Nioqqutissat qalipaammik qorsumik meqqilernikut

Meeqia pisortatigoorpa imaluunniit privatiuva?

Meqqit assigiinngitsut nioqqutissarpassuarni takusartakkatit ilaatiguinnaq pisortatigoorput, imatut paasillugu pisortanit nassuiaasersorneqarlutillu nakkutigineqarput. Meqqit amerlanersaat privatiupput aammalu assigiinngitsorujussuarmik isumaqarlutik nakkutigineqarnerallu aamma assigiinngeqaluni.

Meqqit pisortatigoortut

Pisortatigoortumik meqqiliat tatigisinnaavatit. Nioqqutissanut piumasarineqartut sakkortuujupput, meqqimillu atuiniartut akuerineqartarput pitsaalluinnartumik nakkutiginerisigut. Soorlu assersuutigalugu Danmarkimi økologimik meqqiliaq ”Blomsten” aamma ”Svanen”.

Nunatsinni pisortatigoortumik meqqiliat takussaanerpaasut ukuupput:

– Ø-meqqeq – det danske økologimærke

– Svanen – det nordiske miljømærke

– EU’s energimærke

– Blomsten – EU’s miljømærke

– EU’s økologilogo

Nunat allat pisortatigoortumik meqqiliaat aamma ilaatigut naapittarsinnaavat, soorlu assersuutigalugu tyskit meqqiat Bio-Siegel, taannalu økologi meqqiuvoq aamma amerikarmiut nukissiornermut meqqiat EnergyStar.

Meqqit privatiusut

Meqqit privatiunerusunit soqutigisaqaqatigiit orpippassuartut amerlatigisut, taakkualu meqqinik inerisaasimapput soorlu uumasut atugarissaarnissaat, fair trade, atoqqiineq, kemikaliat aamma pinngortitamik illersuineq.

Meqqit privatiusut ilai pisortanik suleqateqarlutik inerisaasimapput imaluunniit pisortanik tapersorneqarlutik.

Meqqit privatiusut akornanni toqqarluarsinnaavatit, akuerisaalluarnerusut, uppernarsarneqarluartut aammalu sivisuumik atuussimasut. Meqqit tassani pineqartut tassaapput suliniaqatigiiffiit naalagaaffimmit tunulequtaqanngitsut (NGO) aammalu suliffeqarfiit ilaatigut pisortanit ingerlanneqartut. Aamma inerisarsimasinnaapput pisortanik suleqateqarlutik imaluunniit pisortanit tapersorneqarlutik.

Meqqiutillit nittartagaanni makkua nammineq misissukkit:

  •  Kina/kikkut meqqilersuinermi akisussaanersut
  •  Meqqilersuinermi sunik piumasaqaateqarnersut
  •  Kiap/kikkut nakkutigineraat meqqip atorneqarnera

Privatit amerlasuutigut nunarsuarmioqatigiit pitsaassusaannik tunngaveqartarput soorlu ISO imaluunniit ISEAL, nakkutigineqarnerallu amerlasuutigut arlaannaannulluunniit attuummassuteqanngitsunit isumagineqartarluni.

Nioqqutissap ilisarnaataa

Nioqqutissat ilisarnaataat tassaapput privatimik ilisarnaatit suliffeqarfiit ilaannit nammineq inerisarlugit tunisassiarisimagaat.

Nioqqutissat aalajangersimasunik meqqillit, perusunnerullugit niuertaruit taava soorlu assersuutigalu Änglamark, taava nioqutissiortup nittartagaanut alakkarsinnaavat, meqqilersuinermi sunik tunngaveqarnersut.

Nioqqutissat meqqitallit pisiniarfiup iluani ajunnginnerusumik pitsaaquteqartariaqarput meqqilerneqanngitsuniit sanilliullugit. Taamaanngippat taava salloqittaaneruvoq ussassaarinermullu inatsisaasumut unioqqutitsinerusinnaalluni.

Nioqqutissat ilarpassui meqqilerneqanngitsut, pisortatigoortumik meqqilersugaapput tamannalu pissutigalugu meqqimut tunngavilersuutaasut malittariaqarlugit, tamannami pisortatigoortumik ilisarnaataammat.

Meqqeilersornerani taamaallaat nioqqutissap immineq ilisarnaataannik meqqilersorsimappat taava suliffeqarfik nammineq tunngavilersuillunilu imminut nakkutiginnippoq. Meqqit privatiusut aammalu nioqqutissat meqqii pisortatigoortumik nakkutigineqartussaanngillat. Tamanna pillugu annertunerusumik atuarsinnaavutit, kiisalu aamma suliffeqarfiit nittartagaanni takusinnaavat qanoq nakkutigineqartarnersut.

Scroll to Top