Unammileqatigiinnermi Aalajangiisartut Naalakkersuisut saaffiginnissutaat pillugu

KAL Henvendelse Fra Konkurrencenævnet Til Medlem Af Naalakkersuisut For Fiskeri Fangst Til Hjemmesiden

Unammilleqatigiinnermi Aalajangiisartut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfimmut Kalaallit Nunaanni aalisarnermi unammileqatigiinnermi pissutsit pillugit saaffiginnippoq. Allakkat unammilleqatigiinneq pillugu inatsimmi § 2, imm. 4 naapertorlugu nassiunneqarput.

Naalakkersuisoqarfik saaffiginnissummut nalilersuinerlu ilanngunneqartoq Unammilleqatigiinnermi Aalajangiisartut suliarinikuusaannut qujavoq. Naalakkersuisoqariullu aalisarnermik inuussutissarsiummi ineriartorneq malinnaaviginiarlugu nalilersuinermik tassunga assingusumik ingerlaavartumik suliaqartarpoq. Aalisarneq nunatsinni inuussutissarsiutit pingaarnersaraat, taamaammallu aalisarnerup tamatigut ineriartortinnissaa naleqqussartarnissaalu pingaaruteqarput. lnuussutissarsiut sapinngisamik pitsaanerpaamik atugassaqarnissaa qulakkeerneqassaaq.

Unammilleqatigiinnermi Aalajangiisartut nalilersuinerminni raajarniarneq qaleralinniarnerlu aallaavigaat, tassa taakku marluk Kalaallit Nunaanni aningaasaqarnermi pingaarnerpaajummata. Unammilleqatigiinnermi Aalajangiisartut ajornartorsiutinik arlalinnik ulluinnarni allaffissornikkut aqutsinermut kiisalu aqutsinermi nutaanik suliaqarnermut atatillugu paasisaminnik Naalakkersuisut uparuukkusuppaat.

Unammilleqatigiinnermi Aalajangiisartut pingaartumik raajarniarnermi isumaqarpoq suliffeqarfiit unammilleqatigiinneq killilerlugu iliuuseqariaannaasut, ilaatigut aalisarluarsinnaassuseq annertuunillu aningaasaqarfiuneri pissutigalugu ilaatigullu sulisut ikingaatsiartut atorlugit nalilerujussuit aalisarneqartarmata. Unammilleqatigiinnermi Aalajangiisartut aamma oqaatigaat, tunisassiorfinnut pisiortorneq raajanik tunisassiorfinnit suliffeqarfinnit marlunnit pigineqartunit ingerlanneqartartoq.

Unammilleqatigiinnermi Aalajangiisartut saaffinnissutiminni inassuteqaatigaat, angusaqarfiusumik niuerfeqarnerup ingerlatiinnarneqarnissaanut tunngatillugu niuernerup ikitsunit ingerlanneqarnera Naalakkersuisoqarfiup isummerfigissagaa. Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut aamma raajarniarnermi pisassiissutinit pigisat agguataarnerisa naleqquttuunera misissorneqarnissaasa inassuteqaatigaat. Unammilleqatigiinnermi Aalajangiisartut uparuarpaat ingerlatseqatigiiffiit pisassiissutinit pigisaasa eqqortumik oqimaaqatigiissinneqalernissaat sunniuteqarluartumillu niuerfeqarnissaata qulakkeernissaanut periarfissiinissap pingaaruteqarnerat uparuarpaat.

Unammilleqatigiinnermi Aalajangiisartut qaleralinniarneq pillugu oqaatigaat, qaleralinniarnermi niuerneq ikitsuinnarnit ingerlanneqanngitsoq, taamaammallu unammileqatigiinneq pillugu inatsisit tunngavigalugit ajornartorsiuteqarnermik kinguneqarani. Tamanna tunngavigalugu Unammilleqatigiinnermi Aalajangiisartut oqaatigaat, sinerissap qanittuani qaleralinniarnermi angallatit amerlassusaat inuiqatigiit pisuussutaannik atuineq isiginiassallugu, inuiaqatigiinni pisuussutinik sunniuteqartumik atuinerup taamaalillunilu aalisartut inuiaqatigiillu iluanaaruteqarluarnerunissaasa qulakkeernissaat naleqquttuusut.

Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartut tamanna pillugu oqaatigaat tunisassiorfinnut tunisisarnermi niuerfik Royal Greenlandip pisiarisartaagai 60 procentiullutik pisiortortut annersaralugu ikitsuararsuarni ingerlanneqartoq. Umiarsuarnik tunitsiviliisarneq sukkasuumik sunniutilimmillu unammilleqatigiinneruvoq, umiarsuarmillu tunitsiviliinermi akit pisiortukkallu annertoorujussuarmik ingerlaannarlu qaffattarput. Angallatip sumiffik qimakkaangagu akit kisermaassinermi oqimaaqatigiittoqaqqilersillugu appartarput.

Unammilleqatigiinnermi Aalajangiisartut saaffiginnissutiminni inassuteqaatigiit sumiiffinni unammillerluni umiarsuarnik tunitsiviliisarneq Naalakkersuisoqarfiup sukumiinerusumik misissussagaa, tassunga ilanngullugu umiarsualiineq nunami tunitsiveqannginneranik tunngaveqarnersoq imaluunniit “cherry picking” pineqarnersoq, tassani suliffeqarfiup iluanaaruteqapallannissamut periarfissaq takusarlugu.

Naalakkersuisoqarfiup inassuteqaatit tusaatissatut tiguai, tassa aalisarnermik inuusutissarsiummi maannakkut ajornartorsiutit pineqartut naalakkersuisoqarfiup eqqumaffigimmagit allannguisinnaanerlu sinertaralugu suliarinikuullugit.

Naalakkersuisoqarfiup aalisarneq pillugu inatsimmut nutaamut siunnersuut lnatsisartut 2017-imi ukiakkut ataatsimiinneranni immikkoortutut 2017/87-itut lnatsisartuni siullermeerneqartoq assersuutitut taassavaa. Siunnersuut raajarniarnermi raajanik pisassiissutit agguarnerannut raajarniarnermilu pisassiissutinit pigisanik piginnittuunermut tunngatillugu allannguutissat eqqarsaatigalugit siunnersuutinik arlalinnik imaqarpoq. lnatsit lnatsisartut 2018-imi upernaakkut ataatsimiinneranni aappassaaneerneqartussaanikuuvoq pingajussaaneerneqartussaanikuullunilu, inatsisissatulli siunnersuut lnatsisartunut qinersineq pissutigalugu atorunnaarpoq.

Naalakkersuisut nutaat aalisarnermik aqutsinermi nutarterinerup ingerlateqqinnerani aalisarneq pillugu ataatsimiititaliarsuarmik ulloq 8. martsi 2019 pilersitsipput, taassumalu suliassaraa aalisarneq pillugu inatsisissamut allanillu naleqquttunik iliuuseqarnissanut inassuteqaateqarnissaq,           tamakkulu           aalisarnermik           inuussutissarsiutip ineriartortinneqarnissaanut periarfissanut tapersiissaaq aammalu aalisarnermik inuussutissarsiutip pisuussutillu inuiaqatigiinnit annertunerpaamik iluaqutaanissaannut qulakkeerinneqataassalluni. Aalisarneq pillugu Ataatsimiititaliarsuup sulinini ulloq 9. april 2019 aallartippaa, ilimagineqarpolu isumaliutissiissutini oktobarim i 2020 tunniutissagaa. Covid-19-ili pissutigalugu maannakkut pissutsit suliap sivitsorneqarneranik kinguneqarsinnaapput.

Aalisarneq pillugu Ataatsimiititaliarsuup sulinissaanut tunngavissiami allaqqavoq, ataatsimiititaliarsuaq “unammileqatigiinnerup qulakkeerneqarnissaanut aalisarnermillu inussutissarsiuteqarnermi piginnittuunerup siammarnerunissaanut” aalajangersimasunik inassuteqaateqassasoq. Suliakkiissummi tassani ilaavoq aalisarnerup pisassiissutinillu piginnittut ajortumik sunnerneqariaataarsinaanerisa annikillisinneqarnissaat siunertaralugu aalisarnerup siammartinnerunissaanut periarfissat nalilersussagai pisassiissutinillu agguaaqqiisinnaanermut pisassiissutinillu atorunnaarsitsisinnaanermut periutsinik aalajangersimasunik inassuteqaateqassasoq.

Aalisarneq pillugu Ataatsim iititaliarsu armut suliakiissummi aamma  allaqqavoq ataatsim iititaliarsuup umiarsuarnik tunitsiviliisarnernut periutsit misissussagai. Ataatsimiititaliarsuaq tassani periutsit nutarterneqassanersut aammalu pitsaaqutit ajoqutillu allaaseralugit qanoq ilusilersorneqassanersut nalilersussagai.

Aalisarneq pillugu Ataatsimiititaliarsuup sinerissap qanittuani qaleralinniarneq aamma annertuumik sammivaa. Aalisarnerup taassuma siunissami aalisakkanik pissuussutit amerliartornissaat annertunerpaamillu atuinissaq qulakkeerniarlugit nungusaataanngitsumik atuinissaq tunngavigalugu ingerlanneqarnissaa qulakkeerneqassappat immikkoortuni arlalinni pisariaqartumik naleqqussarneqassaaq, aalisarneq taamaalilluni piffissam i killiligaanngitsumik suliffissaqartitsinermut inuiaqatigiillu aningaasaqarnerannut tapersiisinnaaniassammat.

Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfiup Aalisarneq pillugu Ataasimiititaliarsuup sulinera mianeralugu nutaamik killlersuioqarsinnaanera isummerfigitinnagu ataatsimiitaliarsuup isumaliutissiissutaa utaqqimaarniarpaa.

Aalisarneq pillugu Ataatsimiititaliarsuup sulinissaanut tunngavissiaq ilanngullugu nassiunneqarpoq.

In.In

Jens lmmanuelsen

Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq

Bilag:

8-3-2019 – Tapiliussat kingulliit Naalakkersuisunit ulloq 19-12-2019 akuerineqarnikut.

1.Tunuliaqutaasut 

Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisissaat nutaaq ukiuni arlalinni suliarineqarnikuuvoq. Siumut, Atassutip aamma Nunatta Qitomaata akomanni naalakkersuisooqatigiinnissamik isumaqatigiissutaat 2. oktobari 2018-imeersoqnaapertorlugu aalisarneq pillugu inatsisip naammassineqarnissaa partiit sukumiisumik sulissutiginiarpaat.

Aalisarneq Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiutit pingaarnersaraat. Aalisarnerup ineriartortittuarnissaa naleqqussartuarnissaalu pingaaruteqarput. Aalisameq pillugu inatsisissaq inuussutissarsiummut piffissami sivisuumi atomeqarsinnaassaaq, naalakkersuisooqatigiillu taamaammat – immikkoortumi soqutigisaqartut suleqatigalugit – nunami namminermi naapiffiusinnaasoq inuiaqatigiinni tamani annertunerpaamik iluaquteqarnissamik qulakkeerinniffiusussaq, suliarissavaat. Tamassumunnga atatillugu aalisartut inuusuttut periarfissaat tamassumunngalu sinaakkutaasumik atugassarititat pisariaqartut pitsaasuussapput.

Naalakkersuisooqatigiit siunertaraat aalisakkanik pisassiissutitut aalajangemeqartut tamarmik pisarineqartassasut annertunerpaamillu atomeqartassasut, naalakkersuisooqatigiit tassunga atatillugu anguniakkap taassuma anguneqamissaa qulakkeemiarlugu allaffissomermi aporfiit pisariaqanngitsut tamarmik peemeqassasut siunertaraat.

2019-imut aningaasanut inatsit pillugu isumaqatigiissutikkut, naalakkersuisooqatigiit Inuit Ataqatigiinnut Demokraatinullu isumaqatigiissutigisaatigut, aalisarneq pillugu ataatsimiititaliarsuarmik 2019-imi pilersitsinissaq politikikkut siamasissumik isumaqatigiissutigineqarpoq.

Aningaasanut inatsit pillugu isumaqatigiissutip oqaasertaa Aalisarneq pillugu Ataatsimiititaliarsuup sulinissaanut sammiviliivoq, imatullu oqaasertaqarluni:

  • Aalisarneqpillugu ataatsimiititaliarsuaq

Ilaatigut inuussutissarsiortunit taakkulu kattuffiinit sinniisoqartumik ataatsimiititaliarsuarmik pilersitsisoqassasoq peqataasut isumaqatigUpput. Ataatsimiititaliarsuaq aalisarnermut tunngasuni ineriartortitsinissaq siuarsarniarlugu aamma aalisarnerup aalisakkallu inuiaqatigiinnut tamakkiisumik iluaqutaanissaat qulakkeerniarlugu aalisarnermut inatsisissamut allanullu suliniutinut attuumassuteqartunut siunnersuuteqassaaq.

Aalisarnermik inuussutissarsiuteqarneq nunami pingaarnertut inuussutissarsiutaavoq. 

Inuussutissarsiornerup pingaaruteqassusaa namminersorlutik ingerlatsisuni suliffeqartitsinikkut isertitatigullu, nunanut allanut niuernermi kisitsisitigut kiisalu pisortat aningaasaataatigut soorlu akileraarutitigut akitsuutitigullu takutinneqarpoq. Aalisarneq pillugu politikki ataqatigiittoq suliassaqarfimmilu pilersaarusiorneq inuiaqatigiinni naleqarnerulersitsinerup aalajangiussimanissaanut annertusisinnaaneranullu iluaqutaassaaq. 

Tamanna tunngavigalugu aalisarneq pillugu ataatsimiititaliarsuup pilersinnissaanut ingerlannissaanullu 2 mio. kr.-t 2019-imut immikkoortinneqarput, ataatsimiititaliarsuaq  aalisarnermut tunngatillugu inatsisissap suliarineqarnissaanut siunnersuummik saqqummiissaaq aalisarnermillu inuussutissarsiutip pilersaarusiornissaanut tapertassanik kaammattuutinillu ukiorpaalunni ujartorneqarsimasunik saqqummiussissalluni. 

Ataatsimiititaliarsuarmi ilaasortat naatsorsuutigineqarpoq aningaasanut inatsisip akuerineqarnerata kingunitsianngua toqqarneqassasut, tassa ataatsimiititaliarsuup sulineranut immikkut suliassamut tunngavissiamik Naalakkersuisut piareersaassammata. 

2.Aalisarneq pillugu Ataatsimiititaliarsuup sulinerani siunertaq sinaakkutillu 

Ataatsimiititaliarsuup sulinerani siunertaq pingaamerpaaq taamaalilluni tassaavoq Aalisameq pillugu Ataatsimiititaliarsuup aalisameq pillugu inatsisissamut suliniutissanullu tassunga atasunut allanut aalisamerup ineriartornissamut periarfissaanut pitsaasumik tapersiisinnaasunik inuiaqatigiillu aalisamermik pisuussutinillu annertunerpaamik iluaquteqamissaannut qulakkeerinneqataasinnaasunik inassuteqaateqartoqarnissaa.

Tamassuma kinguneraa Aalisameq pillugu Ataatsimiititaliarsuaq:

  • Aalisameq pillugu Inatsisartut inatsisaata nutartemissaanut inatsisitigut sinaakkusiisinnaasunik Aalisameq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 18, 31. oktober 1996-imeersoq atuutilersinneqamerata kingoma 13-eriarluni

allanngortinneqamikuuvoq, taamaammat paasiuminartumik, nalitsinnut naleqquttumik atuisussanut piuminarsakkamik aalisameq pillugu inatsisiliomissaq pisariaqartinneqarpoq.

  • aalisamermik inuussutissarsiummut immikkoortumut pilersaarummut anguniakkamut qulaaniittumut tapersiisussamik inassuteqaatissatut

Aalisarneq pillugu politikkimi qulliunerusumik anguniakkat ataatsimiititaliarsuup sulinermini sinaakkutissai:

  • Nungusaataanngitsumik ingerlatsineq tunngavigalugu aalisamerup inuiaqatlgut aningaasaqameranni piffissami sivisuumi annertunerpaamik pissarsissutaanissaa.
  • Aalisameq pillugu inatsisissaq suliniutillu tassunga tunngasut allat nalomissuteqamermik annikillisitsisussanik imminnut atatitsilissapput, patajaatsunik sinaakkutaasumik atugassaqartitsilissapput, taamaalillunilu inuussutissarsiutip ineriartorteqqinneqarnissaanut iluaqutaasumik aningaasaliisarnermik     Tamanna   pissaaq      aningaasaliinemut qulamaveeqqusiisinnaalersillugu aalisamerullu angusaqarfiulluarsinnaaneranik siuarsaassalluni, taamaalilluni inuussutissarsiummi pisortat aningaasatigut tapiissuteqartinnagit aalisariutinik nutaaliaasunik nunamilu suliffissuarnik ullutsinnut naleqquttunik aserfallatsaaliisoqarsinnaaniassammat nutarsaasoqarlunilu.

Aalisarneq pillugu politikkimi qulliunerusumik tunngaviit ataatsimiititaliarsuup sulinermini sinaakkutissai: 

Pisuussutinik nungusaataanngitsumik atuineq:

  • Aalisameq aalisakkat amerliartoqqinnissaat annertunerpaamillu atuineq qulakkeerniarlugit aalisakkanik pisuussutinik peqassutsikkut nungusaataanngitsumik

atuineq tunngavigalugu ingerlanneqassaaq, aalisameq taamaalilluni qaqugorsuarmulluunniit suliffissaqartitsinermut inuiaqatigiillu aningaasaqamerannut suli tapersiisinnaaniassammat.

  • Piffissami sivisunerusumi aalisariutit aalisarsinnaassusiisa taakkulu aalisamissamut periarfissaasa ak:omanni patajaatsumik     piffissami                 s1v1suumi

oqimaaqatigiissitsilerniarluni naleqquttumik pissarsiaritinneqarsinnaasunik killiliineq (TAC pisassiissutillu) kiisalu aalisariaatsini ataasiakkaani aalisarsinnaassutsimik killiliinikkut pissarsiarineqarsinnaasunik killiliineq.

Inuiaqatigiit taamaalillutik nunap aalisakkanik pisuussutaanik naleqquttumik nungusaataanngitsumillu atuineq tunngavigalugu malittarisassanik sinaakkutaasunillu atugassaritinneqartunik qulakkeerinniffigineqassapput. Aamma siunertaavoq sinaakkutaasumik atugassarititat ingerlatsisut nutaat ajomannginnerusumik ingerlatsilersinnaaniassammata naleqquttumik naleqqussameqassasut.

Aalisamermik sunniuteqarluartumik nakkutilliineq nungusaataanngitsumik aalisameq pillugu takorluukkap piviusunngortinnissaanut ingerlatiinnarnissaanullu qitiuvoq. Tamanna eqqortissinnaajumallugu aalisamermik nakkutilliineq inatsisitigut pisariaqartunik sinaakkuteqartinneqassaaq sakkussaqartinneqassallunilu.

3.Suliassaq angusallu 

Ataatsimiititaliarsuup sulinermini ilaatigut suliniutaasinnaasoq ataaseq arlallilluunniit ataaniittut anguniakkap qulaaniittup angunissaanut tapersiisinnaasut naleqqussusiat misissoqqissaassavai nalilersorlugillu. Ataatsimiititaliarsuarli suliniutaasinnaasut taakku kisiisa misissornissaannut killilemeqanngilaq, nammineerlunili suliniutissanik naleqquttunik allanik saqqummiisinnaalluni.

Pisuussutinik atuinermut sinaakkutinik aqutsineq:

•Pisassiissutissanik tamarmiusunik (AC) aalajangiisarneq

Ataatsimiititaliarsuaq aalisagaqatigiinnik ataasiakkaanik ukiumut pisarineqarsinnaasutut tamarmiusutut akuerineqartut qanoq naleqqunnerpaamik aalajangemeqartarsinnaanersut siunnersuusiussaaq. Ataatsimiititaliarsuup pisassanik agguaassinermi akitsorterussinermik aqutseriaatsit pillugit periarfissanik siunnersuusiussaaq. Tassunga ilanngullugu taakkuninnga aalajangiinermi teknikikkut­ allaffissornikkut iluaqutit ajoqutillu inatsillu malillugu aqutsinermi pinissaat nalilersussavai.

•Raajarniarnermi sinerissap qanittuani avataanilu immikkoortut killinginik nalilersueqqinneq

Sinerissap qanittuani avataanilu raajarniamerit akomanni sømilinik angallatinillu maannakkut killiliineq allanngortinneqarsinnaanersoq nalilersomeqassaaq. Killingisa allanngortinneranni iluaqutit ajoqutillu qulaajameqassapput.

  • Kalaallit Nunaata sineriaani aqutsiveqarfmnik immikkoortitsineq Aqutsiveqarfinni sineriammik qanoq immikkoortitsisoqarsinnaanersoq nalilersomeqassaaq. lsumalioqatigiissitap aalisamermi aqutsiveqarfinnik periarfissanik amerlanerusunik siunnersuuteqassaaq, aalisagaqatigiit ataasiakkaat naleqqussaaffigalugit. Taamatut immikkoortitsinermi iluaqutit ajoqutillu qulaajameqassapput.

•Aalisarnermik nakkutilliinerup pitsanngorsaaviginera

Nakkutilliinermi oqartussat unioqqutitsilluni killilersugaanngitsumillu aalisartoqameranik nakkutilliinermi pisariaqartunik sakkoqartinneqassapput. Ataatsimiititaliarsuup taassuma ataani teknologimik nutaamik eqqussisinnaaneq siunertamik taassuminnga pitsanngorsaataasinnaanersoq suliniutinillu allat sulinermik pitsanngorsaataasinnaanersut nalilersussavai. Ataatsimiititaliarsuup nakkutilliinermi oqartussat unioqqutitsinemut kinguneqartitsinissaminut periarfissai pitsanngorsameqarsinnaanerinut siunnersuusiussaaq.

Ataatsimiititaliarsuup aamma siunnersuutigissavaa qanoq aalisakkani nakkutilliisoqarfiup ersarissuunerusinnaanersoq, aamma ingerlatsiviup iluani sumi aalisamermi nakkutilliinerup inissinnissaa pitsaanerpaajunersoq nalilersussallugu.

Pigi,nnittuunermi pisassiissutillu pillugi,t pissutsit kiisalu aningaasaliissuteqartitsisinnaaneq:

•Raajarniarnermi aallanillu aalisakkanik aalisarnermi pisassiissutit ilaannik pigisanik piginnittuunermik naatsorsueriaaseq.

Pisassiissutit ilaannik piginnittuunermik naatsorsueriaatsimik suliaqartoqassaaq, tassani ilaassallutik pisassiissutit ilaannik toqqaannanngitsumik piginnittuuneq aamma pisassiissutit ilaannik aalajangiisuulluni sunniuteqameq. Tassani periutsit assigiinngitsut, ilaatigut pisassiissutit ilaannik toqqaannanngitsumik piginnittuusarnermi kiisalu pisassiissutit ilaannik aalajangiisuulluni sunniuteqartamermi, iluaqutit ajoqutillu qulaajameqassapput.

•Aningaasaliinermi  pilersaarusiornermilu  pissutsit

Ataatsimiititaliarsuaq pisassiissutinik aalisarsinnaanermullu akuersissutinik tunniussisameq pillugu siunnersuusiussaaq, taamaalilluni sapinngisamik ukiunut arlalinnut atuutissallutik, angallatillu ataasiakkaat imminut akilersinnaasumik aalisarnissamut, aningaasaliissutit emiortinnissaannut periarfissiisunik aningaasaleeqqinnissamullu periarfissiisunik pisassiissutinik tunngavissaqarnissaat qulakkeemeqassalluni.

  • lngerlaavartumik patajaatsumillu tunisassanik qulakkeerinninneq Ataatsimiititaliarsuaq aalisamermi sinaakkutaasumik atugassaritinneqartut aqutsinerlu tunisassiorfiit tunisassiassanik ingerlaavartumik patajaatsumillu qulakkeerinniffigineqarnissaannut qanoq annertunerpaamik tapersiisinnaaneranik tamannalu aqqutigalugu aalisarnermik ingerlatsisut suliffissaqartitsinerup pisariaqan­ ngitsumik allanngornissaata pinngitsoorneqarsinnaaneranik misissueqqissaassaaq siunnersuusiorlunilu.

•Umiarsuarnik tunitsiviliisarnermut tunngaviit

Ataatsimiititaliarsuaq ilaatigut mianerisassamut qulaaniittumut atatillugu umiarsuarnik tunitsiviliisamermut tunngaviit nutartemeqassanersut aamma iluaqutit ajoqutillu allaaserineri ilanngullugit qanoq aaqqissuunneqarsinnaanerannik nalilersuissaaq.

Ataatsimiititaliarsuup qulaajassavaa umiarsualiigallamernut nunap ilaani tunitsiviit puttasut taarsiutigineqarsinnaanersut, mianeralugu tamatigoomeq, nuttarsinnaassuseq aamma suliffissaqartitsiniameq.

•Pisassiissutinik atuineq

Ataatsimiititaliarsuaq angallatinut pisassiissutit tamaasa pisarineqarsinnaanngortillugit tamannalu aqqutigalugu aningaasatigut pissarsiat annertusarlugit, pisassiissutit – killiliussatut sukumiinerusut aalajangersakkat iluanni – pisariaqartumik eqaatsumik niuersinnaanerisa qulakkeerneqarnissaanut siunnersuusiussaaq. Qaleralinniameq eqqarsaatigalugu, matumani umiatsiaaqqat 6 meterimik naannerusut ilanngullugit, Aalisamermut, Piniamermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfik suleqatigiisitaliornikuuvoq, ilaatigut pisassiissutinik pitsaanerpaamik atuinissaq pillugu inassuteqaammik saqqummiussisussamik. Suleqatigiissitamit inassuteqaat isumalioqatigiissitap nalilersussavaa tamannalu pillugu innersuussummik: saqqummiussissalluni.

Pisassiissutaasartut atorluameqartarnerat qulakkeemiarlugu ataatsirniititaliarsuup aali­ sakkat sorliit pisassarineqartassanersut pillugit suut piginnaatitaaffigineqamissaa–nik: najoqqutassanik siunnersuusiussaaq, akuersissutiliisamermik maleruagassat mianeralugit.

•Angallatinik naleqqussaaneq kinguaariillu nikinneri

Aalisamermik: inuussutissarsiuteqartut angallatinik: naleqqussaassagunik: sapinngisamik namminneq aningaasalersussavaat. Ataatsimiititaliarsuaq taamaammat inuussutissarsiortut aningaasaliinemut taakkununnga pisariaqartunik: aningaasaliisuusarsinnaalemissaannut tassungalu peqatigitillugu aningaasatigut tapersemeqaratik: angallatinik: naleqqussaasinnaanngortillugit kinguaariillu nikissinnaasunngortillugit aalisamermik: aqutsinerup aaqqissuunniameqamissaanut siunnersuusiussaaq. Tassani aalisartut nutaat aalisartullu inuusuttut aalisamermut pulatinnissaasa periarfissiuunnissaat isiginiameqassaaq.

•Ajutooriaannaanertik nalunagu aningaasaleerusuttunik pissarsiortarneq, tassunga ilanngullugit soraarnerussutisiassanut ileqqaakkannik aningaasaateqarfrlt inuussutissarsiummi piginnittunik aaqqissuussinermi ilanngunnissamut periarfissarisinnaasaat

Aalisamermik: inuussutissarsiuteqartut ajutooriaannaanertik nalunagu aningaasaleerusuttunik pisariaqartumik qanoq pissarsiortarsinnaanerat ataatsimiititaliarsuup qulaajassavaa. Aalisameq ineriartorteqqinniarlugu kinguaariillu siunissami nikinneri aningasalersomissaannut nunanit allanit allatulluunniit namminersortunit aalisamermut ajomannginnerusumik annertunerusumik aningaasaliisoqarsinnaaneranik pisariaqartitsinermik misissuissaaq.

Soraamerussutisiassanut ileqqaakkanik aningaasaateqarfiit aningaasaliisartulluunniit allat aalisamermik inuussutissarsiummi piginnittuunermik aaqqissuussinermut ilanngussinnaanerat nalilersomeqassaaq, taamaalilluni qulaajameqassalluni aningaasaliisoqamissaanik periarfissaqamerulersitsisoqarsinnaanersoq taamaattoqassappallu tamassumani sunik piumasaqaateqartoqassanersoq. Periutsini assigiinngitsuni iluaqutit ajoqutillu allaaserineqassapput.

  • Aalisagaqatigiit nutaat atorneqarnissaannut kajumissuseqalersitsineq Ataatsimiititaliarsuaq aalisamermi sinaakkutaasumik atugassaritinneqartussanik aqutsinissamullu siunnersuusiussaaq, taamaalilluni aalisagaqatigiit nutaat niuemermi soqutiginartut atomeqamissaannut

Unammillernissamik qulakkeerinninneq aalisarnermilu piginnittuunermik annertunerusumik siammaasinnaaneq

•Aalisarnermi piginnittuunermut tunngasut

Ataatsimiititaliarsuup qulaaniittut aallaavigalugit aalisamermi piginnittuunerup annertunerusumik siammameqarsinnaaneranut periarfissat misissoqqissaassavai siunnersuusiorlunilu. Aalisamermi aningaasaqamermik inuussutissarsiummilu pisassiissutinik: piginnittunik ajortumik sunneeriataarsinnaanerup annikillineqamissaa eqqarsaatigalugu agguaaqqissinnaaneq pisassiissutinillu atorunnaarsitsisinnaaneq ukiuni arlalinni naleqquttuni atuutsikkiartuaameqassapput.

  • Aalisartut inuusuttut inuussutissarsiummi ingerlatsilersinnaanerat Namminersorluni aalisarnermut qanoq iliorlutik inuusuttut aalisartut ikaarsaartinneqartassanersut ataatsimiititaliarsuup

•Kalaallit Nunaata kitaani raajanik pisarineqarsinnaasutut akuerineqartunik tamarmiusut agguarneri

Kalaallit Nunaata kitaani raajanik pisassiissutit 43/57-init agguamerisa sinerissap qanittuani raajarniarnermut 50 procentinut avataasiorlunilu raajamiarnermut 50 procentinut allanngortinnera pillugu iluaqutit ajoqutillu nalilersomeqassapput.

Tassunga peqatigitillugu angallatinit avataasiortunit sinerissap qanittuani angallatinut pisassiissutinit pigisanik tunisisinnaanermut periarfissat annikillisinneqartariaqarnersut nalilersomeqassaaq.

•Raajarniarsinnaanermut akuersissutit piffissamut killiligaanngitsut siumut nalunaaruteqarluni atorunnaarsinnerat

Raajarniarsinnaanermut akuersissutit sivikinnerpaarnik ukiunut tallimanut siumut nalunaaruteqarluni Inatsisartut inatsisaatigut utertinneqarsinnaanerisa qanoq iliorluni pitsanngortinneqamissaa aamma ikaarsaariarnermi aaqqiinerit siumullu nalunaaruteqamerit suut atuutilersinneqartariaqamersut nalilersomeqassapput.

Iluaqutit ajoqutillu qulaajarneqassapput. Tassunga ilanngullugu ilaatigut inuiaqatigiit ingerlatsinermilu aningaasaqameq isigalu, ilaatigullu inatsisilerineq tunngavigalugu isigalugu, atorunnaarsitsisinnaanermut piffissaq qanoq sivisutigisariaqamersoq qulaajarneqassaaq.

Aalisakkanik pisuussutinik atuinermi annertunerusumik naleqalersitsineruneq: 

•Aalisarnermi kalaallit aqumiut amerlanerusut

Kalaallit Nunaanni aalisariutini kalaallit aqumiut qanoq iliorluni amerlineqarnissaat naleqqunnerpaajunersoq nalilersomeqassaaq. Aaqqiissutissatut periutsini iluaqutit ajoqutillu qulaajarneqassapput, tassunga ilanngullugit inatsisitigut iliuusaasinnaasut immikkoortumilu piginnaanngorsaanermi suliniut naleqqussarneqarsinnaaneri.

•Misileraalluni aalisarneq

Misileraalluni aalisarnermik pilersitsinissamut periarfissat, tassunga ilanngullugu misileraalluni aalisarnermi immikkut piginnaatitaasinnaanerup periusaasinnaasup atuutilersinneqamissaa, aamma iluaqutit ajoqutillu qulaajarneqassapput

•Aalisarnermik immikkoortup aamma immikkoortuni killilikkani ineriartornerup imminnut ataneri

Ataatsimiititaliarsuup imrnikkoortunut allanut tunngatillugu kingunissaatut ilimagineqartut siunnersuummilu piumasaqaatissat m1S1ssoqqissaassavai nassuiarlugillu, tassunga ilanngullugu piginnaanngorsaanissarnik pisariaqartitsineq, taamaalilluni ilinniartitaanermi, suliffissaqartitsinermi pissutsit, taamaalilluni suliffeqarneq pillugu periusissiaq, unammilleqatigiinnermi pissutsit taakkulu pillugit malittarisassat. Tassani ataatsimiititaliarsuup siunnersuusiorfigissavaa nuttarnermi tapiissutit aamma sulisussaaleqinermi suliniutit, soorlu meeqqeriviit, inissat allallu.

•Imaani pinngortitsineq aamma aalisakkanik tukertitsinermik ineriartortitsineq 

Ataatsimiititaliarsuup nalunaajassavaa imaani pinngortitsinermik pilersitsinissaq aamma aalisakkanik tukertitsinermik ineriartortitsineq avammut tunisassiomeq annertusamiarlugu.

•Nalittorsaaneq

Ataatsimiititaliarsuup nunami namminermi nalittorsaaneq anguniarlugu tunisassiat ineriartortinnerani periutsit siuarsamiarlugit akuersissutinik tunniussisameq pisassiisarnermilu maleruagassanut tunngavissanik siunnersuusiussaaq. Tassani ataatsimiitaliarsuup nunap ilaani tulaanneqartartut pillugit tunisassioriaatsit sorliit ineriartortinneqassanersut siunnersuuteqassalluni.

•Aalisarnermik immikkoortoq pillugu paasissutissat

Misissueqqissaamermut pilersaarusiomermullu atugassatut aalisamermik immikkoortoq pillugu paasissutissanik naleqquttunik pisortat pissarsisinnaanerannik taamaattoqarpallu taakku qanoq naleqqussartariaqamerannik nalilersuineq, iluaqutinik ajoqutinillu allaaserinninneq ilanngullugu.

Siunnersuutit ataatsimiititaliarsuarmit suliarineqartut aningaasatigut allaffissornikkullu kingunissaat:

Ilimagineqarpoq Ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaa pisortanut inuussutissarsiortunullu aningaasatigut allaffissomikkullu kingunissaanik imaqassasoq. Tamanna ilanngunneqassaaq siunnersuutip inuussutissarsiummut inuiaqatigiinnullu sunniutissaatut ilimagineqartut pillugit nalomissuteqarsinnaaneq annikillisinniarlugu.

Ataatsimiititaliarsuaq aalisarneq pillugu inatsisip nutarternissaanut siunnersuummik suliaqarnermini qulakkiissavaa, aalisarnerup imminnut suli akilersinnaanera qulakkeemiarlugu taamaalilluni pisuussutinit akitsuutinit siunissami isertitassat tamanniusut ikilinnginniassammata, suliaqarneq inatsisit aamma aalisarnermi pisuussutinit akitsuutit pillugit inatsimmik aqutsineq mianeralugit pissasoq.

4.Aalisarneq pillugu Ataatsimiititaliarsuup suliaata inernera 

Aalisarneq pillugu Ataatsimiititaliarsuup sulinini isumaliutissiissuteqarnermik naggasissavaa, tassanilu aalisamermik immikkoortup ineriartortinneqamissaanut anguniakkat tunngaviillu qulaani allaaserineqartut mianeralugit ataatsimiititaliarsuup inassuteqaataasa missingersuutinut inuiaqatigiillu aningaasaqamerannut, suliffissaqartitsinermut, inuit atugaannut kiisalu inatsisilerinermut tunngasut kingunissaalu qulaajameqassapput.

Aalisameq pillugu Ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissummini aalajangersakkanut aalajangersimasunut aalisarneq pillugu inatsimmik nutaamik piareersaalluni suliaqarnissami ilanngunneqamissaat naleqquttut nalilemeqartunik siunnersuutaasinnaasunik suliaqarnissani toqqarsinnaavaa.

Ilimagineqarpoq Aalisarneq pillugu Ataatsimiititaliarsuaq isumaliutissiissumminik tunniussinerminut tapiliullugu aalisameq pillugu isumasioqatigiissitsissasoq, tassani taanna saqqummiunneqassalluni oqallisigineqarlunilu.

5.Aaqqissuussaaneq, piffissaq isumalluutillu

Aalisameq pillugu Ataatsimiititaliarsuaq marts 2019 pilersinneqassaaq, kattuffiillu uku KNAPK, SQAPK, SII<., GE, Kukkunersiuisartut, Pinngortitaleriffik kiisalu Grønlandsbanken ilaasortaatitassaminnik ataatsimik innersuussuteqamerat tunngavigalugu Aalisamermut, Piniamermut Nunalerinermullu Naalakkersuisumit inuttalersomeqassalluni. Kommunit ataatsimut ilaasortassamik ataatsimik inassuteqaateqassapput. Ataatsimiititaliarsuarmut siulittaasoq Aalisamermut, Piniamermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfillu ataatsimoorlutik sumulluunniit attuumassuteqanngitsut aalisamermi aningaasaqamermik imaluunniit aalisamermik aqutsinermi immikkut ilisimasaqartunik marlunnik ilaasortassanik innersuussissapput, tassani ilaasortaasussap aappaa siulittaasumut tulliussalluni.

Taamaalillutik ilaasortat aqqaneq-marlunngorput taamaattumillu taasinerit assigiitsillugit siulittaasup taasinera aalajangiisuussaaq. Aalisamermut, Piniamermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfik, Aningaasaqamermut Naalakkersuisoqarfik, Inuussutissarsiomennut Naalakkersuisoqarfik aamma Akileraartamermut Aqutsisoqarfik aalajangeeqataasinnaanatik peqataassapput.

Politikikkut partiit Inatsisartuni ilaasortaatitaqartut tamarmik ataatsimiititaliarsuarmut ataatsimiigiaqquneqartartussanik toqqaasinnaapput. Politikikkut alaatsinaatsitaq ataatsiminniissanut tamanut immikkut aggersameqartarpoq. Ataatsimiinnissamut piumasaqaatit qanorlu akulikitsigisumik ataatsimiittoqartanissaa pillugu Aalisameq pillugu Ataatsimiititaliarsuup suleriaasissaani tamanna allassimavoq. Tamatumunnga pissutaavoq isumalioqatigiissitap sulinera naalakkersuinermik ingerlataqamermut atatinniarlugu isumalioqatigiissitallu sulinerani isumassarsisitsisarnissaq pillugu aammalu pilersinniarlugu oqallittarfik isumalioqatigiissitap misissueqqissaamerigallagaanik inassuteqaatigigallagaanillu oqaluuserinnittarfiusussaq.

Naalakkersuisut Kalaallit Nunaanni eqqartuussissuserisut suliffeqarfiutaanni ataatsimit ataatsimiititaliarsuup siulitaasussaanik toqqaassapput. Ataatsimiititaliarsuarmut siulittaasoq suleqatigalugu ataatsimiititaliarsuarmut allatseqarfimmik toqqaasoqassaaq.

Ataatsimiititaliarsuarmut siulittaasup, sumulluunniit attuumassuteqanngitsut immikkut ilisimasaqartut marluk allatseqarfiullu aningaasarsiaat aningaasarsiat pillugit inatsit naapertorlugu aalajangemeqassapput, tak. Inatsisartuni Naalakkersuisunilu il. il. ilaasortat aningaasarsiaqartitaanerat il. il. pillugit Inatsisartut inatsisissaat nr. 22, 18. december 2003- meersoq.

Avataaniit allatseqameq Naalakkersuisut aningaasalersussavaat, taassuma ataatsimiititaliarsuup sulinera tapersersorsinnaavaa matumani avataaniit ikiortiusinnaasoq alla ilanngullugu, tamannalu ataatsimiititaliarsuup sulinissaanut 2019-imi aningaasanut inatsimmi illikartinneqarsimasut atorlugit ingerlanneqassaaq.

Naatsorsuutigineqarpoq ataatsimiititaliarsuup ilaasortai allat aalisamermik inuussutissarsiuteqarnermi inissisimanermikkut soqutigisaqamermikkullu peqataassasut akissarsiaqartinneqassanatillu.

Ataatsimiititaliarsuaq suliani pillugu isumaliutissiissummik kingusinnerpaamik 2020-imi junip naanerani tunniussissaaq, ataatsimiititaliarsuulli pisariaqartippagu piffissaliussaq sivitsomeqarsinnaassaaq. Ataatsimiititaliarsuup sulinini pillugu angusami immikkoortuinik ingerlaavartumik tunniussisamissani toqqarsinnaavaa.

Tamassuma saniatigut ataatsimiititaliarsuarmut siulittaasup aamma Aalisamermut, Piniamermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfiup akomanni piffissamut pilersaarut sukumiinerusoq isumaqatigiissutigisinnaavaat. Naalakkersuit kingusinnerpaamik 2020-mi ukiakkut ataatsimiinnermi inatsisissasut siunnersuutivimmik saqqummiisinnaanissaat siunertaavoq.

Naatsorsuutigineqarpoq Naalakkersuisut sulinermi siuariartorneq pillugu Inatsisartuni ataatsimiititaliat suliamut attuumassuteqartut akuttunngitsumik ilisimatittassagaat.

Scroll to Top