Nioqqutissiap ajoquteqarsinnaaneranut akisussaaffik

Tuniniaasutut taarsiinissamik akisussaaffilerneqarsinnnavutit nioqqutissaq atuisartumut tunisimasat inummut imaluunniit pequtinut ajoqutaalluni pisuussutaappat.

Qaqagukkut akisussaasuusarpat?

Nioqqutissiap ajoquteqarsinnaaneranut akisussaaffimmut inatsimmi malittarisassaat malillugit nioqqutissiortoq aammalu akornanni tuniniaasoq (assersuutigalugu tuniniaasoq imaluunniit pisiortorfik) nioqqutissamik taarsiisussaatitaanermik akisussaasuusinnaapput inummik ajoqusertoqarsimappat imaluunniit pequttumik nioqqutissap ajoqutillip malittarisaanik taassuminnga nioqqutissiarineqarsimappat imaluunniit tunniunneqarsimappat.

Tunngaviusumik piumasaqaatit pingasuupput illit taarsiisussaatitaanermut akisussaaffeqalersinnaanernut:

  1. Nioqqutissaq eqqartorneqassaaq:

Nioqqutissaq suusinnaavorluunniit tigussaasoq (pigisat nuunneqarsinnaasut), taassumalu ataani atortut pisattamut ilaasut allamut nioqqutissamut imaluunniit aalajaatsut pigisat aammalu innaallagiaq.

  1. Nioqqutissaq ajoquteqassaaq:

Nioqqutissaq ajortutut isigineqassaaq naatsorsuutigisinnaasamik isumannaassuteqartitsinngikkuni. Soorlu assersuutigalugu iffiami ujaraasinnaavoq.

  1. Ajoqusiisoqarsimassaaq taassuminnga nioqqutissamik ajoquteqartumik pissutaasumik:

Ajoqusiineq isumaqarpoq kinaluunniit ajoqusersimassasoq, imaluunniit arlaat aserorsimassasoq nioqqutissap ajoqutillip malittarisaanik. Akisussaasunngorsinnaapput taarsiinissamut aammalu akiliummut taarsiisinnaalluni ajoqusernermut, pilersuisumut annaasaqarnermik taarsiineq aammalu pequttanut ajoqusiinernut atortoq naliginnaasumik naatsorsuussaappat atungassatut aammalu atorneqarluni tamanna naapertorlugu.

Nioqqutissiap ajoquteqarsinnaaneranut akisussaaffimmut inatsimmi ilaanngillat piareersarneqarnikuunngitsut nioqqutissat nunalerinermut, aalisarnermut piniarnermullu tunngasut. Tassa imaappoq piareersarneqanngittunik nerisassank kalaalimineerniarfimmi pisineq.

Kina akisussaasuua?

Nioqqutissiap ajoquteqarsinnaaneranut akisussaaffimmut inatsimmi immikkoortiterneqartarput nioqqutissiortoq akunnermiliuttutut nioqqutaatilillu, tamarmimmi taarsiinissamut akisussaasinnaammata.

Nioqqutissiortoq tassaavoq nioqqutissiamik naammassinikumik sanatitsisoq, nioqqutissiap ilaanik, atortussiaq imaluunniit sanasoq imaluunniit akoornagu sanaamik katersisoq, kiisalu taanna nioqqutissiamut atiliisoq, taamaasillunilu nioqqutissiamut nioqqutissiortuuneraluni. Taanna nioqqutissiamik Naalangaaffeqatigiiffimmut eqqussuisoq tuniniaaqqinnissaq siunertaralugu, attartortitsinissaq, atukkiussineq imaluunniit allatigut nioqqutissanik tunisaqarneq aammattaaq isigineqartarput nioqqutissiortuusutut.

Akornanni tuniniaasoq tassaavoq sunaluunniit inuutissarsiutini atatillugu tuniniaaqqittoq, atukkiisoq imaluunniit allatigut nioqqutissiamik kaaviiaartitsisoq nioqqutissiortutut isigineqanngikkaluarluni. Soorlu assersuutigalugu nioqqutissanik eqqussuisoq imaluunniit niuertoq.

Atuisartoq inummut ajoqusiinermik imaluunniit pigisamut misigisaqaruni allap nioqqutissiap pineranut pissutaasumik toqqarsinnaavaa nioqqutissiortumut imaluunniit tuniniaasumut (akornanni niuertumut) maalaaruteqarnissani tassunga ajoqusiisumut nioqqutissamut aammalu taarsiivigitinnissamut piumasaqarluni.

Nioqqutissiortup akisussaaffia

Nioqqutissiortup sunaluunniit ajoqusiineq taarsissavaa nioqqutissiamik ajoquteqartumiit pissutaasoq. Akisussaaffimmut sunniuteqanngilaq nioqqutissiortoq pisuunermik takutitsisimanersoq taanna ajoquserneq atatillugu.

Aallaavittut nioqqutissiortup annaasaqaat tamaat taarsiivigissavaa ajoqusersimasup annaasaqaatigisimasaa. Pigisanut ajoquserneq eqqartorneqarpat 4.000 koruunit ilanngaatigineqassapput.

Akunnermiliuttutut nioqqutillip akisussaaffia

Akunnermiliuttutut nioqqutilik akisussaaffigissavaa nioqqutissamut akisussaaneq ajoqusertumut aammalu kingusinnerusukkut akunnermiliuttutut nioqqutilimmut kaaviiaartitsisut iluanni. Pisiniartup taamaattumik taarsiivigitinnissamut piumasaqarnini tuniniaasuminut saatsissinnaavaa.

Eqqumaffigisariaqarpat kalaallit akunnermiliuttutut nioqqutillit akisussaaffiat sukannerummapata Danmarkimut EU-mullu sanilliullugit. Danmark-imi akunnermiliuttutut nioqqutaatillit taamaallaat ajoqusiineq taarsiiffigissavaat tunineqartup pissuteqarneranik ajoqusiisumik nioqqutissiortoq imaluunniit akunnermiliuttutut nioqqutiliup nammineq mianersuaalliornermik takutitsisimappat. Assersuutigalugu kummit kalipaataat atuisup qarlianut tunippat, pissutigalugu nioqqutissiortup akisussaaffigimmagu kummit taamaasinnginnissaat.

Atuisup pisussaaffia ajoqusernerup killilernissaanut

Atuisup paasiguniuk nioqqutissiaq ajoqusiinermut pissutaasoq erniinnaq nioqqutissiaq atorunnaassavaa, taamaasillunilu ajoquserneq sapinngisamik killilerlugu. Atuisup ilisimallugu imaluunniit mianersuaalliorluni ajoqusiineq ajornerulersikkuniuk, aammalu taamaasilluni taarseeqqusissuteqarneq annertuninngortillugu taarsiineq appartinneqarsinnaavoq imaluunniit atorunnaarsinneqarluni.

Inatsit saneqqunneqarsinnaanngilaq

Inatsit isumaqatigeereerluni saneqqunneqarsinnaanngilaq ajoquserneqartumut ajoqusiinermi. Taamaasilluni ajoqusernerup pinnginnerani isumaqatigiissutigineqarsinnaanngilaq tuniniaasup imaluunniit tuniniaanermi taarsiisussatut akisussaaffeerutsinneqarnissaq imaluunniit taamaallaat killilimmik taarsiinissamut akisussaasunngorluni.

Pisoqalisoorneq

Nioqqutissiap ajoquteqarsinnaaneranut akisussaaffimmut inatsimmi aalajangiunneqartarput immikkut malittarisassat pisoqalisoornermut tunngasut. Tamanna isumaqarpoq atuisoq maalaaruteqassasoq ukiut pingasut iluanni ajoquserneq aammalu ajoqutaata paasereernerata imaluunniit paasisussaasimangaluarnerata kingorna. Taarseeqqusissuteqarneq pisoqalisarpoq kingusinnerpaamik ukiut qulit nioqqutissiap niuerfimmut pinerata kingorna.

Ajoquteqartut takussutissat nioqqutissamut akisussaaffillit:

  • Pequt natermut qalipaasiippat
  • Koorput sofamut qalipaasiippata
  • Meeqqat kamippaat qalippaanut qalipaasiippata
  • Inuk tumartorsimappat aallaammik ajoquteqartumik
Scroll to Top