimalluni timmisartuussineq Qaanaami ingerlatiinnartussanngorlugu (aningaasat amerlassusiat kiffartuussinissamut isumaqatigiissummut Qaanaamut 1. september-imiit 31. december-imut ilisimaneqanngilaq).
  63. 2000-imiit 2001-imut ikiorsiissutit tapiissutit timmisartuussinissamut 43 mio.kr.-imiit 94 mio.kr.-inimut qaffariarsimapput. Taakkunanilu Grønlandsflyp 43 mio.kr.-init tigusimallugit (tassa imaappoq 16 mio.kr.-init annertunerit 2000-imiit). Uungalu takkutissaaq ilisimaneqanngitsoq aningaasat amerlassusaat Qaanaamut isumaqatigiissummut ukiumi qaammatinut kingullernut, qulaaniittoq tak.
  64.  Akikilliliiffiusinnaasunut eqqorluarnerusumik takussutissiortoqarsinnaavoq kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit naatsorsoraanni ukiumut isumaqatigiissutinngorlugit. Kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit Qaanaamut taamaasilluni 18 mio.kr.-init miss. amerlassuseqalissapput, kiffartuussinissamullu isumaqatigiissutit Diskomut 22. mio.kr.-init miss. amerlassuseqalissallutik. Ukiumut tamarmut kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit tunngavigalugit Grønlandsfly periarfissaqarpoq kaaviiaartitaminut millisitsinissaminik (taamaasillunilu aamma akit) 38 mio.kr.-init iluanaaruteqarfiusunut angallavinnut (25+18+22-27). Uani naliliinermi ilaavoq Grønlandsfly sipaarummik angusaqarsinnaangaluarnera amigartoorfiusumik angallavimmik timmisartuussisariaqassannginnami tapiissutinut naleqquttunut.
  65. Angallaviit takuneqarsinnaasut tabelli 15-imi 2000-imut katillugit kaaviiaartitaqarput 150 mio.kr.-init miss. Kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit allanngortiterneqarneri taamaallaat periarfissitsipput agguaqatigiisillugu taakkununnga angallavinnut akikilliliinissamut 25 pct.-ip miss.
  66. Taamaattorli akit 25 pct.-imik apparsimanngillat, kisiannili 15-20 pct.-imik qaffariaateqarsimapput, tak. Tabelli 5.Tusarniaaneq
  67. Grønlandsfly arlaleriarluni ataavartumik problemstillingimut oqaaseqaatiliortarsimavoq, tak. Ilanngussaq 2, 3,. 6 aamma 8. Grønlandsfly ilaatigut tusarniaanermut akissuteqarsimavoq, tak. Ilanngussaq 11.
  68. Ingerlatsiviup siullertut oqaatigaa angallavinnut naatsorsuutit suliarineqarunnaarsimasut, kingusinnerusukkummi taakku takuneqarsimammata kukkunernik annertuunik peqartut. Kisianni ingerlatsiviup maannakkut najoqqutarisaq nutaami aaqqissuussaq atulersinniarmassuk atulernissaanut naatsorsuutigineqartoq aasami 2001-imi. Matuma kingornagut peqatigiiffik marlunnut avinneqassammat arlalinni (nunap ilaanut) business units-inut angallavinnik akilersuineq aammalu inernerit unit-inut ataasiakkaanut aallaaveqartussamik. Ingerlatsiviup nalilerpaa agguaaneq taamaattoq pissarsiaqartitsisinnaasoq peqqissaarussamik qaffasissusilimmik pissarsiaqarnissamut angallavinnut naatsorsuutinut assigusumut.
  69. Taassuma saniatigut ingerlatsiviup pissutaa nalunaajaateqarfigereerpaat akinit allannguinerminnut aammalu tamanna ataasiakkaanik naatsorsuusiorfigisimallugu kingunissaanik.
  70. Ingerlatsiviup oqaatigaa manna tikillugu bilitsinik aaqqissuussineq annikitsuinnarmik allanngortinneqarsinnaasoq aammalu naleqqutinngitsumik timmisartuutinik atuitsitsisoq, tamannalu kinguneqartoq ukiup siuliata pitsaanngitsumik naatsorsuuteqarnera. Tamannalu ingerlatsiviup isumaqarfigaa akinit allanngortiterup allanngortitsinissaa, aammalu anguniarneqarluni 2002-imi 20-30 mio.kr.-init iluanaaruteqarnissaq.
  71. Ingerlatsiviup akiisa sanilliunneri aalajangiisartut siuliani naatsorsoriigaanut assigupput, ingerlatsiviummi isiginiarsimannginnamiuk sanilliussinnaanngitsuunerat pisiassat. Tamannali pisuunngitsoq allakkami takutinneqarpoq, tassanimi oqaatigineqarmat piumasaqaatit aappaluttumut bilitsimut killilersungaanerat pillugu sanilliussineq pisinnaanngitsoq.
  72. Ingerlatsiviup akiinik sanileriisitsinera taamaasilluni aallaaveqarpoq C-classikumi aammalu maannakkut qorsummi bilitsimi.
  73. Grønlandsflyp allakkamini ulloq 15. november 2001-imeersumi oqaaseqaatini nassiussimavai Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut tusarniaatip oqaaseqaataanut.
  74. Oqaaseqaatini taaneqarpoq pisiassat tuniniarnerannut aammalu nunap ilaani tuniniaanermut erseqqinnerusumik killilerneqarnikuunngimmat, taamaattorlu uppernarsarneqarani unammillernermik killiliinermik pissusilersornerusoq imaluunniit atornerluinerusoq ataatsimi imaluunniit arlalinni tuniniaavinni. Tassunga ilassutitut maluginiarneqarpoq ”Assortorneqarpoq misissueqqissaarneq tamaani qaffasissusermi naammattumik uppernarsaanerusoq oqaatigineqartunut unioqqutitsinernut”.
  75. Ilanngullugu saqqummiunneqarpoq Grønlandsflyp aningaasaqarnera eqqarsaatigalugu – kisitsit negativiusoq inernera 30 mio.kr.-init 2000-imi aammalu naatsorsuutigineqartoq negativimik inerneqaqqinnissaq 2001-imi – tunngavissaanngitsut Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut inerniliineranut.
  76. Grønlandsflyp erseqqissarpaa oqaaseqaammut akissuteqaatimini oqaatigineqarsinnaanngitsoq akit qaffasissut akinik sanilliussinikkut tuniniaaviup allannguiffiunerata kingorna siornalu. Tamanna peqquteqarpoq akit allannguineq sioqqullugu politikkikkut aalajangerneqarnikuummata. Ilaatigut aamma erseqqissarneqarpoq akinik sanilliussinermi angallaviit assigiinngitsut akornanni isiginiarneqarsimasussaangaluarmat timmisartoq sorleq atorneqarnersoq, tassami ukua sisamanik motorillit timmisartut (DHC7) Grønlandsflymit atorneqartut 25-30 pct.-imik issiavimmut ataatsimut kilometerimut akisunerummata marlunnik motorilinniit timmisartuniit, taakkualu atorneqakkajuttarlutik allanik timmisartuutsileqatigiiffinnik.
  77. Grønlandsflyp suli erseqqissaqqippaa Unammilleqatigiinnermut aalajangiisartut namminneq uppernarsarmassuk Grønlandsflyp akikinnerni akii immikkuullarinngimmata allat suliffiit akiinut tuniniaavinni angusaannut unammilleqatigiiffiulluartumi.
  78. Grønlandsflyp saniatigut tikkuarpaa bilitsit aaqqissuussaanerata allanngortiternera aammalu akit siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu agguaqatigiisillugu appasinnerusunik timmisartorluni akeqalersitsisussaasut, kiisalu Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut agguaqatigiisillugu akitsuineq 20 pct.-iusoq naatsorsorsimagaat qaammatini pingasuni ingerlatsineq toqqammagivalugu.
  79. Oqaaseqaammut akissutit nalilerpaa Grønlandsfly isumaqartoq Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut uppernarsarsimagaat piumasaqaat bilitsit aaqqissuunnerata allanngortiterneqarnera kinguneqartitsissasoq unammilleqatigiinnermik killiliisumik imaluunniit sallersaasutut inissisimanermik atornerluisuunerusoq.Naliliineq aammalu eqikkaaneq
  80. Grønlandsfly ungasinngitsukkut tikillugu kisermaajulluni Kalaallit Nunanni timmisartuussisuuvoq. Angallaviit arlallit maannakkut unammilleqatigiiffiulerput, aammalu aallartittumik unammillerneqalersimalluni ingerlavimminngaanniit allamiit. Kisianni suli Grønlandsfly tamani sallersaasutut tuniniaavimmi inissisimavoq, taamaasillunilu sallersatut ingerlatsilluni unammilleqatigiinnermi inatsimmi § 13-imi piumasarineqartutut.
  81. Akinit allanngortiterinerup januar 2001-imi Grønlandsfly pitsaasunik periarfissitsippaa annertuumik iluanaarummik 2001-imut angusaqarnissaanik.
  82. 15-20 pct.-imik akitsuineq kisimi isigalugu aningaasanik isertitaqalersitsinerussaaq minnerpaamik kr.-inmut (15 pct. kaaviiaartitsinermut 150 mio.kr.-inimut). Grønlandsfly saniatigut annerusunik tapinik tigusissaaq 16 mio.kr.-inik, aammalu aningaasartuutinik sipaarutissanik periarfissaqarluni 22 mio.kr.-inik, Grønlandsflyp Diskop ilaa timmisartorfigiunnaarneranik kingunerisaanik (16 + 22 mio.kr.-nit assigai taakku 38 mio.kr.-init Grønlandsflyp akit appartissimasinnaasaralui, tak. imm. 63). Kisianni aningaasartuuteqarpoq atassuserneqartumik allanngortitsinermi Diskop ilaa timmisartorfigineraniit timmisartorfigiunnaarneranut. Sissuertumik missiliornera naatsorsuutigineqartoq tassaavoq 1 aamma 3 mio.kr.-inik akeqassasoq allanngortitsinermi aningaasartuutini. Kiisalu aamma isiginiarneqassaaq Grønlandsflyp aningaasartuutimi annikillisissimaneri pisariillisaanerminni. Pisariillisaanerit kinguneraat akissarsianut aningaasartuutit ilanngarnerat 15 mio.kr.-init miss.
  83. Tamakku tamarmik pitsaanerusumik inerneqartitsissapput 2001-imi 2000-imut sanilliullugu 74 mio.kr.-inik (23+23+15-2+15), taamaasillunilu inernera 44 mio.kr.-inik iluanaarutinngorluni akerlianik 30 mio.kr.-inik 2000-imi amigartooruteqarnerup. 44 mio.kr.-inik amigartooruteqarnerup Grønlandsflymut qaangerlugu inissisimavoq, Grønlandsflymut ilimarsinnaagaluartoq tuniniaavimmi unammillermiusumi sakkortuumi. Kisianni erseqqissarneqassaaq tamanna nalilersuineq nalorninartuusoq aammalu piviusunngortiterinernit pilersuisuusoq, taakkuli taamaakkaluartoq piviusunngortinneqanngitsut. Iluanaarutit aammalu sunnerneqarsinnaapput ilaasut amerlassusaata allanngornerinit, aningaasartuutillu pissutsit allanik aammalu nalikilliliinernik il.il.
  84. Aalajangiisartut nalunngilaat iluanaarutip ilaa naleqqullunilu aammalu pisariaqarsinnaasoq ingerlatsiviup timmisartunut nutaanut aningaasaliisinnaanissaanut. Nalilerneqarporli tamanna piginnaassuseqartitisilinngitsoq siunertarineqartumik iluanaaruteqarnermik taaneqartumik annertussusilimmik. 2001-imi iluanaarutiviusoq minnerussappat aningaasat amerlassusaanniit oqaatigineqartumiit allanngortitsissariaqanngilaq naliliinermut.
  85. Misissueqqissaarnerit suliarineqartut isiginiarpaat pingaarnertut pissutsit marluk, tassami Grønlandsflyp iluanaarutaat aammalu timmisartorluni angalalluni akit Grønlandsflymi.
  86. Grønlandsflyp kaaviiartitsineranut misissueqqissaarnerup takutippaa maannamut niuernikkut sanaartukkanik naliliutinit angusarisaat nunani avannarlerni timmisartuussileqatigiiffiinnut assigusut. Ingerlatsiviup kaaviiaartitsinerata qaffasissusaata agguaqatigiisissullugu danskit suliffeqarfiisa kaaviiartitsineranut industrimi aammalu kiffartuussinnermut isumaginnittoqarfiini appasinnermiippoq. Tamannali naleqqiussineq pingaartutut nalilerneqarsinnaanngilaq, Grønlandsflymmi kingusinnerusukkut akiisa aaqqissuussaanerat naleqqutinnginnikuusimammat.
  87. Agguaqatigiisillugu ilaasup ataatsip akiiliinerata misissoqqissaarnerata takutippaa angalasunut akisunerulersimasoq timmisartorluni Kalaallit Nunaanni angalassagaanni 20 pct. missaaniimmat agguaqatigiisillugu akiliut bilitsimut ataatsimut. Taamaattamik eqqartorneqarpoq toqqaannanngitsumik akitsuineq piumasaqaatit bilitsinut allanngornerannik.
  88. Timmisartorluni angalanermut allanngortiterinerup 1. januar 2001-ip isumaraa arlallit amigartooruteqarfiusut angallaviit Namminersornerullutik Oqartussaniit ikiorsiissutinik tapiiffigineqalerneranik aamma ikiorsiissutinik tapiiffigineqarunnaarnerat angallavinnik iluanaarfiusuniit. Tamatuma misissueqqissaarnerup takutippaa timmisartorluni angalanermut allanngortiterineq akikilliliinermik kinguneqartussaangaluartoq iluanaaruteqarfiusuni angallavinni agguaqatigiisillugu 25 pct.-imik. Taamaattorli akerlianik akitsuinerit agguaqatigiisillugu 20 pct. missaaniipput.
  89. Unammilleqatigiinnermi oqartussat nunarsuarmi sulissutigaat unammilleqatigiinnermi ajornartorsiutit aaqqinnissaat timmisartorluni isumaginnittoqarfinni. Uuma ataani unammilleqatiginnermi ajornartorsiutit pilersinnaasut allannguinermi aammalu nierfiummut ammanerulersitsinermi. Taamaakkaluartoq nierfimmut ammanerulersitsineq timmisartorluni angalanermut naliginnaaleriartorsimangaluartoq unammileqatigiinnermi pisoq aammalu niuernermut piumasaqaatit nunani ataasiakkaani assigiinngissuteqarsimapput.
  90. Piumasani aammalu piumasaqaatini assigiinngissutsit timmisartortitseqatigiiffinni aammalu ilaasuni peqqutigalugit sianigisariaqarpoq akinik timmisartorluni angalanermi Canadami, Norgemi aammalu Kalaallit Nunaanni sanilliussinissaq. Assersuutigalugu silap pissusianik assigiinngissutsit aningaasartuutinut assigiinngissuseqarsinnaammata timmisartortitseqatigiiffinnut soorlu bilitsi akisuneq Kalaallit Nunaanni pinngitsoornagu assigissagaa bilitsi akisuneq Norgemi. Pissutsit taakku marluk ersersinnaapput atuisunut akigisitanut. Naatsorsuutigisariaqarpoq taakkua aammalu allat pissutsit assigiinngissutsinut minnernut sunniuteqarnissaat timmisartorluni angalanermut Kalaallit Nunaanni akinut aammalu nunani allani. Taamaattumik pisariaqarpoq annerusumik misissueqqissaarnissaq taakkua pissutsit itisilerniarlugit.
  91. Misissueqqissaarnerup figur 1 aammalu 2 toqqammavigalugit takutippaat annertuumik akinik assigiinngitsoqartoq timmisartorluni angalanermi akisunermut ilaalluni Kalaallit Nunaanni aammalu Norgemi, kisiannili akit akikinnermi assigiikannersut. Timmisartorluni angalalluni Kalaallit Nunaanni akisunermi akia 45 pct. missaani qaffasinneruvoq Norgemut timmisartorluni angalanermi akisunermi sanilliullugu.
  92. Grønlandsflyp oqaatigaa allanngortiterinerup bilitsit aaqqissuunnerata aammalu akit siunissami agguaqatigiisillugu timmisartorluni akikinnerulerneranik kinguneqartitsissasoq. Silaannakkut assartuineq kisianni annertuumik pingaaruteqarpoq kalaallinut inuiaqatigiinnut, taamaattumillu pisariaqassasoq Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut niuerfiup ineriartornerata utaqqiinnarnissaa.
  93. Ataatsimoortillugit isummerfigisinnaavoq akitsuinerit aammalu bilitsit aaqqissuunneranut allanngortiterinerit nalilerneqarput kinguneqartitsillutik unammilleqatiginnermut killiliinermik malittarisanut unammilleqatigiinnermi inatsit § 11-imut akerliusumik taama malittariillutik sallersaasutut inissisimanermik atornerluinerusoq malittarsanut unammilleqatigiinnermi inatsit § 13-imut akerliusumik. Taamaattumik isumaqatigiinninniarnerit Grønlandsflylu ingerlateqqittariaqarput unammilleqatigiinnermi inatsit § 11 naapertorlugu siunertaralugu timmisartorluni akit appartinnissaanut.

Tusagassiutitigut nalunaarummi ulloq 19. december 2000-imeersumi Grønlandsfly paasissutissiivoq akinut aaqqissuussamut nutaamut 1. januar 2001-imi atuutilertussamut. Tusagassiutigigut nalunaarut ima imaqarpoq:

”Grønlandsflyp akit assigiinngitsut marluinnaat neqeroorutigisalerpai

Grønlandsfly 1. januarip aallartinneraniit bilitsinut aaqqissuussamik nutaamik atulersitsivoq kalaallinut nunap ataqatigiinnermut attaveqarfiini ajornartorsiutinut arlalinnut aaqqiisumik. Tunngaviusumik eqqarsaataasoq tassa unaavoq Grønlandsflyp pitsaanerusumik timmisartornermi angallanneq pilersaarusiorsinnaaguniuk akikinnerusunngorlugu naammassisinnaagaa, tamannalu angalasunut pitsaaqutinngorlugu kinguneqartissammagu akikinnerusunik bilitsinik. Akinut aaqqisuussaq nutaaq taamaallaat angallavinnut kiffartuussinissamut isumaqatigiissutinut ilaanngitsunut atuuppoq.

Ukiup nutaap aallartinneraniit Kalaallit Nunaanni timmisartukkut angalaneq nutaaqqinnaamut piffimmut pissaaq killeqanngitsumimmi unammilleqatigiittoqalertussaammat nunap iluani timmisartuussinernut timmisartorfigineqartartunut timmisartunit suluusalinnit, aammalu kiffartuussinissamut isumaqatigiissutinut ilaanngitsunik. Tamanna pillugu Grønlandsflyp kissaatigaa akuerissallugu akinik appasinnernik piumasaqartoqarnera akinut aaqqissuussineq aqqutigalugu pisinnaasoq, pisariillisaasoqarsinnaanngortimmagu aqutsinermut aalajangersimasumik pisartut timmisartuussinerup ingerlannerani.

Taamaalisukkut aamma atorfissaqartitsisoqarpoq annertuumik nutaanik isumaliornissaq akit appasinnerit atatinnissaat pillugu aamma taanna ilutigalugu Kalaallit Nunaata nunarujussua isumaginissaa arfiniliinnaat DASH 7-it timmisartut sarpillit atorlugit. Taamaattumik anguniarneqarsimavoq akinut aaqqissuussap nutaap ajornartorsiutit annertuut aaqqissagai, taakkualu manna tikillugu aaqqissuussami atasut inissanut isumannaallisaanermut, utaqqisut allattorsimaffianut, imarisinnaasap atorluarneranut il.il. pillugit aamma ataatsikkut erseqqissarlugu pisariillisaanikkut aammalu sullissinermut pitsanngorsaanerit piginnaatitsisut millisitsinissamut bilitsit akiinut annertuumik.

Grønlandsflymut pingaaruteqarpoq bilitsinut aaqqissuussaq nutaaq pisiniartumut pisariitsuussasoq aamma paasiuminartuussasoq. Suluusalinnit angallavinnut siunissami imaalissaaq annerusumik akilerneqartalissalluni angallaviup ungasissusaa (pisiniartup akilertassavaa naannerpaaq toqqaannartoq angallavik). Pisiniartoq aamma akikinnerusunik pissarsitinneqartassaaq angalaneq siusinaarluni pilersaarusiorneqarpat akilerneqarlunilu.

Akinut aaqqissussaaq nutaaq marluinnarnik bilitsinik toqqangassaqarpoq tassa Billetti qorsuk aamma Billetti aappaluttoq. Taanna ajornannginnerumaaq akinut aaqqissuussaq Grønlandsfly periarfissippaa pisariinnerusumik pilersaarusiorsinnaanngortillugu aammalu taamaasilluni peqatigiiffini atorsinnaalersillugu, timmisartullu sunniuteqarluarnerulersillugit, taamaasillunilu Grønlandsfly naammassiuminarsagaateqqillugu.

Pisiniartumut iluaqutissat akinut aaqqissuussami nutaamiiit aasinnaasat amerlapput, tassalu:

  • periarfissaqarmat akit akikinnerunissaat amerlanerusuni angallavinni
  • ajornannginnerusunik aamma paasiuminartunik akeqalernissaq angallaviup ungasissusaanut tulluuttunik
  • iluanaarnartumik akikillilerummik meeqqanut utoqqalinersialinnullu aaqqissuunneqarneq
  • utaqqisunik allattorsimaffiit tunngatillugit nalorninartoqannginneq – atorunnaarsinneqarput
  • paasiuminaattunik akikilleruteqanngilaq immikkuullarissunut eqimattanut
  • bilitsit tamarmik pisinnaatitaaffeqarput atorneqanngitsumut (C-classimut immikkut pisinnaatitaaneqanngilaq taanna bilitsi atorunnaarsinneqarmat)

Bilitsit toqqagassat

Grønlandsfly siunissami taamaallaat bilitsit marluk Kalaallit Nunaani angalasunut atulersissavaat:

Inissaqarpat bilitsi qorsuk pisiarineqarsinnaavoq aallarfissaq tikillugu. Bilitsi utertinneqarsinaavoq 100 %-imik imaluunniit allanngortinneqarsinnaalluni ullut arfineq-marluk sioqqullugit akileeqqinnertaqanngitsumik. Akiliineq pissaaq kingusinnerpaamik ullut arfineq-marluk aallarfissaq sioqqullugu – aallarfissaq sioqqullugu ullunit arfineq-marlunniit ikinnerusunik pisiarineqarpat akilerneqassaaq inniminniinermi. Ullut arfineq-marluk aallarfissaq sioqqullugu iluanni bilitsi utertinneqarsinnaavoq 50 %-imik.

Bilitsi aappaluttoq pisiarineqarsinnaavoq ullut 14-it aallarfissaq sioqqullugu inissaqarpat. Bilitsi akilerneqassaaq inniminniinermi, aammalu utertinneqarsinnaananilu allanngortinneqarsinnaanngilaq. Kisianni periarfissitsivoq bilitsi qorsutuulli timmisartumi inissamut atorneqanngitsumut. Akia appasippoq – 30 %-imik sipaarutissaqarpoq Grønlandsflyp akiata pissaanik Bilitsi qorsummut naleqqiullugu.

Meeqqanut utoqqalinersialinnullu akikillilerutit

Inoorlaanut marluk inorlugit ukiulinnut akikillilerutit 90 %-imiipput. Atulersinneqarpoq meeqqanut akikillilerutit 50 %-iusut bilitsinut taakkununnga marlunnut atuutsinneqarlutik meeqqanut marlunniit 12-inut ukiulinnut. Meeqqat marluk inorlugit ukiullit angalasinnaapput sarliarneqarlutik bilitsip 10 %-ianut. Utoqqalinersialinnut akikillerutit aammattaaq 50 %-imiipput aammalu pisiniartunut pensionistkortilunnut atuulluni imaluunniit 60-inik imaluunniit utoqqaanerusunut ukiulinnut.

Pissutsit allat

Grønlandsflyp kinguaattoortoqartillugu suli nerisaqartitsillunilu inissaqartitsissaaq suli inatsit maannamut atuuttut malillugit (ilaasut unikkallarnerannut qularnaveeqqut).

Bilitsit tamarmik 100 %-imik utertinneqarsinnaapput napparsimasoqartillugu aallarfissaq tikitsinnagu nakorsamiit oqaaseqaammit takutitsinermik. Utertitsineq aamma atuuppoq napparsimasup angalaqataanut soorlu aapparisamut imaluunniit meeqqanut.

Pisiniartoq aamma suli napparsimalernissamut qularnaveeqqutinik kissaateqarpat il.il. pisiniartup tamanna nammineq akissussaafigissavaa naliginnaasumik taamaatiinnarsinnaasumik imaluunniit angalanermi qularnaveequtinik sillimmasertinnikkut.

Eqqarsaatersuutigisat

Bilitsinut aaqqissuussinermut annertuumik allanngortiterinermi soorunami isumaliutiginninnerit amerlasuut atorneqartariaqarput. Tamatumani aamma maani atuuppoq. Grønlandsflyp atatiinnarnissaa aammalu ineriartornissaa pissappat Kalaallit Nunaanni timmisartorfiusumi nunarsuup sinneranut naleqqiullugu allaaneroqisumi eqqarsartariaqarpugut tamaanga tulluussakkamik. Europami assigiinngitsunik bilitsinik toqqangassaqartoqartarpoq. Suliffeqarfiit aammalu nioqqutillit bilitsit atungarisarpaat tamanut periarfissallit allannguinissamut aammalu utertitsinissamut. Tamanna isumaqarpoq angalasussat arlallit aallarfissanut takkutinngitsoortarneranik. Taamaattumik bilitsit inissanit amerlanerit tunineqartarput. Aamma taamaalisukkut angalasut salliutinneqartarput assigiinngitsunik guldkortillit.

Grønlandsflyp ilaannakortumik manna tikillugu assigusumik ingerlariaaseqarnikuuvoq, pissutigalugu akuerineqarsimammata utaqqisunik allattorsimaffiit. Kisiannili tamassuma malitserisimavaa nalaataqartarnerit timmisartut aallarfissaq tikiliivikkaat ulikkaarlugit inniminniisoqartarnerit ilaatigut angalasut 15-it tikillugit utaqqisut allattorsimaffianiittut – taamaakkaluartorli aallalernermi paasineqartarluni 12-inik inissaqartoqartoq. Tamanna atorluaanermut akuerineqarsinnaanngilaq tamakkissumik timmisartuussisinnaanermik.

Tamanna imaassinnaasoq Europami atorsinnaasoq aallartoqakkajunnera timmisartunik anginerusunillu – kisianni Grønlandsflyp taamaallaat timmisartut sarpillit 6-it DASH 7-it Kalaallit Nunaata isorartussusaa isigalugu amerlanngitsunik angalasartut kisiisa pigigaat. Kalaallit Nunaanni tamanna ”Europamut” aaqqissuussineq taamaallaat maannanut pakatsisitiinnarsimavoq angalasut utaqqisut allattorsimaneranut aammalu naammaginanngitsumik sunniutikitsumillu timmisartunik atuinermut. Unammilleqatigiinnerulli ammasup ammartippaa Grønlandsfly periarfissaqalermat akiminik akikilliliinissaminut, tamannalu pisinnaasoq akisussaassusermik misigisimanermik annerusumik pilersitsinikkut Grønlandsflymi aammalu angalasuni.”

Bilitsimut qorsummut piumasaqaatit ullut 14-it qaangiummata allanngortinneqarput. Allannguut eqqartarneqarpoq tusagassiutinut nalunaarummi ulloq 15. januar 2001-imeersumi. Tusagassiutinut nalunaarummi allassimasoqarpoq:

”Grønlandsflyp ukioq manna 1. januar atulersippaa bilitsinut aaqqissuussineq nutaaq angallavinnut kiffartuussinissamut isumaqatigiissutini Namminersornerullutik Oqartussallu ilaanngitsuni. Tamatuma kingorna pisiniartutsinninngaanniit isornartorsiorneqarpugut.

Grønlandsflyp kissaatigaa pisinianut sullissisutut ingerlatsiviorusulluni. Taamaattumik pisiniartutta kissaataat tusarnaartarpagut aammalu sapinngisarput tamaat iliortarluta kissaatigisat isumaginissaannut.

Isornartorsiuinerup annertuua pisimavoq bilitsip qorsuup allanngortinneqarsinnaanerata atorunnaartarnera ullut arfineq-marluk aallarfissaq sioqqullugu, aammalu matuma kingornagut bilitsip akiata 50 %-iinnaata utertinneqartarnera. Paasivarput pisiniartugut suli allanngortinneqarsinnaasunik pisariaqartitsisut. Grønlandsflyp taamaattumik atorunnaarsippaa ullut marfineq-marluk malittarisassaq bilitsimut qorsummut. Tamanna isumaqarpoq bilitsi qorsuk tamakkiisumik allanngortinneqarsinnaanngortoq imaluunniit oqaatsit allat atorlugit, allanngortinneqarsinnaavoq imaluunniit utertinneqarsinnaalluni killiligaanngitsumik.

Ullut arfineq-marluk malittarisassamut bilitsimi qorsummi atorunnaarsitsinerup ilangaa annikinnerusumik isumannaarissinnaanermik inissat tamarmik timmisartumi atorluarneqarneranut. Taamaattumik pisiniartut qorsunnik bilitsillit periarfissaqalissapput utaqqisut allattorsimaffianiilernissaminnut timmisartumi inissat nungussangaluarpata. Utaqqisut allattorsimaffianiinnissamut periarfissaq aammattaaq pisiniartunik arlalinnit kissaatigineqarsimavoq.

Pisiniartut kissaataat malillugit bilitsimut aappaluttumut malittarisassat aamma allanngortinneqarput. Siusinnerusukkut bilitsi kingusinnerpaamik ullut 14-it sioqqullugit pisiarineqarsinnaanikuungaluartoq siunissami pisiarineqarsinnaanngussaaq kingusinnerpaamik ullut arfineq-marluk aallarfissaq sioqqullugu. Akiliinissaq pillugu siusinnerusukkut ima aaqqissuussaanikuuvoq bilitsi akilerneqartartussaanikuulluni inniminniisoqarpat. Siunissami pisiniartup bilitsi akilissavaa kingusinnerpaamik ullut 14-it inniminniinerup kingorna, kisianni ullut arfineq-marluk aallarfissaq sioqqullugu.

Grønlandsfly aammattaaq isornartorsiorneqarnikuuvoq taanna nutaajuneq aammalu akinut aaqqisssuussap ajornannginnerup imaqannginneranik bilitsimik toqqagassamik allamik bilitsimik aappaluttuunngitsumik. Isornartorsiuineq isigineqassaaq siusinnerusukkut bilitsinik assigiinngitsunik peqarnikuummat periarfissiisunik amerlanngitsunik inissanik assigiinngitsuni aallarfissani.

Akinut aaqqissuussami nutaami pisiniartoq aappaluttumik bilitsimik pisisinnaasuaannarpoq timmisartumi inissaarussimanngikkunik. Taamatut akinut aaqqissuussaq nutaaq imaqarpoq annertuumik akikillilerutinik aaqqissuussanik meeqqanut, utoqqalinersialinnut kiisalu pisiniartunut 60-it sinnerlugit ukiulinnut. Akikillilerut taakkununnga pisiniartunut 50 %-iuvoq naak bilitsi qorsuk imaluunniit aappaluttoq atorlugu angalangaluaraanni.

Grønlandsflyp kissaatigaa nioqqutissaatitta ineriartortuarnissaa pisiniartutta pisariaqartitaat naapertorlugu – uuma ataani aamma kissaat akikinnerusunik akeqalernissaq. Tamanna ineriartorneq pissaaq periarfissat Grønlandsflyp pigisai aamma misilittagai ilutigalugit periarfississammatigut akinut aaqqissuussap nutaap aammalu timmisartuutitta atorluarneranik.

Allannguutit atulersinneqassapput ulloq 16. januar 2001-i aallarnerfigalugu.

…”

Martsip qaammataani 2001-imi atulersinneqarpoq immikkuullarissoq akikillilerusiinermik aaqqissuussaq taaneqartartoq Takuss, siullertut utaqqiisaarummik aaqqissuussinerulluni kingusinnerusukkut atajuartussamik. Akikillilerutinik aaqqissuussineq periarfissitsiivoq akikinnerusunik bilitsinik pisinissamut akikinaarsilluni aalajangersimasuni Dash-7-ini aallarfissani.

”Ukioq 2000-i, ukiut siulii assigalugit, Grønlandsflymut pisoqarfiusimaqaaq. Timmisartuutileqatigiiffiummi maannakkut ukiut 40-ut suluusani aammalu sulunni atorsimavai.

Ukioq 2000-i tassaavoq arlallit maannakkut atuuttut kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit Namminersornerullutik Oqartussat aammalu Grønlandsflyp akornanni atulersinneqarfiat: qulimiguulinnik timmisartuussinerit Qeqertarsuup Tunuani illuata tungaanuulermata aammalu Grønlandsfly kujataani qulimiguulinnik aqqusaarisarnerit ukiuni tallimani pinnannerat.

Ulloq 1. januar 2001-imiit angallassinermi aqqutit suluusalinnit timmisartunik unammilleqatigiinnermi ammasunngortinneqarput, periarfissaqalermat killiligaanngitsumik pilersitsisinnaanngornissamik.

Suliffeqarfiup immikkoortortaliup inernerilermagu 30.2 mio kr.-inik amigartoorneq suli skatteernani taavalu 19.1 mio kr.-init skatteereerluni.

Tamanna amigartoornermut inernera peqquteqarpoq pingaarnertut bilitsimut akitsuinerit atlantikukkut aqqummi pisimanngimmata, akinik qaffaanerit timmisartumut orsussamut aamma attartuinermut isertitat milleriarsimanerat atlantikoq qulaallugu timmisartuussinermut, dollarip nalingata qaffanneranut, pisortat akiliutaasa millisinneqarsimaneranut timmisartuussinermut nutaanik mittarfinnik pilersitsinerillu peqqutaallutik qulimiguulinnit timmisartuussinerit Maniitsumi, Uummannami aammalu Upernavimmi taarsiunneqarsimammata.

Grønlandsflyp ineriartornera piuartinniarlugu unammilleqatigiinnermut killiligaanngitsumut aammalu ineriartornerup pitsaanngitsup aningaasaqarnikkut ineriartornera ingerlatsivimmi unitsinniarlugu ukiami sulisut 53-it suliunnaarsinneqarput, tassanilu 11 %-ii taakkunani sulisut timmisartuutileqatigiiffimmiillutik. Taamatut ulloq 1. januar 2001-imi atulersitsisoqarpoq akinut aaqqissuussineq nutaaq ilaatigut periarfissiisoq annertuumik akikillilerutinik pinissamik Kalaallit Nunaata iluani ”Takuss akiinit” kiisalu periarfissiisumik ”bilitsit aappalaartut”-imi akikillileruteqarnissamik 30 %-imik aqqutaa tamaat soorlu assersuutigalugu Nuummiit Københavnimut uterlugulu.

Akinut aaqqissuussaq nutaaq aamma imaqarpoq akikillilerutinik akinik Takuss’inik aamma akikillilerutinik aaqqiinernik timersoqatigiiffinnut, atuarnermut atatillugu aaqqissuussinernut il.il. Assiganik aamma qorsuit aappaluttullu akit suliarineqarput atlantikoq qulaallugu aqqutinut. Grønlandsflyp peqatigiiffia nutaaq atulersinneqarpoq aamma ilanngullugu suliarineqarlunilu aamma naatsorsuutigineqarpoq tamakkiisuik atulersinneqassasoq aasap ingerlanerani. Suli maannamut allannguisoqarnikuunngilaq tamakkiisumik angallanneq eqqarsaatigalugu, pissutigalugu isiginiarneqarsimammat qangali inniminniinerit pinikut naliginnaasumik angalasut eqqarsaatigalugit turistillu, kiisalu akulikissutsinut akuliunnerit siulittuutigineqartut aammalu naatsorsuutigineqartut illoqarfinnut minnerusunut nutaanik mittarfittaarnikunut aamma soorunami isumaqatigiissutigineqartut kiffartuussinissamut isumaqatigiissutinut. Taamaattumik aalajangerneqarpoq massuma allannguutip kinguartinnissaa tamakkiisumik angallannermut pilersaarusiornermut ukiup pilersaarusiap naliginnaasumik septemberimi/oktoberimi 2001-imi atulersinnissaanut.

Ajuusaarnarpoq akinut aaqqissuussineq nutaaq tusagassiutitigut aammalu tamanit iluarineqarani oqallisaalermat. Ulloq taanna akinut aaqqissuussineq saqqummiunneqarmat Mittarfeqarfiup ilaasunut akiliutit atulersippaat, tamanna pillugu Grønlandsflyp bilitsinut akii pisussaaffilerneqarmata ukiumut 40 mio. kr.-inik ilaasunut, aallartinnermut ammanermullu akiliutinik.

Ukioq manna Grønlandsflymut unammillernartuusimavoq angallannermut pilersaarusiornerup nutaap atulersinnissaanut kingusinnerpaamik ukiup pilersaarusiap atulersinneqarneranit aamma immaqa siusinnerusukkut unammilleqatigiinnerup sukanganeruneranik kiisalu naammassinissaa siusinnerusukkut aalajangiussap qulimiguullit taarsernissaat. Aammattaaq ukiup ingerlanerani siunnersuutigineqarumaarpoq aallarnertumik Dash-7-it timmisartut taarserissaat ATR. Dash-8-inut imaluunniit Dornier-inut.

Taamaattumik ukioq unammillernartorujuusussaaoq Grønlandsflymut ilaatigut unammilleqatigiinneq killiligaanngitsoq eqqarsaatigalugu angallavinni aammalu angallaviit pilersaarusiornerata nutaap atulersinnissaa aamma annertuut piumasaqaatit aningaasalerneqarnissaat timmisartut nutaat. Taanna siusinnerusukkut naammassineqarnikoq pisariillisaaneq, akinut aaqqissuussinerup nutaap atulersinneratalu, peqatigiiffiullu nutaap aamma kingullertut angallannermut pilersaarusiornerup nutaap pilersippaat Grønlandsflymut toqqammavissaq nutaaq 2002-imi sinneqartooruteqarluni anguniakkani suli skatteernani MDDK 30-imut angusinnaagaa, tamanna pisariaqavissoq aningaasalernissaanut timmisartunik nutarterinermi.”

Naalakkersuisut kukkunersiuisuata, pisortanit akuerisap kukkunersiuisoq Peter A. Wistoft revisionsfirmameersup Deloitte & Touche, maannakkut Deloitte naatsorsuutit misissoqqissaarneranni Naalakkersuisut allaffeqarfianut nalunaarsimavoq ulloq 2. april 2001-imi oqaaseqarluni Grønlandsflyp ukiumut naatsorsuutai inerneri 2000-imut pillugit imatut:

”Eqqartuinerup siunertarisimavaa piginneqataasup ilisimasamik pitsaasumik tuninissaa ingerlatsiviup aningaasaqarnerata sumut ineriartornera aammalu qanoq sukkatigisumik ineriartornera pillugit.

Erseqqissaatigissavarput eqqartuinitsinni taamaallaat pisortatigoortumik ukiumut naatsorsuutit inerneri toqqammavigigatsigit, taakkualu suliarineqartussaallutik ingerlatsiviup ataatsimeersuarnerani. Allakkami uani atuarneqassaaq ataqatigiisinneqarluni ukiumut naatsorsuutit inernerannut, pissutigalugu ukiumut naatsorsuutit inerneranni arlalinnit pingaarutilinnit paasissutissaqarmat allakkami uani ilanngunneqarnikuunngittunik, taakkualu tassaallutik misissueqqissaarnerit ingerlatsiviup aningaasaqarnikkut sumut ineriartorneranut aammalu qanoq sukkatigisumik ineriartorneranut.


Ukiumut inernera suli skatteernani   (30.317)   9.785   13.118

Pingaarnertut inerniliineq
Ingerlatsiviup inernerata appariaateqarpoq 48 mio. kr.-init miss. ukiup siulianut sanilliullugu. Pingaarnertut peqqutaavoq Nunap karsianut akiliutit millisinneqarsimammata 22 mio. kr.-init miss. ukiunut 1999-imut 2001-imullu sanilliullugit. Taassuma saniatigut dollarip nalingata qaffasinnera pitsaanngitsumik sunniuteqarsimavoq ukiup inerneranut, soorlu aamma ingerlatsivik ajornakusoortitsisimasoq timmisartorsuarmik Boeing 757-imik attartorteqqinnissaanik piffissani atorneqanngikkallarfiani, kiisalu sulisunik ikilisaanerit ukiup inerneranut artorsartitsisimallutik.

Kisianni maluginiarneqartariaqarpoq amigartoorutit annertuut 1999-imi Grønlands Rejsebureau A/S-imi ilanngorneqarsimammata 0-inngortillugu.

Teoretiskimik isigalugu naatsorsuutit naammassisimavagut ingerlatsiviup inernerata qaffasissusaa qaffatsinneqartariaqartoq 70-75 mio.kr.-it qaffasissusaannut 2000-imi piviusunngorsinneqartunut naleqqiullugu. Sulisunik ikilisaanerit kingunerissavaat ukiumut ingerlatsinermut pitsannguinermik 21 mio. kr.-init qaffasissusaannut aamma Nunap karsianut akiliutip qaffanneqartup 22 mio. kr.-init ilanngutissallugit katillugit 43 mio. kr.-init, taamaasilluni suli ”nassaarineqartussaassallutik” 27-32 mio. kr.-init, taakkualu naatsorsuutigineqassallutik aaneqassasut akinut qaffaatini aamma naatsorsuutigisani allanngorneqarnikuni angalanissamut pilersaarusiani.

Ukiumut aningaasaliinerup qaffasissusaa taamaallaat 8 mio. kr.-ininik pissarsissutaavoq, tamannalu sanilliukkaanni ukiumoortut naatsorsuutigisat assiganut 55 mio. kr.-init qaffasissusaannut appasittorujuulluni. Maqaasineqarpoq ingerlatsiviup aningaasaliinissaanut siunissami naatsorsuutigisaanik eqqartuisoqarnissaa, kisianni ukiup siuliata nalunaarutaani erserpoq pingaarutilinnik ukiuni qaninnerni aningaasaliisoqartussaasoq.

Nalorninartuanik naliliineq

Uanga naliliinera malillugu ingerlatsivik imaattunik aningaasaqarnikkut aarlerinartoqarsinnaavoq (worst case):

  •  ingerlatsiviup maannakkut ingerlatsinera Nunap karsianik aningaasaliisarnernik isumalluuteqarnera timmisartuussinissamut angallavinni aningaasannanniutaanngittuni naligiisikkaanni aningaasaliinernut
  •  attartortitsisarnerup aaqqissugaanera isumaqatigiissutigineqartoq suli ingerlatsinermut pitsanngortinneqarsinnaasoq kiisalu
  •  ingerlatsivik pingaarutilinnik aningaasaliilernik aqqusaagassaqartoq suli ingerlatsinermut pitsanngoriartitsisinnaasunik.”

Suliassamik isumaginninneq atatillugu Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut piumasaqarsimapput allakkami ulloq 10. maj 2001-imeersumi Grønlandsflymut suli sukumiinerusumik paasissutissiinissamik akinik allanngortiterinerminut ulloq 1. januar 2001-imi aallarnerfeqartumi. Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut ilaatigut ima allapput:

”Paasissutissiineq atalillugu aalajangiisartut kissaatigaat pingaartumik pissutsit erseqqissarneqarnissaat:

  1. Ingerlatsivik inussiarnersumik qinnuigineqarpoq ersarissaqqullugu bilitsit toqqangassat assigiinngissusaat Kalaallit Nunaata iluani timmisartuussinernut ukioq 2000-imut, kiisalu allannguinerup kingorna januar 2001-imut. Ingerlatsivik qinnuigineqarpoq ersarissaqqullugu sukkut bilitsit toqqangassat naatsorsuutigineqarnersut imminnut taarsiussinnaanerannut.
  2. Qassit naatsorsuussaasinikuuppat ilaasussat angalasut aappaluttut qorsuillu bilitsit aqqutini atorneqarnerpaani Kalaallit Nunaanni, taassumalu ataani sukkut bilitsit agguaanneranni 2001-imi aningaasartuutissatut atugassaappat taakkunani bilitsini assigiinngitsuni.
  3.  Inussiarnersumik erseqqissalaarsiuk tamanut immikkut timmisartorluni angallaviit Kalaallit Nunaanni atorneqarnerpaat angalasut amerlassusaat agguarlugit bilitsinut toqqagassanut aammalu qaammatini januar 2000-imiit martsimut 2001-imut. Angallaviit atorneqarnerpaat uku pineqarput:
    Nuuk/Kangerlussuaq, Ilulissat/Kangerlussuaq, Nuuk/Narsarsuaq, Sisimiut/Kangerlussuaq, Nuuk/Ilulissat, Nuuk/Sisimiut, Nuuk/Kulusuk, Kangerlussuaq/Thule, Kangerlussuaq/Kulusuk.
  4. Inussiarnersumik erseqqissalaarsiuk atuisup akia (mittarfinnut akileraarutit ilanngunnagit) angallavinnut atorneqarnerpaasunut Kalaallit Nunaanni bilitsinut toqqangassanut agguarlugu. Inussiarnersumik erseqqissalaarsiuk akitsuinerit sioqqullugit kingornalu akit ukiami 2000-imi kiisalu akit 1. januar 2001-ip kingorna.
  5. Inussiarnersumik erseqqissalaarsiuk piviusunngortinneqartoq agguaqatigiisillugu akia akikillilerutit assigiinngitsut tamarmik ilanngullugit angallavinni atorneqarnerpaasuni Kalaallit Nunaanni 2000-imut aammalu aningaasat atortussat naatsorsuutai 2001-imut.
  6. Inussiarnersumik erseqqissalaarsiuk piviusunngortitap aammalu aningaasat atortussat naatsorsuutigisat isertitai aamma aningaasartuutai immikkut angallavinnut taakkununnga Kalaallit Nunaanni atorneqarnerpaasunut. Ilanngullugu inussiarnersumik aamma naatsorsuutit aammalu missingersuutit 1999-imut aamma 2000-imut kiisalu missingersuutit 2001-imut tamakkerlugit Kalaallit Nunaanni timmisartuussinernut.
  7. Inussiarnersumik erseqqissalaarsiuk piviusunngortitap aammalu aningaasat atortussat naatsorsuutigisat isertitai aamma aningaasartuutai atlantikoq qulaallugu aqqutinut. Ilanngullugu inussiarnersumik aamma naatsorsuutit aammalu missingersuutit 1999-imut aamma 2000-imut kiisalu missingersuutit 2001-imut atlantikoq qulaallugu aqqutinut.
  8. Inussiarnersumik erseqqissalaarsiuk immikkut atorneqarnerpaat angallaviit Kalaallit Nunaanni isorartussusaat km-erinngorlugu timmisartorfiusartut aallarfianiit tikiffianut.
  9. Sorliit aqqutit assersuutigalugu Canadami silap pissusianik isorartussusaanullu pissutsinut pitsaanerpaamik sanilliunneqarsinnaappat Kalaallit Nunaanni angallavinnut atorneqarnerpaanut.
  10. Siusinnerusukkut sanilliussisoqarnikuua assersuutigalugu akinut, isertitanut imaluunniit aningaasartuutinut tunngatillugu angallavinnut Kalaallit Nunaanni aammalu allani angallavinnut. Akissutaa aappiuppat inussiarnersumik ilanngutilaarsiuk sanilliussinerup assilisaa.”

Allakkami ulloq 5. juli 2001-imeersumi aalajangiisartut ilanngullugu apeqqutilleeqqipput ima imaqartunik:

”Una atatillugu aalajangiisartut kissaatigaat pingaarnertut pissutsit uku erseqqissarneqarnissaat:

1. Qanoq annertutigisut aningaasat pisortaniit Grønlandsflymit pissarsiarineqarpat 2000-imi, aammalu qanoq annertutigisut naatsorsuutigineqarpat tiguneqassasut 2001-imi.

2. Suna siunertaralugu Grønlandsflyp tiguai/tigusarpai pisortaninngaanniit ikiorsiissutit 2000-imi 2001-imilu, taassumalu ataani ilanngullugu erseqqissaqquneqarpoq qanoq annertutigisut aningaasat tiguneqartarnersut siunertanut tamanut.”

Grønlandsflyp saaffiginnissut ima akissuteqarfigivaa:

”1)

Tapiissutit 2000-imi tiguneqartut

tdkk 38.336
Aaqqiinerit 2000-imut tunngatillugu

Aaqqiinerit 2000-imut tunngatillugu

Naatsorsuutigineqartut tiguneqartussat 2001-imi

tdkk 1.681
Katillugit 2000-imi tdkk 40.017
Tapiissutit naatsorsuutigineqartut 2001-imi tdkk 55.963
2)
Tapiissutit atorneqarneri 2000-imi
Timmisartuussineq pigisaanni JUV-UMD tdkk 7.317
Angallassinerit JUV-JQA tdkk 5.300
Nunatsinni timmisartuussinerit tdkk 27.400
Tapiissutit katillugit 2000-imi tdkk 40.017
Tapiissutit atorneqarneri 2001-imi
Akinik annikillisaasut tapiissutit SFJ-THU tdkk 1.897
Qaanaaq – kiffartuussinissamut isumaqatigiissut tdkk 12.132
Timmisartuussineq pigisaanni JUV-UMD tdkk 11.196
Disko tdkk 5.442
Kiffartuussinissamut isumaqatigiissut KUJATAA tdkk 25.296
Naatsorsuutigisat tapiissutit katillugit tdkk 55.963

Aningaasaqarnermut pisortap Ove Nielsenip takussutissiaq suliarivaa akiliutinut timmisartuussinermut tunngasoq Namminersornerullutik Oqartussaneersoq. Takussutissami ilaatigut takuneqarsinnaavoq:

Ukioq 2001  ukioq 2000  Nikinganeq
Kiffartuussinissamut isumaqatigiissutinut

Akiliutit

Aallarniut 2000-imi:

Timmisartuussineq pigisaanni

Uummannaq/Upernavik

10,8   10,9   0,1
Aallarniut 2001-imi
Timmisartuussineq Qaanaap pigisaanni
12,2 12,2  –
Pigisaanni + angallassineq Kujataani 25,2 25,2
Pigisaanni + angallassineq Disko

Qaammatit pingasut

5,5 5,5  –
Pigisaanni + angallassineq Disko

Qaammatit qulingiluat

8,8 (8,8)
Angallassineq Constabel Pynt

Qaammatit arfinillit

–   2,7   (2,7)
  ”Kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit

suliassartaasa 2001-imut naligi”             42,9 

54,4   (11,5)
Taakkua ”kiffartuussinissamut isuma-

qatigiissutit suliassartai” akilerneqarput

nalagaaffimmiit tapiissutitut 2000-imi

27,4
Allanut akiliutit

Akinut apparsaatit

SFJTHU 1.2.-31.8.2001

1,9 1,9
Attartuinermut isumaqatigiissut

1.9-31.12.2001                                     2,3

 – 2,3
Reg. ukioq 2000 atatillugu aammalu

Siusinnerusukkut

3,4   –  3,4
Katillugit 7,6   –   7,6
Katillugit nalinga 61,3   65,3   (4,0)
Piviusumik aammalu isumaqatigiis-

Sutigineqartut akiliutit

61,3   38,3   23,0
Sinnerlugu/(mikinaarsineq)

qulaaniittoq tak

 –   (27,0)  27,0

Oqaaseqaatit:

Ukiumut 2001-imut kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit pilersinneqarneranni timmisartuussineq Diskop eqqaani ulloq 1. april 2001-imi Air Alpha-mut tunniunneqarpoq aammalu Constabel Pyntimi timmisartuussineq ulloq 1. januar 2001-imi Air Iceland-imut tunniunneqarluni.

Ineriartornera sanilliunniarlugu akiliinermi kiffartuussinissamut isumaqatigiissutini ukiumi 2000-imi kisitsisit inissinneqarput naligiisilerlugit kiffartuussinissamut isumaqatigiissutigineqartut Qaanaamut aammalu Kujataanut. Diskomut akiliutigineqartup assigaa Grønlandsflyp naliliinera ukiumut naliganik kiffartuussinissamut isumaqatigiissutinut. Constapyl Pyntip aqqutaanut naliliinerup nalinga ukiup affaanut timmisartuussinermuuvoq, pissutigalugu GLA 2000-imi aqqut ukiuunerani ingerlavigisimammagu, Air Icelandillu aasaanerani ingerlavigisimallugu.

2001-imut Namminersornerullutik Oqartussat 61.3 mio. kr.-inik kiffartuussinissamut isumaqatigiissutinut isumaqatigiissutigineqartunut akiliipput aammalu allanut ikiuutinut.

2000-imi Namminersornerullutik Oqartussat 38.3 mio.kr.-inik akiliinikuupput 10.9 mio. kr.-ininut agguarneqartunut Uummannap Upernaviullugu pigisaani timmisartuussinermut aammalu 27.4 mio. kr.-inik naalagaaffimmiit tapiissutini qulaani naliliinermut sanilliukkaanni 54.4 mio. kr.-iniusunut.

1999-imi Namminersornerullutik Oqartussat 60.1 mio.kr.-ininik Grønlandsflymut akiliinikuupput timmisartuussinerannut qulaani taakkartorneqartuni piffinni.

Inerniliineq

Inernerata sunniutai tassaasut 23.0 mio.kr.-iniusut Namminersornerullutik Oqartussat 2001-imi akiliutiginerusaat isigineqarsinnaanngillat akiliutitut qaffaatitut kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit isumaqatigiissutigineqarneranut atatillugu. Inerniliinera tassaasariaqarpoq najoqqutarisaasoq ilanngaanermut 2000-imi pisumut kukkusumik nalilerneqartoq. ”

Unammilleqatigiinnermut aalajangiisartut ulloq 5. juli 2001-imi nassiuppaat aamma arlallit apeqqutit Namminersornerullutik Oqartussat, Ineqarnermut Attaveqatigiinnermullu Naalakkersuisoqarfimmut. Apeqqutit imaapput:

  1.  Grønlandsflylu allaffigeqatigiinneq kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit isumaqatigiissutigineqarnerat pillugu.
  2.  Kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit pillugit isumaqatigiissutit.
  3.  Naalakkersuisoqarfik ilisimasaqaruni aqqutinut naatsorsuutinik Grønlandsflymut qinnuigineqarpoq taakku erseqqissaqqullugit.
  4.  Allat paasissutissat attuumassuteqarsinnaasut Unammilleqatigiinnermut aalajangiisartunut erseqqissarneqarsinnaaneranut ilumut Grønlandsfly sallersaasutut inissisimanerminik atornerluisuusoq takuuk Unammilleqatigiinnermut inatsimmi § 5.

Naalakkersuisoqarfiup akissutaa ullulerneqarsimasoq 25. juli 2001-i imatut ilaatigut imaqarpoq:

”Naalakkersuisoqarfiup takusinnanngilaa arlaatigut ataqatigiittoqarnersoq annertunerpaartaat paasissutissat piumaneqartut pillugit aammalu taakku paasissutissat naatsorsuutigineqarsinnaasut ersarissaanissaanut. Unammilleqatigiinnermut aalajangiisartut soorlu ataqatigiilersitsisut ingerlaarfimmut unitsitsinermut ulloq 1. januar 2001-imi atuutsilersinneqartumut aammalu akinut aaqqissuussineq nutaaq Grønlandsflyp piffissami tassani ingerlataanut. Tamannalu Naalakkersuisoqarfiup isumaa malillugu tunngavissaqanngilaq.

Naalakkersuisoqarfiup nalilerpaa taakku annertuumik akinik allannguinerit isigineqartariaqartut Grønlandsflyp aningaasaqarneranut inissisimanera tunngavigalugu, angallaviullu aaqqissuussaanera allanngortiterneqartoq isiginiarnagu. Naalakkersuisut taamaattumik Grønlandsflyp siulersuisuinut piumasaqarsimavoq isumagineqartariaqartoq Namminersornerullutik Oqartussat naliliinermik tunineqassasut ingerlatsilluni pilersussanik mittarfiit nutaat sineriammi atulerneranik takutitsisunik, erseqqissaasumillu ineriartorneranik aserfallatsaaliinermi aammalu ingerlatsinermut aningaasartuutini suluusallit timmisartut atatillugit kiisalu sukumiinerusumik nassuiaammik malunnartumik qaffariaatinut inuttaqarnermut aningaasartuutinut 1999-imiit 2000-imut. Suli Naalakkersuisoqarfiup isumaqarfigivaa taakkunaniusoq pissutsini

Aallaaviginnittoqartariaqartoq taakkununnga malunnartumik allannguutinut akinut aaqqissuussami.

Allanngortiterinermi naammassineqartumi timmisartuussinermut atatillugu fase-t pingasut aqqusaarneqarput:

Fase 1:

Ikiorsiissutit tapiissutaasoq iluanaaruteqarfiusunut timmisartuussinerniit amigartooruteqarfiusunut timmisartuussivinnut atorunnaarsinneqarpoq amigartoorutit tamarmik ulloq 1. januar 2001-i aallarnerfigalugu atuutsilerneqartumi Nunatta karsianiit aningaasalerneqartalermat kiffartuussinissamik isumaqatigiissutit aallaavigalugit. Tamannalu pillugu Grønlandsfly A/S allatut iliorani bilitsinut akini appartissinnaangaluarpai iluanaaruteqarfiusumi timmisartuussiffimmi 40 mio.kr.-init missaani nalilimmik.

Fase 2:

Nunatta karsianiit akiliutaasa annertuua ingerlatsinermut Mittarfeqarfinnut allanngortinneqarpoq atuisunut akiliutinngorluni.

Timmisartuutileqatigiiffiit akiliutaat mittarfiit atornerannut Kalaallit Nunaata iluani timmisartorluni angallannermut qaffanneqarput aningaasat annertoqataanik qulaani taakkartorneqartut amerlassusaanik, taamaasillunilu bilitsit akii taamaattumik pisariaqanngikkaluarlutik malunnartumik allanngortinneqarnissaanik. Taamaasilluni akinik allannguuteqanngilaq amigartooruteqarfiusuni timmisartuussiffinni ingerlanneqartartuni Namminersornerullutik Oqartussallu isumaqatigiissusiornikkut. Naak ilaasut amerlingaluttuinnaraluartut aammalu ammaanermut akigititat qaffakkiartoraluartut bilitsit akii kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit iluanni ilaasut ataasiakkaat akilertariaqagaanni uninngatiinnarneqarlutik.

Fase 3:

Kingullermi fasemi ammaanerulersitsineq aallartinneqarpoq piffinni taakkunani isumaqatigiissusiorfiunngitsuni pisortatigut timmisartuussinermik, Kitaani suluusallit ingerlaarneranut, pissutigalugu isumaqatigiissusiortoqartariaqassammat Qaanaami timmisartuussinissamut mittarfissaq nutaaq atulersinneqarpat.

Kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit atulersinneranut siunertaavoq amigartoorfiusumi timmisartuussinermi ilaatigut erseqqissusermik aammalu paasiuminassusermik angusaqassalluni ilaatigut qanoq pisortaniit tapiissutit

atorneqartarnersut politikkikkut tulleriaarinermi aamma angallavitsigut ilusilersuinermi.

Amigartooruteqarfiusut helikopterimik aqqusaarisarnerit tunngatillugit taakkua suliariumannittussarsiuussinertigut tuniniarneqarnikuupput, aammalu taakkua ataasiakkaat ingerlatsisut suliarinera atatillugu neqoroorutit tiguneqartut pillugu tamarmik assigiimmik inissinneqarnikuupput. Isumannaarniarlugu pisortatigut tapiissuteqartoqannginnissaa ingerlatsiviit neqeroorusiortut niuertarfiiniit toqqammaviliussaqartoqarsimavoq qaffasissumik paasissutissiinertaqartoqarnissaa nalunaarutigineqartumi neqeroorummi. Tamannalu pisimavoq naleqqiussinikkut takkuttuni neqeroorutini ataasiakkaani aningaasartuuteqarfissani. Tamannalu Naalakkersuisoqarfiup isumaatigut toqqammavissaqarluarsorigaat taakkua isumaqatigiissutit oqallinnermut ilanngunneqannginnissaanut akinut aaqqissuussamut tunngatillugu timmisartuussisarnermi. Isumaqatigiissutit ilanngunneqarpata tamanna isumaqassaaq apeqquserneqartussanngorluni suliariumannittussarsiuussinerup ingerlaneranut aammalu tulliuttumik isumaqatigiissummik atuutsitsilernissamut.

Grønlandsflyp illersuisua ulloq 15. november 2001-imi Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartunut tusarniaanermut akissuteqarpoq. Tassani ima ilaatigut oqaaseqartoqarpoq:

”Naak sanilliussineq kingusinnerusukkut maannakkumullu akinut tunngavisumik atorneqarsinnaangaluartoq ikiorsiissutitut oqaaseqaammut maannamut akit atuuttut qaffasittutut isigineqarneranut, tamannali uani suliami eqqartorneqartumi pisimanngilaq. Siusinnerusukkut akit politikkikkut pisortatigoortumik aalajangersarneqarnikuupput naleqqussarneqartumi niuerfimmi, Grønlandsflylli maannakkut akii malunnartitsisuupput niernermut akiullutik politikkikkut sunniinertaqanngittumik nierfiusumi. Sanilliussineq taamaammat aningaasaqarnikkut atasinnaanngiilaq.

Maanga aamma atuuppoq allanut naleqqiullugu akit timmisartunut bilitsinut ileqqumisut akiisigut sanilliunneqartarmat kilometerimut, minutsimullu ingerlaarfiusumut akiinuusarani. Tamanna peqquteqarpoq timmisartorluni piffissaa annertuumik atammat timmisartup atorneqartup suussusaanut, aammalu toqqaannaq akinit sanilliussineq ingerlaarfimmut tamanna toqqammavigalugu taamaattumik piumasaqaataanut isiginiarneqassammat sorleq timmisartoq atorneqarnersoq. Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut oqaaseqaataanni takuneqanngilaq oqaaseqartoqarsimasoq taakku timmisartut assigiinngitsut pillugit sanilliussinermi atorneqarsimasut. Tassanilu maluginiarneqarpoq timmisartoq Grønlandsflymit atorneqartoq tassaasoq 4-motores DHC7-eq 25-30 %-imik akisunerusoq pr. sæde pr. km-erimut 2-motorersinut timmisartunut, timmisartuutileqatigiiffinnit atorneqakkajunnerusartunut, naleqqiullugu.

Grønlandsflyp isumaqavippoq tamakkiisumik bilitsinut isertitat apparumaartut bilitsip suussusaata allanngornera peqqutaalluni. Naatsorsuutigineqarpoq ilaasut amerlingaluttuinnartut akikinnerusoq aappaluttoq bilitsi atornerulerumaaraat, taannami annertuumik ilaasunut killilersuinernit imaqanngimmat. Bilitsi innimerneqassaaq akilerneqarlunilu kingusinnerpaamik ullut arfineq-marluk aallarfissaq sioqqullugu, aammalu periarfissaqarluni, siusinnerusukkut inniminniisoqarsimappat, taamaatiinnarnissaanut ullut arfineq-marluk aallarfissaq tikillugu. Takornarissat aammalu allat periarfissaqartut angalanissamik sioqqutsilluni pilersaarusiorsinnaasut taamaattumik naatsorsuutigineqarput sungiussiniareernerup piffissap kingorna annertuumik bilitsi aappalaartoq atulissallugu imaluunnit allat killilersungaanerusoq bilitsi. Bilitsinut isertitat naatsorsuutigineqarput appariaqqissallutik naleqqussarnerup ingerlaartup bilitsinut aaqqissuussap ingerlanerani. Inaarutaasumik kisitsisit tamanna pillugu piffissap iluani matutitsisussat atuisut periarfissaqarfigisimasaat bilitsinut aaqqissuussineq naleqqussarfigissallugu taamaattumik suli takussutissartaqanngillat.

Maluginiarneqarpoq timmisartup imarisinnaasata annertusarnerana DHC7-ip kinguneqartissimagaa malunnartumik Grønlandsflymi aningaasartuuteqarnermik. Tamannalu pissuseq takuneqarsimanngilaq isiginiarneqarsimasutut taakkunani oqaatigineqartuni kisitsinerni.”

Air Greenlandip ukiumut naatsorsuutit inerneri 2001-imi ilaatigut oqaatigineqartoqarpoq:

”(mio.kr.)  2001  2000  1999
Kaaviaartitat

Inernerit aningaasaqarnermut

 688.9   647.5  610.8
tunngasut peereernagit  32.5  8.2 28.6
Inernerit suli skatteernani 16.9  -9.4  9.9
Pigisat katillugit (naalernerani)                                                                                         698.3 704.0  806.8
Nammineq aningaasaatit 165.2 155.5 161.5
Nammineq aningaasaatit + akilertussat 180.4 163.6 272.3
Sulisut amerlassusaat (naalernerani) 528 584 564
Isertitat annertussusaat (aningaasaqarnermut tunngasut peernagit/ kaaviiaartitat)              4.7%  1.3% 4.7%
Ernialersuineq nammineq aningaasaatinik (aningaasaqarnermut tunngasut peernagit/ gns EK) 5.1% -8.3 18.0%
Ersoqatigiissuseq (EK/ pigisat katillugit) 23.7% 18.3% 20.0%
Ussersaatip immikkoortuisa taaguutaat 2001   2002   1999
 

Illoqarfiit timmisartorfiusut amerlassusaat illoqarfiit

24 26 26
Agg. angallavik km 809 770 721

Anguniakkat 2002-imi nalilerneqarfigerusutagut

  •  Iluanaarutit anguniakkat 30 mio. kr.-init suli skatteernani.
  •  Pilersaarusiaq timmisartunit tamanit taarsersuinissamik nutaaliaanernik aningaasartuutinillu atorluaanerunernik aammalu najoruminarsakkanik timmisartunik.

Ammanerulersitsineq

Air Greenland A/S-imut ukioq aallartippoq ammanerulersitsinermik nunap iluani timmisartuussinerit ilaanni kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit silataaniittuni.

Air Greenland A/S atulersippaa ammanerulersitsinermini nutaavik piuminarnerulersitsineq kilometerimut akinik aaqqissuussineq atorneqarnermini sunniuteqartoq pisiniartugut periarfissinneqarmata ”Aappaluttunik” aammalu ”Qorsunnik” bilitsinik, aammalu bilitsip akia appasinnerusumik siusinnerusukkut inniminniinerniit aammalu akiliinerniit.

Akinut aaqqissuussineq ingerlaartumik ineriartortinneqarsimavoq aammalu imaqarluni maannakkut ilaatigut akikinnerumaat ”Takuss” bilitsit.

Air Greenland A/S allallu timmisartuutileeqatigiit aammattaaq pisussaaffilerneqarput immikkut aningaasartuutinik katillugit 40 mio. kr.-iniusunik timmisartorluni bilitsip akiinut tassami mittarfeqarnermut aammalu ilaasoqarnermut akigititat qaffanneqarmata, tamatumalu katillugit bilitsinut akit naleqqutinngitsumik qaffatsipiloorlugit, aammalu kinguneraa annertuumik isornartorsiuineq pisiniartuniit Air Greenland A/S-ip akiisa qaffasissusaannut, suleqatigisaaniillu aamma politikkikkut naliganiit.

Air Greenland A/S-imut isornartorsiuineq suliassamik unammilleqatigiinnermut aalajangiisartuniit suliassamik aallartitsinermik, tamassumalu aalajangernera suliassap suliareqqitassanngortinneqarpoq Air Greenland A/S-imiit Nunatta Eqqartuussisuuneqarfianut.

Ukiup inernera

Naak Air Greenland A/S inerniliigaluartoq suli skatteernani 2001-imi 16.7 mio. kr.-inik aammalu angunngikkaluarlugu piginnittut aalajangigaat sinneqartoorut 30 mio. kr.-iniusoq inernera, pisimasut arlallit pisimangaluartut pitsaanngitsumik sunniuteqarsimasut aningaasaqarnerata ineriartorneranut, taamaakkaluartoq oqaatigineqarsinnaavoq naammaginartutut.

Ukiup inernera suli skatteernani

siusinnerusukkut kisitseriaaseq toqqammavigalugu

-30.3
Siusinnerusukkut kisitseriaasermi allannguut agguaaneq

aserfallatsaaliuinermut aningaasartuutit eqqarsaatigalugit

20.7
Ukiup inernera 2000-imi suli skatteernani kisitseriaaseq nutaaq

Toqqammavigalugu

-9.6
Pitsaanngitsumik inerneqarluni nikinganerit:

Qaffasinnerusut aserfallatsaaliuinermut aningaasartuutit

Naatsorsuutigisamiit Boing 757-inut

-12.6
Post Greenland-imut isertitat annaaneri -6.4
Aningaasartuutit SIK-ip suliumajunnaarneranit -5.6
Appariaatit matussutissanut Boing 757-ip attartorneranut

 

-5.6 -30.2
Pitsaasuik inerneqarluni nikinganerit:

Namminersornerullutik Oqartussanut

akiliinerulerneq:

Kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit

15.4
Aaqqiineq ukiup siulianut 3.4
Allat akiliutit 4.2  23.0
Pisariillisaanerup sunniutai 2000-imi 20.3
Dollarip nalingata aammalu ernianut sipaarutit

Sunniutai

17.5
Suliffeqarfissuup immikkoortortai ilanngullugit  iluannni iluanaarutit
pigisamik tunisinerit 4.9
ATP-imut taartisiaq ukiup siulianut 2.7
Allat aningaasartuutinut appariaatit aamma
Naammassiuminarsaanerit
8.1  76.5
Boing 757-imik appartitsineq -20.0
Ukiup 2001-ip inernera suli skatteernani

naatsorsueriaaseq nutaaq malillugu

16.7

Suliffeqarfissuarmut oqaaseqaatit

Kaaviiaartitat aammalu allat isertitat 41.9 mio. kr.-inik qaffassimapput. Qaffariaat agguataarneqarpoq

13.6 mio. kr.-inut angallannermi isertitanut aammalu 28.3 mio. kr.-inut allanut isertitanut, tassanilu ilaapput Namminersornerullutik Oqartussaniit akiliutit 23.0 mio. kr.-init. Ilaasoqarnermut isertitat Kalaallit Nunaanni timmisartuussinermi tamaat isigalugu allannguuteqanngillat, kaaviiaartitanilli qaffattoqarsimalluni Kalaallit Nunaata silataanut timmisartuussinermi. Taamaalisukkut kaaviiaartitat attartuinermut, usinermut aammalu allakkanut minnerusimallutik 2000-imut sanilliullugit.

…”

Suliffeqarfissuarmi kaaviiaartitai 2000-imi 602.416.000 kr.-iupput aammalu 2001-imi 644.300.000 kr.-iullutik. Ukiumut naatsorsuutinut oqaaseqaammut ilaatigut kaaviiaartitanut kisitsit pillugit takuneqarsinnaavoq:

2001 2000
”Ilaasoqarnermut isertitat ilaasunut akileraarutit ilanngunnagit Kalaallit Nunaanni

timmisartuussinermi

248.554 240.463
Attartornermut isertitat Kalaallit

Nunaanni timmisartuussinermi

73.848 76.580
Nassiussanut isertitat Kalaallit

Nunaanni timmisartuussinermi

32.939 37.690
Allakkanut isertitat Kalaallit

Nunaanni timmisartuussinermi

20.398 26.755”

Ulloq 29. april 2001-imi Naalakkersuisut kukkunersiuisuata nalunaarutigaa misissueqqissaarneq Grønlandsflyp ukiumut naatsorsuutit inerneri 2001-imut. Kukkunersiuisup ilaatigut ima oqaaseqarpoq:

”Pingaarnertut inerniliussineq

Ingerlatsivik inernermini siuariaateqarpoq 45 mio. kr.-init miss. qaffasinnerusumik 2000-imut sanilliullugu. Annertunerusumik peqqutit ilagaat Landskarsimut akiliutit qaffanneqarnikuummata 23 mio. kr.-init ukiup siulianut aaqqiineq ilanngullugu, aammalu 2000-imi pisariillisaanernut ingerlanneqartunut 15-20 mio. kr.-init qaffasissusaannut. Saniatigut ingerlatsiviup cash-flow-ia ingerlatsinermut pitsanngoriarsimalluni 51 mio. kr.-init qaffasissusaannut.

Tamanna ineriartorneq pitsaasoq ingerlaannassappat pitsaasumik aallaaveqartoqarsinnaavoq aningaasaliinernut ingerlatsiviup aqqusaagassaanut timmisartuutiminik taarsiinermini.

Teoretiskimik isigalugu naatsorsuutit naammassivagut ingerlatsivik inernerata qaffasissusaa suli skatteernani qaffaqqittariaqartoq 14 mio. kr.-init qaffasissusaannik piviusunngortinneqartumut 2001- imut sanilliullugu.

Ingerlatsiviup ersoqatigiissusia 18.3%-imiit 23.7 %-imut qaffassimavoq. Taamaattorli uagut nalilerparput tamanna annikippallaangajattoq pitsaanerusumik agguaanermik siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu aningaasaatit, ingerlatsiviup annertuumik timmisartuutiminik taarsersuinissaa eqqarsaatigalugu isiginiaraanni.”

Ingerlatsiviup ataatsimeersuarnerani ulloq 6. maj 2001-imi siulittaasup ilaatigut oqaatigaa:

”Suli unammillernartut annertuut utaqqipput, taamaattumillu siulersuisut kissaatigaat suli ingerlaartumik inerneranik pitsanngoriarneq, taamaasilluni ukiumut inernera 30 mio. kr.- ininngortussanngorlugu ukioq manna.

SAS-ip nalunaaruteqarnera timmisartuussisarnerminik Kangerlussuup Københavnillu akornanni unitsitsiniarluni tamanna unammillernartuuvoq. Kisianni Air Greenland-i piareersimanngilaq SAS-ip ukiuni amerlasuuni angallaviup ingerlassimasaa naammassissallugu. Taamaattumik maannakkut iliuuseqarpugut Kunuunnguaq taarsernissaanut timmisartumik anginerusumik Airbus 330-imik, taassumalu uagut isumarput malillugu suliassaq nammassinnaavaa SAS-ip Boing 767-ituulli aammalu uagut nammineq Boing 767-iutitta katillugit ullumikkut nammammassuk.

Tamassuma alloriarnerup kinguneritissuaa timmisartuutitta Dash 7-init taarsersorneranik aallartitsinermik allanik timmisartunik sukkanerusunik, anginerusunik aammalu pitsaanerusumik ingerlatsinikkut aningaasartuutinik atorluaanerusunik Dash 7-iniit.

Naalakkersuisunut ilaasortap ilaatigut attaveqatigiinnermut ataatsimeersuarnermi oqaatigaa:

”2001-i tassaavoq ukioq siulleq Grønlandsfly-p ukimoortumik taperneqartarnermigut allanut atasimannginnera Landskarsimiit. Namminersornerullutik Oqartussat isumannaarsimavaat annaasaqaataasartut suliniutit immikkoortissimammassuk kiffartuussinissamut isumaqatigiissutiniit, aammalu ingerlatsivik iluanaarutaasartunut suliniutinut periarfissaqarsimammata ingerlatsinermut pitsanngoriartitsinissaminnik. Taamaattumik Grønlandsflymi suliaqartoqarsimavoq akinut aaqqissuussinermik suluusalinnut aamma angalanissamut pilersaarusiat politikkikkut sunniinertaqanngittumik suliarineqarsimapput.

2000-imi inerneranut naleqqiullugu 2001-imi iluanaaruteqarnermut 16.7 mio. kr.-inik taama aamma oqaatigineqarpoq pitsanngoriarneq, Naalakkersuisunit maluginiarneqarsimasoq. Grønlandsfly taamaattumik inerneranik pitsanngoriaateqarsimavoq 45 mio. kr.-init qaffasissusaannut Naalakkersuisut naatsorsuutigisaannut naleqqiullugu aamma ataatsimoortikkaanni ukiumoortumik nalunaarummut tamanna sunniuteqarsimanissaa ilimagineqanngilaq 1. januar 2001-i aallarnerfigalugu akinit allannguinermi. Paasineqarpoq annertuut akitsuinerit kinguneqartitsimmata annertoqqataanik ilaasut ikileriarneranik.

Naalakkersuisut miserratiginngilaa ingerlatsiviup inerneranik iluanaaruteqartoqarnera, aammalu naliliinermut isumaqataalluni ingerlatsiviup aqutsisuaniit inerneranik tunngatillugu iluanaarutit qaffanneqassasut, taamaasillunilu isumannaarneqassammat naammattumik aningaasaateqarnissaq siunissami aningaasaliinissanut, tassami ingerlatsivik siullertut pingaarnertullu annertuumik timmisartuutiminik taarsersuisussaammat. Ingerlatsiviup ersoqatigiissusia 18.3%-imiit 23.7%-imut qaffassimavoq, tamassumalu pitsanngoriarnerup isumannaassammagu siunissami qaffariarsinnaammat pitsaanerpaamik agguaalersinnaanermik sivisuumik akilersugassamik aningaasaqarnermut.

Grønlandsflyp toqqortinngilaa suli timmisartut DASH-7-innit atorneqarneri ingerlaannassappata suli akinut timmisartorluni bilitsinut sunniuteqarsinnaasut. Tamanna peqqutaalluni annertuumik kingoraartissanut aningaasartuutit qaffanneranik aammalu naliginnaasumik aserfallatsaaliinermut aningaasartuutinut. Ingerlatsivik tamanna pillugu kissaateqarluni oqaaseqarpoq Namminersornerullutik Oqartussat mittarfiit Nuummi Ilulissanilu tallissagaat, taamaasilluni pisoqaanerusut DASH-7-innit timmisartut taarseriartuaarneqarsinnaammata timmisartunik anginerusunik aamma akilersinnaanerusunik, aammalu akitsuinerit timmisartuussinermi sangutinneqarsinnaammata appaanermik. Timmisartuussinikkut isigalugu ingerlatsivik aamma pitsaaqutissartanik takusaqarsinnaavoq Qaqortumi mittarfiliortoqarpat, timmisartunillu anginerusunik aamma tigusisinnaasoq.”

Naatsorsuutini takuneqarsinnaavoq iluanaarutit ukiup tullianut nuunneqassasut aammalu iluanaarutit akilerneqassanngitsut.

Oqaaseqaat suliarineqarsimasoq controller Hanne Berthels ulloq 29. august 2002-meersumi ilaatigut akitsuinerit pillugit oqaatigineqarpoq:

”Akitsuinerit – oqaluttuarisaanermi nalinginnaasumik akitsuinerit September 1993-imiit sisamariarluni nalinginnaasumik akitsuisoqarsimavoq.

Siulleq akuerineqarpoq atuutsilerneqarluni ulloq 1. april 1996-imiit – aammalu tunngavilersorneqarsimalluni naliginnaasumik aningaasartuutit ineriartorneranni kiisalu pisortatigut akiliutit appariarneranni akigititat ilanngarnerannut amigartooruteqarfiusunut angallavinnut – 5.43 %- imik qaffaaneq aammalu aaqqiineq 1993-imi atulersinneqartumi akigititanut tapiissummi matusissutassatut atungassamik ilaasut uninnganermut aningaasartuutaannut kinguaattoortoqartillugu pisunut. – 2.5 %-imik qaffaaneq. Bilag 1

Tullia akitsuineq atuutsilersinneqarpoq 25. april 1998-imiit – 1.54%-i – taamaallaallu tunngaveqartinneqarluni matussusiinissamut qulaani taaneqartumi ilaasut uninnganerannut sillimmaserneqarneranut aaqqissuussinermut. Bilag 2

Pingajuat akitsuineq atuutsilersinneqarpoq ulloq 1. januar 1999-imiit – 5% – aammalu inerniulluni oqallisiginninnernik Pisortaqarfiup aamma Grønlandsflyp akornanni Namminersornerullutik Oqartussat tapiissutaat pillugit matussusiisussat ingerlatsiviup agguagarsiaanut nunap iluani timmisartuussinermut. Tamassuma tapiissutit pisariaqartut annertusinerisa – aningaasartuutinut sipaarutissat suliffeqarfissuup immikkoortortalimmi isertitanngortereerlugit – toqqaannartumik ilaasuniit akileqquneqarput. Bilag 3

Sisamaat akitsuineq atuutsilersinneqarpoq ulloq 13. november 2000-imiit – aammalu tunngavilersorneqarsimalluni fuel-imut akinik qaffaanernut 2000-ip naalernerani. Qaffaaneq katillugu 3.9 %-iusimasussaangaluarpoq, kisianni Namminersornerullutik Oqartussat kissaatigaat qaffaaneq piffissamik killiligaassasoq, taamaattumik procentia 4,2%-nngorpoq, pissutigalugu atuutsinneqarmat killingusaaq naanneq atorneqartillugu matussutissaq taamaasilluni negativinngortartussaammat ukiuunerani qaammatini, taakkunanilu minnerusarlutik ilaasunut kaaviiaartitat aamma timmisartorfiunerusarlutik aasap qaammataanut sanilliullugit, taakkunanilu timmisartut ulikkaaqqasarlutik.

Bilag 4.

Quppernerup tulliani assersuusiaq akit ineriartorneranut GOHSJF-imut angallaviusumut, tassanilu angallassineq ingerlanneqarnikuulluni fixed-winged timmisartunik ukiut ingerlaneranni.

Maluginiaqquneqarpoq akini naatsorsuinerni tamatigut akunnaallisaasoqarmat (qummut ammulluunniit) 5-kronemut qaninnermut.

Assersuut GOHSFJ

Ulloq Akia % Ulloq Akia % Ulloq Akia %
1993 1480 7.93%
01-apr-9 1595 1.54%
25-apr-98 1620 5.00%
01-jan-99 1705 4.20%
13-nov-00 1780 _

Taamaasilluni kisinneqarsinnaavoq akitsuineq 1993-imiit 19.9%-iuvoq, akitsuinerlu 1. april 1996-imiit 11.1%-iulluni.

Aamma qulaani takuneqarsinnaavoq akinik aaqqiinerit assorujuk tunngaveqartinneqarsimasut allanik aningaasartuutit ineriartorneranniunngitsoq. 1993-imiilli assersuutigalugu 6.2%-i akitsuinerni kisimi atorneqarsimavoq taaneqartartumut assigiimmik pisussaaffilikkamut ilaasut uninnganerannut sillimmasiinermik aaqqiinermut. Tassa imaappoq tamanna isiginiarneqanngippat akitsuinerni sinneruttoq akinik ineriartorneq fixed-winged-inut angallavinnut 1993-imiit 13.7%-imik qaffassimavoq aammalu april 1996-immit 7%-imik. (kalaaleq atuisoq akit nalunaarsuutaannut ullut nalaanni januar 96

– januar 2002-imut 11.4%-imik tamaat isigalugu qaffassimavoq).

Qulaani taaneqartoq nalunaajaat misiliineruvoq erseqqissarniarlugu akitsuinerit aningaasartuutit ineriartorneranut attuumassuteqarsimanngitsut.

Fuel-imut akit

Kingulleq akitsuineq – akinik aaqqissuussineq sioqqullugu – aallaaveqarpoq ikummatissamut aningaasartuutit qaffannerannut, tamannalu takuneqarsinnaavoq bilag 5-imi.

Naatsorsuineq assigusoq ullumikkut suliarineqarpat – taamaallaat Kitaani illoqarfiit aallaavigalugit – takuneqarsinnaavoq 1999-imi kisitsinermi agguaqatigiisillugu ikummatissamut akeq 2,04kr/l- erimuusimasoq, tamannalu ullumikkut assiganik 2,87kr/l-erimuulluni. (misissorneqarsimavoq orsernerit toqqammavigalugit 1. halv-år 2002-imi).

Ukiumut aningaasartuutip qaffannera timmisartuussinermi Kitaani DH7-imik 4.5 aamma 4.8 mio.kr.- init akornaniippoq.

Iluanaarut fuel-ip akiisa qaffannera (4.2%-i) fixed wing-inut angallavinnut Kitaani 7.5 mio. kr.-init missaaniippoq, tamannalu nassuiarneqarsinnaalluni november 2000-imi, tassani akitsuineq akuerineqarnera pimmat, suli ikiorsiissutinik tapiissuteqarmat, taamaasillunilu ikummatissamut akit qaffakkiartortut qulimiguulinnut angallavinni aammalu DH7-it angallaviinut takisuunut matussuserneqarsimallutik iluanaarutit ikiorsiullugit ”pitsaasunut” Kitaani angallavinnut.

Dollarip nalingi

Piffissami uanga misissukkanni bilitsimut akini qaffaasoqarsimanngilaq tunngaveqartinneqartumik dollarip nalingata ineriartorneranit.

Kakkiussaq bilag 6-iusoq immersugassaq takutitsisoq dollarip nalinganik ineriartornermik piffissami 1995-imiit 2001-imut takuneqarsinnaavoq. Tassanilu oqaatigineqarpoq ukioq arlaat aallaavittut atorneqarnera apeqqutaalluni agguaqatigiisillugu ukiumut qaffaasoqarsimavoq aningaasartuutini pineranut pissuteqartumik dollarip nalinganik qaffaanernik 10.6 mio. kr.-iusunik, 6.6 mio. kr.-iniusunik imaluunniit 8.8 mio. kr.-iniusunik.

Missiliorneqarpoq 35 aamma 45%-it akornanni taakkua aningaasartuutit fixed wing-init angallaviit tunngaffigigaat Kitaani.

Akileraarutit qaffanneri

Ulloq 1. januar 2001-i atulerfigalugu eqqunneqarpoq nutaaq akileraarutinut malittarisassaq kalaallit mittarfiinut tamanut atuuttoq. Air Greenland-i aammalu allat timmisartuutileeqatigiit tassuunakkut pisussaaffilerneqarput immikkut aningaasartuutinik katillugit 40 mio. kr.-ininik timmisartunut bilitsinut mittarfinnut akigititat qaffannerannit – aammalu ilaasunut akigititat.

Akitsuinerit pitsaanngitsumik piumaneqarneranut sunniuteqarput. Taamaasilluni Air Greenland-ip 2001-imi piumasaraa 35.7 mio. kr.-init ilaasunut akileraarutinut 2000-imut sanilliukkaanni 12.3 mio. kr.-iniusumut. Ilaasunut akileraarutit akileqquneqartut Kitaani DH7-inut 30.5 mio. kr.-iniupput.

Ilaasunut akileraarutit annertussuseqarput ilaasut amerlaqqataanut 2000-imisut naatsorsorneqartumik 9.6 mio.kr.-init missaaniittut aammalu bilitsimut akimi ilaareersumut. Ilaasut Kitaani DH7-inut nalaataraat bilitsit akiini qaffaaneq 10.7%-iusoq, tamannalu kismi pissutaasoq qaffattumik akileqqusami ilaasunut akileraarutinut.

Aammalu allat akileraarutit (ilaasunut akileraarutit pinnagit) pingajuanut silaannarmi angallannermi 21.6 mio.kr.-iniit 2000-imi 32 mio. kr.-inut 2001-imut qaffapput, uffa Air Greenland-imiit anguniarneqarsimangaluartoq sunniutai killilissallugit atulersinneqartunut qaffaanernut ilaatigut angalanissamut pilersaarusiap allanngortinneranik, taamaasilluni isiginiarneqarmat annikillisinneqartut ammasarfiit mittarfinni.

Kitaani mittarfinnut (Atlantikoq qulaallugu angallanneq minillugu) missingersorneqarpoq akileraarutit qaffannerat ilaasunut akileraarutit ilanngunnagit 7.5 mio.-iniusoq, naak taakku taakkartorneqartut aningaasartuutinut sipaarniutit atulersinneqaraluartut.

Kaaviiaartitat/ilaasup ataatsip akiliutaa

Kakkiussaq bilag 8-imi takuneqarsinnaavoq kaaviiaartitanut Kitaani DH7-imik sanilliussineq misissorneqartoq ataatsimiinnermi ulloq 23. juli 2002-imi Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut Air Greenlandillu ataatsimiinneranni.

Tassani takuneqarsinnaavoq sanilliussinerup piffissaa maj-01 april 02-imut (ukiup iluitsup kingorna akinik aaqqissuussinermi) sanilliukkaanni 2000-imut qaffaaneq yield-inngorlugu pr. RPK (issiaviit kilometerimut tunisat) 5.1%-iuvoq, sulisut aammalu sulineq atatillugu angalasut, agentit aammalu sponsorit bilitsii ilanngutinngikkaanni, kiisalu eqimattatut angalasut (pingaarnertut takornarissat neriorsorneqareernikut aalajangersimasunik akinik 2001-ip nalaanut, taamaattumillu akinut aaqqissuussamut naatsorsuinerni ilaanngittunut).

Tamanna allatut ajornartumik assigisariaqanngilaa soorlu tuninerani akinut ilaasunut misigineqartunut qaffassimammata agguaqatigiisillugu 5.1 %-imik, pissutigalugu tamassuma pisup atuutsimmagu toqqaannaq timmisartorluni angallaffiusut amerleriarsimammata. Assersuutigalugu maannakkut marluk sineriak atuarlugu timmisartuussisarmata siusinnerusukkut ataasiaannaq sapaatip akunneranut. Kisianni nioqqutissiorneq pr. RPK kaaviiartitani taamaasilluni 5.1 %-imik qaffasinnerulerpoq.

Tamanna pisoq takutinniarlugu, ataani eqqartorneqartoq takuuk, tassanimi assersuusiornikuuvunga situation I pillugu, tassami ilaasut tamarmik timmisartuunneqarpata piumasarigaat Nuuk-Sisimiut Kangerlussuaq aqqutigalugu, tullianilu situationimi ilaasut assigi toqqaannartumik timmisartorput. Tassani takuneqarsinnaavoq assigiinngissutaa angallaviit aqqutaannut akitsuinermik pilersitsisartoq ilaasumut ataatsimut 100%-imik, kisiannili yield-inngorlugu naatsorsoraanni pr. Rpk akitsuinermik pilersitsisarluni 43%-imik.

Taamaattumik ilaasut maluginngilaat akitsuineq, taamaallaalli pitsaasumik sullinneqarneq misigisimallugu.

GOHJHS SFJ aqqutigalugu
YIELD
Amerlassuseq PR
Aqqut KM ILAASOQ AKIA OMS RPK
GOHSTJ 324 6000 1481 8886857 4.57
SFJJHS 131 6000 599 3593143 4.57
 GNS 228 12000 1040 12480000 4.57
GOHJHS toqqaannaq
YIELD
ILAASUT
AQQUT KM AMERLASSUSAAT AKIA OMS RPK  PR
GOHJHS 318 6000 2080 12480000 6.54
Akinut allannguut 1040 1.97
Akitsuineq %-inngorlugu 100% 43%

Misilittakkat takutippaatigut minnerpaasoq eqqunngitsumik ersersinnera RPK malillugu kisitsigaanni, tamannami naleqqutinngimmat ilaasunut imaluunniit ingerlatsivimmut kissaatigisaq qaangerlugu timmisartornerunissamik, kisiannili ilaatigut pisariaqartarluni pisiniartinneqarnikkut sullinneqarup imaluunniit logistikkimik peqquteqarluni.

Siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu

Bilag 9-itut kakkiuppara takussutissiaq kaaviiaartitat aammalu annertussutsit qanoq Kitaani DH7-imik ineriartorsimanerat 1998-imiilli.

Tabelli marloqiusamik avinneqarnikuuvoq. Ilaasut tamarmik aammalu ilaasut tamarmik agent aammalu sponsor bilitsit, eqimattat (pingaarnertut takornarissat) aammalu sulisut, sulinertillu atatillugu angalasut ilanngunnagit.

Takuneqarsinnaavoq yield-ia pr. RPK siullermut eqimattamut 98-imiit 12.53%-imik qaffariarsimasoq aammalu sanilliussiffiusumut ukiumut 2001/02-imut. Kisiannili aappaanut eqimattamut 11.96%-imik qaffariarsimalluni piffimmi tassani.

Naatsorsueqqissaarnerni aamma takuneqarsinnaavoq yield-i 1. halvår 2002-imut appasinnersusoq yield-imut piffissami sanilliukkaanni. Taamaattumik maluginiarneqarpoq sunniutit tamakkiisut akinik aaqqissuussinermi suli takuneqarsimanngitsut. Kisiannili sissuertariaqarpoq isumannaareertumik inerniliussinissaq, tassami suli kisitsisit aasaanerani angallannermi 2002-imiit piginnginnatsigit.

Aammattaaq takuneqarsinnaavoq ilaasumut ataatsimut akiliut allarluinnarmik ineriartornermik takutitsimmat, takuuk qulaani nalunaajaat.

…”

Oqaaseqaammi 4. oktober 2002-meersumi ilaatigut yield-imut ineriartorneq pillugu takuneqarsinnaavoq:

Tabellimut nassuiaammut ilaatigut oqaatigineqarpoq:

”Tabelli aamma eqikkarneqarpoq nalunaarsuummi, tassanilu Upernavimmi timmisartuussineq ulloq 1.1.2002 aallarnerfigalugu ingerlateqqinneqartoq timmisartuussinissamut kiffartuussinissami isumaqatigiissutinut timmisartuussineq Qaanaami ilagalugu nuutsinneqarmat Kitaa DH7-imiit (Narsarsuarmiit Qaarsummut) Områdemut Upernavik/Thule/Qaanaaq. Taakkua angallaviit nuutsinneqarput pitsaanerusumik sanilliussinermik piniarluni.

Sanilliussineq soorunami erseqqissinnaanngilaq tassami eqqartorneqarmat angallaviup sammiviata allanngornera. Ilaasut ullumikkut Kangerlussuarmiit Qaanaamut angalasut Kitaa DH7-imut aamma ilaapput – SJF-imiit JAV-imut – aammalu THU/NAQ timmisartuussinermi JAV-imiit NAQ-imut.

Siusinnerusukkut ilaasut taakkua angallaviat imaakkaluarpoq SFJ-imiit THU-imut, taamaaseriarlunilu qulimiguulimmik timmisartorluni THU-imiit NAQ-imut.

Eqikkaanerup takutippa angalanermi RPK-it amerlassusaat (revenue passenger km), tassungalu atasoq kaaviiaartitsineq, agguaqatigiisillugu kaaviiaartitsineq pr. RPK aamma nalileeriaaseq agguaqatiigisillugu kaaviiaartitsinermut pr. RPK-imut.

Maluginiarneqarpoq uumap eqikkaanerup kiisalu tassunga atasumut pivottabellip ilaasut tamaasa eqqartorai – aammalu taamaatumik allannguutit isiginiarnagit atulersimasut mix-imi low-yield-imut angalasut (takornarissat, agentit aammalu sponsorit, sulineq atatillugu angalasut il.il.) aammalu normal-kunde-segmentit akornanni. ”

Oqaaseqaammi ulloq 14. maj 2003-meersumi Air Greenland-ip aningaaseriviata immikkoortortaqarfianiit ilaatigut ima oqaatigineqarpoq nangissutitut oqaaseqaammut 29. august 2002-imeersumut Hanne Berthels-imik sananeqartumut:

”Taanna tunngatillugu ajuusaarnartumik kukkunermik nassaartoqarpoq, pissutigalugu siusinnerusukkut nassiunneqartuni bilag-ini allannerliukkamik pisoqarsimammat, pissutigalugu tabellimi angalasunut tamanut agentit, sponsorit, eqimattat aammalu sulisut, sulinertillu atatillugu angalasut ilanngunnagit ukiumut 2001-imut allaqqammat timmisartortoqarsimasoq 32.255 RPK. Ilumoortoq kisitit tassaavoq 35.255 RPK. Tamannalu annertuumik assigiinngissuteqarpoq yield-imi pr. RPK-imut, pissutigalugu kisitsit ukimut nalunaarsorneqarmat 5,76kr/RPK – naatsorsoqqikkaanni aaqqereerlugu kisitsit 5,27 kr/RPK-jussaaq.

Bilag-eq aammattaaq nalileeriaatsimik ilaqarpoq ukiumut 2000-imut aallaaveqartumik – akinik aaqqissuussineq suli pinngitsoq.

Takuneqarsinnaavoq nutaanik ilaartornilinnik bilag-it tabelliani 1-imi yield-i ilaasumut ataatsimut 10.6%-imik qaffariarsimasoq aammalu yield pr. RPK 5.75%-imik qaffariarsimalluni 2000-imiit 2002- imut. Tabelli 1 ilaasut tamaasa ilaatippai – kisiannili tabellit aappaani agent aammalu sponsorilerlutik angalasut, eqimattanngorlutik angalasut (pingaarnertut takornarissat) aamma sulisut, sulinertillu atatillugu angalasut ilaatinnagit.

Agent aamma sponsorilerlutik angalasut, takornarissat aammalu sulisut, sulinertillu atatillugu angalasut 2000-imi 17.2%-iusimapput, kisianni 6.2 %-iinnallutik kaaviiaartitani – 2002-imi 14.1%-

iusimapput, 5.3%-iullutillu kaaviiaartitani. Allat oqaatsit atorlugit yield-imik qaffaasoqarsimavoq tamanna pillugu 8.7%-imik.

Tabelli 2-imi agent aamma sponsorilerlutik angalasut, takornarissat aammalu sulisut, sulinertillu atatillugu angalasut ilanngussimanngillat – aammalu tabelli 2-imi imaqarluni taaneqartartut c-klasse bilitsit, naliginnaasut, qorsuit, aappaluttut aammalu allarpassuit ilaatigut eqimattat akii ataatsimiinnerit Kalaallit Nunaanni atatillugit, akikillisat bilitsit timersornermut aaqqissuussinerit atatillugit, aqqusaarluni akit Canada-mut angallavimmut atatillugu, assigiinngitsut suliniutinut akit, akiartaatit angallanneri, tappiitsut ilagalugit angallassinerit il.il.

Tabelli 2-imi takuneqarsinnaavoq yield-ia ilaasumut ataatsimut 8.2%-imik qaffassimasoq aammalu yield-ia pr. RPK-imut 3.03%-imik 2000-imiit 2002-imut qaffassimalluni.

Tamanna assigiinngitsunik akuugaq immikkuullarissunik aaqqiinernit 2000-imi 9.3%-iuvoq amerlassusernit aamma 6.3%-iulluni kaaviiaartitani. 2002-imili 4.1%-iusimapput amerlassusianit aammalu 3.7%-iulluni kaaviiaartitani. Taamaasilluni tamanna annertuumik minnerulersimalluni, kisiannili sinneruttuni annertuumik yield-imik siuariaateqarsimavoq – tassami 36%-imik. Ilaatigut akinik aaqqissuussinerup siunertaraa aamma nutarterissalluni akikilliliiffiusartui, ukiut ingerlanerannimi ineriartortinneqarsimammat atoruminartumik aammalu takujuminartumik akinut aaqqissuussaanermik.

Piffissap ingerlanerani taamaakkaluartoq paasinarsivoq eqimattat ataasiakkaat akinik aaqqissuussinermi puigugaasimasunik assersuutigalugu timersornermut tunngatillugu aaqqissuussinerni – taamaattumillu akikilliliisarnermik aaqqiisoqarpoq timersoqatigiiffiit kattuffii peqatigalugit.

Sinneruttut tabelli 3-imi angalanerit kikkunnit tamanit atorneqarsinnaasut – Tassa imaappoq 2000-imi c-klasse aammalu normalbilitsit, kisalu harpun aamma max-bilitsit sanilliukkaanni 2002-mut qorsuit aammalu aappaluttut bilitsit kiisalu takuss-bilitsit.

Tabellimi tassani takuneqarsinnaavoq yield-ia ilaasumut ataatsimut 5.2%-imik qaffassimasoq, yield-iali pr. RPK-imut 0.15%-imik qaffassimalluni.

Naggataatigut tabelli 4-imi harpun, max- aammalu takussbilitsit ilaatinngilagut – taamaattumillu bilitsit sinnerullutik tamanut ammasuusut angallavinnut tamanut. Tassa imaappoq c-klasse aamma normalbilitsit 2000-imi akerliani aappaluttut qorsuillu 2002-imi.

Takuneqarsinnavoq yield-ia ilaasumut ataatsimut 8.4%-imik qaffassimasoq, yield-iali pr. RPK-imut 2.3%-imik qaffassimalluni.

Tabellini aammattaaq takuneqarsinnaavoq 2001-imi yield-ia 2002-imiit qaffasinnerusimasoq. Tamannalu uagut piumasaqaatitsinnut tunngavilersuutaalluni siunniutit tamakkiisut akinik aaqqissuussinermiit suli ersersimanngitsut , pissutigalugu ingerlajuaannartumik misigigatta ilaasut annertusingaluttuinnarlutik aappaluttut bilitsit toqqartaraat, taamaasillunilu 2001-ip 2002-llu akornanni aappaluttut bilitsit atorneqarnerat qaffariarsimalluni 16.5%-imik.

Pissutaalluni suliamut bilag 22-imut innersuussinerput aalajangiuteqqavarput yield-i pr. RPK-imut misilittakkat aallaavigalugit minnerpaamik eqqunngitsitsinissamut periusaasoq agguaqatigiisillugu akiliutip kisinnissaanut kalaallit niuerfianni. Soorlu aamma siusinnerusukkut oqaatigineqareersoq periarfissanngilaq bilitsip akia/akiliutit naatsorsornissaat A-miit B-imut. Suliassaq aalajangersimasumut

aamma killilimmut aqqummut tunngappat – assersuutigalugu København – Århus, taamaasilluni periarfissaassaaq kaaviiaartitat naatsorsornissaat – kisianni kalaallit angallannerannut aaqqissuussineq allarujussuummat taamaassinnaanngilaq. Assersuutigalugu isertitat Nuuk-Kangerlussuaq isigissagaanni – tassani ilaapput, ilaasut saniatigut Nuummiit Kangerlussuarmut toqqaannaq angalasut

– ilaasut Nuumminngaannit Sisimiuliartussat aamma ilaasut Nuumminngaanniit Maniitsuliartussat, aammalu ilaasut Avannaanut ingerlaqqittussat Nuuk-Ilulissat aqqusaarlugit akinit aammalu Nuuk- Aasiaat, kiisalu naggataatigut aamma ilaasut Nuumminngaannit Kulusuliartussat. Taamaasilluni paasiniarnissaa pisinnaanngilaq kaaviiaartitat Nuuk-Kangerlussuaq piumaneqarnera pillugu qanoq annertutiginersut.

Kisianni erseqqissangaluarpoq uagut timmisartuutileeqatigiiffittut pisinnaasarput malillugu pitsannguiniartaratta frekvensinut aammalu atassutinut – aamma kissaatiginngilluinnarparput timmisartornerunissarput pisariartoq qaangerlugu.

Annertussutsit appariarnerat

Kakkiussaq bilag-eq takugaanni – nutaanik ilaartornilik bilag 31 – tassani erseqqissumik takuneqarsinnaavoq appariaatit annertussusaanni annerusumik pisimasut ”billige segmenter”-inut. Air Greenland-i isumaqavippoq siullertut ataqatigiilluinnartoq akileraarutit qaffannerannut, soorlu allassimasoq bilag 22-imi qupperneq 3. Kisianni aamma tulliattut akinut politikki attuumassuteqarfigigaa Namminersornerullutik Oqartussaniit ingerlanneqartoq kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit atulersinneranni.

Namminersornerullutik Oqartussat akinut politikkiat imaassimavoq taamaallaat qorsunnik bilitseqassasoq, aammalu akikilliliinermik aaqqiinerit suulluunniit utoqqalinersiallit, meeqqat meeraaqqanullu akikilliliinerit minillugit atorunnaarsinneqassasut kiffartuussinissamut isumaqatigiissutini atulersinneqartuni 1.1.2001-imi. Assersuutigalugu takutinneqarpoq bilitsip akia takornarissamut Nuumminngaannit Qaqortumut angalasoqannginneruffimmi, tamanna akinit aaqqissuussinerup kingorna katillugu akitsuinermik 30%-iusumik misigisaqassangaluartoq.

Kujataani aamma misigineqarpoq kiffartuussinissamut isumaqatigiissutinut ikaarsaarnermi akitsuineq 15%-iusoq (akileraarutit ilanngunnagit), tamassumalu kinguneraa annertussutsit appariarneranik 17%- imik 2001-imi aammalu nangillugu 2002-imi annertussutsit appariarmata 20%-imut.

Annertuumik paasinarsisitsivoq siulleq akinut politikki aamma unammilleqatigiiffimmut sunniuteqarsimasoq.

Akit Takornariaq angalasoqannginnerunerani YGLV6

Sioqqullugu  kingorna imai
Område aqqut
Konk. GOHUAK 1560 1575 101
Serv. UAKJJU 475 645 136
Akiler. GO HUAK 0 234
Akiler. UAKJJU 0 182
2035 2636 130

Akinik qaffaaneq imaluunnit appaaneq

Pissutigalugu tunngaviliunneqarmat bilagemi – tabelli 3 – angalanerit kikkunnit tamanit atorneqarsinnaasut – bilag-ip takutippaa akitsuineq imarisaani 100,15 yield-imi pr. RPK 2000-ip 2002- llu akornanni.

Uagut apersuusissavarput tamanna ilumut akitsuinertut isigineqarsinnaanersoq. 2000-ip naalernerani akitsuinermut akuersissummik tunniussisoqarnikuuvoq fuel-imut akit pissutigalugit 4.2%-imik.

Taamaattumik oqaatigineqarpoq nassiussami eqqartuussisutigoortitsinermi suliassanngortitamiit matussusiisoqartoq aammalu tapeqartoq, tamannalu uagut aamma takusinnaagipput – aammalu ilanngussimasarput oqaaseqaatitsinni (suliami bilag 22) – taamaattumik procentia 2.6%-ip missaaniissangaluarpoq.

Taamaalisukkut maluginiaqqussavarput siusinnerusukkut ilaasunut akileraarutit bilitsit akiinut ilaanikuummata. Tamanna ilumoorpoq soorlu aamma siusinnerusukkut maluginiaqqunikuugipput – aammalu kakkiussami naatsorsuinermi naqqiuteqarfigaagut taakkua 9.6 mio. aallarnermi akileraarutitut aammalu ammanermi akileraarutitut tamaani qaffammata.

Dollarip nalinga aamma apersuuserneqartut ilagaat. Agguaqatigiisillugu Naalangaaffiup aningaaseriviutaata dollarip nalinga 2002-imi 788,12-simavoq – appariarnerulluni 35-imiit 2000-imut sanilliullugu.Tamanna sipaarutaavoq ukiumut dollarimut atuinermi Kitaani DH7-imut, tamassuma 35- 45%-ia dollarip atuisuummat 525 aammalu 675 tdkk.kr. akornaniittartoq (ataani naatsorsuinermi aaqqiivunga 600 tdkk.-imut).

Sinneruttut pingaarutillit tassaapput akinut ineriartorneq – atuisunut akit imarisai Kalaallit Nunaannut (basis juli 1995 = 100) januar 2000-imut 104,7-iuvoq – januar 2002-llu 112,2-iulluni – katillugit qaffaaneq 7.163%-imik, tamannalu aamma aaqqiiffigineqarluni.

Eqikkarlugu kisitassaq imaassaaq:

Ilaasut
amerlassusaat
RPK  Kaaviiaartitat  % yield pr. rpk
Base 2000 138729 34049 171.569.118.00 100% 5.04
Ilaasunut
akileraarutit
(9.600.000.00) -5.6% (0.28)
Akileraarutit qaffaataat 9.400.000.00 5.5% 0.28
+ fuelprisreg. 4.515.699.19 2.6% 0.13
+ dollarregulering (600.000.00) -0.3% (0.02)
+ prisudvikling 11.601.847.92 7.2% 0.34
 

Katillugit

186.886.665.11 108.9% 5.49

Tassa imaappoq qulaani taaneqartut atorneqarpata akia pr. RPK-ip 5.49-simasussaangaluarpoq – aamma 5.05-simanani piviusunngorsinneqartutut. Akit 8.9%-imik qaffassimasussaangaluarput – ullumikkut 0.1%-imik qaffassimapput”.

Air Greenland-ip kukkunersiuisuata, pisortanit akuerisap kukkunersiuisup Per Jansen-ip aammalu pisortanit akuerisap kukkunersiuisup Ole Sonntag revisionsfirmamiit Deloitte & Touche, maannakkut Deloitte ulloq 17. maj 2003-imi misiliuteqarput kaaviiaartitat kisitsisaannut il.il. 2000- 2002-imut:

”Suliamut unammilleqatigiinnermut tunngasumut ingerlaartumut atungassatut piumaffigisimavatsigut uppernarsaqqullugu atorneqartoq kaaviiaartitanut kisitsit 2000-imut aammalu 2002-imut, naatsorsuinerit yield-imit pr. rpk-imut taakkununnga ukiunut marlunnut kiisalu aaqqiinerit atorneqartut oqaaseqarfigeqqullugit.

Unammilleqatigiinnermut suliamut pissutaavoq pisortat isumaqarnerat Air Greenland A/S-ip akinit aaqqissuussineq atulersitaat ulloq 1. januar 2001-imit akinik qaffatsitsisimanera aningaasannanniarfiusunut angallavinnut, tassa imaappoq Dash-7-init kitaani angallaviinut, akuerineqareernikut akinut aaqqiinerit minillugit ilaatigut fuel pillugu, aammalu Air Greenland A/S taamaasilluni ”kisermaassilluni inissisimanermik” atornerluisimasoq.

Oqaatigineqarpoq akinut aaqqissuussap siunertarigaa, Namminersornerullutik Oqartussat kissaateqarneratigut atulersinneqartoq, akit assigiiaarnerunissaat taakkununnga assigiinngitsunut angallavinnut. Air Greenland A/S-ip taamaasilluni aalajangerpaa akit allanngorartunngortinniarlugit timmisartornerup takissusaanut, taamaasilluni aalajangersimasumik amerlassusilimmik pr. rpk-imut bilitsi sorleq atornerlugu apeqqutaasumik. Akinik aalajangersaaneq taamaattumik annertuumik assigiinngissuteqarpoq ataasiakkaanut angallavinnut 1. januar 2001-i siorna kingornalu, aammalu sanilliussineq pr. ben taamaattumik naleqqutinngittoq, tassami akinik aaqqissuussinerup siunertarimmagu akini assigiinngissutsit angallaviit akornanni aaqqiinissaannut.

Sanilliussineq akinit akinik aaqqissuussineq sioqqullugu kingornalu taamaattumik paasinarneruvoq ataatsimoorussami pissappat tamanut aningaasannanniutaasunut kitaani angallavinnut. Air Greenland A/S-ip toqqarsimavaa sanilliussineq toqqammaveqartissallugu kingulliullutik takkuttuni ukimut tamarmut kisitsimmut akinik aaqqissuussineq sioqqullugu kingornalu (2000-imi aammalu 2002-imi), pissutigalugu Air Greenland A/S-ip nalilermagu 2001-imut sanilliussineq eqqortumik takussutissiaqassasoq, akinut aaqqissuussinerup ilarimmagu ilisarititsineq nutaamik atoruminarnerusumillu bilitsinut toqqangassanut aaqqissuussineq pisiniap ileqqorisaanut naleqqussagaasussoq, aammalu pisiniat siullermik bilitsinut aaqqissuussineq ilinniaqqaartussaammassuk kiisalu piumaneqarnerannut ileqqutit aaqqissuuteqqaassammassuk.

Aammattaaq oqaatigineqarpoq tuniniaaneq akikitsunik bilitsinik (aappaluttut Takussillu) suli annertusiartormat, tuniniaanerlu naliginnaasunik bilitsinik (qorsunnik) assiganik appariartorluni, aammalu tamanna suli ingerlaartoq.

Air Greenland A/S-ip paasissutigaa sanilliussinissamut tunngavissaq pitsaanerpaaq, aammalu Air Greenland A/S-ip naliginnaasumik akinik sanilliussinermini atortagaa tassaavoq isertitaq pr. rpk. Paasissutissat malillugit kisianni ataasiakkaanik pisoqarpoq akinik aaqqissuussinermi, tassami sanilliussineq pisinnaanngimmat 2000-ip aammalu 2002-llu akornanni, aammalu Air Greenland A/S-ip naatsorsuinermini taamaattumik aaqqiissuteqarfigisimasaanik, aamma takuuk ataani allassimasoq.

Pingaarnertut assigiinngissuseq unaavoq 2000-imi ilaasunut akileraarutit ulloq 1. januar 2001-imi aallarnerfiusumik immikkut akileqquneqarmata, taamaasillunilu Air Greenland A/S-ip kaaviiaartitaani ilaanatik.

Air Greenland A/S tamanna toqqammavigalugu imaattoq sanilliussineq akit qaffasissusaannut tunngasoq 2000-ip 2002-llu akornanni sanasimavoq:

2000 2002
Kaaviiaartitat Kitaa DH7, t.kr. 195.219 191.540
Kaaviiaartitat Kitaa DH7, t.kr.
Bilitsit toqqangassat tamanut ammasut
171.569 174.770
Ilaasunut akileraarutit kaaviiaartitanut ilaanngussat -9.600
161.969 174.770
Akinut kisitsit aaqqiineq 01.01.2000 – 01.01.2002 11.602
Ammanermut aammalu aallarnermut akileraarutit ilanerat  -9.400
Fuel akiinut aaqqiineq 4.516
USD aaqqiineq -600              
Naatsornera rpk. 1.000 rpk  34.049 34.633
Kaaviiaartitat pr. rpk. kr. 5.213 4.775
 Kaaviiaartitat pr. rpk. imai 100.000  91.60
Kaaviiaartitat pr. rpk. kisitsit akinut aaqqiineq Ilanngunnagut imai 100,00 98.01

Misissorpagut ataqatigiinneri oqaatigineqartut kaaviiaartitat kisitsisit 2000-imut aammalu 2002-imut atorneqartut aningaasanik allattuiffimmut kiisalu RRS (RuteRegnskabsSystemet), atorneqartartumut kaaviiaartitanik allattuinermi, tassanilu taamungaannaq toqqaalluni misiliutinik assigiinngitsunut bilitsinut toqqangassanut. Misissuineq oqaaseqaateqarnissamut peqqutissaqanngilaq.

Akinik aaqqissuussineq atatillugu mittarfeqarnermup akileraarutit ilaasoqarnermut, ammasarnermut aammalu aallarnermut akileraarutaasut annertuumik qaffanneqarput. Ilaasunut akileraarutit 2000-imi naliginnaasumik bilitsip akianut ilaasimapput, akerlianilli immikkut akileqquneqarlutik 2002-imut, ilaatigut ilaasumut ersarissaaniarluni qanoq annertutigisoq bilitsip akia ilaasunut akileraarutaanersoq. Ilaasunut akileraarutit 2000-imi Air Greenland A/S-imiit naatsorsorneqarput ilaasut amerlassusaata amerlisarneranik ataasiakkaani angallavinni taamanikkut atuuttunut akileraarutinut attuumassutilinnut aqqutinut kiisalu bilitsinut toqqangassanut. Katillugit ilaasunut akileraarutit 2000- imi Kalaallit Nunaata iluani aqqutinut 12.297 t.kr.-iniusimapput, takuuk note 2 ukiumut naatsorsuutit inerneranut 2001-imut, aammalu qaffasissusaa ilanngunneqartut ilaasunut akileraarutit qulaani soorlu 9.600 t.kr.-iniusut tamanna aallaavigalugu nalilerneqarput ajunngitsut.

Akinik aaqqiisoqarnikuuvoq 2000-imut kaaviiaartitanut ilaasunut akileraarutit ilanngunnagit akinut kisitsit 1. januar 2000-imeersoq aallaavigalugu 104,7-iusoq aammalu akinut kisitsit 1. januar 2002-imi 112,2-jusoq assigivaa akitsuineq 7,163%-i.

Air Greenland A/S-ip 2001-imi suliaraa pilersaarusioriikkanut ammaanernut sanilliussineq nutaat nutaanngitsullu ammaanerit akigititat akornanni, taakkualu takutippaat 534%-imik qaffaaneq.

Piviusunngortinneqartut ammanermut akileraarutit 2002-imut atorneqartussaapput 2000-imi sanilliussinermut naatsorsoqqillugit nutaannginnerusumut akigititamut. Katillugit naatsorsuinerup takutipaa 2002-imi piviusunngortinneqartut aallartilluni aammalu ammanermut akileraarutit 9.400 t.kr.-imik qaffasinnerusussat akigititat 1. januar 2001-i sioqqullugu atussangaluaraanni.

Sanilliussisinnaanissaq piniarlugu kaaviiaartitat taamaattumik appartinneqarput 2002-imut taassuma aningaasartuutit qaffaataannit.

Oqaatigineqarpoq annertuumik qaffaanerit aallarnermut aammalu ammasarfiinut akileraarutini ulloq

1. januar 2001-meersut aallaavigalugit Air Greenland A/S malunnartumik angalanissamut pilersaarusiamik allanngortiterimmat aningaasartuutaata qaffannera millisinniarlugu ingerlatsivimmut aallarnermut aammalu ammasarfiinut akileraarutit qaffanneranik. Air Greenland A/S-imiit nalilerneqarpoq angalanissamut pilersaarusiamik allanngortitserinerup kingunerigaa aningaasartuutit qaffaataata affaannanngornera qulaani atorneqartunut 9.400 t.kr.-inut.

Air Greenland A/S novemberimi 2000-imi akuerineqarpoq bilitsip akiinut qaffaanissaminik katillugit

7.5 mio. kr.-inik fuel-imut akit qaffarujussuarnerat peqqutaalluni. 2000-i 2002-lu sanilliutissagaanni naqqiuteqassaaq fuel-ip akingata aaqqiineranut, taamaallaalli kitaani angallavinnut tunngassuteqartumut. Najoqqutarisaq malillugu fuel akianut aaqqiinerut taamanikkut atuuttoq kaaviiaartitaasoq ilaasunut akileraarutit ilanngullugit Air Greenland A/S-ip naatsorsorsimavaa fuel akiinut aaqqiineq 2.632%-imut. Taakku 2.632%-ip assigiinnarpaat naqqiineq ilanngunneqartunut 4.515 r.kr.

Rpk-imik naatsorsuineq ilaasut amerlasssusai bilitsimut toqqangassamut ataatsimut gangerlugit assigiinngitsunut angallavinnut aammalu isorartussutsinut sumukarfiit akornannut pisimavoq.

Ilaatigut takoqquneqarput Air Greenland A/S-ip saqqummiussai bilag-it unammilleqatigiinnermut suliami eqqarsaatigalugit nassuiaatit atorneqartunut oqaatsinut, kiisalu naatsorsuinermi qanoq kisitsisoqarsimaneranik aammalu nalunaajaateqarneranik ataasiakkaanut pisunut.

Inerniliineq

2000-imut aammalu 2002-imut qulaani taaneqartut kaaviiaartitat kisitsisaat misissorpagut uagutsinnut kukkunersiukkanik ukiumut naatsorsuutit inerneri malillugit, soorlu taamungaannaq tingooqqaalluta misiliinikkut takutissimallugu taakku piumasarineqartut aammalu killingititat eqqarsaatigalugit nalilerparput/naatsorsorparput suliarineqartut naqqiutit qulaani naatsorsuummi.

Naatsorsuutip takutippaa akinut ineriartorneq ilanngunneqarpat piffissami, taamaasilluni Air Greenland A/S-ip akii tamarmik isigalugit aningaasannanniarfiusunut kitaani angallavinnut bilitsinut toqqangassanut tamanut ammasunut ilaasunut akileraarutit ilanngunnagit 8.4%-imik appariarsimapput piumasarineqartut inissiinerit malillugit. Naliginnaasumik akinut ineriartornermut naqqiuteqanngippat akit apparnerat taamaallaat 2.0%-iussaaq.

Uagut eqqartuinerput oqaaseqaateqarnissamut pilersitsinngilaq.”

Air Greenland-ip kukkunersiuisuata oqaaseqaammi ulloq 15. maj 2003-imi ikiorsiissutitut tapissutit pillugit allappoq akerliani akinik appaanissamik naatsorsuutinut:

”Ikiorsiissutitut tapiissutit akerliani akinik appaanissamik naatsorsuutit

Isumaqatigiissut malillugu atortussat atuaqqissaarpagut Air Greenland A/S-ip Namminersornerullutik Oqartussaniit tigusimasaat, aamma soorlu Air Greeland A/S-ip ilimagisaatut atortussat innersuussiffiusut Namminersornerullutik Oqartussat oqaaseqaataat ”naatsorsuutigisat akinik appaanerit 40 mio.-inik” atatillugu pilersitsinermi nutaamik akinik aaqqissuussinermi aammalu

pilersitsinermi kiffartuussinissamut isumaqatigiissutini. Pingaarnertut allagartaq uppernarsaat atortussami oqaaseqaataavoq Air Greenland A/S-ip siulersuisut ataatsimiinneranni augustimi 1998-imi aallaavigineqarsimammat aningaasaqarnikkut kisitsit 1997-imi piviusunngortinneqartumi, budget 1998-imi kiisalu naatsorsuutiginninneq 1999-imut.

Tunniunneqartut atortussat imaattunik allakkanik oqaaseqaatinillu kisitsinertalinnit imaqarpoq:

  • Oqaaseqaat ulloq 27. juni 1997-imeersoq Peter Fich-imiit Johanne Jørgensen aamma Niels Erik Rasmussen-imut. Inuussutissarsiornermut, Angallannermut aammalu Pilersuinermut Pisortaqarfik.
  •  Allagaq ulloq 30. september 1997-imeersoq Peter Fich-imiit Johanne Jørgensen-imut. Takornariaqarnermut Pisortaqarfik, angallannermut aammalu Niuernermut aammalu Attaveqatigiinnermut kiisalu Arthur Andersen Business Consulting.
  •  Oqaaseqaat august 1998-imeersoq Grønlandsfly A/S-imi siulersuisunut, ullormut oqaluuserisassani immikkoortoq 7.

Eqqartuinitta siunertarivaa nalilersussallugu atortussat tunniunneqartut aallaavigalugit nalilerneqarsinnaanersoq Air Greenland A/S-i Namminersornerullutik Oqartussanut oqaaseqarsimanersoq aalajangersimasut kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit isumaqatigiinneranni qulimiguulinnut angallavinnut kiisalu nunaqarfinnut timmisartuussinernut; taamaasillunilu ikiorsiissutit tapiissutaannik atorunnaarsitsinermik Air Greenland A/S-imi suluusalinnik angallavigineqartartuniit allamik akinik appartitsissasoq 40 mio. kr.-inik suluusalinnik angallavinnut.

Atortussiat tunniunneqartut tunngavigalugit uagut nalilerparput, taakkunani atortussiani oqaatigineqanngitsoq Air Greenland A/S-i isumaqatigiissusioreernermi kingorna aalajangersimasunik kiffartuussinissamut isumaqatigiissutinik kiisalu ikiorsiissutit tapiissutit atorunnaarsinneranik taamaasilluni allatigut bilitsit akii appartissinnaagaat suluusalinnut angallavinnut 40 mio. kr.-inik.

Patsisaa paasinninnermut akinik appaasoqarsinnaanermut 40 mio. kr.-ininik immaqa peqquteqarpoq akuliussisoorneq ukiuni arlalinni atuuttoq ikiorsiissutitut tapiissut ingerlatsinermut inuiaqatigiinnut peqqussummut tunngassutilik, aammalu tamassuma kinguneraa kukkusumik paasinninneq tamanna killormoortuanik isumaqartoq Air Greenland A/S-i ingasattumik akilersuititsisimasoq aningaasannanniutaasuni angallavinni.

Uagut naliliinerput malillugu suliffik Air Greenland A/S-itut ittoq aningaasannanniutaasumut ingerlatsinermut pilersuisinnaassangaluarpoq ingerlatsinermut aningaasaqarnermut iluanaaruteqarfiusumik suli skatteernani 40-50 mio. kr.-init suliffeqarfiup angissusaa aallaavigalugu, suliniutai kiisalu atorfissaqartitsinera ataavartumik timmisartunik nutarterinissamut aningaasaliinikkut qulimiguulinnut assigiinngitsunut nutaanut kiisalu suluusalinnut timmisartunut.

Oqaluttuarisaaneq malillugu Air Greenland A/S-i piffissami 1989-99-imi piviusunngortissimavaa katillugu ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit iluanaarut suli skatteernani 14.3 mio. kr.-init agguaqatigiisillugu 1.3 mio. kr.-init suli skatteernani ukiumut imaluunniit tamaat isigalugu nul-imik inerneqarneq piffissamut. Pingaarnertut pissutaasoq tassunga annikitsumut inerneqarnermut

naleqqiullugu ”naliginnaasumik” iluanaaruteqarnermut 30-40 mio. kr.-ininik tasssaavoq ikiorsiissutitut

tapiissutisisarneq taakkununnga aningaasannanniutaanngittunut ”inuiaqatigiinnut pisussaaffiit” suliniutit 40 mio. kr.-init missaaniittut ukiumut. Ikiorsiissutitut tapiissutit pisanngippata Air Greenland A/S iluanaaruteqarnermik pilersitsisinnaangaluarpoq agguaqatigiisillugu 40 mio. kr.-init miss. suli skatteernani aammalu suliaqarsimasinnaangaluarluni naleqquttumik akiliisinnaassusermik kiisalu akiliisinnaassuseqarnerussangaluarluni taarsersuilluni ingerlanneqartumut timmisartuutit annertunerpaartaannut.

Allatut oqaatigalugu Air Greenland A/S-i piffissami 1989-99-imut ingasattumik akilersuisitsisimanngilaq ilaasuninngaanniit aningaasannanniutaasunut angallavinnut Namminersornerullutik Oqartussat tapiissutaat appartinniarlugu aningaasannanniutaanngittunut angallavinnut. Taamaattumik kisianni eqqartorneqartariaqaraluarpoq Air Greenland A/S-i ”naliginnaasumik” iluanaarutiminiit Namminersornerullutik Oqartussat akiliinissaat amigaataasoq aningaasannanniutaanngittunut angallavinnut akilersimagaat.

Aammattaaq Namminersornerullutik Oqartussaniit ilimagisaasimangaluartoq Air Greenland A/S-i ikiorsiissutitut tapiissutit atorunnaarnerat peqqutaalluni qulimiguulinnit timmisartuussinermi 40 mio. kr.-it miss. taamaasilluni bilitsit akii appartissinnaassagai suluusalinnut angallavinnut aningaasat amerlaqqataanik taamaattumik paatsooqatigiinnermik peqquteqarsimassaaq.

Piviusoq sunniutaasoq ikiorsiissutitut tapiissutit atorunnaarnerannik kisianni tassaavoq Air Greenland A/S-i aammalu taamaasillutik allat piginneqataasut 40 mio. kr.-inik akiliisarunnaarnerat Namminersornerullutik Oqartussat aningaasartuutaanniit aningaasannanniutaanngittumut qulimiguulimmut timmisartuussinermut Kalaallit Nunaanni, taamaasillunilu piviusoq aningaasartuut Namminersornerullutik Oqartussanut atatiinnarniarlugu taanna aningaasannanniutaanngittoq qulimiguulimmit timmisartuussineq tamakkiisumik Namminersornerullutik Oqartussaniit akilerneqalermat.

Kisitsisit siulersuisut oqaaseqaatanni august 1998-meersumi, kisitsisit pingaarnerit takuneqarsinnaapput quppernerup aappaani, aammattaaq takutippaat soqanngittoq aammalu eqqartorneqarnikuunngittoq Air Greenland A/S-i ingerlatsivittut ingerlanneqassappat niunerpalaartumik tunngavimmik niuerfimmi ammasumi atulersinneqareerpata aalajangersimasut kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit aningaasaqarnikkut bilitsit akii appartissinnaagaat 40 mio. kr.- ininik. Kisitsisit 1997-99-imut takutippaat inuiaqatigiinnut suliareqquneqartut Air Greenland A/S-imut amigartoornermik 104-106 mio. kr.-inik ukiumut akeqarmata, aammalu aningaasannanniarfiusoq ingerlatsineq iluanaaruteqartarmat 38-44 mio. kr.-inik, tamannalu missingerlugu iluanaarutinut assigummat naatsorsuuteqarnikkut piviusunngortinneqartariaqaraluartoq.

Piviusumik tapiissutit tigusartakkat Namminersornerullutik Oqartussaneersut ukiuni 1997-99-imi, eqqaanngikkaanni tunniussineq pingasunik S 61 Helikopterinik, 60.8 mio. kr.-iniusimapput, 55.41 mio.kr.-iniusimapput aammalu 60.1 mio. kr.-iniusimallutik. Taamaasilluni 44 mio. kr.-init akornanni amigaataasimapput tapiissutini taakkunani ukiuni matussusiisussanik Air Greenland A/S-ip ilaanngaatissat ilanngaatigereerlugit aningaasartuutaanni taakkunani inuiaqatigiinnut peqqussutigineqartut suliassanut. Uani isiginiarneqanngilaq Air Greenland A/S-i saniatigut annikitsumik iluanaaruteqartussaangaluarnera tassunga inuiaqatigiinnut peqqussummik ingerlatsinermut.

Taanna amingaataasoq pisortatigut akiliut ”inuiaqatigiinnut suliareqquneqartumi” timmisartuussinermut taamaasilluni Air Greenland A/S-ip nammineq ingerlatsineranik akilerneqarsimavoq, taamaasillunilu ingerlatsiviup piginneqataasut nammineq aningaasaatit sananerannik ingerlatsivimmi peqqutaallutik. ”

Ulloq 16. juni 2000-imi Grønlandsfly A/S-i Pisortaqarfimmut ilaatigut attaveqarnermut allagaqarpoq:

Isumaqatigiinneq malillugu assilisaq nassiuppoq ilutsinni 1999-imeersut angallannermut aningaasaqarnikkut naatsorsuutit, soorlu takusinnaasattut 1998-imut inernera ilanngussimavara, kiisalu budget-imut naatsorsuusiorsimallunga 2000-imut.

Angallannermut aningaasaqarnikkut naatsorsuutit naatsorsorneqarnikuupput tamakkiisumik agguaanermik isertitanut aammalu aningaasartuutininut angallavinnut, naatsorsuineq ataasiakkaat angallaviit ingerlannerat tunngaviliullugu attuumassutilinnut Kalaallit Nunaata ilaanut piginnaasaata sakkuannut. Toqqaannanngitsumik aningaasartuutit allaffissornikkut il.il. 8%-it missaajusoq aningaasartuutit tamarmik katillugit agguarneqarpoq tapitut sulisumut ataatsimut.

1999-imi S61-imut angallanneq JAV (Ilulissat) aammalu UMD (Uummannaq) akornanni ilanngunneqarpoq S61 Disko ataani, aammalu S61-imut angallannerit JSU (Maniitsoq) aammalu GOH (Nuuk) aamma SFJ (Kangerlussuaq) akornanni ilanngunneqarlutik DHC7-imut GOH/JSU/SFJ. 2000-imut angallanneq JAV aamma UMD-ip akornanni DHC7-iinnarmik angallaviupput aammalu angalanerit JSU- mut S61-imut aningaasartuutinut ilaanatik.

DHC7-imik angallaviit JHS-imut (Sisimiut) GOH-inngaanniit aammalu SFJ-imiit inoqarlutik aqqusaaginnartunik ilaasunik GOH-SFJ, taamaattumik taakku angallaviit ataatsimoortinneqarput. Assingusumik atuuttoqarpoq angallavinnut JSU-mut GOH-imiit aammalu SFJ-imiit. DHC7-imik angallaviit JEG-imut (Aasiaat) SFJ-imiit aammalu JAV-imiit inoqarput aqqusaaginnartunik ilaasunik SFJ- JAV, taamaattumillu aamma taamaattumik taakkua angallaviit ataatsimoortinneqarlutik.

Angallanneq CNP-imut (Constable Pynt) KEF-ikkut (Reykjavik) timmisartorfiunera peqqutaalluni 1998- imi aamma 1999-imi periarfissaanngilaq angallaviup immikkoortinnissaa kitaata KUS-p (Kulusuk) qulaallugu KEF-illu akornanni, taakkua ilaani angallannermi taamaallaat nunaniit allaneersut ingerlaarfigimmassuk Island-imut, aammalu taakkua ilaanni nunap iluani ingerlaarfiullutik Island-imiit CNP-imut. Soorlu takuneqarsinnaasoq angallaviit tunumut aammalu KEF-imut amigartoorfiusut 1999- imi 2.9 mio.kr.-ininik, aammalu naatsorsuutigineqarlutik minnerusumik amigartooruteqarnissamik ukiumi 2000-imi -0,8 mio. kr.-inik toqqaannartumik timmisartuussineq CNP-imiit SJF-imut peqqutaalluni.

Soorlu oqarasuaatikkut paasisinneqareersoq angallaviit inernerat CPH-imut (København) ilumoorput, kisianni isertitat ilaat kukkulluni aningaasartuutinut inissinneqarsimallutik, taamaasillunilu isertitat aningaasartuutillu appasippallaarlutik.

Soorlu takusinnaassagit periarfissaanngilaq taama annertutigisumk sipaarnissaq nunap iluanut angallannermut tapit 2000-imut appartinneqarsinnaanissaanut taakkunanngaanniit uagut siunnersuutigisatsituut 49 mio. kr.-inik, ilissilu 40 mio. kr.-inut piumasarisassinnut uagut

pinngitsaalisilluta akueriinnakkatsinnut. Tamanna pisoq qujanartumik nammineerluni aaqqinneqarumaarpoq 2001-imi, pissutigalugu kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit nutaat aningaasat annertussusaat eqqortoq qulimiguulinnut pilersitsinermut akilissammassuk, aammalu ikiorsiissutit tapit DHC7-iniit angallavinniit atorunnaarumaarmat.”

December 2000-imi Namminersornerullutik Oqartussat aamma Grønlandsflyp isumaqatigiissutigivaat pisortatigut Qaanaami timmisartuussinissaq piffissami 1. januar – 31. august 2001-imi. Nutaamik isumaqatigiissusiortoqarpoq 1. september 2001-imiit atulersinneqartumik. Katillugu akiliut 2001-imi 12.237.922 kr.-iniusimavoq. Neqeroorut Qaanaami timmisartuussinissamut 2001-i tikillugu naatsorsuutigisaqarpoq makkuninnga aningaasartuutissanik:

”Aningaasartuutip suussusaa  2001

Kr.

Pilot  2.127.580
Mekanikeri 588.000
Timmisartoq 1.400.000
Allaffissorneq 266.667
Sillimmasiinerit  431.475
Iluanaarutit  1.050.000
Hangarinut attartorneq 266.667
Inissiaq 186.667
Mittarfinnut aningaasartuutit  660.000
 Aningaasat naleerukkiartornerat 139.539
Katillugit 7.116.495
Timmisartunik nioqqutissiorneq allanngorartumut aningaasartuutit (pappiaqqamiit ”Tilbud”- imeersoq)
2.671.707
Neqeroorut angallavimmut allanngorartumut isertitanut angallavimmut allanngorartumut aningaasartuutit peerlugit
1.694.811
Katillugu neqeroorutip annertussusaa:
 

8.093.391…”

Eqqartuussinermi aningaasaqarnermut pisortaq Ove Nielsen, Air Greenland A/S, specialkonsulent Carsten Smidt, Unammilleqatigiinnermut aqutsisoqarfik, København, controller Hanne Berthels, Air Greenland A/S aammalu kukkunersiuisoq Ole Sonntag, Revisionsfirmaet Deloitte, Nuummiit nassuiaateqarnikuupput.

Ove Nielsen suliassanngortitami 1998-imili aningaasaqarnermut pisortaasimasoq piffissaq 1. januar 2001-i sioqqullugu nassuiaasimavoq ingerlatsivik 1997-imi 1998-imiit atulersinneqartumik, namminersornerullutik oqartussallu isumaqatigiissummut angallaviup aaqqissuussaanera agguarniarlugu amigartooruteqarfiusumut immikkoortumut, aammalu taassuma immikkoortua ullumikut ilaannakortumik unammilleqatigiiffiusumut piffimmut ilaasoq. Isumaqatigiissummut piumasaavoq Air Greenland A/S-i, taamanikkut Grønlandsfly A/S-iusoq, nunap ilaata tamaat timmisartuussiffigissagaa. Isumaqatigiissut atuuppoq kiffartuussinissamut isumaqatigiissummut assigulluni. Taanna tunngatillugu isumaqatigiinniarnerni aalajangersimasut aningaasartuutit agguarneqarput piffinnut tamanut. Isumaqatigiissusiortoqarpoq naatsorsuisoqassasoq iluanaarummik 10%-imik naleqartumik taakkualu atortussat tamaasa nalinganik (suluusallit timmisartut aammalu qulimiguullit). Taakkua iluanaarutit, taamaasillutik piffimmiittut suluusalinnik timmisartuussiffinni, nuunneqarput piffinnut qulimiguulinnit timmisartorfiusumut, taanna taaneqartarpoq ikiorsiissutinik tapiissusiisarneq. Aningaasat amerlassusaanik amigaateqarneq qulimiguulinnut angallavinnut tunniunneqarput tapiissutitut Namminersornerullutik Oqartussaniit. Eqqarsaataavoq ingerlatsinerup matussusernissaa, kisianni tapiissummik tunisinnginnissaq ima annertutigisumik, taamaasilluni ingerlatsiviup iluanaarutai annertussuseqalissallutik timmisartunik nutaanik aningaasaliinissamut. Timmisartut nalingi aalajangiunneqarput tuninerani akinik naatsorsuinermik tunngaveqarluni. Peqqutaa ingerlatsiviup piffissami 1989-1999-imi annikitsuinnarmik piviusunngortitsineranik iluanaaruteqarnermik tassaavoq tapiissutit Namminersornerullutik Oqartussaneersut tunniunneqarmata taamaallaat amigartoorutit matussusernissaanut, kisianni sipaaruteqarfiuffissaanngitsumik nutaanik timmisartunik pissarsinissamut. Ingerlatsiviup piviusunngortitsinerit ingerlatissappagit taamaasilluni sunniutigissavaa pisassat ilanngunneqarneri tapiissutini, qaffaalli aningaasartuutini siunniuteqartussaalluni tapit annertuninngortillugit. Ove Nielsen nassuiaavoq tuniniaasorisap akissarsiassai 8-imiit 4%-imut apparneqarmata, tapiissutit 3 millioner kr.-ininik appartinneqartut. Ingerlatsiviup akii tamarmik Namminersornerullutik Oqartussaniit akuerineqarput. Ilisimannittup paasinninnera malillugu piffissami 1. januar 2001-i tikillugu aalajangersaasoqarnikuunngilaq akinik timmisartuussinermut ammasumik nioqquteqarluni sanatitsineq aallaavigalugu. Taakkua angallaviit naatsorsorneri suliarineqartut isumaqatigiinninniarnerit aallaavigalugit, suliarineqarput tamakkiisumik agguaassisarneq periaaseq malillugu. Allaffeqarnermut, tunisinermut, pilerisaarinerit, teknikkikkut immikkoortortaqarfii il. Il. Tamarmik aningaasartuutaat agguarneqarput angallavinnut. 1998-imi suleqatigiisitat pilersinneqarput Grønlandsfly-mit aammalu Namminersornerullutik Oqartussaniit peqataaffigineqartunik, revisionsfirmaet Arthur Andersen suleqatigalugu nioqqutissanik aningaasaqarnermut naatsorsuummik sanasussanik.

Kisiannili suliniummiit atorneqarsinnaasumik pilersitsisoqanngilaq. Aningaasartuutit amerlavallaat

agguarneri amerlavallaarput takutitsinissamut atussallugit aningaasartuutinut ataasiakkaanut angallavinnut. Angallavinnut naatsorsuusiortoqarnikuunngilaq 2000-imut aamma 2001-imut, aammalu suli angallavinnut naatsorsuutit atorneqarneq ajorput. Atsiornikumik isumaqatigiissummik takussutissiaqanngilaq Namminersornerullutik Oqartussat aammalu Air Greenland-ip akornanni tapiissutinut tunngasumut, kisiannili paasissutissat aningaasat annertussusaannut aalajangerneqarnikuupput naatsorsuutit tunngavigalugit. 1. januar 2001-ip kingorna kiffartuussinissamut isumaqatigiissutinik isumaqatigiissusiortoqarnerata kingorna Air Alpha-lu Qeqertarsuup ilaanut aamma Air Iceland-ilu Konstabel Pynt-imut ingerlatsiviup maannamut isertitarisimasaata ilaat atorunnaarput, naak ingerlatsiviup aalajangersimasut aningaasartuutaat appanngikkaluartut, pissutigalugu taakkua tamaat isigalugu suli taamaammata. Pisariaqartitsineq timmisartut taarsersornissaanut nunagisap iluani angallannermut Ove Nielsen nassuiaavoq ingerlatsiviup Sikorsky-61 qulimiguulii 60-kunneermata, Dash 7-innillu timmisartut pisoqaanerit 70-ikkut naaneraneerlutik. Dash-7-it timmisartut 5-6-iupput taarserneqartussat, tamannalu pisinnaavoq 4-500 millioner koruuninut. Aningaasat amerlaqqataat atorneqassangaluarput qulimiguullit taarsersorneqassappata. Ove Nielsen-ip naatsorsuutiginngilaa periarfissaassasoq Dash-7-it timmisartut tuniniarnissaat. Piffissaliussaq nutarterinissamut ukiut tallimat qulillu akornaniissaaq. Peqqutaa maannamut suli aningaasaliisoqarsimannginneranut timmisartunut nutaaliaanernut tassaavoq aningaasaateqarsimannginneq taamaasiornissamut.

Maannakkut utaqqisaavoq angallannermut politikkikkut nalunaajaaneq Inatsisartut ukiaanerani ataatsimiinneranni suliarineqarnissaa. Ove Nielsen-imit ingerlanneqartumit naatsorsuinermi akiliutinut Namminersornerullutik Oqartussaniit timmisartuussinermut oqaatigineqarput 12.2 millioner kr.-init Qaanaap pigisaani timmisartuussinissamut. Ove Nielsen-ip paasitippaa tamanna ukiumut tamanoortoq, aammalu taamaattumik isumaqarluni kukkunerusoq Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut oqaaseqaatimini 5. december 2001-imi imm. 64-imi oqaatigimmagu 18 millionit. Pissutaa kisitsit 5.5 millioniunerannut pigisaani timmisartuussinermut aammalu angallannermut timmisartuussinermut Qeqertarsuarmi qaammatini pingasuni Ove Nielsen-i paasissutissiivoq, tamanna annertussuseq Namminersornerullutik Oqartussallu isumaqatigiissutaasoq. Kisianni naleqquttuunngilaq kaperlaap nalaani aallartissalluni, taamaattumillu Namminersornerullutik Oqartussat piumasarivaat Grønlandsfly qaammatit siulliit pingasut timmisartorfigissagaat. Tassanilu isumaqatigiissutigineqarpoq 5.5 millioner koruunit. Ove Nielsen-ip oqaasertaliinermini 8.8 millionit naatsorsuutigigunigit taakkunani qaammatini qulingiluani sinneruttuni, aammalu Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut oqaaseqaammi oqaatigisaanni 16.5 millioniusut, pissutaavoq Grønlandsfly neqeroortitsinermini 14 millioner kr.- init neqeroorutigisimammassuk ukimut tamarmut Qeqertarsuup Tunuani. Dollarip nalingata sunniuteqarnera pillugu Ove Nielsen nassuiaavoq dollarip ukiumut ataasiarluni aalajangiiffigineqartartoq. Taamaasilluni naatsorsuutit naammassineqartarput naatsorsuuteqarluni dollarip atorneranut ukioq naallugu, aammalu taamaasilluni piffissamik isumannaarinnissaq nalinganut. Akitsuineq 4.2%-i november 2000-i pillugu Ove Nielsen oqaatigaa sunniutai annertunerusumik 2000-imi takuneqarsinnaassanngitsut, pissutigalugu bilitsit annertunerpaartai atorneqartut novemberimi aammalu december 200-imi pisiarineqarmata

akitsuineq sioqqullugu. Akinik aaqqissuussineq 2001-imi pillugu Ove Nielsen oqaatigaa ingerlatsivik pilersaaruteqanngikkaluartoq akinik aaqqissuussinissamik. Ilisimannittup paasisinnaavaa imatut Namminersornerullutik Oqartussat aaqqissuussinissamik suliareqqusisimasut.

Oqaasertaliunneqarpoq imatut akinik aaqqissuussinermik naammassinninnermik takorusullutik. Akinik aaqqissuussineq naammassineqarpoq isertitat taakku siusinnerusukkut atuuttut assigi aallaavigalugit. 1. januar 2001-illi kingorna naliginnaasumik akinik allannguinernit aaqqiisoqarnikuunngilaq, aaqqiineq eqqaassanngikkaanni tuniniaasorisap akissarsiassaasa 4 %- imik appaaneranik pisoq. Ove Nielsen-ip isumaa malillugu uteraluaraanni systemimut 1. januar 2001-i sioqqullugu atuuttumut ingerlatsivik minnerusumik iluanaaruteqarnavianngilaq. Atlantikoq qulaallugu timmisartuussinerup ingerlatsiviup inerneranut pitsaasumik sunniuteqarput, soorlu aningaasaliinerit qaffasissusaata appasinnerata kingunerigaa aningaasartuuteqalerneq ernianut aammalu aningaasanut naatsorsuutigisanut, akerlianilli aserfallatsaaliinermut aningaasartuutit timmisartutnut annertupput. Ingerlatsivik unammillerteqanngilaq angallavinni unammilleqatigiiffiusuni timmisartortunik, allakkanik timmisartuussineq eqqaassanngikkaanni 2001-imiit Air Alpha-mit ingerlanneqartoq. Pissutaa tassunga Ove Nielsen-i malillugu tassaavoq timmisartuutileeqatigiiffimmik aallartitsineq akisusussasoq nammineq teknikkikkut aserfallatsaaliinermik Kalaallit Nunaanni peqarnissaa. Aammalu timmisartunik anginernik angallaffiusoq, tamannami akikinnerummat. Timmisartorneq timmisartut mikinerit atorlugit kingunerissammagu timmisartornerunerit.

Carsten Smidt Unammilleqatigiinnermut aqutsisoqarfimmi Københavnimi 1998-imili sulisuusimasup oqaatigaa suliamik suliarinnittuusimalluni suliami uani aallartinneraniilli. Smidt Unammilleqatigiinnermut aalajangiisartut suliassamut saqqummiussineranni imm. 15-imi oqaatigaa naatsorsuutigisaq eqqartorneqartoq tusagassiutiniit ullormut saqqummersartuniit aallaaveqartoq. Tamanna sioqqullugu misissorneqarsimanngilaq suluusalinnik timmisartuussiffik iluanaarutitaqarnersoq, kisianni aallaaviusimavoq tamassuma ilaa tamaat isigalugu iluanaaruteqarfiusoq, pissutigalugu manna tikillugu atorneqarsimammat ikiorsiissutinik tapiissutinik matussusiinermut tunngaviusoq. Tabelli 3-imi imm. 37-imi ukioq 2000-i ilanngutinngikkaanni pissutaavoq piffissami tassani suliassap saqqummiunnerata suliarinerani naatsorsuutit pigineqanngimmata sanilliussinnaasunut ingerlatsivinnut. Kinguneranit sanilliussinermik suliaqartoqarnikuunngilaq. Pissutaa imm. 39-imi dollarip nalingata ilanngunneqarneranut, naak ingerlatsivimmiit qinnutigineqaraluartoq taamaallaat akitsuinerit fuel-ip akianut tassaavoq fuel-i pisiarineqartarmat dollarinngorlugu, taamaasillunilu akia allanngorsinnaalluni marlunnik peqquteqarluni, pissutigalugu fuel-ip akia qaffanneratigut, imaluunniit dollarip nalingata qaffanneratigut. Tabelli 5-imi imm. 43-imi 75%-ii angallaviit ilanngunneqarput. Angallaviit tamarmik ilanngunneqannginnerat peqquteqarpoq kissaatigineqarmat angallaviit ilanngunnissaat taamaallaat periarsissaasut sanilliunnissaanut siumut utimullu angalanerni 2000-imi aammalu 2001-imi. Angallavinnut tamanut naatsorsorsimavaat katillugit kaaviiaartitat aallarfissamiit tikiffissamut ornitami aamma agguarlugu ilaasut amerlassusaannit. Tassanngaanniit pineqartarpoq taaneqartartoq pax yield. Revenue pr. kilometeri (rpk) atunngikkaanni, kisiannili agguaqatigiisillugu

ilaasumut ataatsimut peqqutaavoq kissaatigineqarmat aningaasat amerlassusaat takuneqarusussimammat ilaasup akiligassaa. Taakku oqaatigineqartut piviusunngortissimasat 2001-imi naatsorsuinermeerput. Agguaqatigiisinnera pingaartuuvoq agguaqatigiinneq. Akitsuinernut taarsiisoqarnikuunngilaq dollarip nalingata malitsiganik, taamaattumillu tabellimi oqaatigineqartut procentit 20%-it aammalu 15%-it annikinnerulaassallutik. Smidt-ip oqaatigaa atortussat tiguneqartut rpk takusinnaaniarlugu, kisiannili atorneqaratik. Smidt-ip paasisai malillugit naliginnaasumik takussutissat illuartinneqarunnanngittut, naak allanik procentinik takkuttoqaraluarpat. Nalorninerup pingaaruteqassusia imm. 47-imi taaneqartoq pillugu Smidt nassuiaavoq akinik allannguineq pissutigalugu sanilliussinnaasunik marlunnik sanaanik peqanngittoq 1. januar 2001-i sioqqullugu kingornalu, taamaattumillu oqaatigineqartut procentit 15%-it aammalu 20%-it tabelli 5-imi eqqorluartuunngillat. Immikkoortunut 52-56-imut Smidt nassuiaavoq peqqutaanut sooq timmisartumik angalanermi minutsinngorlugit naatsorsorsimaneranik kissaateqartoqarsimammat oqaasinngortitsinermik ungasissusermut. Allanik kisitsisinik pissarsisoqarsinnaasimanngilaq taamanernisami piffissami. Aammattaaq kissaatigineqarsimavoq kalaallit angallaviisa sanilliussisinnaanerannik soorlu nunap qanoq issusianik assiganik atugaqartunik nunarsuarmi piffinni allani. Sanilliussineq ingerlanneqartoq kisimiitilluni annikippallaarpoq aalajangernissaanut akit qaffasippallaartut. Tabelli 8-imi imm. 60-imi aammalu imm. 64-imi aningaasat annertussusaat Qaanaami ukioq kaajallallugu timmisartuussinermi 12,2 millioniussapput, aammalu 18 millioniunatik. Naatsorsuineq imm. 64-imi ingerlanneqartoq kattussineruvoq aningaasat annertussusaannik Air Greenland-ip pissarsiarisartagaanik kiffartuussinissamik isumaqatigiissutiminut Kujataani, Qeqertarsuup Tunuani, Qaanaamilu. Tassanngaanniit ilanngaatigineqassapput tapiissutit 27 millionit pissarsiarisimasat 2000-imi. Naqqiineq pissutigalugu kiffartuussinissamut isumaqatigiissummi Qaanaami aningaasat annertussusaat imm. 64-imi 38 millionimik oqaatigineqartoq 32 millioner koruuniussangaluarpoq. Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut naatsorsuinerminni tunngaviliussimavaat Grønlandsfly kiffartuussinissamut isumaqatigiissutinut akiliinermini matussusiisimasoq aningaasartuutiminut. Aammattaaq tunngaviliussimavaat tassani piffimmi kiffartuussinissami isumaqatigiissuteqanngikkaluarpat taamaasilluni aningaasartuuteqarfiussanngikkaluartoq. Imm. 82-i aammalu 83-i pillugit Smidt nassuiaavoq kaaviiaartitat 150 millioniusut taakkununnga angallavinnut tunngassuteqartut sukumiinerusumik misissorneqarsimasut. Katitsineq ungaluutini imm. 83-imi kisitsit imm. 82-imeerput. Imm. 83-imi marlunnik allannerlunneqarpoq, pissutigalugu kisitsit 23-i aappaa 22-iusussaangaluarmat, aammalu 15-ni 16-iusussaalluni. Taakkua 23 millionit akitsuinernut tunngasut, taakkualu 16 millionit tapiissutit allinerat 2001-imi, taakkualu 22 millionit

2 millioninik ilanngarlugit tassaapput aningaasartuutinut sipaarutissat Qeqertarsuup Tunuani timmisartuussissanngikkaanni, aammalu taakku 15 millionit pisariillisaanermiit pinnataapput. Smidt-ip paasisai malillugit ingerlatsivik akinik qaffasissunik peqarsinnaavoq pillugu sanaanut tunngatillugu, kisianni tamaat isigalugu amigartooruteqarfiusumik. Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut nalilersinnaasimanngilaat ilumut suluusalinnik angallaviit tunniussisimanersut tunniussassamisuulli, pissutigalugu 30 millionit tassunga atatilersinnaasimanngimmassuk suliffeqarfiup ilaanut aalajangersimasumut. Kisianni piumasaraat angallaviit suluusalinnik

timmisartuussiffiusut tamaat isigalugu iluanaaruteqarnissaat. Pissusiviusut ingerlanerat 2001-imi Smidt-i malillugu paasinarsisitsinngillat arlaatigut naatsorsuinerit ajortoqarneranik. Smidt-i isumaqanngilaq piviusunngortitat inerneri naliliineq akerlileraa. Imm. 83-imi isiginiarneqarsimavoq nalornineq kisitsisini aammalu pisuni allani assersuutigalugu suliumajunnaarnerit naliliinermut sunniuteqarsinnaasut. Sanilliussineq pisimavoq kisitsisinik 2001-imeersunik, pissutigalugu sapinngisamik 2000-imi kisitsisit qimappallaarlugit ingerlaarusuttoqarsimanngimmat, pissutigalugu sanilliussineq atatillugu tunngaviliussisoqarsinnaassammat piumaneqassutsit aaqqissuussaaneri assigiissasut. Taamaattumik pitsaanerujunnanngilaq sanilliussissalluni kisitsit 2002-imeersut atorlugit. Smidt nassuiaavoq naliginnaasumik niuernermik killiliineq timmisartuutileeqatigiiffiit iluanni tuniniakkat toqqangassat suussusaanik nassuiaasiinerussasoq aammalu nunap iluani niuerneq, assersuutigalugu Danmarkimi ataasiinnaq angallaviusinnaasoq. Angallaviit naatsorsuutaat pigisimanngikkaanni ataasiakkaanut angallavinnut naliliinerminni eqimattat takusimavaat, angallaviit iluanaaruteqarfiusutut isigisorisat. Smidt nassuiaavoq iluanaaruteqarneq naliginnaasuusoq anguniagaq. Kisianni Air Greenland-ip oqimaaqatigiinnera misissoqqissaarneqarsimanngilaq nungullarsimasut atortussat tungaatigut isigissagaanni. Naatsorsuinerni aaqqiisoqarsimanngilaq fuel-ip akiata qaffanneranut. Taamaakkaluartoq aaqqiinerup assiliaq naliginnaasoq aaqqinnavianngilaa, taamaasilluni naliliineq assigiinnassallugu. Piffissaq aalajangingaanngitsup ingerlanerani akinik aaqqissuussineq sunniuteqalertussaavoq, kisianni Smidt-ip paasisai malillugit oqaluuserineqarnersimanerata kingunerai bilitsinik aaqqissuussineq nutaaq sukkanerusumik atulerneqarsimammat. Smidt oqaaseqarsinnaanngilaq tunngavimmut sooq qaffariaateqarsimaneranut aappaluttut bilitsit tuniniaqartut amerlassusaannut 2001-imiit 2002-imut. Ilimaginngilaa ilaasut ukioq ataaseq atussagaat akinut aaqqissuussinermut nutaamut sungiussiniassallutik. Ilanngullugu paasissutigaa ilaasut periusaat misissorneqarsimanngimmat, pissutigalugu arlalinnik nalorninartunik peqarmat. Naliliinermi 20%- imik qaffaanermi aalajangiinermi isiginiarsimanngilaat angallanneruffiup angallavikinneruffiullu nikerarnera. Aalajangiisartut akueraat ingerlatsivik aalajangersimasumik tulluartumik iluanaaruteqarnissaa. Smidt-ip kisitsisilersinnaanngilaa.

Hanne Berthels nassuiaavoq akit qaffasissusaat 2001-i sioqqullugu aalajangiinermut, tamanna oqaaseqaataasoq niuernermut akinut, kisianni politikkikkut aalajangerneqarsimasunut akinut. Aningaasartuutit annertusineri qinnuteqarnikkut periarfissiiput akinik qaffaanissamut. Fuel-imut akit apparneri periarfissiisimanngittut bilitsit akiisa apparneri pillugu Berthels nassuiaavoq Kalaallit Nunaanni fuel-imut akit nunarsuarmi niuernermut akinut attuumassuteqarpiannginnerat, tassami tuniniagassaminik pisisoqartarmat aalajangersimasunut akinut. Aammattaaq ilisimannittup maluginiarpaa fuel-imut akit qaffannerat 2,75-imiit 2,93 dollarimut peqquteqartitsinngimmat bilitsimut akitsuinissamik. Akinut aaqqissuussereernerup kingorna, akuerineqartumi 1. novemberimiit, ullut 14-it miss. aatsaat qaangiummata atulersinneqarpoq qarasaasiamut immiussinermut piffissaq atorneqartoq peqqutaalluni. Taassuma kingorna piffissami arlalinnit angalasoqarpoq bilitsinik ingerlanneqartunit pisiarineqarnikut siusinnerusukkut akinut systemimut. Berthels-ip isumaa tassaavoq akinik aaqqissuussineq novemberip qaammataanut

sunniuteqarsimanngittoq, kisiannili decemberimi sunniuteqarsimalluni angalasut affaata missaanut. Berthels-ip ilanngullugu oqaatigaa periarfissaasimasoq bilitsit siusinnerusumeersut takunissaat 2001-ip affaa tikillugu, annerusumik inuit feriefrirejse-mik pilersaarusiornerit ukiup siuliata naalernerani. Takussbilitsit atulersinneqartut ukiakkut 2001-imi aatsaat atuutilerput 2002- imi. Ilaatigut akinut aaqqissuussinerup tunngavigaa toqqammavissaqarluarnissaq pitsaanerusumik pilersaarusiornissamik. Ingerlaannaq inatsisinik bilitsinut pisinermut akiliinermullu aallartitsineq akornusertussanngormagu siusinnersukkut naleqqutinngittoq aaqqiineq amerlasuut aallarfissanut takkutinngittarneri. Taamaattumik taanna akikittoq bilitsi aappaluttoq atulersinneqarpoq. Akikilliliineq peqquteqarpoq kissaateqarnermik pisariillisaanerup atuisut ajunngitsorsiassaqartitsilernissaanut. Eqqarsaataavoq aaqqissuussinissaq akikilliliinernut aammalu pilersitsinissamik atoruminartumik aaqqissuussinermik. Siusinnerusukkut taakkua annerpaamik 29- bilitsit pisiarineqarsinnaasut 3.000,00 kr.-init missaanut aammalu atuussinnaasut nunap naaneraniit naanerata aappaanut Namminersornerullutik Oqartussaniit akueriumaneqarunnaarput. Aappaluttut bilitsit ilaannakortumik bilitsi taanna toqqagassaq taarsertussaavaa. Paasinissaa ajornakusoorsimammat qanoq niuerfik qisuariaateqassanersoq kingusinnerusukkut akinik arlalinnit aaqqiisoqarnikuuvoq. Akitsuinissaq siunertaanikuunngilaq. Tamanna pissutaavoq Dash-7-inut angallaviit missingersuutaat Kitaani inissinneqareermat. Pitsanngoriaatit 2000 – 2001-imiit pillugit Berthels nassuiaavoq pitsanngoriaammik annikitsumik pisoqarsimasoq loadfaktorimi. Kisianni allaqarput pissutsinik killormoortuanik takutitsisunik, tassami allakkat annaaneqarsimagamik allakkanik timmisartuussinerni aammalu nassiussat umiarsuakkut nassiunneqartarlutik. Taamaasilluni ilaasut amerleriarsimapput. Berthels isumaa malillugu periuseq yield pax-imut aamma yield rpk-imut periuserlu tunngaviusumik kukkuneqarput, pissutigalugu arlaannaalluunniit kinaassusersiuinngitsumik anguniangaqanngimmat. Ilumoortoq tassaassoq on-off naatsorsuutit atornissaat, kisianni atorneqarsinnaanngilaq akinik naatsorsuinermi, pissutigalugu atlantikoq qulaallugu angallanneq aamma ilanngummagu soorlu kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit ilaat ilannguttut. Misilittakkat malillugit rpk-imik naatsorsuineq kisianni eqqorluarnerpaamik uuttortaatitsisarpoq, pissutigalugu ingerlatsiviup kissaatiginngimmagu ilaasut angallannissaanut piffinnut allanut, toqqaannartumilli aqqummit angallakkusunnerummassuk. Periaaseq yield pax malussajaneruvoq allanngornernut angallavinni, soorlu assersuutigalugu Kangerlussuaq-Nuuk angallaviusinnaasoq Sisimiutigut aammalu Maniitsoq aqqutigalugu, taamaasillunilu ilaasut aqqutaa tamaat ilaasussat naatsorsuussaasarlutik angallavimmut. Ilaasunut akileraarutit 2001-imi atulersinneqarnerat atatillugu allannguuteqartoqarpoq aallaavimmut timmisartornermi Kangerlussuaajuaannarnikuummammi. Atulersinneqarput kitaa malillugu angallaviit, taamaasillunilu assersuutigalugu Aasiaanniit Sisimiunut timmisartuussineq Kangerlussuakkoortariaarulluni. Taamaasilluni ilaasunut akileraarutit Kangerlussuarmi sipaaruteqarfigineqarpoq aammalu sunniutaa rpk-imi takuneqarsinnaapput kilometerit amerlassusaata apparnerannit. Tabelli 8-imi kisitsit takutitsisut akiliummit 5.442.000 kr.-ininik kiffartuussinissamut isumaqatigiissummut Qeqertarsuarmut ukiumi qaammatinut siullernut pingasunut pillugu ilisimannittoq nassuiaavoq Grønlandsfly kisimi 22 millioninik ukiumut sipaaruteqarsinnaangaluartoq Qeqertarsuup Tunuani timmisartuussisarunnaarnermik.

Eqqartorneqarnikuunngilaq 22 millioninik neqeroorneq Qeqertarsuup Tunuanut. Grønlandsfly piumaffigineqarpoq neqeroorummit kujataata ilaanut Qeqertarsuup ilaani aammalu annaassiniarnermi qulimiguulimmut. Qeqertarsuup Tunuanut neqeroorut 19.5 millioniuvoq aalajangersimasunut aammalu allanngorartunut aningaasartuutinut ilaasunut akiliutit ilanngullugit. Ilanngaatigigaanni ilaasunut akiliut 4,8 millioninik annertussusilik aningaasartuutit kisitsit takkutissaaq 14,7 millioner kr.-iusoq. Taassuma saniatigut Grønlandsfly akikilliliinissamik neqerooruteqarpoq isumaqatigiissutit pingasut tamarmik pineqassangaluarpata, Kujataa, Qeqertarsuaq kiisalu upalungaarsimanermut qulimiguulik. Akikilliliineq 2 millioner kr.-ininik annertussuseqassaaq. Ukiumi qaammatit pingasut siulliit 5.5 millioner kr.-iningajannit akeqarnerat peqquteqarpoq aasaanerani kaaviiaartitsineq piliarineqartarmat. Tassani aamma takkutissapput exit-imik aningaasartuutissat. Isumaqatigiissut pinngikkaanni Grønlandsfly aningaasartuutit annertuua sipaaruteqarfigaa. Kisiannili aningaasartuutit ilaat toqqaannartumik Qeqertarsuup Tunuanut naatsorsuussinnaanngillat, soorlu aamma iluanaarummit peqarmat neqeroorutip annertussusaani. Aningaasartuutit sipaaruteqarfissat tassapput aningaasartuutit pilotinut, mekanikerinut, timmisartut ikilisinneranut, annertuumik allaffissornermut aningaasartuutit, sillimmasiinerit, iluanaarutit, hangarip atornerata ilai, ineqarnermut aningaasartuutit aammalu mittarfeqarnermut annertuut aningaasartuutit. Iluanaarutit ilai naliginnaasumik ingerlatsisunut akiliutissanut aningaasartuutinut ingerlassapput, teknikkimulli immikkoortortaq tamarmi ilanngunneqanngilaq.

Ole Sonntag nassuiaavoq nalunaajaatini ulloq 15. maj 2003-imeersoq naapertorlugu suliassiisumut. Angallaviit naatsorsuutaat pillugit ingerlavillu oqallisingineqarput ilumut taakkua atorneqarsinnaanersut. Angallaviit naatsorsuutaasa sananeqarnerat naatsorsuutinik allattuinerup aammalu nalunaarsuinerit pitsanngortippai ersarinninngortillugit. Taakkuali sananeqarnerat kisianni ilumuuvissumik takutitsinngisaannassappulli. Kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit iluanaarutaat pillugit Sonntags-ip isumaraa taakkua 10%-imik iluanaarutissartaqartariaqartut. Tamanna naammassammammi aningaasaliinerullu qulimiguullit taarsersornissaanut aningaasaliinissamut. Nalunaajaammi ulloq 17. maj 2003-imeersumi Deloitte-imiit suliassiisumut inissiinermi oqaatigineqarpoq sanilliussineq akit qaffasissusaat 2000-ip 2002-llu akornanni, aammalu akinik kisitsit naqqiut soorlu fuel-ip akianut naqqiummik. Sonntag-i nassuiaavoq inissiinermi fuel-ip akia atorneqarsimasoq ulloq 1. novemberimiit, tamannalu qaffaataalluni kingusinnerusukkut aatsaat akit nalingani.

Suliassiisoq piumasaqaamminut tapersiutitut immikkut atortuutippaat suliassanngortitap Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut uppernarsaasussaaneqarmat suliassiisumut Air Greenland- ip sallersaasutut inissisimanerminik atornerluisimaneranik. Tamanna atuuppoq Unammilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsisiliaanni § 11-imi. Inatsisartut inatsisiliaanni § 13-i taamaallaat erseqqissaaneruvoq § 11-imut. Piareersaanini malillugu suliassanngortitap qularnarunnaasittussaavaa atornerluinermik pisoqarsimasoq, akerlianillu suliassiisup ilimanarnerulersissallugu akit tulluartuusut aningaasartuutinut sanilliullugit isigigaanni.

Piareersakkani aammattaaq oqaatigineqarmat inatsit oqaasertalerneqarsimammat danskit inatsisaat malillugit, nassuiaaneq danskit inatsisaannut aammattaaq taamaattumik atorneqarsinnaassapput, pissutigalugu siusinnerusukkut atuuttoq danskit §11-iat naapertoraanni pisortat uppernarsaasussaanerimmassuk. Suliassanngortitap uani suliami uppernarsaasussaanini kivissimanngilaa, aammattaaq suliassanngortitap ilimanarnerulersitsisimanngilaq akinik aaqqissuussineq nutaaq januar 2001-imi atornerluinerusoq soorlu sallersaasutut inissisimanermik. Suliassiisup pisussaaffini naammassisimavaa suliassap oqaatiginissaanut, kisiannili suliassiisumut innarliutaassanngilaq angallavinnut naatsorsuutit suliarineqarsimannginnerat. Siullertut sananeqarnikuunngillat aammalu aappaattut suliarinerat artornarpallaassaaq aammalu ilumoortumik takutitsinissaa ilimanarani, soorlu aamma suliassiisup isumarigaa pisussaaffeqartoqanninneq immikkuullarissunik atortussanik sananissaq suliassanngortitamut atungassanik. Suliassanngortitap aalajangiunneranut suliassiisup maluginiarpaa suliassanngortitaq isumaqataasoq tulluartuusoq akinik aaqqissuussineq nutaaq. Kisianni suliassiisup isumaa malillugu immikkoortinneqarsinnaasimanngillat unammilleqatigiiffiusut piffiit allanut niuerfinnut, pissutigalugu atortussat kaaviiaarmata timmisartuussiffiusimi piffinni tamani. Suliassiisup aammattaaq innersuutigisimavaa aalajangiunneqarsinnaanngitsoq atornerluisoqarsimanersoq niuerfik nalugaanni, tamannalu kisianni killiliunneqarsinnaasimanngilaq eqqorluartumik. Unammilleqatigiinnermi suliassani allat timmisartuutileeqatigiit pillugit Naalagaaffimmi niuerfik killilerneqarsimavoq ataasiakkaanut angallavinnut. Suliassanngortitaq sukumiinerusumik misissueqqissaarsimanngilaq niuerfimmut tunngatillugu, soorlu assersuutigalugu isiginiarneqarsimanersoq aasakkut unammisoqartarmat umiarsuakkut angallannermit. Akinik sanilliussinerit pillugit suliassiisup innersuutigaa sanilliussisoqassanngittoq siusinnerusukkut atorneqartunik akinit, pissutigalugu taakkua piumasarimmassuk ingerlatsivik aningaasanik iluanaaruteqanngittoq, aammalu Naalakkersuisut kissaatiginngimmassuk akinik akuersissallutik annertussusermik piginneqataasunut iluaqutaasumik. Akinik qaffaanermi 15 – 20%-imik naliliinermi isiginiarneqartariaqarpoq angallaviit tamarmik ilaanngitsut, taamaasillunilu 2000-imut 66%-i kisiisa, aammalu 70 %-i 2001-imut. Kulusummut angalaneq aammattaaq ilaavoq naak siusinnerusukkut ikiorsiissutinik annertuumik taperneqartaraluartoq. Akinik qaffaaneq annertooq maani pisariaqarpoq. Suliassanngortitap aalajangiussaani isiginiarneqarsimanngilaq 2001-ip aallartinnerani angalanerit ilaat bilitsit pisiarineqartut akinik aaqqissuussinermut siusinnerusumeersuunerat, taavalu Takuss-bilitsit kingusinnerusukkut atulersinneqarsimanerat, kiisalu ukiuunerani piffissaq eqqartorneqarmat akisuunik bilitsinik sunniuteqartoq (naliginnaasumik bilitsinik tamakkiisumik akiliineq). Aammattaaq suliassiisup innersuutigisimavaa akimit naatsorsuineq ilaasumut ataatsimut rpk-usariaqaraluartoq, taassumammi ilanngummagit angallaviup takissusaa aammalu angallavinnik allanngortiterineq. Naatsorsuutit pillugit suliassiisup innersuutigisimavaa suliassanngortitap akuerisimagaa imm. 64-imi oqaatigineqartut 38 millionit 32 millioniusussaasut. Qeqertarsuarmut isumaqatigiissut 22 millioninut inissinneqarsimasussaanngikkaluarpoq, kisiannili taamaallaat 14 millioninut, taakkualu annertoqatigisussaavaat suliassiisut aningaasartuutaannut tassunga isumaqatigiissummut.

Suliassanngortitap immikkut niuernerup isumasiornera pillugu innersuuteqarsimapput ersaringaarmat sorliunersoq niuerfik eqqartorneqartoq, taamaattumillu immikkut nassuiaaserneqanngittoq. Eqqartorneqarpoq unammilleqatigiiffiusoq piffik suliassiisup suluusalinnik timmisartuussiffia. Pisariaqanngilaq angallaviit ataasiakkaat takunissaat, pissutigalugu suliassiisoq piffimmi tamani sallersaasutut inissisimammat. Suliassiisup aammattaaq iliuuseqarsimanngilaq periarfissitsinissamut naliliinissamik ilumut aningaasartuutit ataatsimut angallavimmut akiinut assigunersut. Suliassanngortitap aammattaaq innersuutigaa oqaaseqaatit unammilleqatigiinneq pillugu inatsisartut inatsiliaanni oqaatigineqartut naapertorlugit ilimanarnerulersinneqarsimasoq suliassiisoq naleqqutinngittunik akinik tigusisartoq. Tassanngaanniit suliassiisup ilimanarnerulersissuaa tamanna ilumuunngitsoq. Tamanna suliassiisup angusimanngilaa. Suliassiisumut sipaaruteqarneq amigartoorutit angallaviit immikkoorsinnerat atatillugu immikkuullarissunut kiffartuussinissamut isumaqatigiissutinut allamik pinani akinik appartitsisussaangaluarpoq, assigusumik sipaakkat tapiissutaannut. Tamanna angallavinnut atorneqarnerpaanut taamaasilluni isumaqassaaq sipaaruteqarneq 25%-imik. Suliassanngortitap ilimanarnerulersippaa atornerluineq. Isornartorsiuinissamut toqqammavissaqanngilaq akinik sanilliussinermut 2000-imut aammalu 2001-imut. Suliassanngortitap ilaatigut Ove Nielsen-ip nassuiaaneranut innersuuteqarsimavoq, tassanimi oqaatigineqarmat nul-imik inerneqarnissaq anguniarneqartoq, kisiannili iluanaarut 10%-imik 2001-i sioqqullugu. Suliassiisup taamaattumik 2001-imut isummani ilimanarnerulersissinnaangaluarpaa. Suliassiisup taamaattumik 2001-imut isummani ilimanarnerulersissinnaangaluarpaa takussutissiamik sananermik takutitsisumik aningaasartuutit qassiunersut angallavinnut, tamannalu pisinnaasoq kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit neqeroorutigineranut taakkununnga piffinnut isumaqatigiissutit tunngassuteqarfiannut. Suliassanngortitap eqqartuinermini ilimanarnerulersippaa 2000-imi 40 millionit nuunneqarmata suluusalinnit timmisartuussinermiit qulimiguulinnut timmisartuussiffinnut. Pingaarnertut piumasaa pisinnaassanngippat tullianut piumasamut tapersiutitut aallaqqaataaniit suliap suliarineqarnissaanut suliassanngortitap oqaatigaa eqqartuussisut nalilissappassuk paasissutissat taakkua allamik toqqammaveqarsinnaasut naliliinermut suliaq aallaqqaataaneerneqartariaqartoq. Suliassanngortitap nunatta eqqartuussivianut Norge-mi akinut sanilliussinini taamaatippaa.

Nunatta Eqqartuussisuuneqarfiata oqaaseqaatai:

Ingerlatsivittut kisiartaalluni unammilleqatigiiffiusunut angallavinnut Kalaallit Nunaanni timmisartuussisarluni Grønlandsfly A/S-i, maannakkut Air Greenland-i sallersaasutut inissisimavoq.

Unammilleqatigiinnerup suli ammasunngunnginnerani taakkunani taakkartorneqartuni angallavinni ulloq 1. januar 2001-i aallarnerfiusuni niuerfik timmisartut akiinut naleqqussagaanikuupput aammalu akit Namminersornerullutik Oqartussaniit akuerineqartarput. Aammattaaq ikiorsiissutinik tapiisoqartarpoq taamaasilluni iluanaaruteqarfiusut angallaviit amigartooruteqarfiusunut angallavinnut akiliisarlutik, tamannalu pinerusarluni inoqarfinni isorliunerusuniittuni.Ulloq 1. januar 2001-imiit taavalu ataasiakkaat naleqqussaanerit kingorna kalaallit timmisartorfigalugu niuerfiat

marlunnut piffinnut avinneqarpoq, angallavinni unammilleqatigiiffiusumut aammalu angallavimmut tapiissuteqarfiujunnaartumut, taamaattumilli kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit aqqutigalugit timmisartorfiusumut ilaannakortumik tapiissuteqarfiusumik Namminersornerullutik Oqartussaniit. Angallaviit unammilleqatigiiffiusut pillugit eqqartuussisut aalajangiuppaat nassuiaanerit kingorna, pingaarnertut pisortanit akuerisap kukkunersiuisup Ole Sonntag-ip nassuiaanera toqqammaviliunneqarpoq periarfissaasimanngittoq suliassiisumut angallavinnut naatsorsuutinik suliarinninnissaq piviusumik takutitsisumik isertitanut tunngatillugu aammalu aningaasartuutinut tunngatillugu ataasiakkaanut angallavinnut. Akinit aalajangersuinerit ulloq 1. januar 2001-i sioqqullugu piumasaqaat malillugu pipput ingerlatsivimmi aningaasanik iluanaaruteqassanngimmat timmisartunut nutaanut aningaasaliinissamut imaluunniit piginneqataasunut iluanaaruteqarnissamut. Akinit sanilliussinermi 1. januar 2001-ip kingorna taamaattumik isiginiarneqartariaqarpoq ingerlatsiviup periarfissaqarnera iluanaarutinik piliaqarsinnaassasoq matussusiisussanik naliginnaasunut aningaasartuutinut soorlu aningaasaliinissamut atortunut nutaanut aammalu iluanaarutinik pinissaq.

Eqqartuussisut suliassanngortitamut isumaqataapput aalajangiisartut unammilleqatigiinneq pillugu inatsisartut inatsisiliaani § 13-i naapertorlugu oqaaseqaatit tassunga tunngatillugu ilanngullugit ilimanarnerulersissagaat suliassiisoq sallersaasutut inissisimanerminik atornerluisoq angallavinni unammilleqatigiiffiusuni. Eqqartuussisut kisianni aalajangiutinngilaat unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut ilimanarnerulersissimagaat Air Greenland-ip akiisa ersarissumik pisiarineqartup sullissinerit nalinga qaangersimagaat. Eqqartuussisut tunngavilersuutigaat sanilliussineq akinik 1. januar 2001-i sioqqullugu kingornalu kisimiitillugu pingaarutilittut annertuumik sunniuteqarsinnaanngitsoq assigiinngitsunik peqquteqarsinnaammat akinik aalajangiinermi. Aammattaaq eqqartuussisut aalajangiuppaat suliassiisup saqqummiussaani naatsorsuutini yield-ip ineriartorneranut angallavinni unammilleqatigiiffiusuni tapersiinngimmat unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut inerniliinerannut, soorlu akit nutaat aammalu taanna akinik aaqqissuussineq nutaaq ataqatigiisikkaanni inerneranut Air Greenland-ip 2001-imut naatsorsuutaannut tunngavilersuititsinngimmat unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut inerniliinerannut, aammalu maluginiarneqarpoq aalajangiisartut tunngaviat sanilliussinermi Norgemi akinut atorunnaarsinneqarmat eqqartuussinermi.

Eqqartuussisut aalajangiummassuk unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut ilimanarnerulersissimanngikkaat Air Greenland-ip akii qaffasippallaartut unammilleqatigiinnermi aalajangiisarut aalajangiinerat qaangiinnagaavoq, pissutigalugu aalajangiisartut pisussaaffilerneqaramik akuerissallugu Air Greenland-ip sallersaasutut inissisimanini atornerlussimanngikkaa angallavinni unammillerfiusuni akinik qaffaanikkut januar 2001-imi, aammalu tassunga tunngatillugu bilitsinut piumasaqaatit allanngornerannik.

Pissutsit toqqammavigalugit aalajangiunneqarpoq peqataasut tamarmik aningaasartuutitik akilertariaqaraat.

EQQORTUUTINNEQARPOQ:

Suliassanngortitap unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut pisussaaffilerneqarput akuerissallugu suliassiisoq Air Greenland A/S-ip sallersaasutut inissisimanini atornerlussimanngikkaa bilitsit akiisa allanngortinneranik aammalu piumasaqaatit allanngortinneranik januar 2001-imi atulersuniit.

Peqataasut tamarmik immikkut namminneq aningaasartuutitik nunatta eqqartuussisuuneqarfianut nammassavaat.

Vivi Motzfeldt                                                     Søren Søndergård Hansen                                            Inger Jensen

Udskriftens rigtighed bekræftes.

GRØNLANDS LANDSRET, den 13. august 2004

Henni N.Christensen

Scroll to Top