Neqerooruteqartitsinermi Maalaaruteqartarfik

Atuisartoqarnermut Unammilleqatigiinnermullu Aqutsisoqarfik Pisortat Pisiortortarneranni Neqerooruteqartitsinermi Maalaaruteqartarfimmut (Neqerooruteqartitsinermi Maalaaruteqartarfik) allattoqarfiuvoq.

Whistleblower

Whistleblower

Neqerooruteqartitsisarnermi Maalaaruuteqartarfimmiik saqqummiussat

7. Oct 2020

AP 95 – Kalaallit Nunaanni sanaartornermi suliassat atortussallu tunniunneqartarneri pillugit ataatsimoortumik piumasaqaatit (Maluginiaqquneqarpoq: Una atuarneqarsinnaasoq qallunaatuujummat)

Atuaruk →
27. Aug 2020

Ilitsersuut iliuusereriikkamik kinguneqartitamik taamaatiinnartoqarneq aamma iliuusereriikkamik kinguneqartitamik sakkukilliliineq

Atuaruk →
27. Aug 2020

Aalisarnermi taarsigassarsinermi akiligassiinermilu unammilleqatigiinnermut tunngatillugu ajornartorsiutit

Aalisarnermi taarsigassarsinermi akiligassiinermilu unammilleqatigiinnermut tunngatillugu ajornartorsiutit Atuisartoqarnermut Unammilleqatigiinnermullu Aqutsisoqarfik, ukiuni kingullerni taarsigassarsinermut akiligassiinermullu tunngasunik, tunitsiviit aalisartunut ikiorsiissutigisartagaannik tigusaqartarpoq. Taarsigassarsinermut akiligassiinermullu tunngasunik nalinginnaasumik umiatsianut aalisarnermullu atortunut aserfallatsaaliinissamut aningaasaliissutaassarput.  Aningaasaliinernullu annerusunut, soorlu umiatsianut motoorinullu nutaanut, aningaasaliinissamut tunitsiviit aqqutigalugit taarsigassiisoqartarpoq. Tunitsiviit aalisartut niueqatigisatik ilisimalluartarpaat. Taamaattumik sumiiffinni aalisartunut taarsigassiititserusuttarput, qulakkeersinnaagamikku taarsigassartik tamaat utertissinnaagaat. Aalisartut taakkua ilai bankinit taarsigassinneqarsinnaanngillat, pissutigalugu bankit aalisartut ilisarisimalluanngimmasigit. Aalisartut siunissami isertitaqarsinnaanerinut tunngatillugu, bankit tunitsivittulli paasissutissanik pigisaqanngillat, naammattunillu paasissutissanik pissarsinissaminnik ajornartorsiuteqarlutik. Tamanna ajornartorsiut nalinginnaasuuvoq, tunitsiviit inuussutissarsiummut ilisimaarinninnermikkut aaqqiissuteqarfigissagaat. Aalisartut tunitsivinnit taarsigassarsinissaminnut, iluanaarutaasinnaasumik aarlerinartumillu aningaasaliiffigineqartarput, soorlu nutaamik umiatsiartaarneq motooritaarnerluunniit nioqqutissiornerannut iluaqutaasussanik. Peqatigitillugu aningaasaliineq, aalisarluartunut niuernermi peqataalernissamut, imaluunniit aalisarluanngitsunik pisassanik pisinissamut periarfissiisarpoq. Tamatuma qulakkiissavaa, aalisarluarnerpaat niuernermi pissarsiassaat annertunerussammata, inuussutissarsiummilu nioqqutissiornerup annertunerulernera inuiaqatigiinnut aningaasaqarnikkut iluaqutaassalluni. Atuisartoqarnermut Unammilleqatigiinnermullu Aqutsisoqarfik assersuutissaqarpoq, tunitsiviit taarsigassap akilersorneqarnerata nalaani tunisisoqartarnissaanut piumasaqartunik. Tamatuma suliareqqitassanik pilersuinerup qulakkiissavaa tunitsivinnut taarsigassarsiap utertinneqarnissaa. Immikkut ittumik isumaqatigiissutit tunisinissamut niuernermi unammillerteqarnissamut killiliipput. Aalisartoq tunitsivimmut immikkut ittumik isumaqatigiissuteqarpat niuernermut ajortumik kinguneqarsinnaavoq. Aalisartup tunitsiviullu isumaqatigiissutaasa, aalisartut allat ajortumik sunniuteqarfigisinnaavaat, niuernermi unammillerneq annikinnerulersillugu. Taakkua aalisartut allat, tunisinermi akinut aammalu pissutsinut isumaqatigiinniarnissamut ajornartorsiuteqarnerussapput, pissutigalugu nioqqutissiassanut unammillertoqanngimmat, aammalu tunitsiviit akornanni nioqqutitigut unammillertoqanngimmat. Aalisartut aningaasaliiffigineqarnissamut aserfallatsaaliuinissamullu pisariaqartitsippata, pingaaruteqarpoq niuerfimmik misissuinissaat. Amerlanertigut allat aningaasaliisinnaapput tunitsiviinnaanngitsut, tamatuma aalisartoq periarfississavaa aalisakkamut akinik tunitsivimmut isumaqatiginninniarsinnaanera. Aalisartut tunitsiviillu nalinginnaasumik eqqumaffigissavaat unammilleqatigiinnermut inatsimmi inerteqqutaasut marluk: unammilleqatigiinnermik killilersuisumik isumaqatigiissuteqarnissamut inerteqquteqarneq, aammalu annertuumik tigumminnittuusumit inissisimaffiup atornerlunneqarnissaanut inerteqquteqarneq. Annertuumik tigumminnittuusumik inissisimaffiup atornerlunneqarnissaanut inerteqquteqarneq, annermik 60 %-imik qaleralinnik tunitsiviusumut Royal Greenlandimut atuuppoq, mikinerusunillu angallatillit aalisarluni unammillernermut naapertuutinngitsumut illersorsinnaallugit. Annertuumik tigumminnittuusumit inissisimaffimmik atornerluineq aningaasatigut pinerluuteqarneruvoq sakkortooq, akiligassiisoqartarlunilu. Unammilleqatigiinnermik killilersuisumik isumaqatigiissuteqarnissamut inerteqquteqarneq tamanut aalisarnermik ingerlatalinnut pisassanik niuertartunut atuuppoq. Niuernikkut unammilleqatigiinnermik annikillisitsisumik (kartelvirksomhed) niuerfimmi marluk arlallilluunniit isumaqatigiissuteqarpata, unammilleqatigiinneq killilerneqarnissaa inerteqquteqarnerup qulakkiissavaa. Unammilleqatigiinnermik killilersuisumik isumaqatigiissuteqarnissamut inerteqquteqarnermut unioqqutitsineq, aningaasatigut pinerluuteqarneruvoq sakkortooq, akiliisitsisoqarfiusinnaasoq isertitsivimmullu inissiisoqarsinnaalluni. Unammilleqatigiinnermik killilersuisumik isumaqatigiissuteqarnissamut inerteqquteqarneq Suliffeqarfiit toqqaannartumik, toqqaannanngitsumilluunniit unammilleqatigiinnermut killiliisussamik siunertalimmik isumaqatigiissusioqqusaanngillat. Niuernermi suliffeqarfiit ataqatigiissaakkamik tunisisarnerattut “isumaqatigiissusiorneq” paasineqassaaq. Unammilleqatigiinnissamut inatsisip, isumaqatigiinnissamut maleruaqqusai malillugit, inatsisitigut pituttorsimasumik isumaqatigiissusiortoqarnissaa piumasaqaataanngilaq. Taamaattumik aalisartut tunitsiviillu akornanni taarsigassiinermi akilersuititsinermilu, illuatungeriit atugassaqartitsinerup tungaatigut unammilleqatigiinnermut killiliisussamik siunertalimmik isumaqatigiissusiornissaat inerteqqutaavoq. Unammilleqatigiinnermi inatsisip isumaqatigiissutit assigiinngitsut unammilleqatigiinnissamut killiliisut assersuusiorpai. Pisassarititanik niuerneq suliffeqarfiit akornanni unammilleqatigiiffiusumi pisarpoq. Tamanna isumaqarpoq, isumaqatigiissutit iluminni pilersitarigaat. Unammilleqatigiinnermik killilersuisumik isumaqatigiissuteqarnissamut inerteqquteqarnermut atatillugu, aalisartut tunitsiviillu eqqumaffigissavaat, tunitsivimmuinnaq tulaassuisarnissamut isumaqatigiissutit inerteqqummut ilaasinnaammata. Isumaqatigiissutit unammilleqatigiinnermut inatsisip inerteqquteqartitsineranit peerneqarsinnaavoq, sunniuteqarluassusia nukittorsarneqarpat, teknikikkulluunniit iluaqutaassappat, imaluunniit aningaasaqarnikkut niuernermut ineriartuutaassappat, atuisunullu pissarsissutaanissaanut qulakkeerinnissalluni. Inerteqquteqarnermut ilaatinneqassanngikkaanni, piumasaqaataavoq isumaqatigiissutit Unammilleqatigiinnermi aalajangiisartunut nalunaarutiginissaat. ...
Atuaruk →
27. Aug 2020

Ilitsersuut pisortat tapiissutaat unammillernermik ajalusoortitsisut

Atuaruk →
27. Aug 2020

Tunitsiveqarluni tuniniaanermi unammilleqatigiinnermut tunngatillugu ajornartorsiutit

Tunitsiveqarluni tuniniaanermi unammilleqatigiinnermut tunngatillugu ajornartorsiutit Ukiuni kingullerni Atuisartoqarnermut Unammilleqatigiinnermullu Aqutsisoqarfiup suliat arlallit tunitsiveqarluni tuniniaanermut tunngasut suliarai, tuniniaanermi isumaqatigiissusiornermut tapertaritillugu unammillinnginnissamik pituttuisumik piumasaqaatitalinnik isumaqatigiissuteqartoqarluni, pisisup tunitsivimmut tunngatillugu atuisinnaanerminut periarfissaanik killiliisumik. Aqutsisoqarfik 2019-imi Nunatsinni aalisarneq misissuiffigaa. Misissueqqissaarnerup ilaata sinerissap qanittuani qaleralinniarnermi tunitsiveqarnermut periarfissat misissorpai. Suliat aqutsisoqarfiup suliarisagai tuniniaanermilu misissueqqissaarneq tunngavigalugit, aqutsisoqarfik allaaserinnippoq tunitsiveqarluni niuernermi unammillerteqarnikkut ajornartorsiuteqarnissaannut pissutissaqartitsilersartut. 2019-imi misissueqqissaarnermi aqutsisoqarfiup aalisarfinnut peqatigitillugu aalisartut tunitsiveqarnermut periarfissaat misissorpaat. Nunatta sineriaani tunitsiviit ingerlanneqartut 35-simapput. Royal Greenlandip tunitsivinni taakkunani 24-t pigai sinnerilu 11-t suliffeqarfinnut arfinilinnut agguaqqapput. Royal Greenlandip qalerallit tunineqartut 60 %-tii niuernermi pissarsiassarai. Royal Greenlandip unammillertaani annersaasimavoq Halibut Greenland niuernermi pissarsiassaralugit 16 %, Polar Seafood Avannaa Seafoodilu tamarmik 5 %-imik pissarsiassaqarlutik. Tunitsiviit allat umiarsuit tunitsiviit ilanngullugit niuernermi pissarsiassaat katillugit 14 %-iupput. Sinerissap qanittuani qaleralinniarnermi aalisartut ataasiakkaartut arlallit ilisarnaataapput. Angallatit 6 m sinnerlugu angissusillit (kutterit) ingerlaartut 180-iupput, umiatsiaaqqallu qaleralinniartartut 1250-iullutik.  Taamaalilluni niuernerup, tuniniaasut arlallit qaleralinnillu pisisartut amerlanngitsut, ilisarnaatigaa. Niuerneq amerlasuunik nuussiffiusartoq akinik aaliangiiffiusartoq pineqarpoq. Niuerfinni unammilleqatigiiffiuallaanngitsuni, pisisup naatsorsuutigisarpaa tunisinermi akigititaasup appasinnissaa, unammilleqatigiiffiusunut niuerfinnut sanilliullugu. Niuerfiit ataasiakkaat killilerniarlugit aqutsisoqarfiup misissueqqissaarnermi sumi aalisartut tunisiartortarnersut misissorpaa. Aqutsisoqarfiup umiatsiaaqqat agguaqatigiissillugu 45 km tunisiartorlutik ingerlaartartut, kutterillu agguaqatigiissillugu 42 km ingerlaartartut paasivaa. Aqutsisoqarfiup misissorpaa aalisartut ataasiakkaat piffissami qanoq ungasitsigisumik ingerlaartarnersut tunisiartornerminni. Agguaqatigiissillugu umiatsiaaqqat 76 km kutterillu 117 km. Kisitsisit taakkua atorlugit takuneqarpoq, tunitsiviit unammilleqatigiiffiusut aalisartut tunitsivigisinnaaneraat. Umiatsiaararsorluni aalisarnermi umiatsiaaqqat 33 %-iisa taamaallaat tunitsivik ingerlaarlutik angusinnaasaat ataasiinnaavoq. Kutterinut 20 %-iuvoq. Takussutissiaq 1 Tunitsivimmut ataatsimut taamaallaat tunisisinnaanermi 2016-imiit 2018-imut umiatsiaararsortut amerlassusaat Nalunaarsugaq: 2018-imi qaleralinniarnermi tunitsiviusut aallaavigalugit. Tingulaariffik: Copenhagen Economics GFLK-imit paasisat malillugit. Aalisartut tunitsivinnut unammillerfiusunut periarfissaat annertuumik assigiinngissuteqarpoq.  Unammilleqatigiinneq Nuup eqqaani immikkoortumi J-imi annerpaajuvoq, aalisartut tamarmik tunitsivinnik unammillertunik marlunnik amerlanernilluunniit tunitsivissaqarlutik. Qeqertarsuup tunuani (immikkoortoq L) Nunatsinni qalerallit pisarineqartut 63 %-iisa tulaassorneqarfianni aalisartut 75 %-ii tunitsivinnut unammilleqatigiinnut tunitsivissaqarput. Atuisartoqarnermut Unammilleqatigiinnermullu Aqutsisoqarfiup aamma misissorpaa nioqqutit unammillissutigineqarpata, tunisinermi akigititaasunut qanoq sunniuteqartiginersoq. Immikkoortunut unammilleqatigiiffiunngitsunut sanilliullugu agguaqatigiissillugu tunisinermi akit 7 % qaffasinnerusarput tunitsiviit unammilleqatigiit marluugaangata, 18 %-imillu qaffasinnerusarlutik tunitsiviit aalisartut tunitsivigisinnaasaat pingasuugaangata. Tunisinermi aammalu nassiussinermi aningaasaliinerit Nunatsinni tunitsiveqassagaanni piumasaqaataassappata, ingerlatsiviup niuernermi pissarsiai aningaasartuutinut qaffasissunut takussutissaassapput, taamaalilluni pissusissamisoortumik kisermaassinertut taaneqassalluni. Tamaaliornikkut atorluarneqassapput annertuumik ingerlatsinermi iluaqutissat, taakkualu tammartussaagaluartut, aammalu tamakkiisumik aningaasartuutit qaffattussaagaluartut tunisineq peqataasunut amerlanernut siaruarneqaraluarpat. Taamaasilluni niuernermi pissarsiassaq qaffasissoq takussutissaasinnaalluni pitsaasumik inuiaqatigiit aningaasaqarnerattut. Taanna qaffasissumik niuernermut pissarsiassaq, aamma takussutissaasinnaavoq suliffeqarfiup amigartooruteqartunik tunitsivinnik ingerlatsissoq, aammalu taamaaliorsinnaasoq, ingerlatsivik annertuumik tigumminnittutut inissisimammat imaluunniit ...
Atuaruk →
27. Aug 2020

Ilitsersuut Salliusutut inissisimanermik atornerluineq

Atuaruk →
Scroll to Top