Neqerooruteqartitsinermi Maalaaruteqartarfik

Atuisartoqarnermut Unammilleqatigiinnermullu Aqutsisoqarfik Pisortat Pisiortortarneranni Neqerooruteqartitsinermi Maalaaruteqartarfimmut (Neqerooruteqartitsinermi Maalaaruteqartarfik) allattoqarfiuvoq.

Whistleblower

Whistleblower

Neqerooruteqartitsisarnermi Maalaaruuteqartarfimmiik saqqummiussat

27. Aug 2020

Tunitsiveqarluni tuniniaanermi unammilleqatigiinnermut tunngatillugu ajornartorsiutit

Tunitsiveqarluni tuniniaanermi unammilleqatigiinnermut tunngatillugu ajornartorsiutit Ukiuni kingullerni Atuisartoqarnermut Unammilleqatigiinnermullu Aqutsisoqarfiup suliat arlallit tunitsiveqarluni tuniniaanermut tunngasut suliarai, tuniniaanermi isumaqatigiissusiornermut tapertaritillugu unammillinnginnissamik pituttuisumik piumasaqaatitalinnik isumaqatigiissuteqartoqarluni, pisisup tunitsivimmut tunngatillugu atuisinnaanerminut periarfissaanik killiliisumik. Aqutsisoqarfik 2019-imi Nunatsinni aalisarneq misissuiffigaa. Misissueqqissaarnerup ilaata sinerissap qanittuani qaleralinniarnermi tunitsiveqarnermut periarfissat misissorpai. Suliat aqutsisoqarfiup suliarisagai tuniniaanermilu misissueqqissaarneq tunngavigalugit, aqutsisoqarfik allaaserinnippoq tunitsiveqarluni niuernermi unammillerteqarnikkut ajornartorsiuteqarnissaannut pissutissaqartitsilersartut. 2019-imi misissueqqissaarnermi aqutsisoqarfiup aalisarfinnut peqatigitillugu aalisartut tunitsiveqarnermut periarfissaat misissorpaat. Nunatta sineriaani tunitsiviit ingerlanneqartut 35-simapput. Royal Greenlandip tunitsivinni taakkunani 24-t pigai sinnerilu 11-t suliffeqarfinnut arfinilinnut agguaqqapput. Royal Greenlandip qalerallit tunineqartut 60 %-tii niuernermi pissarsiassarai. Royal Greenlandip unammillertaani annersaasimavoq Halibut Greenland niuernermi pissarsiassaralugit 16 %, Polar Seafood Avannaa Seafoodilu tamarmik 5 %-imik pissarsiassaqarlutik. Tunitsiviit allat umiarsuit tunitsiviit ilanngullugit niuernermi pissarsiassaat katillugit 14 %-iupput. Sinerissap qanittuani qaleralinniarnermi aalisartut ataasiakkaartut arlallit ilisarnaataapput. Angallatit 6 m sinnerlugu angissusillit (kutterit) ingerlaartut 180-iupput, umiatsiaaqqallu qaleralinniartartut 1250-iullutik.  Taamaalilluni niuernerup, tuniniaasut arlallit qaleralinnillu pisisartut amerlanngitsut, ilisarnaatigaa. Niuerneq amerlasuunik nuussiffiusartoq akinik aaliangiiffiusartoq pineqarpoq. Niuerfinni unammilleqatigiiffiuallaanngitsuni, pisisup naatsorsuutigisarpaa tunisinermi akigititaasup appasinnissaa, unammilleqatigiiffiusunut niuerfinnut sanilliullugu. Niuerfiit ataasiakkaat killilerniarlugit aqutsisoqarfiup misissueqqissaarnermi sumi aalisartut tunisiartortarnersut misissorpaa. Aqutsisoqarfiup umiatsiaaqqat agguaqatigiissillugu 45 km tunisiartorlutik ingerlaartartut, kutterillu agguaqatigiissillugu 42 km ingerlaartartut paasivaa. Aqutsisoqarfiup misissorpaa aalisartut ataasiakkaat piffissami qanoq ungasitsigisumik ingerlaartarnersut tunisiartornerminni. Agguaqatigiissillugu umiatsiaaqqat 76 km kutterillu 117 km. Kisitsisit taakkua atorlugit takuneqarpoq, tunitsiviit unammilleqatigiiffiusut aalisartut tunitsivigisinnaaneraat. Umiatsiaararsorluni aalisarnermi umiatsiaaqqat 33 %-iisa taamaallaat tunitsivik ingerlaarlutik angusinnaasaat ataasiinnaavoq. Kutterinut 20 %-iuvoq. Takussutissiaq 1 Tunitsivimmut ataatsimut taamaallaat tunisisinnaanermi 2016-imiit 2018-imut umiatsiaararsortut amerlassusaat Nalunaarsugaq: 2018-imi qaleralinniarnermi tunitsiviusut aallaavigalugit. Tingulaariffik: Copenhagen Economics GFLK-imit paasisat malillugit. Aalisartut tunitsivinnut unammillerfiusunut periarfissaat annertuumik assigiinngissuteqarpoq.  Unammilleqatigiinneq Nuup eqqaani immikkoortumi J-imi annerpaajuvoq, aalisartut tamarmik tunitsivinnik unammillertunik marlunnik amerlanernilluunniit tunitsivissaqarlutik. Qeqertarsuup tunuani (immikkoortoq L) Nunatsinni qalerallit pisarineqartut 63 %-iisa tulaassorneqarfianni aalisartut 75 %-ii tunitsivinnut unammilleqatigiinnut tunitsivissaqarput. Atuisartoqarnermut Unammilleqatigiinnermullu Aqutsisoqarfiup aamma misissorpaa nioqqutit unammillissutigineqarpata, tunisinermi akigititaasunut qanoq sunniuteqartiginersoq. Immikkoortunut unammilleqatigiiffiunngitsunut sanilliullugu agguaqatigiissillugu tunisinermi akit 7 % qaffasinnerusarput tunitsiviit unammilleqatigiit marluugaangata, 18 %-imillu qaffasinnerusarlutik tunitsiviit aalisartut tunitsivigisinnaasaat pingasuugaangata. Tunisinermi aammalu nassiussinermi aningaasaliinerit Nunatsinni tunitsiveqassagaanni piumasaqaataassappata, ingerlatsiviup niuernermi pissarsiai aningaasartuutinut qaffasissunut takussutissaassapput, taamaalilluni pissusissamisoortumik kisermaassinertut taaneqassalluni. Tamaaliornikkut atorluarneqassapput annertuumik ingerlatsinermi iluaqutissat, taakkualu tammartussaagaluartut, aammalu tamakkiisumik aningaasartuutit qaffattussaagaluartut tunisineq peqataasunut amerlanernut siaruarneqaraluarpat. Taamaasilluni niuernermi pissarsiassaq qaffasissoq takussutissaasinnaalluni pitsaasumik inuiaqatigiit aningaasaqarnerattut. Taanna qaffasissumik niuernermut pissarsiassaq, aamma takussutissaasinnaavoq suliffeqarfiup amigartooruteqartunik tunitsivinnik ingerlatsissoq, aammalu taamaaliorsinnaasoq, ingerlatsivik annertuumik tigumminnittutut inissisimammat imaluunniit ...
Atuaruk →
27. Aug 2020

Ilitsersuut Salliusutut inissisimanermik atornerluineq

Atuaruk →
27. Aug 2020

Aalisarnermi pisassiissutinik tuniniaanermi unammilleqatigiinnermut tunngatillugu ajornartorsiutit

Aalisarnermi pisassiissutinik tuniniaanermi unammilleqatigiinnermut tunngatillugu ajornartorsiutit Kalaallit Nunaanni aalisarnerup ilaa ataasiakkaat tunineqarsinnaasut pisassarititat aallaavigalugit naleqqussarneqartarpoq. Raajarniarneq qaleralinniarnerullu ilaani pissarititat tunineqarsinnaasuupput. Taamatut naleqqussaanerup aalisartut pisassaminnik tunisaqarsinnaanerinut periarfissiisarpoq tamannalu aalisarnermut pitsaanerulersitsivoq. Annermik raajarniarneq aalisartunit ikinnerulersunit aallunneqarnerulerpoq. Atuisartoqarnermut Unammilleqatigiinnermullu Aqutsisoqarfik 2019-imi raajarniarnermi pisassanik misissueqqissaarsimavoq. Misissueqqissaarneq 2016-imiit 2019-imut paasisanik katersuiffiuvoq, paasineqarporlu ”namminersorlutik aalisartut ” arfineq-marluusut. Namminersortuuneq isumaqarpoq umiarsuaateqarfissuit marluk Royal Greenland Polar Seafoodilu piginneqataanngitsut. Aalisartut namminersortut taakkua ilaat ataaseq avataasiorluni aalisarnermik ingerlataqarpoq, allallu arfinillit sinerissap qanittuani aalisarneq ingerlallugu. Aqutsisoqarfiup misissueqqissaarnermi paasivaa, aalisartut namminersortut arfineq marluusut umiarsuaateqarfinnit angisuunit marluusunit pisassanik pisisartuusut. Sinerissap qanittuani namminersorlutik aalisartut tamarmik, piffissami tassani umiarsuaateqarfiit angisuumit ataatsimit pisassanik pisisimapput pissarsisimalluutilluunniit, aappaaniillu pissarsisimanatik. Tamatumuunakkut unammillertigisamut nuuttoqartanngimmat isumaqatigiissutit sivisusarnerat ilisarnaataavoq. Taamaattumik tamanna tunngavigalugu raajarniarneq aalisarnermi suliffeqarfiit marluk ataqatigiissaarneqarnerattut nassuiarneqarsinnaavoq. Umiarsuaatileqatigiiffissuit marluullutik ataqatigiissaarinermut ilaapput, suliffeqarfiillu ataqatigiissaarinermut ilaasut aalajaatsuupput. Takussutissiaq 1 Raajarniarnermi pisassarititanik ilaanngaassereerluni tunisineq 2016-imiit 2018-imut. Ukiumut tonsikkaarlugit (agguaqatigiissillugu) Nalunaarsugaq: Takussutissiap taamaallaat takutippai ilanngaassereerluni tunisinerit pisassarititallu, aammalu eqimattanut agguarneqarnikuullutik. Takussutissiami angallatit eqimattaliuunneqarnikuupput Royal Greenlandip aammalu Polar Seafoodip ataani, kisiannili aatsaat Royal Greenland imaluunniit Polar Seafood piginneqataasuuppata pineqartumut angallammut. Polar Seafoodimiit Royal Greenlandimut tunisinermi Ice Trawl Greenlandimut 2018-imi 2.000 tonsinik tunisineq takutinneqarpoq, taannalu ilaannakoortumik Royal Greenlandimiit pigineqarluni. Pisassat pisiarineqartut tunineqartullu namminersorlutik aalisartut tamakkiisumik pisassaanniit pissarsiarineqartut annertupput (22 %).  Taamaattumik ilimanaateqarpoq namminersorlutik aalisartut angallataatitik akilersinnaajunnaassagaat umiarsuaatileqatigiiffinnit angisuunit marlunnik pisassanik pissarsisinnaanngikkunik. Qaffasissumik niuerneq ataqatigiissaakkanillu pilersitsineq tunngavigalugit, pisassarititanik niuerneq taamaallaat ataqatigiissakkani ingerlanneqarsinnaanera unammilleqatigiinnermi inatsimiittoq, aalisartut pisassanik niuernermi immikkut eqqumaffigisassarigaat, Atuisartoqarnermut Unammilleqatigiinnermullu Aqutsisoqarfiup naleqqussoraa. Aalisartut nalinginnaasumik eqqumaffigissavaat unammilleqatigiinnermut inatsimmi inerteqqutaasut marluk: unammilleqatigiinnermik killilersuisumik isumaqatigiissuteqarnissamut inerteqquteqarneq aammalu annertuumik tigumminnittuusumit inissisimaffiup atornerlunneqarnissaanut inerteqquteqarneq. Annertuumik tigumminnittuusumik inissisimaffiup atornerlunneqarnissaanut inerteqquteqarneq, annermik umiarsuaatileqarfinnut marlunnut Royal Greenlandimut Polar Seafoodimullu immikkut naleqquppoq, mikinerusunillu angallatillit aalisarluni unammillernermut naapertuutinngitsumut illersorsinnaallugit. Annertuumik tigumminnittuusumik inissisimaffimmik atornerluineq aningaasatigut pinerluuteqarneruvoq sakkortooq, akiligassiisoqarnermik, isertitsivimulluunniit pillaatissiissutigineqarsinnaalluni. Unammilleqatigiinnermik killilersuisumik isumaqatigiissuteqarnissamut inerteqquteqarneq tamanut aalisarnermik ingerlatalinnut pisassanik niuertartunut atuuppoq. Niuernikkut unammilleqatigiinnermik annikillisitsisumik (kartelvirksomhed) niuerfimmi marluk arlallilluunniit isumaqatigiissuteqarpata unammilleqatigiinneq killilerneqarnissaa inerteqquteqarnerup qulakkiissavaa. Unammilleqatigiinnermik killilersuisumik isumaqatigiissuteqarnissamut inerteqquteqarnermut unioqqutitsineq aningaasatigut pinerluuteqarneruvoq sakkortooq akiliisitsisoqarfiusinnaasoq isertitsivimmullu inissiisoqarsinnaalluni. Unammilleqatigiinnermik killilersuisumik isumaqatigiissuteqarnissamut inerteqquteqarneq Suliffeqarfiit toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit unammilleqatigiinnermut killiliisussamik siunertalimmik isumaqatigiissusioqqusaanngillat. Niuernermi suliffeqarfiit ataqatigiissaakkamik tunisisarnerattut “isumaqatigiissusiorneq” paasineqassaaq. Unammilleqatigiinnissamut inatsisip isumaqatigiinnissamut maleruaqqusai malillugit inatsisitigut pitutorsimasumik isumaqatigiissusiortoqarsimanissaa piumasaqaataanngilaq. Taamaattumik aalisarnermi pisassanik niuernermi illuatungeriit atugassaqartitsinerup tungaatigut unammilleqatigiinnermut killiliisussamik siunertalimmik isumaqatigiissusiortoqarnissaa inerteqqutaavoq. Unammilleqatigiinnermi inatsisip isumaqatigiissutit assigiinngitsut unammilleqatigiinnissamut killiliisut assersuusiorpai. Pisassarititanik niuerneq suliffeqarfiit akornanni unammilleqatigiiffiusumi pisarpoq, tamanna isumaqarpoq isumaqatigiissutit iluminni ...
Atuaruk →
27. Aug 2020

Ilitsersuut Unammilleqatigiinnermik killilersuisumik isumaqatigiissuteqarneq

Atuaruk →
14. Apr 2020

Unammileqatigiinnermi Aalajangiisartut Naalakkersuisut saaffiginnissutaat pillugu

Unammileqatigiinnermi Aalajangiisartut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisumut unammilleqatigiinneq pillugu inatsimmi § 2, imm. 4 malillugu saaffiginnissutaat pillugu
Atuaruk →
10. Feb 2020

Pisiffiup Arctic Retail Group pisiarinera pillugu aalajangiussaa

Atuisartoqarnermut Unammilleqatigiinnermullu Aqutsisoqarfiup (maannamiit aamma aqutsisoqarfiup) ulloq 18. oktober 2019-imi naliginnaasoq nalunaarut tinguaa Pisiffik A/S-ip (maannamiit taaguuserneqartoq Pisiffik) pequtinik, nioqqutissat tigummisat pillugit aammalu Arctic Retail Group ApS-imiit (maannamiit taaguuserneqartoq Arctic Retail Group) sulisunik tunniussinermi pissarsineranut tunngasoq. Nalunaarut tamakkersimasumik naatsorsuutigineqarpoq ulloq 5. november 2019-imiit.
Atuaruk →
Scroll to Top